15.08.2014

Laillisuusperiaate - Hallintopäätös - Muutoksenhaku

Valituskelpoinen hallintopäätös on annettava pyytämättä

Opiskelija oli jäänyt yhteishaussa valitsematta hakemaansa ammattikoulutukseen.

Opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua aluehallintovirastosta (jäljempänä avista) ja edelleen hallinto-oikeudesta.

Opiskelijan pyytäessä valitusta varten oppilaitoksesta opiskelijavalintapäätöstä ilmeni, että kirjallista valituskelpoista päätöstä ei ollut tehty. Koska avikaan ei lukuisista pyynnöistään huolimatta saanut oppilaitoksesta päätöstä, opiskelijan valitus jätettiin päätöksen puuttumisen perusteella tutkimatta. Hallinto-oikeus palautti asian aviin kanteluna käsiteltäväksi. Kantelupäätöksessään avi totesi, että oppilaitoksen on annettava kirjallinen päätös. Oppilaitoksen annettua päätöksen avi ja hallinto-oikeus hylkäsivät opiskelijan asiassa uudelleen tekemän valituksen. Tällöin aikaa opiskelijan ensimmäisestä valituksesta oli kulunut noin kaksi ja puoli vuotta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus totesivat selvityksissään, että yhteisvalinnassa Opetushallituksen hakurekisteri tuottaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamista koskevan valintaesityksen. Koulutuksen järjestäjä valitsee hakijan ylimmälle hakutoiveelle, johon hänen valintapisteensä riittävät. Yhteishaussa hakee vuosittain yli 100 000 opiskelijaa, joista useimmat käyttävät kaikki mahdolliset viisi hakutoivetta. Näin ollen yhteishaussa tehdään vuosittain jopa 500 000 opiskelijavalintaa koskevaa päätöstä. Selvitysten mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tai sen nojalla annetuissa asetuksissa ei säädetä päätöksen antamisesta opiskelijavalintaprosessin yhteydessä. Suuren päätösmäärän vuoksi käytännöksi on muodostunut, että koulutuksen järjestäjä antaa kirjallisen päätöksen oikaisuvaatimusosoituksineen vain hakijan pyynnöstä. Kaikille hakijoille kuitenkin ilmoitetaan kirjallisesti opiskelijavalinnan tuloksesta ja valitsematta jääneille lähetetään ns. jälkiohjauskirje, jossa ohjataan pyytämään päätös oppilaitokselta ja informoidaan mahdollisuudesta hakea oikaisua. Opetushallituksen selvityksen mukaan myös sen koulutuksen järjestäjille lähettämissä ohjeissa on todettu, että opiskelijan tulee erikseen pyytää opiskelijavalintapäätöstä ja että se on pyynnöstä annettava.

Oikeuskansleri totesi, että opiskelijavalintapäätös on hallintopäätös, johon erityislainsäädännön puuttuessa sovelletaan hallintolain (434/2003) menettelysäännöksiä ja hallintolain taustalla olevaa, oikeusturvasta säätävää perustuslain 21 §:ää. Hallintolain 43-47 §:n mukaan päätöksen tulee olla kirjallinen ja perusteltu. Päätökseen tulee liittää muutoksenhakuohjaus. Perustuslain 21 §:ssä on turvattu hyvään hallintoon kuuluva oikeus saada perusteltu päätös ja hakea muutosta. Perustuslain takaama oikeusturva tarkoittaa, että toimivaltainen viranomainen on velvollinen oma-aloitteisesti antamaan päätöksen käsiteltävänään olevaan asiaan. Hallintolaista tai sen esitöistä ei saa tukea tulkinnalle, jonka mukaan hallinnon asiakkaan tulisi erikseen pyytää asiaansa valituskelpoista päätöstä.

Perustuslain 2 §:n 3 momentin mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeuskansleri totesi, että ministeriön ja Opetushallituksen luoma menettely ei perustunut lakiin. Hallintopäätöksiä koskevien säännösten noudattamisesta ei voida poiketa esitettyjen tarkoituksenmukaisuussyiden perusteella, vaan poikkeamisen tulee niin sanottujen massapäätöstenkin osalta perustua asiasta nimenomaisesti säädettyyn lakiin.

Oikeuskansleri antoi opetus- ja kulttuuriministeriölle ja Opetushallitukselle huomautuksen niiden alaiselleen hallinnolle antamasta, lakiin perustumattomasta ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta riittämättömästä ohjauksesta sekä pyysi opetusalan lainsäädännöstä vastaavaa ministeriötä asettamassaan määräajassa selvittämään, minkälaisiin toimiin se oli ryhtynyt asiantilan korjaamiseksi.

Opetushallituksesta 15.8.2014 puhelimitse saadun tiedon mukaan asia on lainsäädännöllisesti korjattu.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.