39/2012
Dokumentin versiot
Sopimusteksti EUROOPPALAINEN YLEISSOPIMUS LASTEN ADOPTIOSTA
(UUDISTETTU)
Strasbourg, 27.11.2008
Johdanto
Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ja muut tämän yleissopimuksen allekirjoittajavaltiot, jotka
ottavat huomioon, että Euroopan neuvoston päämääränä on luoda läheisempi yhteys sen jäsenvaltioiden välille sellaisten ihanteiden ja periaatteiden turvaamiseksi ja toteuttamiseksi, jotka ovat niiden yhteistä perintöä;
ottavat huomioon, että vaikka lasten adoptio on oikeudellisena instituutiona tunnustettu kaikissa Euroopan neuvoston jäsenvaltioissa, näissä valtioissa esiintyy edelleen erilaisia näkemyksiä adoptiota ohjaavista periaatteista sekä eroja adoptiomenettelyssä ja adoption oikeusvaikutuksissa;
kiinnittävät huomiota 20 päivänä marraskuuta 1989 tehtyyn lapsen oikeuksia koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen ja erityisesti sen 21 artiklaan;
kiinnittävät huomiota Haagissa 29 päivänä toukokuuta 1993 tehtyyn lasten suojelua sekä yhteistyötä kansainvälisissä lapseksiottamisasioissa koskevaan yleissopimukseen;
panevat merkille Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen suosituksen 1443 (2000) "Kansainvälinen adoptio: Lasten oikeuksien kunnioittaminen" sekä Euroopan neuvoston valkoisen kirjan vanhemmuuden vahvistamista ja oikeusvaikutuksia koskevista periaatteista;
ovat tietoisia siitä, että eräät vuonna 1967 tehdyn lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (ETS 58) määräykset ovat vanhentuneita ja ristiriidassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa;
ovat tietoisia siitä, että lasten mahdollisuus osallistua heitä koskeviin perheoikeudellisiin oikeudenkäynteihin on parantunut 25 päivänä tammikuuta 1996 tehdyn lasten oikeuksien käyttöä koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen (ETS 160) ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön myötä;
katsovat, että lasten adoptioon liittyvien yhteisten uudistettujen periaatteiden ja käytäntöjen hyväksyminen, viime vuosikymmeninä asiassa tapahtunut kehitys huomioon ottaen, auttaisi vähentämään kansallisten lakien erojen aiheuttamia vaikeuksia ja samalla edistämään adoptoitavien lasten etuja;
ovat vakuuttuneita, että on olemassa tarve sellaiselle uudistetulle lasten adoptointia koskevalle Euroopan neuvoston kansainväliselle instrumentille, joka täydentää tehokkaasti erityisesti vuoden 1993 Haagin yleissopimusta;
tunnustavat, että lapsen edun huomioon ottaminen on ensisijaisen tärkeää;
ovat sopineet seuraavasta:
I OSA
Yleissopimuksen soveltamisala ja sen periaatteiden soveltaminen
1 artikla
Yleissopimuksen soveltamisala
1 Tätä yleissopimusta sovelletaan sellaisen lapsen adoptioon, joka adoptoijan jättäessä adoptiohakemuksen ei ole täyttänyt 18 vuotta, ei ole eikä ole ollut avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa ja ei ole täysi-ikäinen.
2 Tämä yleissopimus koskee vain sellaisia adoptiota koskevia oikeudellisia instituutioita, joilla vahvistetaan pysyvä lapsen ja vanhemman suhde.
2 artikla
Periaatteiden soveltaminen
Jokaisen sopimusvaltion tulee ryhtyä niihin lainsäädännöllisiin tai muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sen varmistamiseksi, että sopimusvaltion laki on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa, sekä ilmoittaa tässä tarkoituksessa tehdyt toimenpiteet Euroopan neuvoston pääsihteerille.
II OSA
Yleiset periaatteet
3 artikla
Adoption pätevyys
Adoptio on pätevä vain, jos se on tuomioistuimen tai hallinnollisen viranomaisen (jäljempänä "toimivaltainen viranomainen") vahvistama.
4 artikla
Adoption vahvistaminen
1 Toimivaltainen viranomainen ei saa vahvistaa adoptiota, ellei se ole vakuuttunut siitä, että adoptio on lapsen edun mukaista.
2 Toimivaltaisen viranomaisen tulee jokaisessa tapauksessa kiinnittää erityistä huomiota siihen, että adoption tärkeänä tavoitteena on tarjota lapselle vakaa ja tasapainoinen koti.
5 artikla
Suostumukset adoptioon
1 Jollei tämän artiklan 2-5 kappaleessa toisin määrätä, adoptiota ei saa vahvistaa, ellei ainakin seuraavia suostumuksia adoptioon ole annettu eikä niitä ole peruutettu:
a lapsen äidin ja isän suostumus; tai jos lapsella ei ole isää eikä äitiä, joka voi antaa suostumuksen, sellaisen henkilön tai toimielimen suostumus, joka on oikeutettu antamaan suostumuksen heidän puolestaan;
b sellaisen lapsen suostumus, jolla lain mukaan katsotaan olevan riittävä ymmärryskyky; lapsella on katsottava olevan riittävä ymmärryskyky, kun hän saavuttaa laissa määritellyn iän, joka ei saa olla 14 vuotta korkeampi;
c adoptoijan puolison tai adoptoijan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävän henkilön suostumus.
2 Henkilöille, joiden suostumus adoptioon tarvitaan, tulee antaa heidän tarvitsemaansa neuvontaa sekä asianmukaiset tiedot suostumuksen vaikutuksista ja erityisesti siitä, johtaako adoptio lapsen ja hänen sukulaistensa välisen oikeudellisen suhteen päättymiseen. Suostumuksen tulee olla vapaaehtoisesti annettu, sen on täytettävä lailliset muotomääräykset ja se tulee joko antaa tai todistaa kirjallisesti.
3 Toimivaltainen viranomainen ei saa poiketa suostumusedellytyksestä tai jättää huomiotta 1 kappaleessa mainitun henkilön tai toimielimen kieltäytymistä antaa suostumusta muuten kuin laissa säädetyillä poikkeuksellisilla perusteilla. Suostumusedellytyksestä voidaan kuitenkin poiketa sellaisen lapsen kohdalla, joka ei kykene vammansa vuoksi ilmaisemaan pätevää suostumusta.
4 Jos isällä tai äidillä ei ole vanhempainvastuuta lapsesta tai oikeutta antaa suostumusta adoptioon, laissa voidaan säätää, että hänen suostumustaan ei tarvita.
5 Lapsen äidin suostumus adoptioon on pätevä, jos se on annettu laissa säädetyn, vähintään kuuden viikon pituisen ajan kuluttua lapsen syntymästä tai, jos tällaista aikaa ei ole säädetty, ajankohtana, jolloin äiti toimivaltaisen viranomaisen mielestä on voinut riittävästi toipua synnytyksestä.
6 Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "isällä-2 ja "äidillä" henkilöitä, jotka lain mukaan ovat lapsen vanhempia.
6 artikla
Lapsen kuuleminen
Jos lapsen suostumusta ei 5 artiklan 1 ja 3 kappaleen mukaan tarvita, häntä tulee kuitenkin mahdollisuuksien mukaan kuulla ja hänen mielipiteensä ja toiveensa tulee ottaa huomioon hänen kehitystasonsa mukaisesti. Kuuleminen ei ole tarpeen, jos se olisi ilmeisesti vastoin lapsen etua.
7 artikla
Adoption edellytykset
1 Laissa tulee sallia, että adoptoijana on:
a kaksi eri sukupuolta olevaa henkilöä,
i jotka ovat avioliitossa keskenään, tai
ii jotka ovat rekisteröineet keskinäisen parisuhteensa, mikäli oikeusjärjestys tunnustaa sellaisen mahdollisuuden;
b yksi henkilö.
2 Valtiot voivat laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisalan koskemaan myös samaa sukupuolta olevia pareja, jotka ovat avioliitossa keskenään tai jotka ovat rekisteröineet keskinäisen parisuhteensa. Valtiot voivat laajentaa tämän yleissopimuksen soveltamisalan koskemaan myös eri sukupuolta olevia pareja ja samaa sukupuolta olevia pareja, jotka asuvat yhdessä vakiintuneessa parisuhteessa.
8 artikla
Mahdollisuus uuteen adoptioon
Laissa ei tule sallia adoptoidun lapsen uutta adoptiota muutoin kuin yhdessä tai useammassa seuraavista tapauksista:
a kun lapsen adoptoi adoptoijan puoliso tai henkilö, joka elää adoptoijan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa;
b kun aiempi adoptoija on kuollut;
c kun aiempi adoptio on mitätöity;
d kun aiempi adoptio on päättynyt tai uuden adoption myötä päättyy;
e kun uusi adoptio on painavista syistä perusteltu ja aiempaa adoptiota ei lain mukaan voida päättää.
9 artikla
Adoptionhakijan vähimmäisikä
1 Lapsi voidaan adoptoida vain, jos adoptoija on saavuttanut laissa säädetyn vähimmäisiän, joka ei saa olla vähemmän kuin 18 eikä enemmän kuin 30 vuotta. Adoptoijan ja lapsen välillä tulee olla lapsen etu huomioon ottaen asianmukainen ikäero, mieluiten vähintään 16 vuotta.
2 Laissa voidaan kuitenkin sallia vähimmäisikä- tai ikäerovaatimuksesta poikkeaminen, jos se on lapsen edun vuoksi tarpeen:
a kun adoptoija on lapsen isän tai äidin puoliso taikka elää lapsen isän tai äidin kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa; tai
b poikkeuksellisista olosuhteista johtuen.
10 artikla
Adoptiota edeltävä selvitys
1 Toimivaltainen viranomainen ei saa vahvistaa adoptiota ennen kuin adoptoijasta, lapsesta ja hänen perheestään on hankittu tarpeellinen selvitys. Selvitystä hankittaessa ja sen jälkeen tietoja saa kerätä, käsitellä ja välittää vain ammatillista salassapitoa ja henkilötietojen suojaa koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti.
2 Selvityksen tulee, siten kuin kussakin tapauksessa on tarkoituksenmukaista ja niin pitkälle kuin mahdollista, kattaa muun muassa seuraavat seikat:
a adoptoijan persoonallisuus, terveydentila ja sosiaalinen ympäristö, yksityiskohtaiset tiedot hänen kodistaan ja taloudestaan sekä hänen valmiutensa lapsen kasvattamiseen;
b syy, miksi adoptoija haluaa adoptoida lapsen;
c jos vain toinen puolisoista tai rekisteröidyn parisuhteen osapuolista hakee adoptiota, syy, miksi toinen puoliso tai osapuoli ei myös ole hakijana;
d lapsen ja adoptoijan yhteensopivuus ja sen ajanjakson pituus, jonka lapsi on ollut adoptoijan hoidossa;
e lapsen persoonallisuus, terveydentila ja sosiaalinen ympäristö ja, ellei laissa säädetyistä rajoituksista muuta johdu, lapsen tausta ja siviilisääty;
f adoptoijan ja lapsen etninen, uskonnollinen ja kulttuurinen tausta.
3 Selvityksen hankkiminen tulee uskoa laissa säädetylle tai toimivaltaisen viranomaisen hyväksymälle henkilölle tai toimielimelle. Käytännön selvitystyö tulee, mikäli mahdollista, uskoa sosiaalityöntekijöille, jotka ovat päteviä tehtävään koulutuksensa tai kokemuksensa perusteella.
4 Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta toimivaltaisen viranomaisen oikeuteen saada tai sen velvollisuuteen hankkia tietoja tai todisteita, joiden se arvioi olevan sille todennäköisesti avuksi, riippumatta siitä, liittyvätkö ne tässä artiklassa tarkoitetun selvityksen hankkimiseen.
5 Selvitys adoptoijan soveltuvuudesta adoptioon ja tämän kelpoisuudesta, asiaan osallisten olosuhteista ja vaikuttimista sekä lapsen sijoittamisen asianmukaisuudesta on hankittava ennen kuin lapsi sijoitetaan adoptiotarkoituksessa adoptionhakijan luokse.
11 artikla
Adoption vaikutukset
1 Adoptiossa lapsesta tulee adoptoijan perheen täysivaltainen jäsen ja hänellä on adoptoijaan ja tämän sukulaisiin nähden samat oikeudet ja velvollisuudet kuin sellaisella adoptoijan lapsella, jonka vanhemmuus on laillisesti vahvistettu. Adoptoijalla on vanhempainvastuu lapsesta. Adoptio päättää lapsen ja hänen alkuperäisen isänsä, äitinsä ja sukulaistensa välisen oikeudellisen suhteen.
2 Adoptoijan puoliso tai adoptoijan kanssa rekisteröidyssä tai rekisteröimättömässä parisuhteessa elävä henkilö säilyttää kuitenkin hänelle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet adoptoituun lapseen nähden, jos lapsi on hänen lapsensa, ellei laissa toisin säädetä.
3 Sopimusvaltiot voivat tehdä poikkeuksia lapsen ja hänen alkuperäisten sukulaistensa välisen oikeudellisen suhteen päättymisestä sellaisten asioiden kuin lapsen sukunimen tai avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen esteiden suhteen.
4 Sopimusvaltiot voivat säätää mahdollisuudesta muihin adoption muotoihin, joiden oikeusvaikutukset ovat vähäisemmät kuin mitä edellä tässä artiklassa on määrätty.
12 artikla
Adoptiolapsen kansalaisuus
1 Sopimusvaltion tulee helpottaa kansalaisuuden myöntämistä lapselle, jonka sen kansalainen on adoptoinut.
2 Jos adoptiosta voi aiheutua kansalaisuuden menetys, sen tulee riippua toisen kansalaisuuden olemassaolosta tai saamisesta.
13 artikla
Kielletyt rajoitukset
1 Laissa ei saa rajoittaa sellaisten lasten lukumäärää, jotka sama adoptoija voi adoptoida.
2 Henkilöltä, jolla on lapsi tai joka kykenee saamaan lapsen, ei tällä perusteella saa laissa kieltää lapsen adoptoimista.
14 artikla
Adoption purkaminen ja mitätöiminen
1 Adoptio voidaan purkaa tai mitätöidä vain toimivaltaisen viranomaisen päätöksellä. Lapsen edun huomioon ottaminen on aina ensisijaisen tärkeää.
2 Adoptio voidaan purkaa vain laissa säädetyillä painavilla perusteilla ja vain ennen kuin lapsi tulee täysi-ikäiseksi.
3 Adoption mitätöimistä tulee hakea laissa säädetyssä määräajassa.
15 artikla
Tietojen pyytäminen toiselta sopimusvaltiolta
Jos tämän yleissopimuksen 4 ja 10 artiklassa tarkoitettu selvitys koskee henkilöä, joka asuu tai on asunut toisen sopimusvaltion alueella, ja henkilöstä pyydetään tietoja, kyseisen sopimusvaltion tulee viipymättä pyrkiä varmistamaan, että pyydetyt tiedot annetaan. Jokaisen sopimusvaltion tulee nimetä kansallinen viranomainen, jolle tietopyynnöt osoitetaan.
16 artikla
Oikeudenkäynti vanhemmuuden vahvistamiseksi
Jos on vireillä oikeudenkäynti isyyden tai, jos sellainen menettely on olemassa, äitiyden vahvistamiseksi lapsen otaksutun biologisen isän tai äidin vireille panemana, adoptiomenettely on, milloin se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, keskeytettävä odottamaan vanhemmuuden vahvistamista koskevan oikeudenkäynnin lopputulosta. Toimivaltaisten viranomaisten tulee toimia tällaisissa oikeudenkäynneissä joutuisasti.
17 artikla
Epäoikeutetun hyödyn kielto
Kukaan ei saa hankkia epäoikeutettua taloudellista tai muuta hyötyä lapsen adoptioon liittyvästä toiminnasta.
18 artikla
Laajempi suoja
Sopimusvaltiolla on mahdollisuus säätää adoptoidun lapsen laajemmasta suojasta.
19 artikla
Koeaika
Sopimusvaltio voi edellyttää, että lapsi on ennen adoption vahvistamista ollut adoptoijan hoidossa riittävän pitkän ajan, jotta toimivaltainen viranomainen voi kohtuudella arvioida heidän tulevaa suhdettaan siinä tapauksessa, että adoptio vahvistetaan. Lapsen edun huomioon ottaminen on tässä yhteydessä ensisijaisen tärkeää.
20 artikla
Neuvonta ja adoption jälkeiset palvelut
Viranomaisten on huolehdittava adoptioneuvonnan ja adoption jälkeisten palveluiden edistämisestä ja asianmukaisesta toteutumisesta, jotta adoptionhakijat, adoptoijat sekä adoptoidut lapset saavat tukea ja neuvontaa.
21 artikla
Koulutus
Sopimusvaltioiden on huolehdittava siitä, että adoptioasioita käsittelevillä sosiaalityöntekijöillä on asianmukainen koulutus adoptioon liittyvissä sosiaalisissa ja oikeudellisissa näkökohdissa.
22 artikla
Tiedonsaanti ja tiedon luovutus
1 Laissa voidaan säätää, että adoptio voidaan vahvistaa paljastamatta adoptoijan henkilöllisyyttä lapsen alkuperäisille sukulaisille.
2 Laissa on säädettävä, että adoptiomenettely on käytävä tai voidaan käydä suljettujen ovien takana.
3 Adoptoidulla lapsella on oikeus saada toimivaltaisilta viranomaisilta niiden hallussa olevat tiedot alkuperästään. Jos lapsen alkuperäisillä vanhemmilla on laillinen oikeus kieltäytyä paljastamasta henkilöllisyyttään, toimivaltaisen viranomaisen tulee laissa säädetyn toimivaltansa rajoissa harkita, onko tämä oikeus sivuutettava ja heidän henkilöllisyytensä paljastettava, ottaen huomioon vallitsevat olosuhteet sekä lapsen ja hänen alkuperäisten vanhempiensa oikeudet. Adoptoidulle lapselle, joka ei ole täysi-ikäinen, voidaan antaa asianmukaista neuvontaa.
4 Adoptoijan ja adoptoidun lapsen tulee olla mahdollista saada asiakirja, joka sisältää sellaisen otteen julkisesta rekisteristä, josta ilmenee lapsen syntymäaika ja -paikka, mutta jossa ei nimenomaisesti mainita adoptiota tai paljasteta lapsen alkuperäisten vanhempien henkilöllisyyttä. Sopimusvaltio voi olla soveltamatta tätä määräystä tämän yleissopimuksen 11 artiklan 4 kappaleessa tarkoitettuihin muihin adoption muotoihin.
5 Ottaen huomioon henkilön oikeus saada tietoja omasta henkilöllisyydestään ja alkuperästään adoptiota koskevat olennaiset tiedot tulee kerätä ja säilyttää vähintään 50 vuotta siitä, kun adoptio on tullut lopulliseksi.
6 Julkisia rekistereitä tulee pitää ja niiden sisältämät tiedot joka tapauksessa toisintaa siten, että estetään niitä, joilla ei ole siihen oikeutettua intressiä, saamasta tietoa siitä, onko henkilö adoptoitu vai ei, ja, jos tämä tieto annetaan, hänen alkuperäisten vanhempiensa henkilöllisyydestä.
III OSA
Loppumääräykset
23 artikla
Yleissopimuksen vaikutukset
1 Tämä yleissopimus korvaa sopimusvaltioidensa osalta 24 päivänä huhtikuuta 1967 allekirjoittamista varten avatun lasten adoptiota koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen.
2 Tämän yleissopimuksen sopimusvaltion ja sellaisen vuoden 1967 yleissopimuksen sopimusvaltion, joka ei ole ratifioinut tätä yleissopimusta, välillä sovelletaan edelleen vuoden 1967 yleissopimuksen 14 artiklaa.
24 artikla
Allekirjoittaminen, ratifiointi ja voimaantulo
1 Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja sellaisille Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet yleissopimuksen valmisteluun.
2 Tämä yleissopimus ratifioidaan tai hyväksytään. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
3 Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kolme allekirjoittajavaltiota on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomiksi siten kuin tämän artiklan 2 kappaleessa määrätään.
4 Edellä 1 kappaleessa mainittujen valtioiden osalta, jotka myöhemmin ilmaisevat suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomiksi, yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kyseinen allekirjoittajavaltio on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.
25 artikla
Liittyminen
1 Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen Euroopan neuvoston ministerikomitea voi sopimusvaltioita kuultuaan kutsua Euroopan neuvoston ulkopuolisen valtion, joka ei ole osallistunut yleissopimuksen valmisteluun, liittymään tähän yleissopimukseen Euroopan neuvoston perussäännön 20 artiklan d kappaleen mukaisella enemmistöpäätöksellä sekä niiden sopimusvaltioiden edustajien yksimielisellä päätöksellä, joilla on oikeus kuulua ministerikomiteaan.
2 Yleissopimukseen liittyvän valtion osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona kyseisen valtion liittymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.
26 artikla
Alueellinen soveltaminen
1 Valtio voi tämän yleissopimuksen allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä täsmentää alueen tai alueet, joilla tätä yleissopimusta sovelletaan.
2 Sopimusvaltio voi milloin tahansa myöhemmin antaa Euroopan neuvoston pääsihteerille selityksen, jolla tämän yleissopimuksen soveltaminen laajennetaan koskemaan muuta selityksessä mainittua aluetta, jonka kansainvälisistä suhteista kyseinen sopimusvaltio vastaa tai jonka puolesta se on toimivaltainen tekemään sitoumuksia. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut selityksen.
3 Tämän artiklan kahden edellä olevan kappaleen mukaisesti annetut selitykset voidaan peruuttaa minkä tahansa sellaisessa selityksessä mainitun alueen osalta ilmoittamalla asiasta Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruutus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
27 artikla
Varaumat
1 Tähän yleissopimukseen ei saa tehdä varaumia muutoin kuin 5 artiklan 1 kappaleen b kohdan, 7 artiklan 1 kappaleen a kohdan ii alakohdan ja b kohdan sekä 22 artiklan 3 kappaleen osalta.
2 Varauma, jonka valtio tekee 1 kappaleen nojalla, tulee esittää allekirjoittamisen tai ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen yhteydessä.
3 Valtio voi kokonaan tai osaksi peruuttaa 1 kappaleen nojalla tekemänsä varauman ilmoittamalla asiasta Euroopan neuvoston pääsihteerille. Peruutus tulee voimaan, kun ilmoitus on vastaanotettu.
28 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten ilmoittaminen
Jokaisen sopimusvaltion on ilmoitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille sen viranomaisen nimi ja osoite, jolle 15 artiklan mukaiset tietopyynnöt voidaan osoittaa.
29 artikla
Irtisanominen
1 Sopimusvaltio voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä Euroopan neuvoston pääsihteerille.
2 Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kolme kuukautta päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut ilmoituksen.
30 artikla
Ilmoitukset
Euroopan neuvoston pääsihteeri ilmoittaa Euroopan neuvoston jäsenvaltioille, Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet tämän yleissopimuksen valmisteluun, sopimusvaltioille ja muille valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen
a allekirjoittamisista;
b ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;
c 24 artiklassa tarkoitetuista yleissopimuksen voimaantulopäivistä;
d 2 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista;
e 7 artiklan 2 kappaleessa ja 26 artiklan 2 ja 3 kappaleessa tarkoitetuista selityksistä;
f 27 artiklassa tarkoitetuista varaumista ja varaumien peruutuksista;
g 28 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista;
h 29 artiklassa tarkoitetuista ilmoituksista ja päivämäärästä, jolloin irtisanominen tulee voimaan;
i muista tähän yleissopimukseen liittyvistä toimenpiteistä, ilmoituksista ja tiedonannoista.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Strasbourgissa 27 päivänä marraskuuta 2008, yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Euroopan neuvoston pääsihteeri toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kullekin Euroopan neuvoston jäsenvaltiolle, Euroopan neuvoston ulkopuolisille valtioille, jotka ovat osallistuneet tämän yleissopimuksen valmisteluun, sekä valtioille, jotka on kutsuttu liittymään tähän yleissopimukseen.