Huolellisuus julkisen tehtävän hoidossa
- Asiasanat
- Oikeuskanslerin toimivalta, Hallintotehtävä, Huolellisuus
- Tapausvuosi
- 2010
- Antopäivä
- Diaarinumero
- OKV/737/1/2009
- Ratkaisija
- Apulaisoikeuskanslerin sijainen
Kun kunta oli järjestänyt lastensuojelulain mukaisen sijaishuollon yksityiseltä yhdistykseltä ostettuun laitospaikkaan, voitiin yksityisen tahon katsoa tältä osin hoitavan julkista tehtävää ja kuuluvan siten oikeuskanslerin valvontavaltaan.
Laitoksen henkilökuntaan kuuluva henkilö oli ollut laitoksen edustajana käräjäoikeudessa lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa todistajana kertomassa siitä, kuinka useasti lapsen isä oli käynyt kyseisessä laitoksessa lasta tapaamassa. Hän ei ollut tarkistanut kertomiaan tietoja henkilökohtaisesti asiakkaan tiedostoista vaan ne perustuivat toisen työntekijän almanakkamerkintöjen tietoihin. Todistajana ollut henkilö totesi antamansa tiedot myöhemmin itse vääriksi.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen totesi, että hallintolain (434/2003) 2 §:n 3 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan yksityisiin tahoihin niiden hoitaessa julkisia hallintotehtäviä. Muun muassa hallintolain mukaisilla huolellisuusvelvoitteilla ja lain taustalla olevilla perustuslain 21 §:n (oikeus hyvään hallintoon) ja 118 §:n (virkamiehen ja julkista tehtävää hoitavan vastuu virkatoimistaan) säännöksillä pyritään hallinnon asiakkaiden oikeusturvan takaamiseen. Huolellisuus- ja tarkkuusvelvoite korostuu asiakkaan oikeuksiin syvästi vaikuttavissa tilanteissa, kuten oikeudenkäynnissä.
Selostetulla tavalla toimimalla työntekijä ja hänen edustamansa laitos eivät olleet julkista tehtävää hoitavalta ja tuomioistuimen todistajaksi kutsutulta edellytettävällä huolellisuudella valmistautuneet oikeudenkäyntiin. Koska lapsen isällä oli ollut asian hovioikeuskäsittelyssä mahdollisuus kiistää käräjäoikeudessa esitetty todistelu ja koska käräjä- ja hovioikeuden päätökset perustuivat olennaisesti muille seikoille kuin tapaamiskerroista esitettyyn todistajankertomukseen, voitiin arvioida, että virheellisistä tiedoista ei kuitenkaan ollut aiheutunut lapsen isälle merkittävää haittaa oikeudenkäynnin lopputuloksen suhteen.
Apulaisoikeuskanslerin sijainen kiinnitti todistajana esiintyneen työntekijän ja hänen edustamansa laitoksen huomiota julkista tehtävää hoitavan velvollisuuteen toimia tehtävän edellyttämällä huolellisuudella.