15.11.1999

Rintamapalvelustunnuksesta annetun asetuksen mukaan rintamapalvelustunnus voidaan antaa vain naiselle, joka on toiminut asetuksessa mainituissa tehtävissä vuosien 1939-1945 sotien aikana. Oikeuskanslerille tehdyssä kantelussa oli katsottu, että säännöksen soveltaminen johti syrjintään sukupuolen perusteella ja oli siten ristiriidassa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain kanssa.

Kanteluun antamassaan sosiaali- ja terveysministeriön tietoon saattamassaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut asetuksen sanamuodon mukaisen soveltamisen johtavan tilanteeseen, jota ei voitane pitää asiaa arvioiden naisten ja miesten välisenä tasa-arvokysymyksenä, ongelmattomana. Asetuksen soveltamisen seurauksena miehet eivät ole voineet saada samoja etuja kuin naiset. Ottaen huomioon sosiaali- ja terveysministeriön kantelun johdosta antamassaan lausunnossa toteaman selvitystyön ja sen tavoitteet, kantelukirjoitus ei antanut aihetta muihin toimenpiteisiin kuin, että sosiaali- ja terveysministeriön huomiota on kiinnitetty siihen, että ministeriön selvitystyö tulisi pyrkiä toteuttamaan nopealla aikataululla. Ratkaisun mukaan se, että rintapalvelustunnuksesta annetun asetuksen soveltamisesta aiheutuneet erot naisille ja miehille myönnetyissä etuuksissa poistettaisiin asiayhteyteen soveltuvaa tuki- ja kuntoutusjärjestelmää hyväksikäyttäen, on myös huomioonotettava vaihtoehto puheena olevan asetuksen muuttamiselle.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa arvosta 7 §
Rintamapalvelustunnuksesta annettu asetus 1 §