21.04.2021
Uusi eläintautilaki tuli voimaan 21. huhtikuuta 2021
Lailla kumotaan aiempi eläintautilaki (441/2013). Laki kattaa eläinten välillä sekä eläinten ja ihmisten välillä tarttuvien eläintautien ehkäisyn, seurannan, valvonnan, leviämisen estämisen ja torjunnan. Lakiuudistuksen taustalla on eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429 (eläinterveyssäännöstö), joka tulee nyt sovellettavaksi. Eläinterveyssäännöstöllä aiempi, pääosin direktiivien varaan rakentunut unionin eläintautilainsäädäntö on koottu yhteen ja yhdenmukaistettu. Kansalliseen lakiin sisältyvät eläinterveyssäännöstön täytäntöönpanosääntely ja täydentävä sääntely lukuun ottamatta eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain (238/2010) soveltamisalaan kuuluvaa sääntelyä.
Laki (76/2021) kattaa myös niiden eläintauteja koskevien EU-asetusten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn, jotka jäivät eläinterveyssäännöstön antamisesta huolimatta edelleen voimaan. Nämä asetukset koskevat etenkin zoonoosien ja TSE-tautien vastustamista sekä lemmikkien muita kuin kaupallisia siirtoja maan rajojen yli. Lisäksi laki sisältää virallista valvontaa koskevien uudistuneiden EU-säännösten täytäntöönpanosääntelyn ja täydentävän sääntelyn siltä osin, kuin asiasta ei säädetä tuontivalvontalaissa.Kansallinen liikkumavara halutaan turvata
Uusi eläintautilaki ja eläinterveyssäännöstö eivät merkitse suuria sisällöllisiä muutoksia eläintautien vastustamisen periaatteisiin tai keinoihin. Kansallisen lain rakenne kuitenkin muuttuu, koska Euroopan unionin lainsäädäntö muuttuu suoraan sovellettavaksi. Laissa on käytetty eläinterveyssäännöstön sisältämää kansallista liikkumavaraa, jotta tietyt Suomen hyvää eläintautitilannetta turvaavat taudinehkäisy- ja valvontatoimenpiteet voivat jatkua nykyistä vastaavalla tavalla ja jotta unionin taudintorjuntatoimenpiteitä tiukemmat toimenpiteet sekä muidenkin kuin eläinterveyssäännöstössä luetteloitujen tautien torjuntatoimenpiteet olisivat tarvittavassa määrin mahdollisia. Liikkumavaraa on käytetty myös hallinnollisen taakan vähentämiseksi.
Nykyisen eläintautilain viranomaisjärjestelmä ja viranomaisten välinen tehtävänjako säilyvät ennallaan. Uuden lain mukaan Tulli voi kuitenkin suorittaa EU:n sisärajoilla valvontaa eläinterveysviranomaisen rinnalla myös itsenäisesti ilman virka-apupyyntöä. Valtion varoista eläintautien vuoksi maksettavia korvauksia koskeva järjestelmä säilyy.
Tautiluokitus muuttuu
Keskeisenä muutoksena nykyiseen lainsäädäntöön on tautiluokituksen uudistuminen. Eläinterveyssäännöstön mukaiset luetteloidut taudit jaetaan mainitussa asetuksessa a–e-luokkiin, joista vain a–c-luokkiin sovelletaan varsinaisia taudintorjuntasäännöksiä. Eläinterveyssäännöstön luokittelua täydentävät kansalliset tautiluokat, joita ovat muut torjuttavat eläintaudit, valvottavat eläintaudit sekä muut ilmoitettavat eläintaudit. Kansallisten tautiluokkien avulla tautien torjunta tai leviämisen estäminen ulotetaan koskemaan tarvittavaa osaa d- ja e-luokan taudeista sekä muista kuin luetteloiduista taudeista. Tautiluokittelu kattaa edelleen myös TSE-taudit ja zoonoosit.
Vanhan lain nojalla annetut asetukset ja päätökset kumoutuvat uuden eläintautilain voimaan tullessa. Tähän mennessä on annettu 13 uutta asetusta ja kaksi päätöstä, jotka tulevat voimaan samanaikaisesti uuden lain kanssa. Nykyiseen verrattuna uusi asetuksentasoinen sääntely on niukkaa, sillä jatkossa eläinterveyttä koskeva yksityiskohtainen sääntely perustuu pääosin eläinterveyssäännöstön nojalla annettuihin suoraan sovellettaviin komission delegoituihin asetuksiin ja täytäntöönpanoasetuksiin. Kansallisiin asetuksiin sisältyvät tarkemmat säännökset muiden kuin luetteloitujen tautien vastustamisesta, eläinten terveysvalvonnasta sekä eräistä muista seikoista, joissa eläinterveyssäännöstö jättää kansallista toimivaltaa tai mahdollistaa poikkeuksia tai tiukennuksia EU-vaatimuksiin.