Tasavallan presidentin asetus kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen liitteen VI voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 40/2005 (Julkaistu 30.12.2005)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Genevessä 24 päivänä syyskuuta 2004 tehty kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen (SopS 112/2004) VI liite, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 22 päivänä joulukuuta 2005, tulee voimaan 11 päivänä tammikuuta 2006, niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Liitteen määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 11 päivänä tammikuuta 2006.
(Suomennos) Liite VI RIITOJEN RATKAISEMINEN
A. Välimiesmenettely Kansainvälisen kaupan kohteina olevia tiettyjä vaarallisia kemikaaleja ja torjunta-aineita koskevan ilmoitetun ennakkosuostumuksen menettelystä tehdyn Rotterdamin yleissopimuksen 20 artiklan 2(a) kappaleessa tarkoitettu sovittelumenettely on seuraava:
1 artikla
1. Sopimuspuoli voi käynnistää sovittelun yleissopimuksen 20 artiklan mukaisesti riidan toiselle osapuolelle osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Ilmoitukseen liitetään vaatimus ja sitä mahdollisesti tukevat asiakirjat, ja siinä todetaan soviteltavan riidan aihe ja mainitaan erityisesti ne yleissopimuksen artiklat, joiden tulkinnasta tai soveltamisesta on kyse.
2. Vaatimuksen esittänyt sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristölle, että osapuolet antavat riidan soviteltavaksi 20 artiklan mukaisesti. Vaatimuksen esittäneen sopimuspuolen kirjalliseen ilmoitukseen liitetään vaatimus ja sitä tukevat, edellä 1 kappaleessa tarkoitetut asiakirjat. Sihteeristö toimittaa tällä tavoin vastaanotetut tiedot kaikille sopimuspuolille.
2 artikla
1. Kahden sopimuspuolen välisessä riidassa muodostetetaan välimiesoikeus. Siinä on kolme jäsentä.
2. Riidan kumpikin osapuoli nimittää välimiehen ja tällä tavoin nimitetyt kaksi välimiestä nimeävät yhteisellä sopimuksella kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Välimiesoikeuden puheenjohtaja ei saa olla riidan osapuolen kansalainen, hänen vakituinen asuinpaikkansa ei saa olla riidan osapuolen alueella, hän ei saa olla riidan osapuolen palveluksessa eikä hän saa olla ollut tekemisissä riidan kanssa missään muussa ominaisuudessa.
3. Riidoissa, joissa on osallisena enemmän kuin kaksi sopimuspuolta, samaa asiaa ajavat sopimuspuolet nimittävät yhden välimiehen yhteisellä sopimuksella.
4. Vapautuva paikka täytetään alkuperäisen nimitysmenettelyn määräysten mukaan.
5. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen riidan aiheesta ennen välimiesoikeuden puheenjohtajan nimeämistä, välimiesoikeus määrittelee riidan aiheen.
3 artikla
1. Jos jompikumpi riidan osapuolista ei nimitä välimiestä kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona vastaajaosapuoli saa ilmoituksen välimiesmenettelystä, toinen osapuoli voi ilmoittaa asiasta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka nimeää välimiehen seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
2. Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimetty kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona toinen välimies on nimitetty, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimeää puheenjohtajan jonkin osapuolen pyynnöstä seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
4 artikla
Välimiesoikeus antaa päätöksensä yleissopimuksen ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti.
5 artikla
Jos riidan osapuolet eivät toisin sovi, välimiesoikeus päättää itse työjärjestyksestään.
6 artikla
Välimiesoikeus voi jonkin osapuolen pyynnöstä suositella tarpeellisia väliaikaisia suojatoimia.
7 artikla
Riidan osapuolet avustavat välimiesoikeutta sen työssä ja huolehtivat kaikin käytettävissään olevin keinoin erityisesti siitä että:
(a) välimiesoikeudella on käytössään kaikki tarvittavat asiakirjat, tiedot ja apuvälineet, ja
(b) välimiesoikeus voi tarvittaessa kutsua kuultavakseen todistajia ja asiantuntijoita ja kuulla heidän todistajanlausuntojaan.
8 artikla
Sopimuspuolilla ja välimiehillä on velvollisuus pitää luottamuksellisena kaikki tieto, jonka ne saavat luottamuksellisena tietoonsa välimiesmenettelyn aikana.
9 artikla
Jos välimiesoikeus ei riidan erityisluonteen johdosta toisin päätä, kukin riidan osapuoli maksaa yhtä suuren osuuden välimiesoikeuden kustannuksista. Välimiesoikeus pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä sopimuspuolille loppulaskelman.
10 artikla
Sopimuspuoli, jolla on valvottavanaan riidan aiheeseen liittyvä oikeudellinen etu, johon riidassa annettava päätös voi vaikuttaa, voi välimiesoikeuden suostumuksella osallistua riidan käsittelyyn.
11 artikla
Välimiesoikeus voi kuulla riidan aiheesta suoraan johtuvia vastakanteita ja antaa niistä päätöksiä.
12 artikla
Välimiesoikeus tekee päätökset työjärjestyksestään ja riidan aiheesta jäsenten keskuudessa toimitetulla enemmistöäänestyksellä.
13 artikla
1. Jos jokin riidan osapuolista jää saapumatta välimiesoikeuden istuntoon tai ei aja asiaansa, toinen osapuoli voi pyytää välimiesoikeutta jatkamaan riidan käsittelyä ja antamaan päätöksen. Jonkin osapuolen poissaolo tai se, että jokin osapuoli ei aja asiaansa, ei estä riidan käsittelyä.
2. Ennen kuin välimiesoikeus antaa lopullisen päätöksensä, sen on oltava vakuuttunut siitä, että vaatimus perustuu riittävässä määrin lakiin ja tosiasioihin.
14 artikla
Välimiesoikeus antaa lopullisen päätöksensä viiden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona se on järjestäytynyt kokonaisuudessaan, jollei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa ajanjaksolla, joka ei saa ylittää viittä kuukautta.
15 artikla
Välimiesoikeuden lopullinen päätös koskee vain riidan aihetta ja siinä tuodaan julki päätöksen perusteet. Siinä mainitaan riidan käsittelyyn osallistuneiden jäsenten nimet ja lopullisen päätöksen päivämäärä. Kuka tahansa välimiesoikeuden jäsen voi liittää lopulliseen päätökseen erillisen tai eriävän mielipiteen.
16 artikla
Välimiesoikeuden päätös sitoo riidan osapuolia. Päätöksessä esitetty yleissopimuksen tulkinta sitoo myös 10 artiklan nojalla riidan käsittelyyn osallistunutta sopimuspuolta niiltä osin kuin se koskee seikkoja, joiden vuoksi kyseinen sopimuspuoli osallistui riidan käsittelyyn. Päätöksestä ei voi valittaa, elleivät riidan osapuolet ole etukäteen sopineet valitusmenettelystä.
17 artikla
Kun on kyse lopullisen päätöksen tulkinnasta tai täytäntöönpanotavasta, niiden välillä mahdollisesti syntyvät erimielisyydet, joita lopullinen päätös 16 artiklan nojalla sitoo, voi kuka tahansa näistä osapuolista saattaa päätöksen antaneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi.
B. Sovittelukomiteamenettely
Yleissopimuksen 20 artiklan 6 kappaleessa tarkoitettu sovittelumenettely on seuraava:
1 artikla
1. 20 artiklan 6 kappaleen mukainen riidan osapuolen pyyntö sovittelukomitean perustamiseksi esitetään kirjallisena sihteeristölle. Sihteeristö ilmoittaa asiasta viipymättä kaikille sopimuspuolille.
2. Jos osapuolet eivät toisin sovi, sovittelukomiteassa on viisi jäsentä siten, että kumpikin osapuoli nimittää kaksi jäsentä ja näin nimitetyt jäsenet valitsevat yhteisesti puheenjohtajan.
2 artikla
Riidoissa, joissa on osallisena enemmän kuin kaksi sopimuspuolta, samaa asiaa ajavat sopimuspuolet nimittävät omat komitean jäsenensä yhteisellä sopimuksella.
3 artikla
Jos osapuolet eivät tee nimityksiään kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona sihteeristö on vastaanottanut 1 artiklassa tarkoitetun kirjallisen pyynnön, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimittää jäsenet jonkin osapuolen pyynnöstä seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
4 artikla
Jos sovittelukomitean puheenjohtajaa ei ole valittu kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komitean neljäs jäsen on nimitetty, Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimeää jonkin osapuolen pyynnöstä puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
5 artikla
1. Jos riidan osapuolet eivät toisin sovi, sovittelukomitea päättää itse työjärjestyksestään.
2. Sopimuspuolilla ja komitean jäsenillä on velvollisuus pitää luottamuksellisena kaikki tieto, jonka ne saavat luottamuksellisena tietoonsa komiteamenettelyn aikana.
6 artikla
Sovittelukomitea tekee päätöksensä jäsenten keskuudessa tapahtuvalla enemmistöäänestyksellä.
7 artikla
Sovittelukomitea antaa kahdentoista kuukauden kuluessa perustamisestaan riidan ratkaisusuositukset sisältävän kertomuksen, jota sopimuspuolet tarkastelevat vilpittömässä mielessä.
8 artikla
Sovittelukomitea ratkaisee erimielisyydet siitä, onko sillä toimivaltaa sille käsiteltäväksi annetussa asiassa.
9 artikla
Riidan osapuolet maksavat sopimansa osuudet komitean kuluista. Komitea pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja toimittaa niistä sopimuspuolille loppulaskelman.