24.09.1992

Metsähallintolainsäädännön uudistaminen - Sovellettava lainsäädäntö - Uusien metsälautakuntien asettaminen ja siinä noudatettu menettely - Säädöskokoelmassa vielä julkaisemattoman asetuksen tiedoksianto

Käsitysten lausuminen metsälautakuntien asettamisessa noudatetusta menettelystä

Lyhennysote oikeuskansleri Jorma S. Aallon päätöksestä 24.9.1992, dnro 6/21/91

KANTELUN TEKIJÄ

Pohjois-Savon metsälautakunta

ASIA

Kantelu maa- ja metsätalousministeriön menettelyä koskevassa asiassa

1 KANTELUKIRJOITUS

Pohjois-Savon metsälautakunta on 21.2.1991 oikeuskanslerille osoittamassaan kirjoituksessa kannellut maa- ja metsätalousministeriön menettelystä metsälautakunnan johtokunnan kokoonpanoa koskevassa asiassa. Ministeriö oli 15.2.1991 lähettänyt metsälautakunnille kirjeen, josta voidaan päätellä, että ministeriö katsoi metsälautakunnan johtokunnan toimikauden päättyvän jo helmikuun lopussa 1991 eikä 31.12.1994 kuten ministeriö oli 20.12.1990 määrännyt. Perusteena ministeriön käsitykselle lienee se, että 1.3.1991 tuli voimaan uusi asetus metsäkeskuksista ja metsälautakunnista, jossa johtokunnan jäsenten yläikäraja toimikauden alkaessa asetettiin 63 vuoteen, kun vastaava ikäraja oli aikaisemmin ollut 65 vuotta.

Metsälautakunta on käsityksenään lausunut, ettei myöhemmin kelpoisuusehtoihin tehdyllä muutoksella voitaisi taannehtivasti vaikuttaa laillisesti valitun johtokunnan kokoonpanoon niin, että joku jäsen menettäisi kelpoisuutensa kesken toimikauden.

Puheena olevassa kirjeessä, joka oli saapunut metsälautakuntaan 20.2.1991, ministeriö on edellyttänyt, että metsälautakunnan tuli ilmoittaa metsänhoitoyhdistysten edustajien kokouksen valitsemista uusista ehdokkaista johtokuntaan 28.2.1991 mennessä. Tämä vaati uuden edustajien kokouksen koolle kutsumista. Sen järjestelyihin ja koollekutsumiseen tulisi olla kohtuullinen aika. Keskusmetsälautakunta Tapio oli joutunut ohjeellaan 18.2.1991 lyhentämään ajan viideksi päiväksi, vaikka 3.4.1990 annetussa ohjeessa aika oli 30 päivää. Metsälautakunta on katsonut, että ministeriön menettely on ollut taitamatonta ja hyvän hallintotavan vastaista.

Kirjoituksessa on todettu, ettei 21.2.1991 mennessä ollut tietoa uuden asetuksen julkaisemisesta Suomen Säädöskokoelmassa eikä metsälautakunnalle ollut toimitettu edes epävirallista tekstiä asetuksen lopullisesta sisällöstä.

Metsälautakunta on korostanut, että helmikuussa 1991 annettu uusi laki metsäkeskuksista ja metsälautakunnista ei millään tavalla muuttanut metsälautakuntien asemaa oikeushenkilönä. Lain perusteella ei voinut katsoa, että metsälautakuntien johtokuntien toimikausi päättyisi. Tällaista käsitystä ei esitetty lakia valmisteltaessa eikä muulloinkaan.

Metsälautakunnan käsityksen mukaan vielä tuolloin voimassa olleen metsälautakunnista annetun asetuksen 21 §:n 2 momentin mukaan vain metsälautakunnan johtokunta voi vapauttaa jäsenensä tehtävästään toimikauden kuluessa. Tiettävästi säännöstä ei oltu muutettu uudessakaan asetuksessa.

Kirjoituksessa on pyydetty ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin.

5 RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

5.1 Metsähallintolainsäädännön uudistamisesta

Totean, että metsäkeskuksia ja metsälautakuntia koskeva lakiehdotus sisältyi esitykseen, jonka hallitus antoi eduskunnalle metsähallintoa koskevan lainsäädännön muuttamisesta (HE nro 229 - 1990 vp.). Esityksen mukaan ehdotetut lait oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.1991. Esitys liittyi vuoden 1991 tulo- ja menoarvioesitykseen ja oli tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Puheena olevan lakiehdotuksen voimaantulo- ja siirtymäsäännöksessä (16 §) ei kosketeltu metsäkeskusten tai metsälautakuntien johtokuntia. Eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen siirtymäsäännöksen osalta muuttamattomana. Tasavallan presidentti vahvisti lain (265/91) 8.2.1991 ja määräsi sen tulemaan voimaan 1.3.1991. Suomen Säädöskokoelmassa laki julkaistiin 15.2.1991.

Metsäkeskuksia ja metsälautakuntia koskeva asetus (299/91) annettiin tasavallaan presidentille 15.2.1991 tapahtuneessa esittelyssä ja määrättiin tulemaan voimaan 1.3.1991. Asetus julkaistiin Suomen Säädöskokoelmassa 20.2.1991.

5.2 Metsälautakunnan jäsenten uudelleen määräämisestä

Nykyisin lainsäädäntökäytännössä katsotaan varsin yleisesti, että kun uusi laki kumoaa aikaisemman lain, niin samalla kumoutuvat viimeksi mainitun lain nojalla annetut säädökset. Aikaisempi keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista annettu asetus (389/87) oli annettu keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista annetun lain (139/87) säännösten nojalla. Kun tämä laki kumottiin uudella metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetulla lailla (265/91), on edellä mainitun mukaisesti katsottava, että myös sen nojalla annettu asetus kumoutui. Todettakoon, että uudella metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetulla asetuksella (299/91) kumottiin vielä erikseen keskusmetsälautakunnista ja metsälautakunnista annettu asetus.

Sen vuoksi ja ottaen huomioon, mitä maa- ja metsätalousministeriön selvityksessä on lausuttu, näyttää siltä, ettei 1.1.1991 toimintansa aloittaneilla metsälautakuntien johtokunnilla ollut oikeudellista perustetta toimintansa jatkamiseen 28.2.1991 jälkeen. Näin ollen todennäköisiä syitä sen tueksi, että ministeriö olisi menetellyt virheellisesti ryhtyessään toimenpiteisiin metsälautakuntien johtokuntien uudelleen asettamiseksi 1.3.1991 alkaen, ei ole käynyt ilmi.

5.3 Menettely metsälautakuntien johtokuntia uudelleen asetettaessa

Saadun selvityksen mukaan näyttää siltä, ettei metsälautakuntien johtokuntien uudelleen määräämiseen oltu alunperin varauduttu. Lakiehdotusta, joka oli tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.1991, annettaessa on ollut tiedossa, että 1.1.1991 lukien nimitetään uudet johtokunnat nelivuotiskaudeksi. Sanotun organisatoorisen muutoksen toimeenpano ei ollutkaan tapahtunut hallitusti, mikä on johtunut osaltaan kireästä aikataulusta.

Kun käsitys ilmeisesti on ollut, ettei metsälautakuntien johtokuntia tarvitse määrätä uudelleen, ei metsäkeskuksia ja metsälautakuntia koskevan lakiehdotukseen oltu katsottu tarpeelliseksi sisällyttää esimerkiksi sellaista voimaantulo- ja siirtymäsäännöstä, että aikaisemmin määrätyt metsälautakuntien johtokunnat saattoivat jatkaa toimintaansa siihen saakka, kunnes uudet johtokunnat oli valittu. Oikeudelliselta kannalta olisi taas ollut kyseenalaista metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annettua asetusta valmisteltaessa sijoittaa siihen puheena olevan kaltainen ylimenokautta koskeva säännös.

Edellä lausutun johdosta ja kun viranomaisilla on ollut velvollisuus toimia uuden lainsäädännön toimeenpanemiseksi, ei ilmennyttä kiirettä voida lukea maa- ja metsätalousministeriön viaksi.

Mitä metsälautakunnan kirjoitukseen muutoin tulee, niin pyydettäessä metsälautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin metsäkeskuksista ja metsälautakunnista annetun, mutta vielä Suomen Säädöskokoelmassa julkaisemattoman asetuksen nojalla, olisi ollut välttämätöntä toimittaa samalla metsälautakunnalle tarkempi tieto asetuksen sisällöstä.

5.4 Toimenpiteet

Edellä lausutut käsitykset saatan maa- ja metsätalousministeriön tiedoksi lähettämällä sille jäljennöksen tästä päätöksestä. Muihin toimenpiteisiin kirjoitus ei ole puoleltani johtanut.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.