14.09.2010

Asiakirjapyyntö - Julkisuuslaki - Edunvalvoja - Kirje

Laitoshoidossa olevan henkilön postin avaaminen

Kaupunki oli sosiaalihuollon asumispalveluna järjestänyt asiakkaan yksityiseltä yrittäjältä ostettuun hoitokotipaikkaan asumaan. Hoitokoti kuului siten tältä osin julkista tehtävää hoitavana oikeuskanslerin valvontavaltaan.

Asiakkaalle määrättiin sittemmin maistraatin hakemuksesta yleinen edunvalvoja taloudellisten asioiden hoitamista varten. Vähän ennen edunvalvontaan määräämistä asiakas oli pyytänyt maistraatilta edunvalvontaansa koskevia asiakirjoja, jotka maistraatti pyynnön mukaisesti lähetti hoitokotiin.

Hoitokodin hoitaja oli avannut maistraatin kirjeen ja oli asiakirjoja asiakkaalle luovuttamatta edunvalvojalta saamansa ohjeen mukaisesti palauttanut ne maistraattiin. Antamansa selvityksen mukaan hoitaja toimi näin koska hän keskusteltuaan asiakasta hoitavan lääkärin kanssa puhelimessa katsoi, että asiakkaan lähiomainen oli asiakirjojen todellinen pyytäjä vaikka asiakas olikin laittanut asiakirjapyyntöön nimensä. Hoitaja ilmoitti, että kaikilla hoitokodissa asuvilla oli edunvalvoja ja että asukkaiden postin avaamiseen oli joko omaisten tai edunvalvojan lupa.

Apulaisoikeuskansleri lausui päätöksessään, että perustuslain 10 §:n 2 momentissa taattua kirjesalaisuutta voidaan pykälän 3 momentin mukaan rajoittaa vain lailla. Ennen edunvalvontaan asettamista asiakasta koskivat ainoastaan sosiaalihuollon asiakkaasta annetut säännökset. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) tai muussakaan sosiaalihuollon asiakasta koskevassa laissa ei ole säädetty sellaisista rajoituksista kuin perustuslaissa tarkoitetaan. Hoitokodilla ei siten ollut lain perusteella oikeutta asukkaansa kirjeen avaamiseen ilman tämän antamaa lupaa.

Tilanne ei ollut olennaisesti toinen senkään jälkeen, kun asiakas oli määrätty edunvalvontaan. Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 89 §:n 2 momentin mukaan edunvalvojalla on ilman päämiehensä suostumusta oikeus avata vain sellaisia päämiehelleen saapuneita kirjeitä, joiden voidaan lähettäjän nimen tai muun erityisen seikan perusteella päätellä koskevan asiaa, josta edunvalvojan tulee huolehtia. Tässä tapauksessa, kuten pääsääntöisesti muutenkin, edunvalvoja oli määrätty taloudellisten asioiden hoitamista varten. Edunvalvojan avaamisoikeus koski siten päämiehen talouden ja varojen hoitoon liittyvää postia eikä yleinen edunvalvoja voinut antaa lupaa kaiken postin avaamiseen.

Edunvalvontatoimiston selvityksen mukaan hoitokodin käsitys edunvalvojan yleisluvasta saattoi perustua väärinkäsitykseen. Edunvalvontatoimistossa ei selvityksessä ilmoitetun mukaan vallinnut epätietoisuutta yleisen edunvalvojan toimivaltuuksista suhteessa omaisten toimivaltaan.

Apulaisoikeuskansleri kiinnitti hoitokodin ja sen asianmukaisen toiminnan tasoa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n 3 momentin perusteella valvovan kaupungin huomiota asiakkaiden postin avaamista koskevien lakien säännösten noudattamiseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.