30.11.1994

Kunnanhallituksen jäsenten vaali - Valtuuston päätösten täytäntöönpano - Pöytäkirjan tarkastaminen

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjantarkastamisesta ja päätösten täytäntöönpanosta

Kaupunginhallitus oli kokoontunut asioista päättämään uudessa kokoonpanossaan ennen kaupunginhallituksen jäsenten vaalia koskevan kaupunginvaltuuston kokouspöytäkirjan tarkastamista. Kaupunginhallitus oli perustellut menettelyään aiemmin noudatetulla käytännöllä ja tulkitsemalla korkeimman hallinto-oikeuden eräässä ratkaisussa omaksuttua kantaa. Kaupunginhallituksen menettelystä tehtyyn kanteluun antamassaan ratkaisussa apulaisoikeuskansleri on todennut menettelyn ongelmallisuuden ja tulkinnanvaraisuuden, mutta ennen kaikkea sen, että kunnallislaki pääsääntöisesti edellyttää kunnallisten toimielinten kokousten pöytäkirjojen tarkastamista ennen päätösten täytäntöönpanoa. Kiireellisiä asioita koskevien päätösten osalta on mahdollista laatia osapöytäkirja ja tarkastaa se erikseen.

Lyhennysote apulaisoikeuskansleri Jukka Pasasen päätöksestä 30.11.1994, dnro 77/1/93

KANTELUNTEKIJÄ Kaupunginvaltuutettu J.H.

ASIA Kantelu Hämeenlinnan kaupunginhallituksen menettelyä koskevassa asiassa

- - - - - -

5. RATKAISU Tämän asian olen tutkinut.

5.1. Säännöksistä

Kunnallislain (953/76) 22 §:n 1 momentin mukaan luottamushenkilö pysyy toimessaan sen ajan, joksi hänet on valittu, ja sen jälkeenkin, kunnes toimeen on valittu toinen.

Kunnallislain 31 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimen kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Sanotun pykälän 3 momentissa säädetään, että pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla, jollei tarkastamisesta ole määrätty ohje- tai johtosäännössä.

Kunnallislain 54 §:n 2 momentin (979/92) nojalla kunnanvaltuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet toimikauttaan vastaavaksi ajaksi, jollei valtuusto ole päättänyt lyhyemmästä toimikaudesta. Pykälän 3 momentin nojalla valtuusto valitsee kunnanhallituksen jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja yhden tai kaksi varapuheenjohtajaa.

Kunnallislain 58 §:n 2 momentin nojalla kunnanhallituksen on huolehdittava valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Lain 59 §:ssä säädetään kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonnasta.

- - - -

5.5. Kaupunginhallituksen menettelyn arviointi

Hämeenlinnan kaupunginhallitus, jonka jäsenet oli kaupunginvaltuuston kokouksessa 13.1.1993 valittu yksimielisesti, on selvityksessään perustellut menettelyään kokoontua ennen kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastamista.

Kaupunginhallitus on todennut, että pöytäkirjan tarkastamisen merkityksestä valtuuston päätöksen toimeenpanolle on olemassa erilaisia tulkintoja ja käsityksiä. Useiden vuosien aikana Hämeenlinnan kaupungissa on noudatettu käytäntöä, jonka mukaan uuden kaupunginhallituksen ensimmäinen kokous on pidetty ennen vaalia koskevan valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastamista. Selvityksessä on katsottu, että korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 9.7.1987 T2726 omaksuttu kanta on omiaan tukemaan kaupungin hallinnossa noudatettua käytäntöä.

Kuten edellä on todettu (kohta 5.2), kunnallislaki edellyttää kunnallisten toimielinten kokousten pöytäkirjojen tarkastamista. Päätösten toimeenpaneminen tarkastamattoman pöytäkirjan nojalla on mahdollista vain poikkeustapauksissa. Tältä osin on syytä kiinnittää huomiota seuraaviin näkökohtiin.

Kunnallislaki edellyttää, että kunnalla tulee aina olla sen hallintoa johtava kunnanhallitus (58 §). Näin ollen ei ole mahdollista, että kunnanvaltuuston päätöksen jälkeen ennen valtuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastamista kunnassa ei olisi toimivaltaista kunnanhallitusta. Valtuuston vaalipäätös on siis käytännössä otettava huomioon. Kiireellisiä asioita koskevien päätösten osalta on mahdollista laatia osapöytäkirja ja tarkastaa se erikseen. Näin voitaisiin toimia myös uuden kunnanhallituksen vaalia koskevan päätöksen osalta.

Kunnallinen itsehallinto sinänsä luo jossain määrin joustavuutta säännösten soveltamisessa, muun muassa silloin, kun on kysymys kunnanhallituksen järjestäytymisestä. Ratkaisut oli tässä tapauksessa tehty yksimielisesti, ja ne on katsottu kunnanhallinnon kannalta tarkoituksenmukaisiksi. Oikeuskanslerin laillisuusvalvonnan piiriin ei puolestaan kuulu kunnallisen itsehallinnon puitteisiin soveltuvien tarkoituksenmukaisuuskysymysten käsittely. Oikeuskysymysten ratkaisemisessa taas ensisijainen tulkintavalta on hallintotuomioistuimilla. Laillisuusvalvonta on alaltaan suppeampaa sillä sen puitteissa ei voida ottaa lopullista kantaa itse asiakysymyksiin.

Mitä tulee Hämeenlinnan kaupunginhallituksen kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteamistapaan, pidän noudatettua menettelyä mahdollisena. Kaupunginhallitus on kunnallislain 59 §:n mukaisesti ottanut kantaa siihen, onko kunnallishallituksen laillisuusvalvonnan alainen päätös pantavissa täytäntöön.

Edellä sanottujen kokouksen aloittamisen ja jatkamisen kannalta välttämättömien asioiden toteamisessa ei ole kysymys varsinaisesta päätösasiasta, joten niiden puuttuminen esityslistasta ei ole sellainen virheellisyys tai laiminlyönti, mikä antaisi aiheen arvosteluun.

Toisaalta kaupunginhallituksen kokouksessa tehtyihin lopullisiin päätöksiin on ollut muutoksenhakumahdollisuus säännönmukaista muutoksenhakutietä käyttäen. Saadun ilmoituksen mukaan niistä ei ole valitettu lääninoikeuteen. Valitusasian yhteydessä hallintotuomioistuimet olisivat saattaneet joutua ottamaan kantaa myös kaupunginhallituksen toimivaltaan.

5.6. Lopputoteamukset

Edellä olevaan viitaten totean, että Hämeenlinnan kaupunginhallituksen menettelyä kokoontua ennen kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirjan tarkastamista ja siten ennen kaupunginhallituksen jäsenten vaalia koskeneen päätöksen tarkastamista, ei voida pitää täysin ongelmattomana. Kunnallisten toimielinten kokousten pöytäkirjojen tarkastamisesta annettuja säännöksiä ja määräyksiä tulee kunnallishallinnossa noudattaa asiaankuuluvalla tavalla. Toisaalta kohdassa 5.4. selostettua korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä on käytännössä tulkittu laveasti siten, että se olisi sovellettavissa myös nyt esillä olevan kaltaiseen tapaukseen kunnallishallinnossa.

Ottaen huomioon sen, mitä Hämeenlinnan kaupunginhallitus on antamassaan selvityksessä esittänyt ja erityisesti sen, että kunnallisen toimielimen kokouksen pöytäkirjan tarkastamista koskevan säännöksen soveltamisessa on jossain määrin tulkinnanvaraisuutta, katson, ettei kaupunginhallituksen menettely enää tässä vaiheessa vaadi toimenpiteitä puoleltani.

Niiltä osin kuin kantelukirjoituksessa on esitetty vaatimus Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 18.1.1993 pidetyssä kokouksessa tehtyjen päätösten mitätöimisestä totean, ettei oikeuskanslerilla ole toimivaltaa puuttua lainvoimaisiin päätöksiin.

Eduskunnalle on 30.9.1994 annettu hallituksen esitys kuntalaiksi. Esityksen mukaan kuntalain 7 lukuun sisältyisivät säännökset kunnan hallintomenettelystä. Lukuun sisältyvässä 50 §:ssä säänneltäisiin siitä, mitä määräyksiä valtuuston hyväksymistä edellyttävään kunnan hallintosääntöön ainakin tulisi sisältyä. Hallituksen esityksen mukaan hallintosääntöön tulisi sisältyä muun ohella määräykset kunnan toimielinten kokoontumisesta, esittelystä, pöytäkirjan laatimisesta, tarkastamisesta ja nähtävänä pitämisestä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.