Muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen kehitetään

Muutoksenhakua korkeimpaan oikeuteen kehitetään. Samalla päätöskokoonpanoja kevennetään ja ratkaisuvaltaa eräissä asioissa siirretään alemmille tuomioistuimille. Tavoitteena on parantaa korkeimman oikeuden edellytyksiä keskittyä päätehtäväänsä eli ennakkoratkaisujen antamiseen.

Ks. HE 7/2005 ja HE 9/2005.

Uusi laki korkeimmasta oikeudesta (665/2005) tulee voimaan 31.12.2005. Samalla muutetaan useita muita lakeja: oikeudenkäymiskaarta, lakia oikeudenkäynnistä rikosasioissa, hovioikeuslakia, lakia rangaistusmääräysmenettelystä, kiinteistönmuodostamislakia ja pakkokeinolakia.

Korkein oikeus voi rajata valituslupaa nykyistä paremmin

Valitusluvan saamisen edellytykset helpottuvat, kun korkeimman oikeuden mahdollisuuksia rajata valituslupaa parannetaan. Korkein oikeus voi keskittyä ratkaisemaan valituksesta vain ongelmallisen kysymyksen ilman, että sen tarvitsee arvioida näyttöä uudelleen. Valituslupa voi koskea esimerkiksi pelkästään jonkin yksittäisen kysymyksen oikeudellista arviointia.

Kun korkeimman oikeuden on pitänyt ottaa arvioitavaksi uudelleen tosiseikasto ja näyttö, on se voinut edellyttää myös suullisen käsittelyn uudelleen toimittamista. Käytännössä tämä ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista enää kolmannessa oikeusasteessa. Nyt korkein oikeus voi nojautua näyttökysymyksissä hovioikeuden ratkaisuun, jolloin todistelua ei enää tarvita arvioida uudelleen. Näin korkeimman oikeuden mahdollisuudet myöntää valituslupia tosiseikastoltaan laajoissa asioissa paranevat.

Muutoksenhaku korkeimmalta oikeudelta edellyttää sen myöntämää valituslupaa. Tärkein myöntämisperuste on se, että korkeimman oikeuden ratkaisulla annetaan ennakkoratkaisu eli sillä ohjataan muuta lainkäyttöä. Valituslupa on myönnetty vajaassa kymmenessä prosentissa hakemuksista.

Valtiolliset rikokset Helsingin käräjäoikeuteen

Rikos- ja riita-asioiden ensimmäinen käsittelypaikka on yleensä käräjäoikeus. Muutamat harvat asiaryhmät käsitellään kuitenkin suoraan hovioikeudessa ensimmäisenä oikeusasteena.

Valtiollisia rikoksia koskevien syytteiden käsittely siirretään nyt hovioikeudesta keskitetysti Helsingin käräjäoikeuteen. Maan- ja valtiopetosasiat ratkaistaan näin normaalissa rikosasioiden kokoonpanossa, jossa mukana ovat myös lautamiehet.

Muutoksenhakuaikaa hovioikeuden ensi asteen päätöksestä korkeimpaan oikeuteen lyhennetään 60 päivästä 30 päivään. Valitusaika on siten sama kuin haettaessa hovioikeudelta muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun.

Ratkaisukokoonpanoja kevennetään

Pääsääntöisesti korkein oikeus on päätösvaltainen viisijäsenisenä. Jatkossa mukaan peruskokoonpanoon voidaan ottaa myös lisäjäsen päätösvaltaisuuden turvaamiseksi siltä varalta, että joku jäsen tulee estyneeksi. Tämä voi olla tarpeen erityisesti laaja-alaisissa ja vaikeissa asioissa.

Korkeimman oikeuden kokoonpanoa ylimääräisessä muutoksenhaussa kevennetään. Kolme jäsentä voi ratkaista myös korkeimman oikeuden ratkaisua koskevan hakemuksen, jos se yksimielisesti hylätään tai jätetään tutkimatta.

Uutta on se, että yksikin jäsen voi ratkaista samassa asiassa uudelleen tehdyn ylimääräisen muutoksenhakemuksen, jos siinä ei esitetä merkityksellistä uutta aineistoa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.