2.11.2011

Kantelija arvosteli ulosottoviraston menettelyä opintolainavelan perimisessä. Kantelija kertoi saaneensa kesällä 2008 ulosottovirastolta kirjeen, jossa ilmoitettiin, että ulosottoperinnässä oleva loppuosa kantelijan 18 vuotta vanhasta opintovelasta oli vanhentunut. Saman vuoden loppupuolella kantelija oli kuitenkin saanut puhelinsoiton ulosottovirastosta, jossa kerrottiin, että opintolainan loppuosa piti sittenkin maksaa. Kantelijan mukaan ulosottoviraston antamat ristiriitaiset tiedot olivat johtaneet siihen, että hänen osuutensa eräästä kesämökistä uhkasi tulla myydyksi pakkohuutokaupalla. Kertomansa mukaan kantelijalla olisi ollut mahdollisuus järjestää asiansa niin, että hän olisi suoriutunut velastaan kesällä 2008, jos hän tuolloin olisi saanut velkatilanteestaan oikeata tietoa.

Asiaa selvitettäessä ilmeni, että kantelijan tapaus liittyi ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n soveltamiseen. Mainitun pykälän 1 momentin mukaan ulosottoperuste, jossa luonnolliselle henkilölle on asetettu maksuvelvoite, on täytäntöönpanokelpoinen 15 vuoden ajan. Pykälän 3 momentissa säädetään kuitenkin, että jos ulosottoperusteen määräajan kuluessa saatavan perimiseksi on toimitettu ulosmittaus, määräajan umpeen kuluminen ei estä maksun saamista ulosmitatuista varoista.

Kantelijan veloista, joihin kuului myös opintolainavelka, oli vuonna 2006 ulosmitattu kolme kiinteistöä, joissa kantelijalla oli 1/5 omistusosuus. Kantelijan opintolainavelka olisi muuten vanhentunut ulosottokaaren 2 luvun 24 §:n 1 momentin mukaan tammikuussa 2008, mutta kun sen perimiseksi oli toimitettu ulosmittaus vuonna 2006, määräajan umpeen kuluminen ei estänyt maksun saamista ulosmitatuista varoista. Ulosottoviranomaiset myönsivät, että kantelijalle oli kesällä 2008 annettu virheellistä tietoa hänen ulosottotilanteestaan. Tämä oli johtunut siitä, että asian käsittelijä oli vaihtunut ja uusi käsittelijä ei ollut heti huomannut aiemmin tehtyä ulosmittausta. Kun oikea asiantila sittemmin huomattiin, tiedusteltiin velkojalta halukkuutta jatkaa perintää ulosmitatun omaisuuden osalta. Velkoja halusi perinnän jatkuvan, josta ilmoitettiin kantelijalle puhelimitse loppuvuonna 2008.

Kantelun ollessa vireillä oikeuskanslerinvirastossa, kantelija ilmoitti maksaneensa velkansa.

Apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteeksi kiinnittää johtavan kihlakunnanvoudin huomion ulosottokaaren 1 luvun 19 §:n asianmukaista ulosottotoimintaa edellyttävään säännökseen sekä siihen, että ulosottoviraston päällikön velvollisuuksiin kuuluu sopivalla tavalla huolehtia siitä, että viraston henkilökunnan vaihtumisesta ei aiheudu asiakkaiden oikeusturvaa vaarantavia tietokatkoksia.