Valtioneuvoston asetus Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön vuonna 2010 hyväksyttyjen muutosten voimaansaattamisesta ja muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Julkaisupäivä
- Allekirjoituspäivä
- Sähköinen sopimussarja
- Sopimusteksti
Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön vuonna 2010 hyväksyttyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain (1717/2015) 2 §:n nojalla:
1 §
Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön Kampalassa 10 ja 11 päivänä kesäkuuta 2010 tehdyt muutokset tulevat voimaan 30 päivänä joulukuuta 2016 niin kuin siitä on sovittu.
Eduskunta on hyväksynyt perussäännön muutokset 14 päivänä joulukuuta 2015. Tasavallan presidentti on ratifioinut perussäännön muutokset 30 päivänä joulukuuta 2015. Ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan 30 päivänä joulukuuta 2015.
2 §
Perussäännön muutosten muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussääntöön vuonna 2010 hyväksyttyjen muutosten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annettu laki (1717/2015) tulee voimaan 30 päivänä joulukuuta 2016.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä joulukuuta 2016.
Päätöslauselma RC/Res.5
Annettu 10 päivänä kesäkuuta 2010 pidetyssä 12. täysistunnossa yksimielisesti
RC/Res.5
Rooman perussäännön 8 artiklan muuttaminen
Tarkistuskonferenssi, joka
panee merkille , että Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 123 artiklan 1 kappaleen mukaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin on kutsuttava koolle tarkistuskonferenssi käsittelemään perussäännön muutoksia seitsemän vuoden kuluttua perussäännön voimaantulosta,
panee merkille perussäännön 121 artiklan 5 kappaleen, jonka mukaan perussäännön 5, 6, 7 ja 8 artiklan muutokset tulevat voimaan muutoksen hyväksyneiden sopimusvaltioiden osalta vuoden kuluttua siitä, kun ne ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, ja jossa määrätään, että sellaisen sopimusvaltion osalta, joka ei ole hyväksynyt muutosta, tuomioistuin ei käytä toimivaltaansa muutoksen kattaman rikoksen suhteen, kun rikoksen on tehnyt kyseisen sopimusvaltion kansalainen tai se on tehty tämän valtion alueella; ja vahvistaa katsovansa, että tämän muutoksen yhteydessä samaa periaatetta, jota sovelletaan muutosta hyväksymättömään sopimusvaltioon, sovelletaan myös sellaisiin valtioihin, jotka eivät ole perussäännön sopimusvaltioita,
vahvistaa , että valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen 40 artiklan 5 kappaleen perusteella sellaisilla valtioilla, jotka tulevat perussäännön sopimusvaltioiksi myöhemmin, on oikeus päättää, hyväksyvätkö ne tässä päätöslauselmassa esitetyn muutoksen ratifioidessaan tai hyväksyessään perussäännön tai liittyessään siihen,
panee merkille perussäännön 9 artiklan, joka koskee rikosten määritelmien tulkintaohjeita ja jonka mukaan tuomioistuin käyttää näitä tulkintaohjeita apuna toimivaltaansa kuuluvien rikosten määritelmien tulkinnassa ja soveltamisessa,
ottaa asianmukaisesti huomioon, että rikokset, joissa rikostekona on myrkyn tai myrkkyaseiden käyttäminen, tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden kaasujen ja kaikkien vastaavien nesteiden, tarvikkeiden tai laitteiden käyttäminen, sekä ihmisen ruumiissa helposti laajentuvien tai litistyvien luotien käyttö, esimerkiksi sellaisten luotien käyttö, joissa on kova vaippa, joka ei peitä ydintä kokonaan tai johon on tehty viiltoja, kuuluvat jo 8 artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaisesti tuomioistuimen toimivaltaan vakavina kansainvälisiin aseellisiin selkkauksiin sovellettavien oikeuden ja tapojen loukkauksina,
panee merkille ne näiden rikosten määritelmien tulkintaohjeet, jotka jo sisältyvät sopimusvaltioiden kokouksen 9 päivänä syyskuuta 2000 hyväksymiin rikosten määritelmien tulkintaohjeisiin,
katsoo, että edellä mainittuja tulkintaohjeita voidaan käyttää apuna kyseisten rikosten määritelmien tulkinnassa ja soveltamisessa myös luonteeltaan muunlaisen kuin kansainvälisen aseellisen selkkauksen yhteydessä, koska tulkintaohjeissa täsmennetään muun muassa, että kyseinen menettely on tapahtunut aseellisen selkkauksen yhteydessä ja liittynyt siihen; siten siis vahvistetaan, että lainvalvontatilanteet jäävät tuomioistuimen toimivallan ulkopuolelle,
katsoo kansainvälisen tapaoikeuden mukaisesti, että 8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xiii alakohdassa (myrkkyjen tai myrkkyaseiden käyttäminen) ja 8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xiv alakohdassa (tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden kaasujen ja kaikkien vastaavien nesteiden, tarvikkeiden tai laitteiden käyttäminen) tarkoitetut rikokset ovat luonteeltaan muunlaisiin kuin kansainvälisiin aseellisiin selkkauksiin sovellettavien oikeuden ja tapojen vakavia loukkauksia,
katsoo kansainvälisen tapaoikeuden mukaisesti, että myös 8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xv alakohdassa tarkoitettu rikos (ihmisen ruumiissa helposti laajentuvien tai litistyvien luotien käyttö) on luonteeltaan muunlaisiin kuin kansainvälisiin aseellisiin selkkauksiin sovellettavien oikeuden ja tapojen vakava loukkaus ja että tällaisen rikoksen katsotaan toteutuvan vain, jos tekijä käyttää luoteja pahentaakseen tarpeettomasti luotien kohteelle aiheutuvia kärsimyksiä tai vammoja,
1. päättää hyväksyä tämän päätöslauselman liitteessä I olevan Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön 8 artiklan 2 kappaleen e kohdan muutoksen, joka ratifioidaan tai hyväksytään ja joka tulee voimaan perussäännön 121 artiklan 5 kappaleen mukaisesti;
2. päättää hyväksyä asianmukaiset tulkintaohjeet, sellaisina kuin ne ovat tämän päätöslauselman liitteessä II, lisättäviksi rikosten määritelmien tulkintaohjeisiin.
Liite I
8 artiklan muuttaminen
Lisätään 8 artiklan 2 kappaleen e kohtaan seuraavat alakohdat:
"xiii) myrkyn tai myrkkyaseiden käyttäminen;
xiv) tukehduttavien, myrkyllisten tai muiden kaasujen ja kaikkien vastaavien nesteiden, tarvikkeiden tai laitteiden käyttäminen;
xv) ihmisen ruumiissa helposti laajentuvien tai litistyvien luotien käyttö, esimerkiksi sellaisten luotien käyttö, joissa on kova vaippa, joka ei peitä ydintä kokonaan tai johon on tehty viiltoja."
Liite II
Rikosten määritelmien tulkintaohjeet
Lisätään rikosten määritelmien tulkintaohjeisiin seuraavat tulkintaohjeet:
8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xiii alakohta
Myrkyn tai myrkkyaseiden käyttäminen
Tulkintaohjeet
1. Tekijä on käyttänyt myrkyllistä ainetta tai sellaista asetta, jota käytettäessä siitä vapautuu myrkyllistä ainetta.
2. Käytetty aine on ollut sellaista, että se aiheuttaa tavanomaisessa tapahtumien kulussa kuoleman tai vakavaa vahinkoa terveydelle myrkyllisten ominaisuuksiensa vuoksi.
3. Menettely on tapahtunut kansainvälistä luonnetta vailla olevan aseellisen selkkauksen yhteydessä ja on liittynyt siihen.
4. Tekijä on ollut tietoinen niistä tosiseikoista, joiden perusteella kyseessä on ollut aseellinen selkkaus.
8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xiv alakohta
Kiellettyjen kaasujen, nesteiden, tarvikkeiden tai laitteiden käyttäminen
Tulkintaohjeet
1. Tekijä on käyttänyt kaasua tai muuta vastaavaa ainetta tai laitetta.
2. Kaasu, aine tai laite on ollut sellainen, että se aiheuttaa tavanomaisessa tapahtumien kulussa kuoleman tai vakavaa vahinkoa terveydelle tukehduttavien tai myrkyllisten ominaisuuksiensa vuoksi.
3. Menettely on tapahtunut kansainvälistä luonnetta vailla olevan aseellisen selkkauksen yhteydessä ja on liittynyt siihen.
4. Tekijä on ollut tietoinen niistä tosiseikoista, joiden perusteella kyseessä on ollut aseellinen selkkaus.
8 artiklan 2 kappaleen e kohdan xv alakohta
Kiellettyjen luotien käyttö
Tulkintaohjeet
1. Tekijä on käyttänyt tietynlaisia luoteja.
2. Luodit ovat olleet sellaisia, että niiden käyttö loukkaa aseellisiin selkkauksiin sovellettavaa kansainvälistä oikeutta, koska ne laajentuvat tai litistyvät helposti ihmisen ruumiissa.
3. Tekijä on tiennyt luotien olleen luonteeltaan sellaisia, että niiden käyttö lisäisi tarpeettomasti niiden aiheuttamia kärsimyksiä tai vammoja.
4. Menettely on tapahtunut kansainvälistä luonnetta vailla olevan aseellisen selkkauksen yhteydessä ja on liittynyt siihen.
5. Tekijä on ollut tietoinen niistä tosiseikoista, joiden perusteella kyseessä on ollut aseellinen selkkaus.
Päätöslauselma RC/Res.6
Annettu 11 päivänä kesäkuuta 2010 pidetyssä 13. täysistunnossa yksimielisesti
RC/Res.6
Hyökkäysrikos
Tarkistuskonferenssi, joka
palauttaa mieliin Rooman perussäännön 12 artiklan 1 kappaleen,
palauttaa mieliin Rooman perussäännön 5 artiklan 2 kappaleen,
palauttaa mieliin myös Kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamista käsitelleen Yhdistyneiden kansakuntien täysivaltaisten diplomaattien konferenssin 17 päivänä heinäkuuta 1998 antaman F-päätöslauselman 7 kappaleen,
palauttaa lisäksi mieliin päätöslauselman ICC-ASP/1/Res.1 hyökkäysrikosta koskevan työn jatkamisesta ja ilmaisee hyökkäysrikosta käsitelleelle työryhmälle kiitoksensa siitä, että työryhmä on laatinut ehdotukset hyökkäysrikosta koskevaksi määräykseksi,
ottaa huomioon päätöslauselman ICC-ASP/8/Res.6, jolla sopimusvaltioiden kokous välitti ehdotukset hyökkäysrikosta koskevaksi määräykseksi tarkistuskonferenssin käsiteltäväksi,
on päättänyt aktivoida tuomioistuimen toimivallan hyökkäysrikoksen käsittelyn suhteen mahdollisimman pian,
1. päättää hyväksyä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön (jäljempänä "perussääntö") 5 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tämän päätöslauselman liitteessä I olevat perussäännön muutokset, jotka ratifioidaan tai hyväksytään ja jotka tulevat voimaan 121 artiklan 5 kappaleen mukaisesti; sekä panee merkille , että sopimusvaltio voi ennen muutosten ratifioimista tai hyväksymistä antaa 15 a artiklassa tarkoitetun selityksen;
2. päättää myös hyväksyä tämän päätöslauselman liitteessä II olevat rikosten määritelmien tulkintaohjeiden muutokset;
3. päättää myös hyväksyä tämän päätöslauselman liitteessä III olevat yhteisymmärrykset edellä mainituista muutoksista;
4. päättää lisäksi tarkistaa hyökkäysrikosta koskevat muutokset seitsemän vuoden kuluttua siitä, kun tuomioistuin on alkanut käyttää toimivaltaansa;
5. kehottaa kaikkia sopimusvaltioita ratifioimaan tai hyväksymään liitteessä I olevat muutokset.
Liite I
Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön hyökkäysrikosta koskevat muutokset
1. Poistetaan perussäännön 5 artiklan 2 kappale.
2. Lisätään perussäännön 8 artiklan jälkeen seuraava teksti:
8 a artikla Hyökkäysrikos
1. Tässä perussäännössä "hyökkäysrikos" tarkoittaa hyökkäysteon suunnittelua, valmistelua, aloittamista tai toteuttamista, kun hyökkäysteko on luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen ja siihen syyllistyy henkilö, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä.
2. Tämän artiklan 1 kappaletta sovellettaessa "hyökkäysteko" tarkoittaa tekoa, jossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaisesti. Sodanjulistuksesta riippumatta hyökkäystekoja ovat 14 päivänä joulukuuta 1974 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 3314 (XXIX) mukaisesti seuraavat teot:
(a) valtion asevoimat tunkeutuvat tai hyökkäävät toisen valtion alueelle, tai tällainen tunkeutuminen tai hyökkäys johtaa, vaikka väliaikaisestikin, sotilaalliseen miehitykseen, tai valtio liittää voimankäytön avulla toisen valtion alueen kokonaan tai osittain omaan alueeseensa;
(b) valtion asevoimat pommittavat toisen valtion aluetta, tai valtio käyttää aseita toisen valtion aluetta vastaan;
(c) valtion asevoimat saartavat toisen valtion satamat tai rannikot;
(d) valtion asevoimat hyökkäävät toisen valtion maa-, meri- tai ilmavoimien joukkoja tai laivastoa ja lentokalustoa vastaan;
(e) valtion asevoimia, jotka ovat toisen valtion alueella tämän valtion suostumuksella, käytetään asiaa koskevan sopimuksen ehtojen vastaisesti, tai näiden asevoimien pitämistä kyseisellä alueella jatketaan asiaa koskevan sopimuksen päätyttyä;
(f) valtio, joka on antanut alueensa toisen valtion käyttöön, sallii tämän toisen valtion käyttää aluetta kolmanteen valtioon kohdistuvaan hyökkäystekoon;
(g) valtio tai joku muu sen puolesta lähettää aseistautuneita joukkoja, ryhmiä, asevoimiin kuulumattomia joukkoja tai palkkasotureita, jotka suorittavat toista valtiota vastaan sellaisia asevoimien toimiin verrattavia toimia, jotka vastaavat vakavuudeltaan edellä lueteltuja tekoja, tai osallistuu merkittävästi tällaisiin toimiin.
3. Lisätään perussäännön 15 artiklan jälkeen seuraava teksti:
15 a artikla Toimivallan käyttö hyökkäysrikoksen käsittelyyn
(Valtion esittämä tutkintapyyntö, syyttäjän omasta aloitteesta käynnistämä tutkinta)
1. Tuomioistuin voi käyttää toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn 13 artiklan (a) ja (c) kohdan mukaisesti, jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu.
2. Tuomioistuin voi käyttää toimivaltaansa ainoastaan sellaisten hyökkäysrikosten käsittelyyn, jotka on tehty aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun kolmekymmentä valtiota on ratifioinut tai hyväksynyt perussäännön muutokset.
3. Tuomioistuin käyttää toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn tämän artiklan mukaisesti, jos asiasta tehdään 1 päivän tammikuuta 2017 jälkeen päätös samalla sopimusvaltioiden ääntenenemmistöllä, jota edellytetään perussäännön muutoksen hyväksymiseksi.
4. Tuomioistuin voi 12 artiklan mukaisesti käyttää toimivaltaansa sopimusvaltion hyökkäysteosta johtuvan hyökkäysrikoksen käsittelyyn, jollei kyseinen sopimusvaltio ole aiemmin antanut kirjaajalle selitystä, jonka mukaan se ei tunnusta tällaista toimivaltaa. Tällainen selitys voidaan peruuttaa milloin tahansa, ja sopimusvaltio käsittelee peruuttamista kolmen vuoden kuluessa.
5. Sellaisen valtion osalta, joka ei ole tämän perussäännön sopimusvaltio, tuomioistuin ei käytä toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn, kun rikoksen ovat tehneet kyseisen valtion kansalaiset tai se on tehty tämän valtion alueella.
6. Jos syyttäjä katsoo, että on perusteltua syytä tutkia hyökkäysrikos, hän selvittää ensimmäiseksi, onko turvallisuusneuvosto todennut kyseisen valtion syyllistyneen hyökkäystekoon. Syyttäjä ilmoittaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille tuomioistuimen käsiteltävänä olevasta tilanteesta ja toimittaa hänelle kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot ja asiakirjat.
7. Jos turvallisuusneuvosto on todennut hyökkäysteon tehdyksi, syyttäjä voi tutkia hyökkäysrikoksen.
8. Jollei hyökkäystekoa tällä tavoin todeta kuuden kuukauden kuluessa ilmoituspäivästä, syyttäjä voi tutkia hyökkäysrikoksen, jos esitutkintaosasto on sallinut hyökkäysrikoksen tutkinnan aloittamisen 15 artiklan mukaista menettelyä noudattaen ja ettei turvallisuusneuvosto ole päättänyt toisin 16 artiklan mukaisesti.
9. Vaikka tuomioistuimen ulkopuolinen elin toteaisi hyökkäysteon tehdyksi, tämä ei vaikuta niihin päätelmiin, jotka tuomioistuin itse tekee tämän perussäännön mukaisesti.
10. Tämä artikla ei vaikuta niiden määräysten soveltamiseen, jotka koskevat toimivallan käyttöä muiden 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten käsittelyyn.
4. Lisätään perussäännön 15 a artiklan jälkeen seuraava teksti:
15 b artikla Toimivallan käyttö hyökkäysrikoksen käsittelyyn
(Turvallisuusneuvoston esittämä tutkintapyyntö)
1. Tuomioistuin voi käyttää toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn 13 artiklan (b) kohdan mukaisesti, jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu.
2. Tuomioistuin voi käyttää toimivaltaansa ainoastaan sellaisten hyökkäysrikosten käsittelyyn, jotka on tehty aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun kolmekymmentä sopimusvaltiota on ratifioinut tai hyväksynyt perussäännön muutokset.
3. Tuomioistuin käyttää toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn tämän artiklan mukaisesti, jos asiasta tehdään 1 päivän tammikuuta 2017 jälkeen päätös samalla sopimusvaltioiden ääntenenemmistöllä, jota edellytetään perussäännön muutoksen hyväksymiseksi.
4. Vaikka tuomioistuimen ulkopuolinen elin toteaisi hyökkäysteon tehdyksi, tämä ei vaikuta niihin päätelmiin, jotka tuomioistuin itse tekee tämän perussäännön mukaisesti.
5. Tämä artikla ei vaikuta niiden määräysten soveltamiseen, jotka koskevat toimivallan käyttöä muiden 5 artiklassa tarkoitettujen rikosten käsittelyyn.
5 . Lisätään perussäännön 25 artiklan 3 kappaleen jälkeen seuraava teksti:
3 a. Hyökkäysrikoksen osalta tämän artiklan määräyksiä sovelletaan ainoastaan sellaisiin henkilöihin, jotka voivat tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä.
6. Korvataan perussäännön 9 artiklan 1 kappaleen ensimmäinen virke seuraavalla virkkeellä:
1. Tuomioistuin käyttää 6, 7, 8 ja 8 a artiklan tulkinnassa ja soveltamisessa apuna rikosten määritelmien tulkintaohjeita.
7. Korvataan perussäännön 20 artiklan 3 kappaleen johdantolause seuraavalla kappaleella; muilta osin kappale pysyy muuttumattomana:
3. Ketään, joka on jo ollut toisen tuomioistuimen tutkittavana 6, 7, 8 tai 8 a artiklassa tarkoitetusta toiminnasta, ei tutkita tuomioistuimessa samasta toiminnasta, paitsi jos oikeudenkäynti kyseisessä toisessa tuomioistuimessa:
Liite II
Rikosten määritelmien tulkintaohjeiden muutokset
8 a artiklaHyökkäysrikos
Johdanto
1. Kaikki 8 a artiklan 2 kappaleessa tarkoitetut teot katsotaan hyökkäysteoiksi.
2. Näyttöä ei edellytetä siitä, että rikoksentekijä on arvioinut oikeudelliselta kannalta, onko aseellisen voiman käyttö ollut Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaista.
3. Ilmaus "ilmeisellä tavalla" on objektiivinen luonnehdinta.
4. Näyttöä ei edellytetä siitä, että rikoksentekijä on arvioinut oikeudelliselta kannalta, onko teko ollut "ilmeisellä tavalla" Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen.
Tulkintaohjeet
1. Rikoksentekijä suunnitteli, valmisteli, aloitti tai toteutti hyökkäysteon.
2. Rikoksentekijänä oli henkilö , joka saattoi tosiasiallisesti määrätä hyökkäystekoon syyllistyneen valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä.
3. Hyökkäysteko – teko, jossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaisesti – toteutettiin.
4. Rikoksentekijä oli tietoinen niistä tosiseikoista, joiden perusteella kyseinen aseellisen voiman käyttö oli Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaista.
5. Hyökkäysteko oli luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen.
6. Rikoksentekijä oli tietoinen niistä tosiseikoista, joiden perusteella teko oli ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen.
Liite III
Yhteisymmärrykset Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perusäännön hyökkäysrikosta koskevista muutoksista
Turvallisuusneuvoston esittämät tutkintapyynnöt
1. Tuomioistuimen katsotaan voivan käyttää toimivaltaansa perussäännön 13 artiklan (b) kohdan mukaisen turvallisuusneuvoston esittämän tutkintapyynnön perusteella ainoastaan sellaisten hyökkäysrikosten käsittelyyn, jotka on tehty 15 b artiklan 3 kappaleen mukaisen päätöksen tekemisen jälkeen ja aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun kolmekymmentä sopimusvaltiota on ratifioinut tai hyväksynyt perussäännön muutokset, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
2. Tuomioistuimen katsotaan voivan käyttää toimivaltaansa hyökkäysrikoksen käsittelyyn perussäännön 13 artiklan (b) kohdan mukaisen turvallisuusneuvoston esittämän tutkintapyynnön perusteella riippumatta siitä, onko kyseinen valtio tunnustanut tuomioistuimen toimivallan tässä suhteessa.
Ajallinen toimivalta
3. Tuomioistuimen katsotaan voivan käyttää toimivaltaansa perussäännön 13 artiklan (a) tai (c) kohdan mukaisessa tapauksessa ainoastaan sellaisten hyökkäysrikosten käsittelyyn, jotka on tehty 15 a artiklan 3 kappaleen mukaisen päätöksen tekemisen jälkeen ja aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun kolmekymmentä sopimusvaltiota on ratifioinut tai hyväksynyt perussäännön muutokset, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhäisempi.
Kansallinen toimivalta hyökkäysrikoksen käsittelyyn
4. Hyökkäysteon ja hyökkäysrikoksen määritelmiä koskevien muutosten katsotaan olevan sovellettavissa ainoastaan tätä perussääntöä sovellettaessa. Rooman perussäännön 10 artiklan mukaisesti näiden muutosten ei tulkita millään tavoin rajoittavan voimassa tai muodostumassa olevia kansainvälisen oikeuden sääntöjä tai vaikuttavan niihin muutoin kuin tätä perussääntöä sovellettaessa.
5. Muutosten ei katsota olevan tulkittavissa siten, että ne luovat oikeuden tai velvollisuuden käyttää kansallista toimivaltaa toisen valtion tekemän hyökkäysteon käsittelyyn.
Muut yhteisymmärrykset
6. Hyökkäys katsotaan vakavimmaksi ja vaarallisimmaksi laittoman voimankäytön muodoksi; päätöksen siitä, onko hyökkäysteko tehty, katsotaan edellyttävän kaikkien kunkin yksittäistapauksen tosiseikkojen, erityisesti kyseisen teon vakavuuden ja seurausten, tarkastelua Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaisesti.
7. Määritettäessä, onko hyökkäysteko ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastainen, katsotaan, että kaikkien kolmen tunnusmerkin eli luonteen, vakavuuden ja mittasuhteiden on toteuduttava riittävästi, jotta teko voitaisiin todeta "ilmeisellä tavalla" peruskirjan vastaiseksi. Mikään näistä tunnusmerkeistä ei yksin voi riittää täyttämään ilmeisellä tavalla peruskirjan vastaisen teon tunnusmerkistöä.