Finlex ®

Sopimusteksti

(Suomennos)

JÄTTEEN JA MUUN AINEEN MEREEN LASKEMISEN AIHEUTTAMAN MEREN PILAANTUMISEN EHKÄISEMISESTÄ TEHDYN VUODEN 1972 YLEISSOPIMUKSEN VUODEN 1996 PÖYTÄKIRJA

TÄMÄN PÖYTÄKIRJAN OSAPUOLET, JOTKA

KOROSTAVAT tarvetta suojella meriympäristöä ja edistää meren luonnonvarojen kestävää käyttöä ja säilyttämistä,

PANEVAT MERKILLE tähän liittyvät saavutukset jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehdyn vuoden 1972 yleissopimuksen puitteissa, erityisesti kehityksen kohti varovaisuuteen ja ennaltaehkäisyyn perustuvia lähestymistapoja,

PANEVAT LISÄKSI MERKILLE sen merkityksen, joka meriympäristön suojeluun tarkoitetuilla sekä kyseisten alueiden ja valtioiden erityiset olosuhteet ja tarpeet huomioon ottavilla alueellisilla ja kansallisilla täydentävillä velvoitteilla tässä yhteydessä on,

VAHVISTAVAT, että maailmanlaajuinen lähestymistapa näihin asioihin on tärkeä ja erityisesti sen, että on tärkeää jatkaa osapuolten välistä yhteistyötä yleissopimuksen ja pöytäkirjan täytäntöönpanossa,

TUNNUSTAVAT että kansallisella tai alueellisella tasolla voi olla suotavaa toteuttaa tiukempia toimia jätteen meren laskemisesta johtuvan meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi kuin ne toimet, joista kansainvälisissä yleissopimuksissa tai muissa maailmanlaajuisesti sovellettavissa sopimuksissa määrätään,

OTTAVAT HUOMIOON aihetta koskevat kansainväliset sopimukset ja toimenpiteet, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen, Rion ympäristö- ja kehitysjulistuksen sekä Agenda 21:n,

TUNNUSTAVAT MYÖS kehitysmaiden sekä erityisesti pienten kehittyvien saarivaltioiden edut ja kyvyt,

OVAT VAKUUTTUNEITA siitä, että uusia kansainvälisiä toimia jätteen mereen laskemisen aiheuttaman meriympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja mahdollisuuksien mukaan lopettamiseksi voidaan toteuttaa ja on toteutettava viipymättä, jotta voidaan suojella ja säilyttää meriympäristöä sekä hallita ihmisen toimintaa siten, että meren ekosysteemi jatkossakin ylläpitää sallittuja meren käyttötapoja ja täyttää edelleen nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeet,

OVAT SOPINEET seuraavasta:

1 ARTIKLA

MÄÄRITELMÄT

Tässä pöytäkirjassa:

1 “yleissopimus” tarkoittaa jätteen ja muun aineen mereen laskemisen aiheuttaman meren pilaantumisen ehkäisemisestä tehtyä vuoden 1972 yleissopimusta muutoksineen.

2 “järjestö” tarkoittaa Kansainvälistä merenkulkujärjestöä.

3 “pääsihteeri” tarkoittaa järjestön pääsih-teeriä.

4.1 “jätteen mereen laskeminen” tarkoittaa:

4.1.1 tahallista jätteen tai muun aineen mereen sijoittamista aluksista, ilma-aluksista, alustoilta tai muilta rakennelmilta;

4.1.2 kaikkea tahallista alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien mereen sijoittamista;

4.1.3 kaikkea jätteen tai muun aineen varastointia merenpohjaan ja sen sisustaan aluksista, ilma-aluksista, alustoilta ja muilta rakennelmilta; ja

4.1.4 kaikkea alustojen tai muiden merellisten rakennelmien hylkäämistä tai jättämistä paikalleen yksinomaan tahallisen poistamisen tarkoituksessa.

4.2 “jätteen mereen laskeminen” ei tarkoita:

4.2.1 alusten, ilma-alusten, alustojen tai muiden merellisten rakennelmien ja niiden varusteiden tavanomaiseen toimintaan liittyvää tai siitä johtuvaa jätteen tai muun ai-neen mereen sijoittamista, paitsi jos kysymyksessä on jäte tai muu aine, jota kuljettavat merellä tällaisen aineen poistamista varten toimivat alukset, ilma-alukset, alustat tai muut rakennelmat taikka jota kuljetetaan niille, tai joka on peräisin tällaisen jätteen tai muun aineen käsittelemisestä tällaisilla aluksilla, ilma-aluksilla, alustoilla tai rakennelmilla;

4.2.2 aineen sijoittamista mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa edellyttäen, ettei se ole tämän pöytäkirjan päämäärien vastaista; ja

4.2.3 4 alakohdan 1 alakohdan 4 alakohdan määräysten estämättä sellaisen materiaalin hylkäämistä, joka on laskettu mereen muussa kuin yksinomaan poistamistarkoituksessa (esimerkiksi johdot, putket ja merentutkimuslaitteet).

4.3 Jätteen tai muun aineen sijoittaminen tai varastointi, joka välittömästi perustuu tai liittyy merenpohjan mineraalivarojen tutkimiseen tai hyödyntämiseen tai niiden käsittelyyn merellä, ei kuulu tämän pöytäkirjan määräysten soveltamisalaan.

5.1 “Merellä polttaminen” tarkoittaa jätteen tai muun aineen polttamista aluksessa, alustalla tai muulla meressä olevalla rakennelmalla tarkoituksena jätteen poistaminen lämpöhajoamisen avulla.

5.2 “Merellä polttaminen” ei tarkoita sellaisen jätteen tai muun aineen polttamista aluksessa, alustalla tai muulla meressä olevalla rakennelmalla, joka on syntynyt aluksen, alustan tai muun rakennelman tavanomaisen käytön aikana.

6 “Alukset ja ilma-alukset” tarkoittavat kaikentyyppisiä vedessä tai ilmassa liikkuvia aluksia. Tämä ilmaisu käsittää ilmatyynyalukset ja omalla käyttövoimallaan tai sitä ilman toimivat kelluvat alukset.

7 “Meri” tarkoittaa kaikkia merialueita, valtioiden sisäisiä aluevesiä lukuun ottamatta, sekä merenpohjaa ja sen sisustaa; se ei tarkoita sellaisia merenpohjan alapuolisia varastoja, joihin on pääsy ainoastaan maalta.

8 “Jäte tai muu aine” tarkoittaa kaiken tyyppistä, muotoista tai luonteista ainetta tai ainesta.

9 “Lupa” tarkoittaa suostumusta, joka annetaan etukäteen ja 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettuja asianmukaisia toimia noudattaen.

10 “Pilaantuminen” tarkoittaa sellaista suoraan tai välillisesti ihmisen toimintaan perustuvaa jätteen tai muun aineen joutumista mereen, jolla on tai voi olla haittavaikutuksia, kuten elävien luonnonvarojen ja meren ekosysteemin vahingoittuminen, ihmisten terveyden vaarantuminen, merellä tapahtuvan toiminnan, kuten kalastuksen ja muiden sallittujen meren käyttötapojen, vaikeutuminen, meriveden käyttölaadun heikkeneminen ja virkistysalueiden vähe-neminen.

2 ARTIKLA

TAVOITTEET

Osapuolet suojelevat ja säilyttävät meriympäristöä erikseen ja yhteisesti kaikilta pilaantumisen lähteiltä ja ryhtyvät toimenpiteisiin tieteellisten, teknisten ja taloudellisten valmiuksiensa rajoissa ehkäistäkseen, vähentääkseen ja mahdollisuuksien mukaan lopettaakseen sellaisen meren pilaantumisen, joka aiheutuu jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta. Tarvittaessa osapuolet yhdenmukaistavat aihetta koskevat menettelytapansa.

3 ARTIKLA

YLEISET VELVOITTEET

1 Pöytäkirjaa täytäntöön pannessaan osapuolet soveltavat varovaisuusperiaatetta suojellakseen ympäristöä jätteen tai muun aineen mereen laskemiselta ja ryhtyvät asianmukaisiin ennalta ehkäiseviin toimiin, jos on syytä epäillä, että meriympäristöön laskettava jäte tai muu aine voi aiheuttaa vahinkoa, vaikka laskemisen ja sen vaikutusten välisestä suhteesta ei olisi kiistattomia todisteita.

2 Ottaen huomioon periaatteen, jonka mukaan saastuttajan olisi lähtökohtaisesti vastattava pilaantumisesta aiheutuvista kustannuksista, kukin osapuoli edistää käytäntöjä, joiden nojalla ne toimijat, joille osapuoli on antanut luvan laskea aineita mereen tai polttaa niitä merellä, vastaavat toimintaa koskevien pilaantumisen ehkäisy- ja torjuntavaatimusten noudattamisesta johtuvista kustannuksista, kiinnittäen asianmukaista huomiota yleiseen etuun.

3 Pöytäkirjan määräyksiä täytäntöön pannessaan osapuolet toimivat niin, etteivät ne siirrä suoraan tai välillisesti vahinkoja tai vahinkojen mahdollisuutta ympäristön yhdestä osasta toiseen taikka muuta pilaantumisen tyyppiä toiseksi.

4 Minkään tämän pöytäkirjan määräyksen ei saa tulkita estävän osapuolia ryhtymästä erikseen tai yhdessä kansainvälisen oikeuden mukaisiin tiukempiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi, vähentämiseksi tai mahdollisuuksien mukaan poistamiseksi.

4 ARTIKLA

JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN MEREEN LASKEMINEN

1 Osapuolet kieltävät kaiken jätteen tai muun aineen mereen laskemisen, lukuun ottamatta liitteessä 1 lueteltuja poikkeuksia.

1.2 Liitteessä 1 lueteltujen jätteiden tai muiden aineiden mereen laskeminen edellyttää lupaa. Osapuolet toteuttavat hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimet, joilla ne varmistavat, että lupien myöntäminen ja niiden ehdot ovat liitteen 2 määräysten mukaisia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää mahdollisuuksiin valita ympäristön kannalta suotavampi vaihtoehto jätteen mereen laskemisen sijaan.

2 Minkään tämän pöytäkirjan määräyksen ei saa tulkita estävän osapuolta omalta osaltaan kieltämästä jonkin liitteessä 1 mainitun jätteen tai muun aineen mereen laskemista. Asianomainen osapuoli ilmoittaa tällaisesta toimenpiteestä järjestölle.

5 ARTIKLA

MERELLÄ POLTTAMINEN

Osapuolet kieltävät jätteen tai muun aineen polttamisen merellä.

6 ARTIKLA

JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN VIENTI

Osapuolet eivät salli jätteen tai muun ai-neen viemistä toisiin maihin mereen laskemista tai merellä polttamista varten.

7 ARTIKLA

SISÄISET ALUEVEDET

1 Pöytäkirjan muiden määräysten estämättä tätä pöytäkirjaa sovelletaan sisäisiin alueve-siin ainoastaan siten kuin 2 ja 3 kohdissa määrätään.

2 Kukin osapuoli harkintansa mukaan joko soveltaa tämän pöytäkirjan määräyksiä sisäisiin aluevesiinsä tai ottaa käyttöön muita tehokkaita lupa- ja sääntelykäytäntöjä, joilla se voi valvoa jätteen tai muun aineen tahallista sijoittamista sisäisiin aluevesiin, jos sijoittaminen olisi merellä tehtynä 1 artiklan määritelmän mukaista ”jätteen mereen laskemista” tai ”merellä polttamista”.

3 Kunkin osapuolen tulisi antaa järjestölle tietoja sellaisista säädöksistään ja institutionaalisista järjestelmistään, jotka koskevat määräysten täytäntöönpanoa, noudattamista ja soveltamista sisäisillä aluevesillä. Osapuolten tulisi myös parhaansa mukaan toimittaa vapaaehtoisia yhteenvetoilmoituksia sisäisiin aluevesiin laskettujen aineiden tyypistä ja luonteesta.

8 ARTIKLA

POIKKEUKSET

1 Pöytäkirjan 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan määräyksiä ei sovelleta silloin, kun on välttämätöntä varmistaa ihmishengen, aluksen, ilma-aluksen, alustan tai muun rakennelman turvallisuus merellä sääolojen aiheuttaman ylivoimaisen esteen vuoksi tai muulloin vaaran uhatessa ihmishenkeä tai tosiasiallisen uhan kohdistuessa alukseen, ilma-alukseen, alustaan tai muuhun rakennelmaan merellä, jos jätteen tai muun aineen mereen laskeminen tai merellä polttaminen on ilmeisimmin ainoa tapa torjua vaara ja jos on todennäköistä, että mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta aiheutuu pienempi vahinko kuin niistä pidättymisestä. Tällöin mereen laskeminen tai merellä polttaminen suoritetaan siten, että siitä ihmishengelle tai meren elämälle aiheutuva vahingonvaara on mahdollisimman pieni, ja siitä ilmoitetaan välittömästi järjestölle.

2 Osapuoli voi 4 artiklan 1 kohdasta tai 5 artiklasta poiketen myöntää luvan hätätilan-teissa, joissa ihmisen terveyttä, turvallisuutta tai meriympäristöä uhkaava vaara on liian suuri ollakseen hyväksyttävissä eikä muu ratkaisu ole mahdollinen. Ennen tällaisen luvan myöntämistä asianomainen osapuoli neuvottelee sellaisen yhden tai useamman valtion kanssa, joihin toimenpide saattaa vaikuttaa, sekä järjestön kanssa, joka neuvoteltuaan muiden osapuolten ja tarpeen mukaan toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa antaa välittömästi 18 artiklan 6 kohdan mukaisesti asianomaiselle osa-puolelle suositukset asianmukaisimmista menettelyistä. Asianomainen osapuoli noudattaa suosituksia mahdollisimman tarkoin, ottaen huomioon ajan, jonka kuluessa toimenpiteisiin on ryhdyttävä, sekä yleisen velvoitteen välttää meriympäristön vahingoittamista, ja ilmoittaa suorittamistaan toimenpiteistä järjestölle. Osapuolet sitoutuvat auttamaan toisiaan tällaisissa tilanteissa.

3 Osapuoli voi luopua 2 kohdan mukaisista oikeuksistaan ratifioidessaan tämän pöytäkirjan tai liittyessään siihen tai sen

jälkeen.

9 ARTIKLA

LUPIEN MYÖNTÄMINEN JA ILMOITTAMINEN

1 Kukin osapuoli nimeää yhden tai u-seamman toimivaltaisen viranomaisen:

1.1 myöntämään lupia tämän pöytäkirjan mukaisesti;

1.2 pitämään luetteloa kaiken luvallisesti mereen lasketun jätteen tai muun aineen ominaisuuksista ja määristä sekä mahdollisuuksien mukaan tosiasiallisista mereen lasketuista määristä samoin kuin laskemispaikasta, -ajasta ja -tavasta; ja

1.3 seuraamaan joko itse tai yhteistyössä muiden osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa meren tilaa tämän pöytäkirjan päämäärien kannalta.

2 Osapuolen yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen myöntää tämän pöytäkirjan mukaisesti luvat jätteen tai muun aineen mereen laskemista varten tai 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen merellä polttamista varten.

2.1 jos aine on lastattu kyseisen osapuolen alueella; ja

2.2 jos aine on lastattu kyseisen osapuolen alueella rekisteröityyn tai sen lippua käyttävään alukseen tai ilma-alukseen silloin, kun lastaus on tapahtunut sellaisen valtion alueella, joka ei ole tämän pöytäkirjan osapuoli.

3 Myöntäessään lupia asianomainen yksi tai useampi viranomainen noudattaa 4 ar-tiklan määräyksiä sekä muita asianmukaisiksi katsomiaan perusteita, toimenpiteitä ja vaatimuksia.

4 Kukin osapuoli ilmoittaa joko suoraan tai alueellisen sopimuksen mukaisesti perustetun sihteeristön kautta järjestölle ja tarvittaessa muille osapuolille:

4.1 kohdan 2 alakohdan ja 3 alakohdan mukaiset tiedot;

4.2 hallinnolliset ja lainsäädännölliset toimensa tämän pöytäkirjan määräysten täytäntöön panemiseksi, toimeenpanotoimien yhteenveto mukaan lukien; ja

4.3 kohdan 2 alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden vaikutukset sekä mahdolliset ongelmat niiden soveltamisessa.

Tämän artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan vuosittain. Tämän artiklan 4 kohdan 2 ja 3 alakohdassa tarkoitetut tiedot toimitetaan säännöllisesti.

5 Osapuolten kokouksen määräämä asianmukainen toimielin arvioi 4 kohdan 2 ja 3 alakohdan mukaisesti tehdyt ilmoitukset. Kyseinen toimielin ilmoittaa päätelmänsä asianmukaiselle osapuolten kokoukselle tai erityiskokoukselle.

10 ARTIKLA

SOVELTAMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO

1.Kukin osapuoli soveltaa tämän pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi tarvittavia toimenpiteitä kaikkiin:

1.1 sen alueella rekisteröityihin tai sen lippua käyttäviin aluksiin ja ilma-aluksiin;

1.2 aluksiin ja ilma-aluksiin, jotka sen alueella lastaavat mereen laskettavaa tai merellä poltettavaa jätettä tai muuta ainetta; ja

1.3 aluksiin, ilma-aluksiin ja alustoihin ja muihin rakennelmiin, joiden otaksutaan osallistuvan mereen laskemiseen tai merellä polttamiseen alueilla ja jotka kansainvälisen oikeuden mukaan kuuluvat kyseisen osa-puolen lainkäyttövaltaan.

2 Kukin osapuoli ryhtyy asianmukaisiin kansainvälisen oikeuden mukaisiin toimenpiteisiin estääkseen tämän pöytäkirjan määräysten vastaisen toiminnan ja tarvittaessa rangaistakseen siitä.

3 Osapuolet sopivat kehittävänsä yhteistyössä menettelyt tämän pöytäkirjan tehokkaaksi soveltamiseksi alueilla, jotka eivät kuulu minkään valtion lainkäyttövallan alaisuuteen, mukaan lukien menettelyt sellaisista aluksista ja ilma-aluksista ilmoittamiseksi, joiden havaitaan laskevan jätettä tai muuta ainetta mereen tai polttavan sitä merellä tämän pöytäkirjan määräysten vastaisesti.

4 Tätä pöytäkirjaa ei sovelleta sellaisiin aluksiin ja ilma-aluksiin, joilla on kansainvälisen oikeuden mukaan oikeus täysivaltaiseen koskemattomuuteen. Kukin osapuoli varmistaa kuitenkin asianmukaisin toimenpitein, että tällaiset sen omistuksessa tai käytössä olevat alukset ja ilma-alukset toimivat tämän pöytäkirjan päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti, ja tekee järjestölle ilmoitukset tämän mukaisesti.

5 Ilmaistessaan suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi, tai milloin tahansa sen jälkeen, valtio voi antaa selvityksen, jonka mukaan se soveltaa tämän pöytäkirjan määräyksiä 4 kohdassa tarkoitettuihin aluksiinsa ja ilma-aluksiinsa, ottaen huomioon, että ainoastaan kyseinen valtio voi panna täytäntöön kyseisiä aluksia ja ilma-aluksia koskevia määräyksiä.

11 ARTIKLA

NOUDATTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT

1 Viimeistään kahden vuoden kuluttua pöytäkirjan voimaantulosta osapuolten kokous päättää niistä menettelyistä ja järjes-telmistä, joita tarvitaan pöytäkirjan noudattamisen arvioimiseksi ja varmistamiseksi. Menettelyjä ja järjestelmiä kehitettäessä pyritään mahdollistamaan täysimittainen, avoin ja rakentava tietojenvaihto.

2 Harkittuaan kaikilta osin tämän pöytäkirjan mukaisesti annettuja tietoja ja 1 kohdan mukaisesti laadittuihin menettelyihin tai järjestelmiin perustuvia suosituksia osapuolten kokous voi tarjota neuvoja, apua tai yhteistyötä osapuolille ja muille kuin osapuolille.

12 ARTIKLA

ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

Edistääkseen tämän pöytäkirjan tavoitteita ne osapuolet, joiden yhteisiin etuihin kuuluu jonkin tietyn maantieteellisen alueen meriympäristön suojelu, pyrkivät parantamaan alueellista yhteistyötä ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet muun muassa tekemällä tämän pöytäkirjan mukaisia alueellisia sopimuksia, joilla pyritään ehkäisemään tai vähentämään jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta johtuvaa pilaantumista tai mahdollisuuksien mukaan lopettamaan se. Osapuolet pyrkivät yhteistyöhön alueellisten sopimusten osapuolten kanssa kehittääkseen yhdenmukaisia menettelyjä kyseisten eri yleissopimusten osapuolten noudatettavaksi.

13 ARTIKLA

TEKNINEN YHTEISTYÖ JA APU

1 Toimimalla yhteistyössä järjestössä ja koordinoiden toimintansa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa osapuolet edistävät kahden- ja monenvälistä tukea liittyen tässä pöytäkirjassa tarkoitet-tuun mereen laskemisen aiheuttaman pilaantumisen ehkäisyyn, vähentämiseen ja mahdollisuuksien mukaan poistamiseen, osoittaen tukea sellaisille osapuolille, jotka pyytävät sitä seuraaviin tarkoituksiin:

1.1 tieteellisen ja teknisen henkilökunnan kouluttaminen tutkimusta, seurantaa ja täytäntöönpanoa varten, mukaan lukien välttämättömien välineiden ja tilojen tarjoaminen tarvittaessa, tavoitteena kansallisten valmiuksien vahvistaminen;

1.2 pöytäkirjan täytäntöönpanoa koskeva neuvonta;

1.3 jätteen määrän vähentämistä ja puhtaita tuotantotapoja koskeva tieto ja tekninen yhteistyö;

1.4 tieto ja tekninen yhteistyö, jotka koskevat jätteen sijoittamista ja käsittelyä sekä muita toimenpiteitä, joilla mereen laskemisen aiheuttamaa pilaantumista pyritään ehkäisemään, vähentämään ja mahdollisuuksien mukaan poistamaan; ja

5 ympäristön kannalta kestävän tekniikan ja tiedon saatavuus ja siirto, etenkin kehi-tysmaille ja markkinatalouteen siirtyville maille suotuisin ehdoin, joihin kuuluu edullisia ja suosivia ehtoja siten kuin yhtei-sesti sovitaan, ottaen huomioon immateriaalioikeuksien turvaamisen tarve sekä kehitysmaiden ja markkinatalouteen siirtyvien maiden erityistarpeet.

2 Järjestö suorittaa seuraavat tehtävät:

2.1 välittää teknistä yhteistyötä koskevia pyyntöjä osapuolten välillä, ottaen huomioon sellaiset tekijät kuten näiden tekniset valmiudet;

2.2 koordinoi avunpyyntöjä, tarvittaessa muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa; ja

2.3 riittävien voimavarojen saatavuuden mukaan auttaa sellaisia kehitysmaita ja markkinatalouteen siirtyviä maita, jotka ovat ilmaisseet aikomuksensa tulla tämän pöytäkirjan osapuoliksi, selvittämään, mitä keinoja tarvitaan pöytäkirjan täysimittaisen täytäntöönpanon saavuttamiseksi.

14 ARTIKLA

TIETEELLINEN JA TEKNINEN TUTKIMUS

1 Osapuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimiin edistääkseen ja tukeakseen pöytäkirjan kannalta olennaista tieteellistä ja teknistä tutkimusta, joka koskee mereen laskemisesta ja muista lähteistä johtuvan meren pilaantumisen ehkäisyä, vähentämistä ja mahdollisuuksien mukaan lopettamista. Tutkimuksen tulisi sisältää erityisesti pilaantumisen tarkkailua, mittaamista, arviointia ja analysointia tieteellisin menetelmin.

2 Tämän pöytäkirjan tavoitteiden saavuttamiseksi osapuolet edistävät olennaisen tiedon saatavuutta sellaisille muille osapuolille, jotka pyytävät tietoa seuraavista:

2.1 tämän pöytäkirjan mukaiset tieteelliset ja tekniset tehtävät ja toimenpiteet;

2.2 meritieteen ja tekniikan ohjelmat ja niiden tavoitteet; ja

2.3 9 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan mu

kaisessa seurannassa ja arvioinnissa havaitut vaikutukset.

15 ARTIKLA

VASTUU

Niiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, jotka koskevat valtion vastuuta toisten valtioiden ympäristölle tai muulle ympäristön alueelle aiheutuneesta vahingosta, osapuolet sitoutuvat kehittämään menettelyt, jotka koskevat jätteen tai muun aineen mereen laskemisesta tai merellä polttamisesta syntyvää vastuuta.

16 ARTIKLA

RIITOJEN RATKAISEMINEN

1 Tämän pöytäkirjan tulkintaa tai soveltamista koskevat riidat ratkaistaan ensisijaisesti neuvottelemalla, sovittelemalla tai välitysmenettelyllä taikka muilla rauhanomaisilla keinoilla, jotka riidan osapuolet ovat valinneet.

2 Jos riitaa ei saada ratkaistuksi kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun osapuoli on ilmoittanut toiselle osapuolelle riidan olemassaolosta, riita ratkaistaan riidan osapuolen pyynnöstä liitteen 3 mukaisin välimiesmenettelyin, elleivät riidan osapuolet sovi jonkin Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen 287 ar-tiklan 1 kappaleessa luetellun menettelyn käytöstä. Riidan osapuolet voivat tehdä tällaisen sopimuksen, vaikka ne eivät olisi Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen sopimuspuolia.

3 Jos osapuolet sopivat käyttävänsä jotakin Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1982 merioikeusyleissopimuksen 287 artiklan 1 kappaleessa lueteltua menettelyä, sovelletaan myös valittua menettelyä koskevia kyseisen yleissopimuksen XV osan määräyksiä soveltuvin osin.

4 Edellä 2 kohdassa tarkoitettua kahdentoista kuukauden ajanjaksoa voidaan pidentää kahdellatoista kuukaudella asianomaisten osapuolten yhteisestä suostumuksesta.

5 Sen estämättä, mitä 2 kohdassa määrätään, mikä tahansa valtio voi ilmaistessaan suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomaksi ilmoittaa pääsihteerille, että kun se on 3 artiklan 1 tai 2 kohdan tulkintaa koskevan riidan osapuoli, riidan ratkaiseminen liitteen 3 mukaisen väli-miesmenettelyn avulla edellyttää sen suostumusta.

17 ARTIKLA

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Osapuolet edistävät tämän pöytäkirjan tavoitteita toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen toiminnassa.

18 ARTIKLA

OSAPUOLTEN KOKOUKSET

1 Osapuolten kokoukset tai osapuolten erityiskokoukset tarkastelevat jatkuvasti tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja arvioivat sen tehokkuutta löytääkseen keinoja, joilla jätteen tai muun aineen mereen laskemisen ja merellä polttamisen aiheuttamaa pilaantumista ehkäiseviä, vähentäviä tai mahdollisuuksien mukaan poistavia toimia voitaisiin tarvittaessa vahvistaa. Osapuolten kokoukset ja erityiskokoukset voivat tässä tarkoituksessa:

1.1 tarkastella ja hyväksyä muutoksia tähän pöytäkirjaan 21 ja 22 artiklan mukaisesti;

1.2 perustaa tarvittaessa aputoimielimiä, jotka käsittelevät jotakin asiaa helpottaakseen tämän pöytäkirjan tehokasta täytäntöönpanoa;

1.3 pyytää asianmukaisia asiantuntijaelimiä antamaan neuvoja osapuolille tai järjestölle tähän pöytäkirjaan liittyvissä asioissa;

1.4 edistää yhteistyötä meren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi toimivien toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa;

1.5 käsitellä 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti ilmoitettuja tietoja;

1.6 toimivaltaisia kansainvälisiä järjestöjä kuultuaan kehittää tai hyväksyä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä, mukaan lukien poikkeus- ja hätätilanteiden määrittelyperusteet sekä konsultointimenettelyt ja menettelyt aineen turvalliseksi sijoittamiseksi merellä kyseisissä olosuhteissa;

1.7 käsitellä ja hyväksyä päätöslauselmia; ja

1.8 harkita mahdollisesti tarvittaviin lisätoimenpiteisiin ryhtymistä.

2 Osapuolet laativat ensimmäisessä kokouksessaan menettelytapasäännöt tarpeen mukaan.

19 ARTIKLA

JÄRJESTÖN TEHTÄVÄT

1 Järjestö vastaa tähän pöytäkirjaan liittyvistä sihteeristön tehtävistä. Kukin tämän pöytäkirjan osapuoli, joka ei ole järjestön jäsen, maksaa asianmukaisen osuuden niistä kuluista, jotka järjestölle aiheutuvat näistä tehtävistä.

2 Pöytäkirjan hallinnoinnin kannalta tarpeellisiin sihteeristön tehtäviin kuuluu:

2.1 kutsua koolle osapuolten kokous kerran vuodessa, jolleivät osapuolet toisin päätä, ja osapuolten erityiskokous silloin, kun kaksi kolmasosaa osapuolista sitä pyytää;

2.2 antaa pyydettäessä tämän pöytäkirjan täytäntöönpanoa ja sen perusteella laadittuja ohjeita ja menettelyjä koskevia neuvoja;

2.3.käsitellä osapuolten esittämiä tiedusteluja sekä niiltä saatuja tietoja, neuvotella osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa ja antaa osapuolille suosituksia tähän pöytäkirjaan liittyvissä, mutta ei varsinaisesti sen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa;

2.4 osapuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa neuvotellen valmistella ja avustaa 18 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen menettelyjen kehittämisessä ja soveltamisessa;

2.5 välittää asianomaisille osapuolille kaikki järjestön tämän pöytäkirjan mukaisesti vastaanottamat ilmoitukset; ja

2.6 laatia kerran kahdessa vuodessa pöytäkirjan hallinnointiin liittyvät talousarvio ja tilinpäätös ja jakaa ne kaikille osapuolille.

3 Jos järjestöllä on käytettävissään riittävät voimavarat, 13 artiklan 2 kohdan 3 alakohdan mukaisten vaatimusten lisäksi järjestö.

3.1 tekee yhteistyötä meriympäristön tilan arvioimiseksi; ja

3.2 tekee yhteistyötä meren pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi toimivien toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

20 ARTIKLA

LIITTEET

Pöytäkirjan liitteet ovat erottamaton osa tätä pöytäkirjaa.

21 ARTIKLA

PÖYTÄKIRJAN MUUTTAMINEN

1 Osapuolet voivat ehdottaa muutoksia tämän pöytäkirjan artikloihin. Järjestö välittää ehdotetun muutoksen tekstin osapuolille viimeistään kuutta kuukautta ennen kuin teksti käsitellään osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa.

2 Muutokset pöytäkirjan artikloihin hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä osapuolten kokouksessa tai sellaisessa erityiskokouksessa, joka on järjestetty kyseisestä tarkoitusta varten.

3 Muutos tulee voimaan niiden osapuolten osalta, jotka ovat sen hyväksyneet, kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaksi kolmasosaa osapuolista on tallettanut muutosta koskevan hyväksymiskirjan järjestön huostaan. Sen jälkeen muutos tulee voimaan kaikkien muiden osapuolten osalta kuudenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun asianomainen osapuoli on tallettanut muu-tosta koskevan hyväksymiskirjansa.

4 Pääsihteeri ilmoittaa osapuolille kaikista muutoksista, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksissa, sekä päivämääristä, jolloin kyseiset muutokset tulevat voimaan yleisesti ja kunkin osapuolen osalta.

5 Sen jälkeen, kun pöytäkirjan muutos on tullut voimaan, tämän pöytäkirjan osa-puoleksi tulevasta valtiosta tulee muutetun pöytäkirjan osapuoli, jollei kaksi kolmasosaa niistä osapuolista, jotka ovat olleet läsnä ja äänestäneet muutoksen hyväksyneessä osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa, muuta sovi.

22 ARTIKLA

LIITTEIDEN MUUTTAMINEN

1 Osapuolet voivat ehdottaa muutoksia tämän pöytäkirjan liitteisiin. Järjestö välittää ehdotetun muutoksen tekstin osapuolille vähintään kuusi kuukautta ennen kuin teksti käsitellään osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa.

2 Muiden liitteiden kuin liitteen 3 muutokset tehdään tieteellisten tai teknisten näkökohtien perusteella, ja niissä voidaan ottaa huomioon oikeudellisia, sosiaalisia ja taloudellisia tekijöitä soveltuvin osin. Tällaiset muutokset hyväksytään läsnä olevien ja äänestävien osapuolten kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa, joka on järjestetty kyseisestä tarkoitusta varten.

3 Järjestö ilmoittaa viipymättä osapuolille liitteisiin tehtävistä muutoksista, jotka on hyväksytty osapuolten kokouksessa tai erityiskokouksessa.

4 Jollei 7 kohdan määräyksistä muuta johdu, liitteiden muutokset tulevat voimaan kunkin osapuolen osalta heti, kun se on ilmoittanut hyväksymisensä järjestölle, tai 100 päivän kuluttua siitä, kun osapuolten kokous on hyväksynyt muutokset, jos jälkimmäinen ajankohta on myöhäisempi, lukuun ottamatta niitä osapuolia, jotka mainittujen 100 päivän kuluessa antavat selvityksen, jonka mukaan ne eivät voi kyseisenä ajankohtana hyväksyä muutosta. Osapuoli voi milloin tahansa korvata aiemmin annetun selityksen muutoksen vastustamisesta hyväksymisilmoituksella, jolloin aiemmin vastustettu muutos tulee voimaan asianomaisen osapuolen osalta.

5 Pääsihteeri ilmoittaa viipymättä osapuolille järjestön huostaan talletetuista hyväksymis- tai vastustamisilmoituksista.

6 Uusi liite tai sellainen liitteen muutos, joka liittyy tämän pöytäkirjan artiklojen muutokseen, tulee voimaan vasta, kun pöytäkirjan artiklojen muutos tulee voimaan.

7 Välimiesmenettelyä koskevan liitteen 3 muutoksiin, samoin kuin uusien liitteiden hyväksymiseen ja voimaantuloon, sovelletaan niitä menettelyjä, jotka koskevat muutosten tekemistä tämän pöytäkirjan artikloihin.

23 ARTIKLA

PÖYTÄKIRJAN JA YLEISSOPIMUKSEN VÄLINEN SUHDE

Tämä pöytäkirja korvaa yleissopimuksen niiden pöytäkirjan osapuolten osalta, jotka ovat myös yleissopimuksen sopimuspuolia.

24 ARTIKLA

ALLEKIRJOITTAMINEN, RATIFIOINTI, HYVÄKSYMINEN JA LIITTYMINEN

1 Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille järjestön päämajassa 1 päivästä huhtikuuta 1997 alkaen 31 päivään maaliskuuta 1998 saakka, ja sen jälkeen se on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille.

2 Valtiot voivat tulla tämän pöytäkirjan osapuoliksi:

2.1 allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa; tai

2.2 allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin, minkä jälkeen talletetaan ratifioimis- tai hyväksymiskirja; tai

2.3 liittymällä.

3 Ratifiointi, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä koskeva asiakirja pääsihteerin huostaan.

25 ARTIKLA

VOIMAANTULO

1 Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jolloin:

1.1 vähintään 26 valtiota on ilmaissut suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi 24 artiklan mukaisesti; ja

1.2. kohdan 1 alakohdassa tarkoitetuista valtioista vähintään 15 on yleissopimuksen sopimuspuolia.

2 Kaikkien niiden valtioiden osalta, jotka ovat ilmaisseet suostumuksensa tulla tämän pöytäkirjan sitomiksi 24 artiklan mukaisesti 1 kohdassa mainitun päivän jälkeen, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun kyseinen valtio on ilmaissut suostumuksensa.

26 ARTIKLA

SIIRTYMÄAIKA

1 Kaikki valtiot, jotka eivät olleet yleissopimuksen sopimuspuolia ennen joulukuun 31 päivää 1996 ja jotka ilmaisevat suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi ennen sen voimaantuloa tai viiden vuoden kuluessa sen voimaantulosta, voivat suostumuksensa ilmaistessaan ilmoittaa pääsihteerille, etteivät ne ilmoituksessa kuvatuista syistä voi noudattaa tiettyjä muita kuin 2 kohdassa olevia pöytäkirjan määräyksiä siirtymäaikana, jonka pituus ei saa ylittää 4 kohdassa kuvatun ajan pituutta.

2 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tehdyt ilmoitukset eivät vaikuta sellaisiin tämän pöytäkirjan osapuolten velvoitteisiin, jotka liittyvät merellä polttamiseen tai radioaktiivisen jätteen tai muun radioaktiivisen aineen mereen laskemiseen.

3 Sellainen pöytäkirjan osapuoli, joka on ilmoittanut pääsihteerille 1 kohdan mu-kaisesti, ettei se mainittuna siirtymäaikana voi noudattaa 4 artiklan 1 kohtaa tai 9 ar-tiklaa kokonaan tai osittain, on kuitenkin kyseisen ajanjakson aikana velvollinen kieltämään jätteen tai muun sellaisen aineen mereen laskemisen, jolle ei ole myönnetty lupaa, tekemään parhaansa ottaakseen käyttöön hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä toimia, joilla varmistetaan, että lupien myöntämisessä ja lupien ehdoissa noudatetaan liitteen 2 määräyksiä, sekä ilmoittamaan pääsihteerille kaikki antamansa luvat.

4 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisessa ilmoituksessa mainitun siirtymäajan enimmäispituus on viisi vuotta ilmoituksen tekemisestä.

5 Tämän artiklan 1 kohdan mukaisen ilmoituksen tehneet osapuolet antavat ensimmäiselle niiden ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen järjestettävälle osapuolten kokoukselle suunnitelman ja aikataulun tämän pöytäkirjan noudattamiseksi kaikilta osin, sekä mahdolliset pyynnöt, jotka koskevat pöytäkirjan 13 artiklan mukaista asiaan liittyvää teknistä yhteistyötä ja apua.

6 Osapuolet, jotka ovat tehneet ilmoituksen 1 kohdan mukaisesti, ottavat siirtymäajaksi käyttöön menettelyt ja järjestelmät, joilla ne panevat toimeen ilmoittamansa suunnitelmat pöytäkirjan noudattamiseksi kaikilta osin ja seuraavat niitä. Osapuolet antavat kertomuksen edistymisestä pöytäkirjan noudattamisessa jokaiselle siirtymäaikana pidettävälle osapuolten kokoukselle asianmukaisia toimia varten.

27 ARTIKLA

IRTISANOMINEN

1 Osapuoli voi irtisanoa tämän pöytäkirjan milloin tahansa kahden vuoden kuluttua siitä, kun pöytäkirja tulee voimaan kyseisen osapuolen osalta.

2 Irtisanominen tapahtuu tallettamalla irtisanomiskirja pääsihteerin huostaan.

3 Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on vastaanottanut irtisanomiskirjan, tai irtisanomiskirjassa mahdollisesti ilmoitetun pidemmän ajanjakson jälkeen.

28 ARTIKLA

TALLETTAJA

1 Tämä pöytäkirja talletetaan pääsihteerin huostaan.

2 Pöytäkirjan 10 artiklan 5 kohdassa, 16 artiklan 5 kohdassa, 21 artiklan 4 kohdassa, 22 artiklan 5 kohdassa ja 26 artiklan 5 kohdassa määrättyjen tehtävien lisäksi pääsihteeri:

2.1 ilmoittaa kaikille pöytäkirjan allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille:

2.1.1 kunkin uuden allekirjoituksen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamisen sekä näiden päivämäärät;

2.1.2 pöytäkirjan voimaantulon päivämäärän; ja

2.1.3 jokaisen irtisanomiskirjan tallettamisen sekä päivämäärän, jolloin irtisanomiskirja on vastaanotettu, ja päivämäärän, jolloin irtisanominen tulee voimaan.

2.2 välittää oikeaksi todistetut jäljennökset pöytäkirjasta kaikille pöytäkirjan allekirjoittaneille tai pöytäkirjaan liittyneille valtioille.

3 Välittömästi tämän pöytäkirjan tultua voimaan pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetun jäljennöksen pöytäkirjasta Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle kirjaamista ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

29 ARTIKLA

TODISTUSVOIMAISET TEKSTIT

Tämä pöytäkirja tehdään yhtenä alkuperäiskappaleena arabian, kiinan, englannin, ranskan, venäjän ja espanjan kielellä, kaikkien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

TÄMÄN VAKUUDEKSI

allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti siihen valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

TEHTY LONTOOSSAseitsemäntenä päivänä marraskuuta vuonna tuhatyhdeksänsataayhdeksänkymmentäkuusi.

LIITE 1

JÄTTEET TAI MUUT AINEET, JOITAVOIDAAN HARKITA MEREEN LASKETTAVIKSI

1 Seuraavia jätteitä ja muita aineita voidaan harkita mereen laskettaviksi tämän pöytäkirjan 2 ja 3 artiklan mukaiset tavoitteet ja yleiset velvoitteet huomioon ottaen:

1.1 ruopattu aines;

1.2 viemärilieju;

1.3 kalaperäinen jäte tai teollisesta kalankäsittelystä syntyvä aines;

1.4 alukset ja alustat tai muut rakennelmat merellä;

1.5 pysyvä, epäorgaaninen geologinen aines;

1.6 luonnosta peräisin oleva orgaaninen aines;

1.7 suurikokoiset, pääosin raudasta, teräksestä, betonista ja muista vastaavista vaarattomista aineksista koostuvat kappaleet, joiden haitat ovat fyysisiä, ainoastaan silloin, kun kyseiset jätteet syntyvät sellaisissa paikoissa, esimerkiksi eristyneiden yhteisöjen asuttamilla pienillä saarilla, joissa mereen laskeminen on käytännössä ainoa keino jätteen poistamiseksi; ja

1.8. hiilidioksidin talteenotosta syntyneet hiilidioksidivirrat varastointitarkoituksessa.

2 Edellä 1 kohdan 4 ja 7 alakohdassa lueteltuja jätteitä ja muita aineita voidaan harkita mereen laskettaviksi, jos aineesta on poistettu mahdollisimman tarkoin kaikki aines, joka voisi muodostaa kelluvan kerroksen tai muuten osaltaan aiheuttaa meriympäristön pilaantumista ja jos mereen laskettava aines ei merkittävästi haittaa kalastusta tai merenkulkua.

3 Edellä sanotun estämättä 1 kohdan 1–8 alakohdassa luetellut aineet, joiden radioaktiivisuus ylittää Kansainvälisen Atomienergiajärjestön määrittämän ja osapuolten hyväksymän de minimis -pitoisuuden (johon määräystä ei sovelleta), eivät sovi mereen laskettavaksi; lisäksi edellytetään, että osapuolet tutkivat tieteellisesti kaikkia radioaktiivisia jätteitä ja muita radioaktiivisia aineita kuin pelkästään korkeina pitoisuuksina esiintyviä aineita 25 vuoden aikana 20 päivästä helmikuuta 1994 alkaen ja aina 25 vuoden välein, kiinnittäen huomiota muihin osapuolten asianmukaisiksi katsomiin seikkoihin, ja että ne arvioivat kyseisten aineiden mereen laskemisen kieltoa 22 artiklassa kuvattujen menettelyjen mukaisesti.

4. 1 kohdan 8 alakohdassa mainittuja hiilidioksidivirtoja voidaan harkita mereen laskettavaksi ainoastaan, jos

4.1 ne sijoitetaan merenpohjan alapuoliseen geologiseen muodostelmaan; ja

4.2 ne koostuvat pääosin hiilidioksidista. Ne voivat sisältää satunnaisesti muita niihin liittyviä aineita, jotka ovat peräisin alkuperäisestä aineksesta ja käytetyistä talteenotto- ja varastointiprosesseista; ja

4.3 niihin ei ole lisätty mitään jätettä tai muuta ainetta näiden poistamisen tarkoituksessa.

LIITE 2

MEREEN LASKETTAVAKSI HARKITTAVAN JÄTTEEN TAI MUUN AINEEN ARVIOINTI

YLEISTÄ

1 Mereen laskemisen hyväksyminen tietyissä tapauksissa ei poista tämän liitteen mukaisia velvollisuuksia pyrkiä edelleen jatkuvasti vähentämään mereen laskemisen tarvetta.

JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISEMISEEN LIITTYVÄ TARKASTELU

2 Mereen laskemisen sijaan käytettävien vaihtoehtojen arviointi tulisi tilanteen mukaan aloittaa arvioimalla:

2.1 syntyvän jätteen tyyppi, määrä ja suhteellinen vaarallisuus;

2.2 tuotantoprosessin yksityiskohdat ja jätteiden lähteet prosessin aikana; ja

2.3 seuraavien jätteen ehkäisyyn / vähentämiseen liittyvien keinojen käytettävyys:

2.3.1 tuotteen uudelleenmuokkaaminen;

2.3.2 puhtaat tuotantoteknologiat;

2.3.3 prosessin muuttaminen;

2.3.4 materiaalin korvaaminen; ja

2.3.5 paikalla tapahtuva kierrätys suljetussa järjestelmässä.

3 Yleisesti ottaen, jos vaadittavassa tarkastelussa havaitaan, että jätettä voitaisiin ehkäistä sen lähteessä, hakijan on laadittava ja toimeenpantava jätteen synnyn ehkäisysuunnitelma yhteistyössä asianomaisten paikallisten ja kansallisten toimijoiden kanssa, ja suunnitelmasta on käytävä ilmi tarkat jätteen vähentämistavoitteet ja tulevia jätteen ehkäisytarkasteluja koskevat määräykset, joilla varmistetaan tavoitteiden toteutuminen. Lupien myöntämis- tai uusimispäätöksillä varmistetaan, että muita jätteen vähentämis- ja ehkäisytavoitteita noudatetaan.

4 Ruopatun aineksen ja viemäriliejun osalta jätteiden käsittelyn tavoitteena olisi oltava tunnistaa saastumisen lähteet ja hallita niitä. Tavoite olisi saavutettava toteuttamalla jätteen synnyn ehkäisystrategioita, ja sitä varten tarvitaan yhteistyötä asianomaisten paikallisten ja kansallisten pilaantumisen pistelähteitä ja hajalähteitä valvovien toimijoiden välillä. Ennen kuin tämä tavoite on saavutettu, saastuneeseen liejuun liittyviin ongelmiin voidaan puuttua sijoittamisen hallinnalla merellä tai maalla.

JÄTTEIDEN KÄSITTELYN VAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI

5 Jätteen tai muun aineen mereen laskemista koskevista lupahakemuksista on käytävä ilmi, että seuraavassa kuvattu, ympäristövaikutusten kasvamiseen perustuva jätteiden käsittelyn vaihtoehtojen käyttöjärjestys on otettu asianmukaisesti huomioon:

5.1 uudelleenkäyttö;

5.2 kierrätys syntypaikan ulkopuolella;

5.3 vaarallisten ainesosien tuhoaminen;

5.4 käsittely, jolla vähennetään tai poistetaan vaarallisia ainesosia; ja

5.5 sijoittaminen maalle, ilmaan tai veteen.

6 Lupaa laskea jätettä tai muuta ainetta mereen ei saa antaa, jos lupaviranomainen katsoo, että on olemassa asianmukaiset mahdollisuudet jätteen käyttämiseksi uudelleen, kierrättämiseksi tai käsittelemiseksi ilman tarpeetonta vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle tai kohtuuttomia kuluja. Jätteiden käsittelyn muiden vaihtoehtojen käytettävyyttä olisi arvioitava vertailevassa riskinarvioinnissa, jossa arvioidaan sekä mereen laskemista että eri vaihtoehtoja.

KEMIALLISET, FYSIKAALISET JA BIOLOGISET OMINAISUUDET

7 Jätteestä ja sen ominaisuuksista tarvitaan yksityiskohtainen kuvaus, jota käytetään vaihtoehtojen arvioinnissa ja perustana päätökselle siitä, sopiiko jäte mereen laskettavaksi. Jos jätteen ominaisuudet on kuvattu niin puutteellisesti, ettei sen mahdollisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön voida arvioida, jätettä ei saa laskea mereen.

8 Jätteen ja sen ainesosien ominaisuuksien kuvauksessa on otettava huomioon:

8.1 alkuperä, kokonaismäärä, muoto ja keskimääräinen koostumus;

8.2 ominaisuudet: fysikaaliset, kemialliset, biokemialliset ja biologiset;

8.3 myrkyllisyys;

8.4 pysyvyys: fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen; ja

8.5 keräytyminen ja biologinen muuttuminen biologisissa aineksissa ja kerrostumissa.

TOIMENPIDELUETTELO

9 Kaikki osapuolet laativat kansallisen toimenpideluettelon, jossa kuvataan järjes-telmät, joilla ehdotettuja jätteitä ja niiden ainesosia seulotaan sen perusteella, mitkä niiden mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja meriympäristöön ovat. Valittaessa aineita toimenpideluetteloon annetaan etusija myrkyllisille, pysyville ja biokertyville aineille, jotka ovat peräisin ihmisen toiminnasta (esim. kadmium, elohopea, orgaaniset halogeeniyhdisteet, raakaöljyn hiilivedyt ja tilanteen mukaan arsenikki, lyijy, kupari, sinkki, beryllium, kromi, nikkeli ja vanadiini, organopiiyhdisteet, syanidit, fluoridit ja pestisidit ja näiden sivutuotteet, jotka eivät ole orgaanisia halogeeniyhdisteitä). Toimenpideluetteloa voidaan käyttää myös järjestelmänä, jolla käynnistetään muita jätteen ehkäisytoimia.

10 Toimenpideluettelossa on määrättävä ylätaso, ja siinä voidaan määrätä myös alataso. Ylätaso olisi määrättävä siten, että vältetään välittömät tai krooniset vaikutukset ihmisten terveyteen tai sellaisiin herkkiin merieliöihin, jotka ovat tyypillisiä meren ekosysteemille. Toimenpideluettelon soveltaminen johtaa jätteiden jakautumiseen kolmeen mahdolliseen luokkaan:

10.1 jätteitä, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamat biologiset reaktiot ylittävät kyseiselle aineelle määritellyn ylätason, ei saa laskea mereen, paitsi jos jäte on tehty sellaiseksi, että se soveltuu mereen laskettavaksi, jätteidenkäsittelyn teknologian tai prosessien avulla;

10.2 jätteet, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamat biologiset reaktiot alittavat kyseiselle aineelle määritellyt alatasot, olisi katsottava ympäristön kannalta vähäisesti haitallisiksi mereen laskettuina; ja

10.3 jätteet, joiden sisältämät määritellyt aineet tai joiden aiheuttamata biologiset reaktiot alittavat ylätason mutta ylittävät alatason, on arvioitava tarkemmin ennen kuin niiden soveltuvuus mereen laskettavaksi voidaan ratkaista.

MEREENLASKEMISPAIKAN VALINTA

11 Laskemispaikan valinnassa vaadittavia tietoja ovat:

11.1 vesipatsaan ja merenpohjan fyysiset, kemialliset ja biologiset ominaisuudet;

11.2 virkistysalueiden sijainti, arvot ja muut meren käyttötavat harkinnassa olevalla alueella;

11.3 arvio mereen laskemiseen liittyvistä ainesosien virtauksista suhteessa meriympäristön aineiden olemassa oleviin virtauksiin; ja

11.4 taloudellinen ja toiminnallinen toteutettavuus.

MAHDOLLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

12 Mahdollisten vaikutusten arvioinnin tulisi tuottaa tiivis kuvaus mereen tai maalle sijoittamisen odotetuista seurauksista, eli ”vaikutushypoteesi.” Sen perusteella päätetään, hyväksytäänkö vai hylätäänkö ehdotettu sijoittamisvaihtoehto, ja määritetään ympäristön seurantaa koskevat vaatimukset.

13 Mereen laskemista varten tehtävän ar-vioinnin tulisi sisältää tiedot jätteen ominaisuuksista, ehdotettujen laskemispaikkojen olosuhteista, virtauksista sekä ehdotetusta sijoittamistekniikasta, ja siinä tulisi määritellä mahdolliset vaikutukset ihmisten terveyteen, eläviin luonnonvaroihin, virkistyskäyttöön ja muihin sallittuihin meren käyttötapoihin. Siinä tulisi määritellä oletettujen vaikutusten luonne, mahdolliset eri ajat ja paikat sekä kesto kohtuullisen varovaisten oletusten perusteella.

14 Kutakin sijoittamisvaihtoehtoa olisi harkittava seuraavat osa-alueet sisältävän vertailevan arvioinnin avulla: riskit ihmisten terveydelle, ympäristöön liittyvät kustannukset, vaarat (mukaan lukien onnettomuudet), taloudellisuus ja tulevien käyttötapojen poissulkeminen. Jos arvioinnissa käy ilmi, ettei ehdotetun sijoittamisvaihtoehdon todennäköisiä vaikutuksia voida määrittää, koska tietoa ei ole saatavilla tarpeeksi, kyseistä vaihtoehtoa ei voida harkita tarkemmin. Jos lisäksi mereen laskeminen on vertailevan arvioinnin mukaan epäsuotavampi vaihtoehto, lupaa laskea mereen ei tulisi antaa.

15 Jokaisen arvioinnin lopussa olisi annettava lausunto, joka puoltaa päätöstä mereen laskemisluvan myöntämisestä tai epäämisestä.

SEURANTA

16. Seurannan tarkoituksena on varmistaa luvan ehtojen täyttyminen (vaatimustenmukaisuuden seuranta) ja se, että lupaharkinnan ja laskemispaikan valintaprosessin aikaiset oletukset ovat olleet oikeita ja riittäviä ympäristön ja ihmisten terveyden suojaamiseksi (kenttäseuranta). On tärkeää, että seurantaohjelmilla on selkeästi määritellyt tavoitteet.

LUVAT JA LUPAEHDOT

17 Luvan myöntämispäätös tulisi tehdä ainoastaan, jos kaikki vaikutusarvioinnit on tehty ja valvontavaatimukset määritetty. Lupamääräyksillä on varmistettava mahdollisuuksien mukaan, että ympäristölle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriötä ja haittaa ja että hyödyt ovat mahdollisimman suuret. Jokaisessa myönnettävässä luvassa on oltava tiedot seuraavista:

17.1 mereen laskettavien ainesten tyypit ja lähteet;

17.2 laskemispaikkojen sijainti;

17.3 mereen laskemisen menetelmä; ja

17.4 valvonta- ja raportointivaatimukset.

18 Luvat tulee tarkastaa säännöllisesti, ja tarkastuksessa on otettava huomioon valvontatulokset sekä valvontaohjelmien tavoitteet. Valvontatulosten perusteella tiedetään, onko kentällä toteutettavia ohjelmia syytä jatkaa, muuttaa tai lopettaa, ja ne auttavat tekemään tietoon perustuvia päätöksiä lupien jatkamisesta, muuttamisesta tai peruuttamisesta. Tämä on tärkeä palautejärjestelmä ihmisten ja meriympäristön terveyden turvaamiseksi.

LIITE 3

VÄLIMIÉSMENETTELY

1ARTIKLA

1 Tämän pöytäkirjan 16 artiklan mukaisesti perustetaan välitystuomioistuin (jäljempänä ”tuomioistuin”) osapuolen sitä toiselta osapuolelta pyytäessä. Välimiesmenettelyä koskevassa pyynnössä on kuvaus asiasta sekä mahdolliset pyyntöä tukevat asiakirjat.

2 Pyynnön esittävä osapuoli ilmoittaa pääsihteerille:

2.1 välimiesmenettelyä koskevan pyynnön; ja

2.2 ne tämän pöytäkirjan määräykset, joiden tulkintaa tai soveltamista osapuoli katsoo erimielisyyden koskevan.

3 Pääsihteeri välittää kyseiset tiedot kaikille osapuolille.

2 ARTIKLA

1 Tuomioistuimessa on yksi välimies, jos riidan osapuolet niin sopivat 30 päivän kuluessa välimiesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta.

2 Jos välimies kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, riidan osapuolet voivat sopia korvaavasta välimiehestä 30 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyyden alkamisesta tai tehtävän suorittamatta jättämisestä.

3 ARTIKLA

1 Jos riidan osapuolet eivät sovi tuomioistuimen kokoonpanosta tämän liitteen 2 artiklan mukaisesti, tuomioistuimessa on kolme jäsentä:

1.1 yksi riidan kummankin osapuolen nimeämä välimies; ja

1.2 kolmas välimies, jonka kaksi ensin nimettyä välimiestä nimeävät keskenään sopimalla ja joka toimii puheenjohtajana.

2 Jos tuomioistuimen puheenjohtajaa ei ole nimetty 30 päivän kuluessa toisen välimiehen nimeämisestä, riidan osapuolet toimittavat jommankumman osapuolen pyynnöstä pääsihteerille hyväksymänsä luettelon pätevistä henkilöistä uuden 30 päivän määräajan kuluessa. Pääsihteeri valitsee puheenjohtajan luetteloon merkittyjen henkilöiden joukosta mahdollisimman pian. Hän ei saa valita puheenjohtajaksi henkilöä, joka on tai on ollut jommankumman osapuolen kansalainen, ellei toinen osapuoli anna tähän suostumustaan.

3 Jos jompikumpi riidan osapuolista ei nimeä välimiestä 1 kohdan 1 alakohdan mukaisesti 60 päivän kuluessa väli-miesmenettelyä koskevan pyynnön vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi pyytää hyväksytyn pätevien henkilöiden luettelon lähettämistä pääsihteerille 30 päivän kuluessa. Pääsihteeri valitsee tuomioistuimen puheenjohtajan luetteloon merkittyjen henkilöiden joukosta mahdollisimman pian. Sen jälkeen puheenjohtaja pyytää sitä osapuolta, joka ei ole vielä nimennyt välimiestä, nimeämään välimiehen. Jos kyseinen osapuoli ei nimeä välimiestä 15 päivän kuluessa pyynnöstä, pääsihteeri nimeää välimiehen puheenjohtajan pyynnöstä hyväksytystä pätevien henkilöiden luettelosta.

4 Jos välimies kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, hänet nimennyt riidan osapuoli sopii korvaavasta välimiehestä 30 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyyden alkamisesta tai tehtävän suorittamatta jättämisestä. Jos osapuoli ei nimeä korvaavaa välimiestä, välimiesmenettelyä jatketaan jäljellä olevien välimiesten kesken. Jos puheenjohtaja kuolee, menettää työkykynsä tai jättää tehtävänsä suorittamatta, korvaava välimies nimetään 1 kohdan 2 alakohdan ja 2 kohdan määräyksen mukaisesti 90 päivän kuluessa kuolemasta, työkyvyttömyydestä tai tehtävän suorittamatta jättämisestä.

5 Pääsihteeri ylläpitää välimiesten luetteloa, joka koostuu osapuolten nimeämistä pätevistä henkilöistä. Kumpikin osapuoli voi nimetä luetteloon neljä henkilöä, joiden ei tarvitse olla osapuolen kansalaisia. Jos riidan osapuolet eivät toimita pääsih-teerille hyväksyttyä pätevien henkilöiden luetteloa määräajan kuluessa 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti, pääsihteeri valitsee ylläpitämästään luettelosta yhden tai useamman vielä nimeämättömän välimiehen.

4 ARTIKLA

Tuomioistuin voi käsitellä ja ratkaista

riidan aihepiiriin suoraan liittyviä vastakanteita.

5 ARTIKLA

Kukin riidan osapuoli vastaa oman asiansa valmisteluun liittyvistä kuluista. Riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin tuo-mioistuimen jäsenten palkkioista ja kaikista riidan käsittelystä johtuvista yleisistä kuluista. Tuomioistuin pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja laatii niistä lopullisen laskelman osapuolille.

6 ARTIKLA

Osapuoli, jonka oikeudelliseen etuun asian ratkaisu voi vaikuttaa, voi tuomioistuimen suostumuksella ja omalla kustannuksellaan osallistua väliintulijana välimiesmenettelyyn ilmoitettuaan väliintulosta kirjallisesti väli-miesmenettelyn alun perin vireille panneille riidan osapuolille. Kyseisellä väliintulijalla on oikeus esittää todisteita, kirjelmiä ja suullisia perusteluja väliintuloon johtaneista seikoista tämän liitteen 7 artiklassa määrättyjen menettelyjen mukaisesti, mutta sillä ei ole oikeutta vaikuttaa tuomioistuimen kokoonpanoon.

7 ARTIKLA

Tämän liitteen määräysten mukaisesti perustettu tuomioistuin päättää työjärjestyksestään itse.

8 ARTIKLA

1 Jollei tuomioistuin koostu ainoastaan yhdestä välimiehestä, tuomioistuimen menettelyä, istuntopaikkaa ja sen käsiteltäväksi saatettuun riitaan liittyviä kysymyksiä koskevat päätökset tehdään jäsenten äänten enemmistöllä. Riidan osapuolen nimeämän tuomioistuimen jäsenen poissaolo tai pidättyminen äänestämästä ei kuitenkaan estä tuomioistuinta tekemästä ratkaisua. Jos äänet menevät tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee.

2 Riidan osapuolet helpottavat tuomioistuimen työtä, ja oman lainsäädäntönsä mukaisesti ja kaikkia käytettävissään olevia keinoja käyttäen ne erityisesti:

2.1 antavat tuomioistuimelle kaikki tarvittavat asiakirjat ja tiedot; ja

2.2 antavat tuomioistuimelle mahdollisuuden tulla kyseisen osapuolen alueelle kuulemaan todistajia ja asiantuntijoita ja käymään paikalla.

3 Se, että joku riidan osapuolista ei noudata 2 kohdan määräyksiä, ei estä tuomioistuinta tekemästä ratkaisua ja antamasta välitystuomiota.

9 ARTIKLA

Tuomioistuin antaa välitystuomion viiden kuukauden kuluessa perustamisestaan, ellei se katso tarpeelliseksi pidentää tätä määräaikaa korkeintaan viidellä kuukaudella. Tuomioistuimen tuomioon liitetään ratkaisun perustelut. Tuomio on lopullinen, eikä siitä voi valittaa, ja se annetaan tiedoksi pääsihteerille, joka antaa sen tiedoksi osapuolille. Riidan osapuolten on noudatettava tuomiota välittömästi.