04.10.1990

Esitutkinta - Esitutkinnan päättäminen - Siveellisyysrikos

Huomautus virallisen syytteen alaisen siveellisyysrikoksen käsittelemisestä asianomistajarikoksena. (Lyhennysote)

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

RATKAISU

Tämän asian olen tutkinut.

Siveellisyysrikosten tutkinnasta ja syyteharkinnasta

Totean, että epäillyillä siveellisyysrikoksilla on vain harvoin silminnäkijätodistajia. Tämän vuoksi lääkärin suorittamilla tutkimuksilla ja lääkärin niiden perusteella antamilla lausunnoilla on varsin keskeinen merkitys siveellisyysrikosten tutkinnassa.

Erityisesti lapsiin kohdistuvien siveellisyysrikosten osalta lääkärin tutkimukset ja lääkärin lapsen puheiden, käyttäytymisen ja piirustusten perusteella antamat lausunnot muodostavat käytännössä usein merkittävimmän osan siitä todistusaineistosta, jonka nojalla näyttö epäillystä rikoksesta on arvioitava.

Tämän vuoksi pidän erityisen tärkeänä, että varsinkin lapsiin kohdistuvien epäiltyjen siveellisyysrikosten tutkinnassa hankitaan kaikki saatavilla olevat asiantuntijaselvitykset.

Rikoslain 20 luvussa (16/71) rangaistaviksi säädetyt siveellisyysrikokset ovat pääosin niin sanottuja asianomistajarikoksia, joista virallinen syyttäjä ei saa nostaa syytettä, ellei asianomistaja ilmoita niitä syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Olen 10.8.1989 antamassani päätöksessä nro 796 katsonut, että milloin on tulkinnanvaraista, onko tutkittavana oleva siveellisyysrikos asianomistajarikos vai virallisen syytteen alainen rikos, eikä asianomistaja vaadi rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, tulee esitutkintaviranomaisen saattaa asia virallisen syyttäjän harkittavaksi.

Jos vajaavaltaisen holhooja tai laillisesti määrätty muu edustaja on tehnyt siveellisyysrikoksen tai minkä tahansa muun asianomistajarikoksen vajaavaltaista vastaan, on rikos aina rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 18 §:n 2 momentin (139/73) nojalla virallisen syytteen alainen.

Poliisin menettely

Edellä esitetyn perusteella katson, että puheena olevassa rikoskomisario J.M:n johtamassa tutkinnassa on menetelty virheellisesti ensinnäkin siinä, että lapsen puheisiin ja käyttäytymiseen pitkän ajanjakson kuluessa läheisesti perehtynyttä lääkäriä ei ollut asianmukaisesti kuultu ja että toiseltakaan lääkäriltä ei ollut hankittu asianmukaista lausuntoa hänen suorittamistaan tutkimuksista ja niistä johtopäätöksistä, joita tutkimuksen perusteella voitiin tehdä.

Toiseksi en voi pitää hyväksyttävänä sellaista menettelyä, että tutkintapöytäkirjan merkintäosaan kirjataan näytön arviointiin vaikuttavia lausumia, joiden paikkansapitävyyttä ei jälkikäteen voida riidattomasti osoittaa.

Kolmanneksi rikoskomisario J.M:n on menetellyt virheellisesti käsitellessään puheena olevaa rikoslain voimaanpanemisesta annetun asetuksen 18 §:n 2 momentin nojalla virallisen syytteen alaista tekoa asianomistajarikoksena ja tehdessään asianomistajan rikosilmoituksen peruuttamisen nojalla päätöksen poliisitutkinnan lopettamisesta. Totean, ettei J.M. olisi toimivaltansa rajoissa voinut päättää asiaa myöskään näytön puuttumisen perusteella, koska rikokseen epäilty on alun pitäen ollut tiedossa ja epäillyn syyllisyyden tueksi oli poliisitutkinnassa ilmennyt sellaista näyttöä, että sen arvioiminen olisi kuulunut virallisen syyttäjän harkittavaksi.

Tältä osin katson J.M:n menetelleen hänen viakseen rikoslain 40 luvun 11 §:n (792/89) tarkoittamana tuottamuksellisena virkavelvollisuuden rikkomisena luettavalla tavalla. - - - - - -

Toimenpiteet

Olen edellä lukenut komisario J.M:n viaksi tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen. Koska asiaan on sittemmin saatu toimivaltaisen virallisen syyttäjän ratkaisu, joka ei lopputulokseltaan ole poikennut J.M:n päätöksestä, olen katsonut, ettei asia anna puoleltani aihetta muuhun toimenpiteeseen, kuin että vastaisen varalle huomautan J.M:lle hänen menettelynsä virheellisyydestä, kun hän on katsonut holhoojan vajaavaltaiseen kohdistaman siveellisyysrikoksen asianomistajarikokseksi. Samalla saatan hänen tietoonsa, mitä olen edellä lausunut siveellisyysrikosten tutkinnasta ja niiden syyteharkintaan saattamisesta. - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.