29.1.2004

Liikkuva poliisi oli toimittanut luvatta liikenteessä tavatun, ulkomailta Suomeen tuodun moottoripyörän tullin varastoon säilytettäväksi siksi aikaa, kunnes pyörän autoverotustilanne oli selvitetty. Poliisi oli ilmoittanut asiakkaalle moottoripyörän haltuunoton yhteydessä suullisesti, että pyörä toimitetaan tullin varastoon. Tullissa ei ollut tehty tullin tuolloisessa ohjeistuksessa tarkoitettua haltuunotto- tai käytönestämispäätöstä, josta olisi annettu todistus, eikä pyörälle ollut tehty vastaanotto- eikä luovutuskatselmusta. Ohjeen mukaan menettelyä tuli noudattaa aina, kun ajoneuvo jäi tulliin säilytettäväksi siitä riippumatta, kuuluiko varsinaisen toimenpiteen suorittaminen tullille tai muulle viranomaiselle.

Tullista oli vielä samana päivänä ilmoitettu poliisille, ettei pyörää ollut tarpeen pitää tullin varastossa. Asiakkaalle ei ollut tästä ilmoitettu, ja hän sai tiedon asiasta seuraavana päivänä asiamiehensä kautta, joka oli soittamalla saanut asian selville.

Apulaisoikeuskanslerin käsityksen mukaan tilanteeseen olisi ollut perusteltua soveltaa samaa menettelyä kuin yleensäkin tullin haltuunottotapauksissa. Hän totesi, ettei tapahtuman aikaan voimassa olleissa tullin ohjeissa ollut nimenomaisesti määrätty siitä, kenen tehtävä on ilmoittaa asiakkaalle ajoneuvon takaisin luovuttamisesta. Käytännössä ilmoittamisen oli tullissa yleensä hoitanut luovuttamispäätöksen tehnyt yksikkö tai virkamies. Kun otettiin huomioon tilanteen erityiset olosuhteet ja se, että Eteläinen tullipiiri oli selvityksessään ilmoittanut kiinnittävänsä jatkossa huomiota tiedon kulkuun asiakkaalle vastaavanlaisissa tapauksissa, ei asia antanut aihetta apulaisoikeuskanslerin muihin toimenpiteisiin kuin edellä mainitun käsityksen saattamiseen tullipiirin tietoon.

TulliL 13 § ja 14 §