05.01.2015
Syyteneuvottelu tuli mahdolliseksi
Niin sanottu syytteestä sopiminen otettiin käyttöön vuoden 2015 alusta. Syyteneuvotteluksi kutsutussa uudessa menettelyssä rikoksesta epäilty voi tunnustamalla saada lievemmän rangaistuksen. Syyteneuvottelua voidaan käyttää rikoksissa, joista säädetty ankarin rangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Syyteneuvottelua ei kuitenkaan sovelleta henkeen tai terveyteen kohdistuviin rikoksiin taikka seksuaalirikoksiin, jotka loukkaavat seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai kohdistuvat lapsiin.
Tavoitteena syyteneuvottelun mahdollistamisella on tehostaa ja nopeuttaa erityisesti laajojen ja vaikeasti selvitettävien talousrikosvyyhtien käsittelyä. Menettely on tarkoitettu tapauksiin, joissa siitä voidaan arvioida olevan eniten hyötyä viranomaisresurssien järkevän kohdentamisen ja rikosasian joutuisan käsittelyn kannalta.Syyttäjä voi tutkintaa johtavan poliisin esityksestä määrätä, ettei esitutkintaa toimitettaisi kaikkien rikosten osalta, kun henkilön epäillään syyllistyneen useampaan rikokseen ja hän on tunnustamalla edistänyt rikosten selvittämistä. Syyttäjä voi samalla sitoutua vaatimaan rangaistusta lievemmän rangaistusasteikon mukaisesti.
Tunnustuksen perusteella syyttäjä voi myös tehdä rikoksesta epäillyn kanssa tuomioesityksen, joka käsiteltäisiin tuomioistuimessa kevennetyssä menettelyssä, niin sanotussa tunnustamisoikeudenkäynnissä, ja jonka perusteella rangaistus tuomitaan lievennetyltä rangaistusasteikolta.
Suurimmat edut uudesta järjestelmästä voidaan saada vaikeasti selvitettävissä ja laajoissa rikosasioissa ja etenkin silloin, kun tekoja on useita ja osa niistä on selvästi niin sanottuja päärikoksia ja osa näihin liittyviä lievempiä rikoksia. Uudet keinot soveltuvat erityisesti rikoksiin, jotka tehdään hyötymistarkoituksessa ja joissa on usein monimutkaisia oikeudellisia ja tosiasiallisia järjestelyjä, käytännössä siis talousrikostyyppisiin rikoksiin.
Syyteneuvottelun käyttämistä harkitessaan syyttäjän on otettava huomioon asian laatu, menettelystä mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, siihen kuluva aika ja muiden samaan rikokseen osallisten asema.
Järjestelmä, jossa rikoksen tunnustamisesta seuraa lievempi rangaistus, tunnetaan Euroopan maista muun muassa Englannissa ja Walesissa, Ranskassa, Saksassa, Italiassa, Puolassa ja Virossa. Myös Norjassa ja Tanskassa on lähes vastaava menettely.
Lisäksi muutos uudistaa seuraamusluonteista syyttämättä jättämistä koskevia säännöksiä niin, että syyttäjä ei enää päätöksessään katsoisi syyttämättä jätetyn syyllistyneen rikokseen vaan toteaisi, että syytteen nostamisen edellytyksen täyttyvät, mutta laissa säädetyllä perusteella enemmistä toimenpiteistä luovutaan.
Uutena perusteena jättää syyte nostamatta on, että useasta rikoksesta epäilty tunnustaisi jonkin rikoksen. Toinen uusi peruste on, että asian käsittelystä aiheutuvat kustannukset olisivat selvässä epäsuhteessa asian laatuun ja mahdollisiin seuraamuksiin.
Lakiin otettiin myös uusi säännös syyttäjän velvollisuudesta perustella syyttämättäjättämispäätöksensä.
Eduskunnan lausuma
Eduskunta edellyttää, että oikeusministeriö seuraa ja arvioi syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamista ja toimeenpanoa edellä todettujen periaatteellisten ongelmien ja järjestelmän uutuuden vuoksi ja antaa lakivaliokunnalle selvityksen lainsäädännön toimivuudesta vuoden 2017 loppuun mennessä.