15.12.2005

Valtakunnansyyttäjänvirastolle osoitettu kirjattu kirjelähetys oli jätetty postiyritykselle 25.2.2003. Asiassa saadun selvityksen mukaan postiyrityksessä työskennellyt henkilö, joka oli sittemmin tuomittu menettelystään sakkorangaistukseen, oli muun ohella vetänyt kuoreen merkittyjen vastaanottaja- ja lähettäjätietojen yli rastit, vaikka kirjelähetyksen päälle ja lisäksi ns. kirjatun kirjeen settiin oli lähettäjän ja vastaanottajan tiedot kirjoitettu molemmat täysin oikein. Lähettäjän tiedot näkyivät kuoren päällä kertaalleen myös rastittamattomina.

Kirjelähetys oli 19.8.2003 toimitettu Viestintäviraston postipalveluiden varmennusyksikköön ns. perille saamattomana lähetyksenä. Osoitetietojen selvittämiseksi kirje avattiin varmennusyksikössä. Kun lähetyksen sisältä ei löytynyt kuoren päälle merkityistä osoitetiedoista poikkeavia tietoja, kirjettä ei palautettu postiyritykselle sen eteenpäin lähettämiseksi vaan otettiin säilytykseen. Kantelijan tiedusteltua valtakunnansyyttäjänvirastosta puhelimitse asiansa etenemistä 6.2.2004 kävi ilmi, ettei kirjelähetys ollut saapunut perille.

Viestintävirasto perusteli menettelyään sillä, että Postilla on postipalvelulain mukaan velvollisuus selvittää postilähetyksen vastaanottajan ja tarvittaessa lähettäjän osoitetiedot ja että varmennusyksikköön toimitetaan lähetykset vain sitä varten, että lähetykset avataan vastaanottaja- tai lähettäjätietojen selvittämiseksi. Postin lähetyksen päälle tekemien merkintöjen perusteella on Viestintäviraston mukaan vaikuttanut selvältä, ettei lähetystä ole voitu toimittaa kummallekaan annetuilla osoitetiedoilla.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että vaikka osoitetietojen selvittäminen on kuulunut ensisijaisesti postiyrityksen tehtäviin, ei postipalvelulain 32 b § ja 32 c § huomioon ottaen voida pitää asianmukaisena menettelynä sitä, että Viestintäviraston varmennuskäsittelijä ei voisi kyseenalaistaa postiyrityksen lähetyksen päälle tekemiä merkintöjä taikka selvittää vastaanottajan tai lähettäjän tietoja. Tässä tapauksessa vastaanottaja oli vieläpä viranomainen, jonka yhteystiedot ovat helposti varmistettavissa. Viestintävirasto on tämän kantelun kohteena olevan tapauksen selvittämisen yhteydessä ilmi tulleen epäkohdan korjaamiseksi sittemmin ohjeistanut varmennusyksikköä kiinnittämään erityistä huomiota sellaisiin lähetyksiin, joiden lähettäjä tai vastaanottaja on viranomainen ja vielä erikseen selvittämään viranomaisen osoitetiedot. Tämän vuoksi apulaisoikeuskansleri katsoi riittäväksi toimenpiteekseen saattaa päätöksessä esittämänsä näkökohdat Viestintäviraston tietoon. Hän lähetti ratkaisunsa tiedoksi myös Suomen Posti Oyj:lle, jolle osoitetietojen selvittäminen ensisijaisesti kuuluu. Lisäksi apulaisoikeuskansleri kiinnitti yleisesti Viestintäviraston huomiota siihen, että asiakkaalle kirjeitä lähettävän käsittelijän tulee voida antaa asiakkaalle oikeaa, tapauskohtaista tietoa.

Postipalvelulaki 32 a §, 32 b §, 32 c §