16.12.1994

Esteellisyys - Lautamies - Velallisen rikos

Lautamiehen esteellisyys

Kihlakunnanoikeudessa toimineen kahden lautamiehen huomiota kiinnitetty esteellisyyssäännösten merkitykseen oikeudenkäynnissä.

OK 13:1 ja 23:1 (323/69)
KäräjäoikeusL 10 §

Lyhennysote apulaisoikeuskanslerin ratkaisusta 16.12.1994,
dnro 5/50/94

ASIA

Kantelu käräjätuomarin menettelyä ja lautamiehen esteellisyyttä
koskevassa asiassa

1. ASIAN VIREILLETULO

Valtioneuvoston oikeuskanslerin ohjesäännön muuttamisesta annetun
asetuksen (213/94) 12 §:n 1 momentin mukaan Rovaniemen
hovioikeuden kanneviskaali Helinä Haataja on 21.4.1994 lähettänyt
oikeuskanslerille P.L:n ja J.L:n 23.8.1993 päivätyn
kirjoituksen käräjätuomari Jorma Korvuon toiminnasta Ylitornion
kihlakunnanoikeuden puheenjohtajana. Oikeudenkäynnissä
oli käsitelty velallisen epärehellisyyttä ynnä muuta koskenutta
asiaa. P.L. ja J.L. olivat lisäksi 3.3.1994 kannelleet lautamies
Yrjö Alasaukko-ojan toiminnasta esteellisenä oikeuden
jäsenenä.

- - - - - - - - -

5. RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

5.1. Sovellettavat säännökset

Tuomarin erityiset esteellisyysperusteet, jotka luetellaan oikeudenkäymiskaaren
13 luvun 1 §:ssä ovat seuraavat:

1) sellainen sukulaisuus- tai lankoussuhde tuomarin ja jomman
kumman asianosaisen välillä, joka naimakaaren 2 luvun alkuperäisten
säännösten mukaan on avioesteenä;

2) kun tuomari on asianosaisen vastapuoli tai julkinen vihamies,
jolloin vastapuolena on pidettävä henkilöä, jolla on
toisen kanssa vireillä oikeusriita tai hakemuslainkäytönpiiriin
kuuluva asia;

3) jos tuomarilla tai jollakulla henkilöllä, joka on häneen
sellaisessa sukulaisuus-, tms. suhteessa, joka aiheuttaa esteellisyyden,
on asiassa osa tai odotettavana sen päättymisestä
erinomaista hyötyä tai vahinkoa;

4) jos tuomari on aikaisemmin ottanut osaa asian käsittelemiseen
joko tuomarina alemmassa oikeudessa tai jonkin tuomioistuimen
tai muun viranomaisen käskyläisenä tai jos hän on aikaisemmin
ollut asiassa valtuusmiehenä tai todistajana; ja

5) kun tuomarilla itsellään on samanlainen asia vireillä toisessa
tuomioistuimessa tai samassa oikeudessa.

Tuomarin esteellisyyttä koskeva säännöstö perustuu sekä yksityiseen
että julkiseen etuun. Kukaan ei saa olla tuomarina
omassa asiassaan. Asianosaisen kannalta on tärkeätä, että tuomari
tehtäväänsä suorittaessaan on täysin puolueeton. Myöskin
valtion etu vaatii sitä, että lainkäyttö tapahtuu puolueettomasti.
Julkinen intressi selittää sen, että esteellisyysperusteita
koskevat säännökset ovat ehdottomia. Kun tällainen peruste
on olemassa, ei henkilö voi toimia tuomarina jutussa.

Oikeudenkäymiskaaren 13 luvun 1 §:n viimeisessä lauseessa säädetään,
että jos tuomari tietää sellaisen jäävin itseänsä vastaan
olevan, vaikkei riitapuolella ole siitä tietoa, niin astukoon
itse pois oikeudesta. Oikeudenkäymiskaaren tuomarin esteellisyyttä
koskevien säännösten on tulkittu koskevan myös
lautamiehiä.

Oikeudenkäymiskaaren 23 luvun 1 §:ssä (323/69) säädettiin, että
kihlakunnanoikeus oli tuomiovoipa silloin, kun lautakunnassa
oli vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä. Saman
luvun 2 §:stä käy ilmi, että asian vireilläoloajankohtana
lautakunnan jäsenillä oli ns. kollektiivinen äänioikeus. Heillä
oli, jos he olivat kaikki yhtä mieltä, yksi ääni. Mikäli
lautakunta ei ollut yksimielinen, niin puheenjohtajan mielipide
määräsi päätöksen sisällön, jos yksikin lautamies siihen
yhtyi.

5.2. Lautamiesten menettelyn arviointi

Kyseisessä tapauksessa lautamies Yrjö Alasaukko-oja on osallistunut
esteellisenä asian käsittelyyn kolmessa istunnossa ja
lisäksi vielä siihen käsittelyyn, jolloin asiassa on julistettu
päätös. Välimaa puolestaan on ollut lautakunnassa vain kerran,
eikä hän ole osallistunut päätöksentekoon asiassa. Kaikilla
kerroilla lautakunta olisi ollut ilman heitäkin täysilukuinen,
eikä Alasaukko-ojan esteellisyyden voida katsoa vaikuttaneen
kihlakunnanoikeuden päätöksen lopputulokseen.

Esteellisyysperuste on ollut po. tapauksessa sikäli välillinen,
että velkojien puolesta on asianomistajan puhevaltaa
käyttänyt rikoslain 39 luvun 9 §:n 3 momentin (796/90) mukaisesti
Pellometalli Oy:n konkurssihallinto. Yksittäiset velkojat,
joista Pellon Sähkö Oy:n osuudesta nyt on ollut kysymys,
eivät puolestaan ole esiintyneet itsenäisesti oikeudenkäynnissä.

Tämän vuoksi ja huomioon ottaen tuomioistuinten ratkaisut jutussa
katson, ettei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin
puoleltani kuin että kiinnitän lautamiesten Yrjö Alasaukko-ojan
ja Juha Välimaan huomiota esteellisyyssäännösten merkitykseen
oikeudenkäynnissä.

5.3. Käräjätuomarin menettelyn arviointi

Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Oikeuskansleri
ei voi puuttua tuomioistuinten toimivaltansa rajoissa
harjoittamaan lainkäyttöön eikä muuttaa tuomioistuinten päätöksiä.
Hovioikeuden päätös on nyttemmin saanut lainvoiman.

Kanteluasiassa ei ole ilmennyt, että Ylitornion kihlakunnanoikeus
olisi P.L:ää ja J.L:ää koskenutta rikossyytettä käsitellessään
ylittänyt sille kuuluvan harkintavallan. Asiaa täällä
tutkittaessa ei ole myöskään ilmennyt mitään sellaista, jonka
perusteella voitaisiin katsoa käräjätuomari Jorma Korvuon menetelleen
lainvastaisesti tai muutoinkaan virheellisesti.

5.4. Lopputoteamukset

Joulukuun 1 päivänä 1993 voimaantulleen oikeudenkäymiskaaren 2
luvun 1 §:n (1052/91) pääsäännön mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen
rikosasiassa, kun tuomioistuimessa on puheenjohtaja
ja kolme lautamiestä. Käräjäoikeuslain (581/93) 10 §:n
mukaan lautamiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin
esteellisyydestä säädetään. Käräjäoikeuslaki on myös tullut
voimaan 1.12.1993 eli asian käsittelyn jo päätyttyä Ylitornion
kihlakunnanoikeudessa.

Kun käräjäoikeusuudistuksella lautamiehet osallistuvat käräjäoikeudessa
myös prosessiaineiston vastaan-ottamiseen ja
heillä on samanlainen yhtäläinen äänioikeus kuin puheenjohtajallakin,
on lautamiehen esteellisyyttä tänä päivänä arvioitava
entistä tiukemmin.

Käräjäoikeuden lautamiehen yksilöllinen äänioikeus ilmenee
äänestämistä koskevista oikeudenkäymiskaaren 23 luvun säännöksistä.
Yksilöllisen äänioikeuden myöntäminen merkitsee maallikkojäsenten
vaikutuksen korostumista alioikeuden tuomitsemistoiminnassa,
sillä ovathan lautamiehet enemmistönä käräjäoikeuden
ns. peruskokoonpanossa. Käräjäoikeuksissa onkin
syytä kiinnittää erityistä huomiota lautamiesten esteettömyyteen.

Tämän vuoksi ja koska asiassa ei ole ilmennyt muuta sellaista,
johon laillisuusvalvontaa suorittavan oikeuskanslerin tulisi
puuttua, asia ei ole antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin
puoleltani kuin että lähetän päätöksen 5.2. kohdassa
ilmenevässä tarkoituksessa jäljennökset päätöksestäni Tornion
käräjäoikeuden laamannille tiedoksi sekä Alasaukko-ojan, Välimaan
ja Korvuon tietoon saatettavaksi.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.