02.10.2006
Uusi kirjallinen menettely käyttöön rikosasioissa
Lokakuun alusta lähtien on mahdollista antaa joissakin rikosasioissa tuomio pelkän kirjallisen materiaalin perusteella. Suullista pääkäsittelyä ei tuomioistuimessa tällöin toimiteta, eikä ketään rikosasian osallista kutsuta oikeuteen.
Poliisi suorittaa normaaliin tapaan esitutkinnan myös kirjalliseen menettelyyn päätyvissä rikosasioissa. Jo esitutkinnassa pyritään samalla selvittämään edellytykset kirjallisen menettelyn käyttämiselle.Kirjallinen menettely on vaihtoehto rikosasian suulliselle pääkäsittelylle. Kirjallisessa menettelyssä tuomio annetaan pelkän kirjallisen materiaalin perusteella tietyin edellytyksin ja vastaajan suostumuksella käräjäoikeuden kansliassa. Suullista pääkäsittelyä tuomioistuimessa ei toimiteta, eikä ketään rikosasian osallista kutsuta oikeuteen.
Menettelystä säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 5 a luvussa (243/2006).
Kirjallisen menettelyn käytön taustalla on pyrkimys muodostaa rikosasiain oikeudenkäynneistä nykyistä joutuisampia, joustavampia ja tarkoituksenmukaisempia, asianosaisten oikeusturvasta kuitenkaan tinkimättä.
Kirjallisen menettelyn käyttäminen edellyttää asianomistajan ja epäillyn suostumusta
Kirjallisen menettelyn edellytyksenä on muun muassa, että:
- mistään syytteessä tarkoitetusta yksittäisestä rikoksesta ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään kaksi vuotta,
- asianomistaja eli rikoksen uhri - jos rikoksella sellainen on - ei vaadi suullisen pääkäsittelyn toimittamista,
- esitutkinnan päättymisen jälkeen rikoksesta epäilty eli vastaaja tunnustaa syyttäjän syytteessä kuvatun teon, luopuu oikeudestaan suulliseen käsittelyyn ja suostuu asian ratkaisemiseen kirjallisessa menettelyssä,
- vastaaja on teon tehdessään ollut täysi-ikäinen,
- asian selvittäminen ei muutoinkaan edellytä pääkäsittelyä.
Vastaaja voi peruuttaa tunnustuksensa ja vastaaja sekä asianomistaja suostumuksensa kirjalliseen menettelyyn siihen asti kunnes asiaa koskeva tuomio on käräjäoikeudessa annettu. Peruuttamisesta on vastaajan tai asianomistajan ilmoitettava käräjäoikeudelle tai syyttäjälle. Näissä tapauksissa asiassa järjestetään myöhemmin pääkäsittely tuomioistuimessa. Kirjallisessa menettelyssä voidaan käsitellä myös rikokseen perustuvat asianomistajan yksityisoikeudelliset vaatimukset eli korvausvaatimukset, sekä muut rikoksesta johtuvat vaatimukset esim. ajokielto.
Tuomioistuin päättää aina menettelytavasta asian ratkaisemiseksi. Ellei kirjallista menettelyä voida käyttää, määrätään istuntopäivä ja rikoksen asianosaiset ja mahdolliset todistajat kutsutaan pääkäsittelyyn ja asia ratkaistaan suullisen käsittelyn jälkeen.
Tuomio tai päätös perustuu kirjalliseen materiaaliin
Kirjallisessa menettelyssä tuomion perustana ovat syytteessä esitetyt seikat, vastaajan tunnustus, asianosaisten mahdolliset kirjallisesti esittämät taikka heidän suullisesti esittämänsä pöytäkirjatut vaatimukset, vastaukset tai lausumat sekä muu asian käsittelyssä syntynyt kirjallinen aineisto. Poliisin esitutkintapöytäkirjaa saadaan käyttää tuomion perusteena vain siltä osin, kuin asianosaiset ovat siihen vedonneet.
Rangaistus enintään yhdeksän kuukautta vankeutta
Asian käsittelytapa tuomioistuimessa ei vaikuta tuomittavan rangaistuksen lajiin tai määrään. Rangaistukseksi voidaan tuomita sakkoa tai vankeutta. Rajoituksena kirjallisen menettelyn käyttämiselle kuitenkin on, että rangaistukseksi voidaan tuomita enintään yhdeksän kuukautta vankeutta.
Käräjäoikeus ilmoittaa asianosaisille kirjallisesti ratkaisun antamispäivän. Tuomion antamisen jälkeen käräjäoikeus lähettää vastaajalle ja vaatimuksia esittäneelle asianomistajalle tiedon tuomiosta. Tuomioon tyytymätön voi hakea siihen muutosta normaaliin tapaan hovioikeudelta. Muutoksenhakuohjeet ovat tuomion liitteenä.