8.12.2003

Kantelussa arvosteltiin ala-asteen 6. luokan luokanopettajan menettelyä videokameralla kuvaamisessa. Luokanopettaja oli videoinut luokassa. Osa oppilaista oli kantelun mukaan pyytänyt videokameran poistamista, koska se oli häirinnyt heitä. Tästä huolimatta videointi oli jatkunut. Vanhemmille ei ollut tiedotettu asiasta.

Opetuslautakunta oli selvityksessään oikeuskanslerille ilmoittanut, että videointia käytetään nykyisin koulujen toiminnoissa opetustarkoituksissa ja myös oppilaiden huoltajat kuvaavat esimerkiksi koulujen juhlissa ja muissa tapahtumissa. Videokameran käyttö kuuluu nykyään koulujen tavanomaiseen toimintaan.

Apulaisoikeuskansleri totesi ratkaisussaan, että perusopetuksen yhteydessä tapahtuvasta videokuvaamisesta ei ole erityisiä lain säännöksiä. Myöskään yleisiä ohjeita kouluja varten ei ole asiassa annettu. Sinänsä videokuvaamista voivat koskea rikoslain salakatselua ja salakuuntelua koskevat säännökset sekä henkilötietolaki.

Esillä olevassa tapauksessa luokanopettaja oli kertonut, että videokameralla on kuvattu yhden oppitunnin aikana. Hänen tarkoituksenaan on ollut kokeilla koululle hankittua uutta videokameraa. Tarkoituksena ei ole ollut määrättyjen oppilaiden kuvaaminen. Saadun selvityksen mukan videointi oli tapahtunut avoimesti luokkahuoneessa. Kuvattua materiaalia ei näytetty ulkopuolisille ja materiaali oli hävitetty. Luokanopettajan ei osoitettu menetelleen minkään säännöksen vastaisesti.

Periaatteellisella ja yleisellä tasolla tapaus antoi kuitenkin aiheen pohdintoihin erityisesti oppilaiden yksityisyyden suojan ulottuvuuden suhteen. Yhtäältä peruskoulussa annettava opetus on julkista eikä videokuvaamista ole missään nimenomaisessa säännöksessä sellaisenaan kielletty. Toisaalta voidaan kuitenkin ajatella tilanteita, joissa kuvaaminen vastoin oppilaiden tahtoa (ja heidän vanhemmilleen etukäteen ilmoittamatta) saattaa merkitä puuttumista heidän yksityisyytensä piiriin. Tällainen kuvaaminen voi olla omiaan aiheuttamaan oppilaissa ja heidän vanhemmissaan perusteltua huolestumista, varsinkin jos heillä ei ole edes tietoa siitä, miten kuvamateriaalia mahdollisesti tultaisiin käyttämään.

Koska oppilaiden videokuvaamiseen saattaa liittyä jopa perusoikeuksiin ulottuvien periaatteiden ongelmallisia soveltamistilanteita, olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan aiheellista harkita ohjeistuksen tarvetta. Ainakin olisi perusteltua selvittää tämänkaltaisiin tilanteisiin mahdollisesti liittyviä oikeudellisia kysymyksiä. Apulaisoikeuskansleri päätti lähettää ratkaisunsa tiedoksi opetushallitukselle, jota pyydettiin ilmoittamaan apulaisoikeuskanslerille, onko se nähnyt aihetta ohjeistukseen.

Opetushallitus ilmoitti 7.1.2004 päivätyllä kirjeellään, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan opetushallituksella ei ole toimivaltaa antaa määräyksiä tai ohjeita opettajan käyttämistä työtavoista eikä näin ollen myöskään videokuvauksen käyttämisestä opetuksen yhteydessä.

Suomen perustuslaki 10 §
Perusopetuslaki(628/1998) 2 § ja 19 §
Perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annettu valtioneuvoston päätös (1435/2001) 3 §