09.09.1992

Holhoustuomioistuimen lupa - Pesänosuuden myynti - Uskottu mies

Käsitys holhoustuomioistuimen luvan tarpeellisuudesta myytäessä vajaavaltaisen kuolinpesän osakkaan perimää kiinteätä omaisuutta

Uskottu mies, jona oli toiminut kunnan virkaholhooja, oli edustanut vajaavaltaista päämiestään kiinteistökaupassa, jolla kuolinpesän osakkaat, yhtä lukuunottamatta, olivat myyneet perinnön kautta saamansa tilanosuudet. Uskottu mies ei ollut hakenut kaupalle holhoustuomioistuimen lupaa. Huolimatta siitä, että pesälle oli mainitun kiinteistökaupan jälkeen määrätty pesänjakaja, joka pesänjaon yhteydessä oli ottanut huomioon sanotun kaupan, holhoustuomioistuimen lupa kaupalle olisi tullut hankkia. Lääninhallitus oli kanteluun antamassaan ratkaisussa katsonut virkaholhoojan uskotun miehen toimessaan menetelleen huolimattomasti. Apulaisoikeuskansleri on ratkaisussaan yhtynyt lääninhallituksen käsitykseen.

HolhousL 70 § 2 mom 39 §
KKO T:1251 A:28.4.1989

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.