05.01.2015
Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan
Uusi laki antaa aiempaa laajempaa suojaa syrjinnältä. Lakia sovelletaan julkisen toiminnan lisäksi yksityiseen toimintaan. Yksityiselämä, perhe-elämä ja uskonnonharjoitus jäävät kuitenkin soveltamisalan ulkopuolelle.
Suoja syrjinnältä on yhtäläinen riippumatta siitä, perustuuko syrjintä etniseen alkuperään, ikään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn.Velvoite edistää yhdenvertaisuutta laajeni koskemaan viranomaisten lisäksi koulutuksen järjestäjiä, oppilaitoksia ja työnantajia. Heille tuli velvollisuus laatia suunnitelma yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Suunnitelman laatimisvelvollisuus ei kuitenkaan koske muita kuin niitä työnantajia, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä.
Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja työnantajan on tarvittaessa kohtuullisia mukautuksia tekemällä varmistettava vammaiselle henkilölle muiden kanssa yhdenvertaiset asiointi-, koulutus- ja työnsaantimahdollisuudet. Myös tarjolla olevia tavaroita ja palveluja tulee saada yhdenvertaisesti muiden kanssa. Henkilön vamma on otettava huomioon palvelutilanteessa ja pyrittävä mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi järjestämään sitä tarvitsevalle esteetön kulkureitti.
Työnantajilla on jo aiemmin ollut velvollisuus tehdä kohtuullisia mukautuksia vammaista työntekijää varten. Sen sijaan palveluiden ja tavaroiden tarjoajille (esim. hotelleille, ravintoloille ja vähittäiskaupoille) tämä on uusi velvoite.
Käytännön parannuksia syrjityn oikeusturvaan
Aiemmin syrjityksi joutuneen mahdollisuudet saada esimerkiksi neuvoja ja oikeusapua olivat erilaiset sen mukaan, mikä katsotaan syrjinnän perusteeksi. Myös viranomaisvalvonnassa on eroja. Syrjintää koskevia asioita käsitellään tuomioistuimissa ja muissa toimivaltaisissa viranomaisissa toistaiseksi varsin vähän verrattuna siihen, miten yleistä syrjintä asiaa selvittäneiden tutkimusten mukaan ilmeisesti on.
Vähemmistövaltuutetusta tehtiin syrjintä-asioita laajasti käsittelevä yhdenvertaisuusvaltuutettu. Kun vähemmistövaltuutettu valvoi vain etnisen syrjinnän kiellon noudattamista, valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu yhdenvertaisuuslain noudattamista kaikkien syrjintäperusteiden osalta.
Yhdenvertaisuuden toteutumista työelämää koskevissa yksittäistapauksissa valvovat edelleen työsuojeluviranomaiset, mutta myös yhdenvertaisuusvaltuutetulla on työelämän yhdenvertaisuutta koskevia tehtäviä. Tasa-arvovaltuutettu valvoo edelleenkin tasa-arvolain noudattamista.
Syrjintälautakunta ja tasa-arvolautakunta yhdistettiin. Uuden lautakunnan toimiala kattaisi kaikkien syrjintäperusteiden valvonnan. Lautakunta voi antaa kielto- ja velvoitepäätöksiä sekä yhdenvertaisuuslain nojalla myös vahvistaa osapuolten välisen sovinnon. Lautakunta voi asettaa kielto- ja velvoitepäätöksensä tehosteeksi uhkasakon.
Myös syrjintään syyllistyneelle määrättäviä seuraamuksia täsmennettiin. Syrjitylle maksettavan hyvityksen yläraja poistettiin.
Työpaikan tasa-arvosuunnitelmaa koskevia säännöksiä tarkistettiin, jotta ne toimisivat nykyistä tehokkaammin naisten ja miesten tasa-arvon edistämiseksi työelämässä. Palkkakartoituksen sisältö määriteltiin laissa tarkemmin. Lakiin sisällytettiin velvollisuus tiedottaa henkilöstölle tasa-arvosuunnitelmasta ja henkilöstön osallistumista vahvistettaisiin. Työpaikan tasa-arvosuunnitelma voidaan jatkossa laatia vähintään joka toinen vuosi vuosittaisen tarkastelun sijasta.