10.02.2004

Lausunto

Rikosprosessin tarkistamisehdotus

Oikeusministeriö oli pyytänyt lausuntoa rikosprosessin tarkistamistyöryhmän loppumietinnöstä ja siihen sisältyvästä ehdotuksesta rikosprosessia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (Työryhmämietintö 2003:11).

Rikosprosessin tarkistamistyöryhmä ehdotti, että tuomioistuimissa otettaisiin tietyissä tapauksissa käyttöön uusi kirjallinen rikosprosessi tunnustettuja tekoja varten. Oikeuskansleri piti perusoikeuksien kannalta ehdotuksessa mainittuja tavoitteita tältä osin sinänsä kannatettavina. Voidaan kuitenkin aiheellisesti kysyä, onko ehdotettu kirjallinen menettely kaikilta osin sellaisenaan oikea tapa pyrkiä saavuttamaan mainittuja tavoitteita, varsinkin kun uusi menettely myös voi kaventaa perusoikeuksia.

Yksilön oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kannalta lausunnossa pidettiin jossain määrin ongelmallisena sitä, että syytetyn suostumus ja teon tunnustaminen tapahtuisi kirjallisesti. Ehdotetussa muodossaan ei asiaa käsittelevällä ja ratkaisevalla tuomarilla olisi riittäviä mahdollisuuksia itse tehdä havaintoja muun muassa syytetyn henkisestä tilasta, avustajan tarpeesta tai siitä onko suostumus annettu ja tunnustus tehty omasta vapaasta tahdosta ja riittävän harkitusti. Oikeuskanslerin mielestä vain poikkeustapauksissa kyseeseen tuleva menettely, että vastaus tai erityisestä syystä annettava lausuma annettaisiin suullisesti ei olisi täysin riittävä, etenkin kun kirjallisen aineiston perusteella voi olla huomattavan vaikea arvioida suullisen vastauksen tai lausuman tarvetta vastaajan oikeusturvan näkökulmasta.

Ongelmallisena lausunnossa pidettiin myös sitä, että kirjallisen menettelyn soveltamisala olisi varsin laaja. Ehdotettu soveltamisala tarkoittaisi käytännössä sitä, että lähes kaikki rikoslakirikostenkin tavalliset ja lievät ja eräät törkeätkin tekomuodot kuuluisivat menettelyn soveltamisalaan. Yksilön oikeusturva korostuu mitä vakavammasta rikoksesta ja ankarammasta rangaistuksesta on kyse. Ehdotetussa menettelyssä voitaisiin tuomita jopa vuoden mittainen (ehdotonkin) vankeusrangaistus pelkän kirjallisen aineiston perusteella.

Oikeuskanslerin lausunnossa todettiin myös, että ehdotettu kirjallinen menettely johtaisi siihen, että rikosasioiden käsittelyssä suullisia istuntoja ja sen kautta menettelyn avoimuutta ja julkisuutta huomattavasti rajoitettaisiin. Perusoikeuksien kannalta rikosprosessiin kohdistuu odotuksia myös itse menettelyn ja sen oikeudenmukaisuuden suhteen. Menettelyllistä oikeudenmukaisuutta korostava vaatimus on yhteydessä rikosprosessin uskottavuuteen ja sitä kautta oikeusjärjestystä kohtaan tunnettavaan luottamukseen. Prosessin tulisi olla uskottava ulospäin ja luottamustaherättävä myös asianosaisten näkökulmasta. Oikeuskanslerin lausunnon mukaan ehdotettu kirjallinen menettely olisi edellä mainitusta rajoittamissyystä ongelmallinen juuri tässä suhteessa. Voisikin olla aiheellista pohtia myös muita tapoja yksinkertaistaa ja keventää suullista pääkäsittelymenettelyä rikosasioissa, joissa teko on tunnustettu.

Tietyllä tavalla ongelmallisena lausunnossa pidettiin myös sitä, että oikeudenkäyntimenettelyssä ROL 8 luvun 11-12 §:n mukainen poissaolokäsittely säilyisi sellaisenaan ennallaan uuden kirjallisen menettelyn käyttöönotosta huolimatta. Tämä johtaisi siihen, että jatkossa olisi osittain päällekkäiset järjestelmät, joiden keskinäinen suhde jossain määrin jäisi epämääräiseksi ja rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyjärjestelmän hahmottaminen tulisi entistä vaikeammaksi.

Rikosprosessin tarkistamistyöryhmä ehdotti mietinnössään rikosprosessiin liittyen myös eräitä muita uudistuksia. Yksi pääkäsittelyn peruuttamisten vähentämiseen tähtäävä ehdotus oli, että tuomioistuimeen tuotavaksi määrätty vastaaja, muu asianosainen, todistaja tai muu kuultava saataisiin ottaa säilöön (vapaudenmenetys kuljetusaikoineen saisi kestää enintään viisi vuorokautta), jos hänen käyttäytymisensä perusteella olisi aihetta olettaa, ettei häntä muutoin saada (mahdollisesti jo ensimmäiseen) istuntoon. Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen on eräs perus- ja ihmisoikeuksien kulmakivistä. Oikeuskanslerin mukaan henkilökohtaisen vapauden rajoittamismahdollisuuksien laajentamiseen ehdotuksessa mainitulla tavalla tulisi ryhtyä vain erittäin painavilla perusteilla, joita ehdotuksessa ei tuotu esiin. Herääkin kysymys, olisiko syytä kattavasti selvittää, voisiko samoihin tavoitteisiin mahdollisesti päästä myös muilla keinoin, esimerkiksi tehostamalla viranomaisyhteistyötä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.