09.04.2019
Vuosilomalain muutokset tulivat voimaan 1. huhtikuuta
Muutos parantaa pitkään työkyvyttömyyden vuoksi työstä poissa olleiden työntekijöiden asemaa.
Muutoksia sovelletaan 1. huhtikuuta 2019 alkavan lomanmääräytymisvuoden lomaoikeuteen, mutta ne voivat kuitenkin tulla sovellettaviksi lomakorvauksen laskennassa jo vuonna 2019.Muutosten myötä työntekijälle tulee oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin siltä osin, kuin työntekijän täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsema vuosiloma alittaa 24 päivää sairaudesta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi (VLL 7 a §).
Työntekijä voi siten saada lisävapaapäiviä, jos hän ei ole ansainnut vuosilomaa vähintään neljää viikkoa lomanmääräytymisvuoden aikana ja syy siihen on sairauspoissaolo tai lääkinnällinen kuntoutus.
Lisävapaapäivät eivät ole vuosilomaa eivätkä työssäolon veroisiksi katsottavaa aikaa, eikä niiden ajalta kerry lakiehdotuksen mukaan uutta vuosilomaa.
Oikeutta lisävapaapäiviin ei ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.
Lisävapaapäivät annetaan samalla tavalla kuin vuosiloma.
Lainmuutoksilla on ollut tarkoitus sisällyttää kansalliseen lainsäädäntöön EU:n tuomioistuimen vuosilomasääntelyn tulkintaa koskevien linjausten mukaiset säännökset. Oikeuskäytännön perusteella on todettu, että voimassa olevat vuosilomalain (162/2005) säännökset eivät turvaa riittävällä tavalla työntekijän oikeutta palkalliseen vuosilomaan tilanteissa, joissa työntekijän sairaus- tai kuntoutuspoissaolot kestävät pidempään kuin mitä vuosilomalain mukaan katsotaan työssäolon veroiseksi ajaksi eli yli 75 työpäivää.