25.08.2010

Hovioikeus - Riita-asia - Kuuleminen

Hovioikeuden menettely riita-asiassa

Kantelija arvosteli hovioikeuden menettelyä vakuutuskorvausasiassa, jossa kantelija oli nostanut kanteen vakuutusyhtiötä vastaan. Käräjäoikeus oli samassa asiassa hylännyt kantelijan kanteen. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota, mutta totesi perusteluissaan, että vakuutusyhtiön vaatimus saada korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudessa hylättiin arvonlisäveron osalta, koska vakuutusyhtiö ei ollut näyttänyt, ettei se ollut voinut vähentää veroa omassa verotuksessaan. Korkein oikeus kuitenkin muutti hovioikeuden tuomiota tältä osin.

Tuomiossaan mainituin perustein korkein oikeus katsoi, ettei asiassa ollut perusteita hylätä vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluja koskevaa vaatimusta arvonlisäveron osalta siitä syystä, ettei yhtiö ollut näyttänyt, ettei se ollut voinut vähentää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korkein oikeus totesi, ettei kantelija ollut riitauttanut vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimusta arvonlisäveron osalta. Korkeimman oikeuden mukaan hovioikeus ei myöskään ollut pääkäsittelyssä tai muutoin kiinnittänyt asianosaisten huomiota niihin seikkoihin, joilla olisi ollut merkitystä harkittaessa kantelijan velvollisuutta suorittaa vakuutusyhtiön oikeudenkäyntikuluista myös arvonlisäveron osuus.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi päätöksessään, ettei hänellä ollut oikeudellisia perusteita arvioida hovioikeuden menettelyä toisin kuin korkein oikeus. Hovioikeuden menettelyn kannalta oli tärkeää huomioida, että tuomioistuimen on tarvittaessa informatiivista prosessinjohtoaan käyttäen kiinnitettävä huomiota oikeudenkäyntikuluvaatimuksen ratkaisemisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Apulaisoikeuskanslerin sijainen korosti kontradiktorisen periaatteen merkitystä. Mikäli hovioikeus olisi käsillä olleessa tapauksessa käyttänyt informatiivista prosessinjohtoaan kiinnittäen asianosaisten huomiota oikeudenkäyntikuluasiaan liittyneeseen arvonlisäverokysymykseen, olisi kontradiktorisen periaatteen noudattaminen turvattu, eikä ratkaisu olisi voinut tulla asianosaisille yllätyksenä. Hovioikeus menetteli siis virheellisesti kun se ratkaisi oikeudenkäyntikuluvaatimukset mainituin tavoin ilman että arvonlisäverokysymystä olisi otettu esille oikeudenkäynnissä siten, että asianosaiset olisivat voineet esittää siitä näkemyksensä. Hovioikeuden menettely ei näin ollen täyttänyt sille asetettuja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin perustuvia menettelyllisiä laatuvaatimuksia.

Apulaisoikeuskanslerin sijainen saattoi asian ratkaisseen hovioikeuden kokoonpanon tietoon näkemyksensä hovioikeuden virheellisestä menettelystä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.