10/2004

Annettu: 20.02.2004

Tasavallan presidentin asetus korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta

Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:

1 §

Lissabonissa 11 päivänä huhtikuuta 1997 tehty korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 15 päivänä lokakuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 1 päivänä marraskuuta 2002 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 21 päivänä tammikuuta 2004, tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamista Euroopan alueella koskevan yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 1 päivänä marraskuuta 2002 annettu, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä laki (877/2002) tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

3 §

Yleissopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.

Helsingissä 20 päivänä helmikuuta 2004

(Suomennos)

YLEISSOPIMUS KORKEA-ASTEEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMISESTA EUROOPAN ALUEELLA

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

ovat tietoisia siitä, että oikeus koulutukseen on ihmisoikeus ja että korkea-asteen koulutus, joka edistää tiedon karttumista ja tuottamista, muodostaa poikkeuksellisen rikkaan kulttuuri- ja tiedevarannon sekä yksilölle että yhteiskunnalle,

ovat sitä mieltä, että korkea-asteen koulutuksella tulisi olla keskeinen sija rauhan, keskinäisen yhteisymmärryksen ja suvaitsevaisuuden edistämisessä sekä kansojen ja kansakuntien keskinäisen luottamuksen luomisessa,

ovat sitä mieltä, että Euroopan alueen koulutusjärjestelmien moninaisuus heijastaa alueen kulttuurista, yhteiskunnallista, poliittista, filosofista, uskonnollista ja taloudellista moninaisuutta, jota tulisi poikkeuksellisena rikkautena täysin kunnioittaa,

haluavat edesauttaa alueella asuvia ihmisiä saamaan kaiken hyödyn tästä monimuotoisuuden rikkaudesta helpottamalla kunkin valtion asukkaita ja kunkin sopimuspuolen oppilaitosten opiskelijoita pääsemään osallisiksi muiden sopimuspuolten koulutusresursseista, erityisesti helpottamalla heidän pyrkimyksiään jatkaa opintojaan tai suorittaa opintojakso toisten sopimuspuolten korkeakouluissa,

ovat sitä mieltä, että toisessa Euroopan alueen maassa suoritettujen opintojen, todistusten, tutkintotodistusten ja tutkintojen tunnustaminen on tärkeä toimenpide akateemisen liikkuvuuden edistämiseksi sopimuspuolten välillä,

pitävät tärkeänä oppilaitosten autonomian periaatetta ja ovat tietoisia tämän periaatteen kunnioittamisen ja suojelemisen tärkeydestä,

ovat vakuuttuneita siitä, että tutkintojen oikeudenmukainen tunnustaminen on ensiarvoisen tärkeä osa oikeutta koulutukseen sekä yhteiskunnan velvollisuus,

ottavat huomioon Euroopan neuvoston ja Unescon tutkintojen akateemista tunnustamista Euroopassa koskevat yleissopimukset:

Eurooppalainen yleissopimus korkeakouluun pääsyyn oikeuttavien tutkintotodistusten vastaavuudesta (1953, ETS 15) ja sen lisäpöytäkirja (1964, ETS 49);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulujen opintojaksojen vastaavuudesta (1956, ETS 21);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulututkintojen akateemisesta tunnustamisesta (1959, ETS 32);

Euroopan alueen valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskeva yleissopimus (1979);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulujen opiskelujaksojen yleisestä vastaavuudesta (1990, ETS 138);

ottavat myös huomioon Unescon piirissä hyväksytyn Välimerta reunustavien arabivaltioiden ja Euroopan valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (1976), joka osittain koskee tutkintojen akateemista tunnustamista Euroopassa,

pitävät mielessä, että tämä yleissopimus tulisi ottaa huomioon myös maailman muita alueita koskevien Unescon yleissopimusten ja kansainvälisen suosituksen yhteydessä ja että tiedonvaihdon parantaminen näiden alueiden välillä on tarpeen,

ovat tietoisia Euroopan alueella näiden sopimusten hyväksymisen jälkeen korkea-asteen koulutuksessa tapahtuneista laajoista muutoksista, jotka ovat johtaneet huomattavasti lisääntyneeseen erilaistumiseen kansallisten korkeakoulujärjestelmien sisällä ja niiden välillä, sekä tarpeesta muuttaa oikeudellisia asiakirjoja ja käytäntöä vastaamaan tätä kehitystä,

ovat tietoisia tarpeesta löytää yhteisiä ratkaisuja tutkintojen tunnustamiseen liittyviin käytännön ongelmiin Euroopan alueella,

ovat tietoisia tarpeesta parantaa nykyistä tutkintojen tunnustamiskäytäntöä sekä lisätä sen avoimuutta ja kehittää sitä paremmin Euroopan korkea-asteen koulutuksen nykytilanteeseen sopivaksi,

ovat vakuuttuneita siitä, että Euroopan neuvoston ja Unescon piirissä yhteisesti muotoillulla ja hyväksytyllä yleissopimuksella on myönteinen vaikutus Euroopan alueen tunnustamiskäytäntöjen edelleen kehittämiseen,

ovat tietoisia siitä, että on tärkeää luoda pysyvät toteuttamismekanismit tämän yleissopimuksen periaatteiden ja määräysten toteuttamiseksi,

ovat sopineet seuraavasta:

I osasto

Määritelmät

1 artikla

Tässä yleissopimuksessa seuraavia termejä on käytetty seuraavissa merkityksissä:

Pääsy (korkea-asteen koulutukseen)

Kelpoisten hakijoiden oikeus pyrkiä korkea-asteen koulutukseen ja tulla huomioon otetuksi opiskelijoita valittaessa.

Hyväksyminen (korkeakouluihin ja koulutusohjelmiin)

Toimenpide tai järjestelmä, jolla kelpoiset hakijat saavat oikeuden opiskella tietyssä korkeakoulussa ja/tai tietyssä koulutusohjelmassa.

Arviointi (korkeakoulujen tai koulutusohjelmien)

Menetelmä korkeakoulun tai koulutusohjelman koulutuksen laadun määrittelemiseksi.

Arviointi (henkilön tutkintojen)

Toimivaltaisen elimen kirjallinen arvio henkilön ulkomaisista tutkinnoista.

Toimivaltainen tunnustamisviranomainen

Toimielin, jolle on virallisesti annettu tehtäväksi sitovien päätösten tekeminen ulkomaisten tutkintojen tunnustamisesta.

Korkea-asteen koulutus

Kaikentyyppiset toisen asteen koulutuksen jälkeiset kurssit, kursseista muodostuvat kokonaisuudet, koulutus tai tutkijankoulutus, jotka sopimuspuolen asianomaiset viranomaiset tunnustavat edustamansa sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvaksi.

Korkeakoulu

Oppilaitos, joka antaa korkea-asteen koulutusta ja jonka sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tunnustaa edustamansa sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvaksi.

Korkea-asteen koulutusohjelma

Opintojen kokonaisuus, jonka sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tunnustaa edustamansa sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvaksi ja jonka suorittamisesta opiskelija saa korkeakoulututkinnon.

Opintojakso

Korkea-asteen koulutusohjelman arvioitu ja dokumentoitu osa, joka kartuttaa huomattavasti tietojen tai taitojen määrää, vaikka ei olekaan kokonainen koulutusohjelma.

Tutkinto

A. Korkeakoulututkinto

Tutkinto, tutkintotodistus tai muu todistus, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt osoitukseksi korkea-asteen koulutusohjelman hyväksyttävästä suorittamisesta.

B. Korkeakoulukelpoisuuden antava tutkinto

Tutkintotodistus tai muu todistus, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt koulutusohjelman hyväksyttävästä suorittamisesta ja joka antaa tutkinnon suorittaneelle henkilölle oikeuden tulla otetuksi huomioon valittaessa opiskelijoita korkea-asteen koulutukseen (Katso pääsyä koskeva määritelmä).

Tutkintojen tunnustaminen

Toimivaltaisen viranomaisen antama virallinen hyväksymispäätös siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen tutkinto antaa koulutukseen ja/tai työtehtäviin.

Vaatimukset

A. Yleiset vaatimukset

Vaatimukset, jotka on joka tapauksessa täytettävä, jotta voi päästä korkea-asteen koulutukseen tai sen tietylle tasolle tai suorittaa tietyn tasoisen korkeakoulututkinnon.

B. Erityisvaatimukset

Vaatimukset, jotka yleisten vaatimusten lisäksi on täytettävä, jotta voi päästä opiskelemaan tiettyyn korkea-asteen koulutusohjelmaan tai suorittaa tietyn alan korkeakoulututkinnon.

II osasto

Viranomaisten toimivalta

II.1 artikla

1. Sitä sopimuspuolta, jossa keskushallinnon viranomaisilla on toimivalta tutkintojen tunnustamista koskevissa asioissa, sitoo välittömästi tämän yleissopimuksen määräykset ja tämä sopimuspuoli ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen määräysten toimeenpanon alueellaan.

Kun sopimuspuolen toimivalta tutkintojen tunnustamista koskevissa asioissa kuuluu sopimuspuolen muodostaville osille, sopimuspuoli antaa toiselle tallettajista lyhyen lausunnon perustuslaillisesta asemastaan tai rakenteestaan allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai milloin tahansa sen jälkeen. Tällaisissa tapauksissa sopimuspuolen muodostavien osien viranomaiset, joille toimivalta asiassa on annettu, ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen tämän yleissopimuksen määräysten täytäntöönpanon alueellaan.

2. Kun toimivalta tutkintojen tunnustamista koskevissa asioissa kuuluu yksittäisille korkeakouluille tai muille yhteisöille, kukin sopimuspuoli toimittaa perustuslaillisen järjestelmänsä tai rakenteensa mukaisesti tämän yleissopimuksen tekstin näille korkeakouluille tai yhteisöille sekä ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin rohkaistakseen niitä ottamaan sen määräykset huomioon ja noudattamaan niitä.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleiden määräyksiä sovelletaan tarvittavin muutoksin tämän yleissopimuksen jäljempänä oleviin artikloihin perustuviin sopimuspuolten velvoitteisiin.

II.2 artikla

Allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai milloin tahansa sen jälkeen kukin valtio, Pyhä Istuin tai Euroopan yhteisö ilmoittaa toiselle tämän yleissopimuksen tallettajista, mitkä sen viranomaiset ovat oikeutettuja tekemään erityyppisiä päätöksiä tutkintojen tunnustamisasioissa.

II.3 artikla

Minkään tämän yleissopimuksen määräyksen ei katsota asettavan rajoituksia sellaisten määräysten soveltamiselle, jotka edistävät paremmin jonkin sopimuspuolen myöntämien tutkintojen tunnustamista ja jotka sisältyvät sellaisiin tuleviin sopimuksiin tai jotka seuraavat sellaisista tulevista sopimuksista, joiden sopimuspuolena tämän yleissopimuksen sopimuspuoli on tai joiden sopimuspuoleksi se voi tulla.

III osasto

Tutkintojen arviointiin liittyvät perusperiaatteet

III.1 artikla

1. Henkilöillä, joille jokin sopimuspuoli on myöntänyt tutkinnon, on oikeus saada hakemuksesta asianomaisen elimen arviointi tutkinnostaan.

2. Tässä asiassa hakijaa ei saa syrjiä hänen sukupuolensa, rotunsa, värinsä, vammansa, kielensä, uskontonsa, poliittisten tai muiden mielipiteidensä, kansallisen, etnisen tai sosiaalisen alkuperänsä, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, omaisuutensa, syntyperänsä tai muun asemansa perusteella tai millään muulla perusteella, joka ei liity tunnustettavan tutkinnon asiasisältöön. Tämän oikeuden takaamiseksi kukin sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin, jotta tutkinnon tunnustamista koskevaa hakemusta arvioidaan yksinomaan saavutettujen tietojen ja taitojen perusteella.

III.2 artikla

Kukin sopimuspuoli varmistaa, että tutkintojen arvioinnissa ja tunnustamisessa käytetyt menettelytavat ja kriteerit ovat avoimia, yhdenmukaisia ja luotettavia.

III.3 artikla

1. Tunnustamista koskevat päätökset tehdään asianmukaisten, tunnustettavia tutkintoja koskevien tietojen perusteella.

2. Ensisijaisesti vastuu riittävien tietojen toimittamisesta on hakijalla, jonka tulee antaa kaikki nämä tiedot vilpittömässä mielessä.

3. Hakijan vastuusta huolimatta tutkinnot myöntäneillä laitoksilla on velvollisuus antaa, hakijan sitä pyytäessä ja kohtuuden rajoissa, asiaan kuuluvia tietoja tutkinnon suorittaneelle henkilölle, oppilaitokselle tai sen maan toimivaltaisille viranomaisille, josta tunnustamista haetaan.

4. Sopimuspuolet neuvovat tai kannustavat sopivaksi katsomallaan tavalla kaikkia koulutusjärjestelmäänsä kuuluvia oppilaitoksia antamaan pyydettäessä ja kohtuuden rajoissa myöntämiensä tutkintojen arvioimiseksi tarvittavaa tietoa.

5. Arvioinnin suorittavalla elimellä on velvollisuus osoittaa, että hakemus ei täytä asianomaisia vaatimuksia.

III.4 artikla

Tutkintojen tunnustamisen helpottamiseksi kukin sopimuspuoli varmistaa, että sen koulutusjärjestelmästä on saatavilla riittävää ja selkeää tietoa.

III.5 artikla

Tutkinnon tunnustamista koskevat päätökset tehdään kohtuullisessa, toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen etukäteen määrittelemässä ajassa, joka lasketaan alkavaksi siitä, kun kaikki tapausta koskeva tarvittava tieto on annettu. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen, tunnustamisen epääminen perustellaan ja hakijalle ilmoitetaan mahdollisista toimenpiteistä, joihin ryhtymällä hän voi myöhemmin saada myönteisen tunnustamispäätöksen. Mikäli tunnustamispäätös on kielteinen tai mikäli päätöstä ei tehdä, hakijalla on mahdollisuus hakea muutosta kohtuullisen ajan kuluessa.

IV osasto

Korkeakoulukelpoisuuden antavien tutkintojen tunnustaminen

IV.1 artikla

Kukin sopimuspuoli tunnustaa toisten sopimuspuolten tutkinnot, jotka täyttävät näiden sopimuspuolten korkea-asteen koulutukseen pääsyä koskevat yleiset vaatimukset, jollei tutkinnon myöntämän ja tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen pääsyä koskevien yleisten vaatimusten voida osoittaa eroavan olennaisesti toisistaan.

IV.2 artikla

Vaihtoehtoisesti riittää, että sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen myöntämän tutkinnon suorittaneelle henkilölle mahdollisuuden saada pyynnöstä tutkintoaan koskeva arviointi. Tällaiseen tapaukseen sovelletaan IV.1 artiklan määräyksiä tarpeellisin muutoksin.

IV.3 artikla

Jos tutkinto antaa oikeuden päästä tutkinnon myöntäneen sopimuspuolen oppilaitoksista vain tietyntyyppisiin korkeakouluihin tai koulutusohjelmiin, muut sopimuspuolet antavat tällaisen tutkinnon suorittaneelle oikeuden päästä samankaltaisiin määrättyihin ohjelmiin korkeakoulujärjestelmäänsä kuuluvissa oppilaitoksissa, ellei tutkinnon myöntäneen sopimuspuolen ja tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen pääsyä koskevien vaatimusten voida osoittaa eroavan olennaisesti toisistaan.

IV.4 artikla

Jos tiettyihin korkea-asteen koulutusohjelmiin pääsylle on asetettu erityisvaatimuksia yleisten sisäänpääsyvaatimusten ohella, asianomaisen sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset voivat samoin asettaa lisävaatimuksia toisten sopimuspuolten myöntämiä tutkintoja suorittaneille tai arvioida täyttävätkö toisten sopimuspuolten myöntämiä tutkintoja suorittaneet hakijat vastaavat vaatimukset.

IV.5 artikla

Jos koulun päästötodistukset oikeuttavat pääsyyn todistuksen antaneen sopimuspuolen korkea-asteen koulutukseen ainoastaan yhdessä lisäkelpoisuuden antavien tutkintojen kanssa, muut sopimuspuolet voivat asettaa pääsyn edellytykseksi näiden vaatimusten täyttymisen tai tarjota oman koulutusjärjestelmänsä puitteissa vaihtoehtoisen tavan täyttää nämä lisävaatimukset. Kukin valtio, Pyhä Istuin tai Euroopan yhteisö voivat allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tai milloin tahansa sen jälkeen ilmoittaa toiselle tallettajista, että se käyttää hyväkseen tämän artiklan määräyksiä nimeten sopimuspuolet, joihin nähden se aikoo soveltaa tätä artiklaa ja asiaa koskevat perustelut.

IV.6 artikla

Yleissopimuksen IV.1, IV.2, IV.3, IV.4 ja IV.5 artiklan määräykset eivät rajoita sitä, että hyväksyminen tiettyyn korkeakouluun tai sen tiettyyn koulutusohjelmaan voi olla rajoitettua tai perustua valintaan. Milloin pääsy korkeakouluun ja/tai koulutusohjelmaan perustuu valintaan, hyväksymismenettelyt tulee laatia siten, että ulkomaiset tutkinnot arvioidaan III osastossa kuvattujen oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteiden mukaisesti.

IV.7 artikla

Yleissopimuksen IV.1, IV.2, IV.3, IV.4 ja IV.5 artiklan määräykset eivät rajoita sitä, että hyväksyminen tiettyyn korkeakouluun voi edellyttää hakijan pystyvän osoittamaan hallitsevansa riittävän hyvin asianomaisen korkeakoulun opetuskieltä tai -kieliä tai muita nimettyjä kieliä.

IV.8 artikla

Jos oikeuden pääsyyn sopimuspuolen korkea-asteen koulutukseen voi saada muiden kuin perinteisten tutkintojen perusteella, muiden sopimuspuolten vastaavanlaisia tutkintoja arvioidaan samalla tavoin kuin tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen omia tutkintoja.

IV.9 artikla

Kun on kysymyksessä hyväksyminen korkea-asteen koulutusohjelmiin, kukin sopimuspuoli voi vaatia, että sopimuspuolen alueella toimivien ulkomaisten oppilaitosten antamien tutkintojen tunnustamisessa noudatetaan kansallisen lainsäädännön määrättyjä vaatimuksia tai tällaisen oppilaitoksen alkuperäosapuolen kanssa tehtyjä määrättyjä sopimuksia.

V osasto

Opintojaksojen tunnustaminen

V.1 artikla

Kukin sopimuspuoli tunnustaa toisen sopimuspuolen korkea-asteen koulutusohjelmassa suoritetut opintojaksot. Tämä tunnustaminen johtaa tällaisten opintojaksojen sisällyttämiseen tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen korkea-asteen koulutusohjelmaan, jollei voida osoittaa olennaisia eroja suoritettujen toisen sopimuspuolen opintojaksojen ja niiden tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen korkea-asteen koulutusohjelman osien välillä, joille tunnustamista on haettu.

V.2 artikla

Vaihtoehtoisesti riittää, että sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen korkea-asteen koulutusohjelmassa opintojakson suorittaneelle mahdollisuuden saada pyynnöstään arviointi tästä opintojaksosta. Tällaiseen tapaukseen sovelletaan V.1 artiklan määräyksiä tarpeellisin muutoksin.

V.3 artikla

Kukin sopimuspuoli helpottaa opintojaksojen tunnustamista erityisesti silloin, kun:

a) aiemmin on tehty sopimus yhtäältä asianomaisesta opintojaksosta vastaavan korkeakoulun tai toimivaltaisen viranomaisen ja toisaalta haetusta tunnustamisesta vastaavan korkeakoulun tai toimivaltaisen tunnustamisviranomaisen välillä sekä

b) korkeakoulu, jossa opintojakso on suoritettu, on antanut todistuksen tai opintorekisteriotteen, joka todistaa, että opiskelija on hyväksyttävästi suorittanut opintojakson määrättyjen vaatimusten mukaisesti.

VI osasto

Korkeakoulututkintojen tunnustaminen

VI.1 artikla

Kukin sopimuspuoli tunnustaa toisen sopimuspuolen korkeakoulututkinnot siten, että tunnustamispäätös perustuu korkeakoulututkinnosta annetun todistuksen osoittamiin tietoihin ja taitoihin, jollei voida osoittaa olennaista eroa tunnustettavan tutkinnon ja tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen vastaavan tutkinnon välillä.

VI.2 artikla

Vaihtoehtoisesti riittää, että sopimuspuoli antaa toisen sopimuspuolen myöntämän tutkinnon suorittaneelle mahdollisuuden saada pyynnöstään arviointi tutkinnostaan. Tällaiseen tapaukseen sovelletaan VI.1 artiklan määräyksiä tarpeellisin muutoksin.

VI.3 artikla

Siitä, että sopimuspuoli tunnustaa toisen sopimuspuolen korkeakoulututkinnon, seuraa joko toinen tai molemmat seuraavista:

a) pääsy jatkamaan opintoja korkea-asteen koulutuksessa, myös suorittamaan asianmukaisia tutkintoja ja/tai tohtorin tutkintoon tähtääviä opintoja samoilla ehdoilla, joita sovelletaan tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen tutkinnon suorittaneisiin,

b) oikeus käyttää tutkintonimikettä tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen tai sen lainkäyttöalueen lakien ja määräysten mukaisesti.

Lisäksi tunnustaminen voi helpottaa pääsyä työelämään tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen tai sen lainkäyttöalueen lakien ja määräysten mukaisesti.

VI.4 artikla

Sopimuspuolen arviointi toisen sopimuspuolen korkeakoulututkinnosta voi olla:

a) yleisiin työllistymistarkoituksiin annettu lausunto,

b) oppilaitokselle annettu, sen koulutusohjelmiin hyväksymistä koskeva lausunto,

c) muulle toimivaltaiselle tunnustamisviranomaiselle annettu lausunto.

VI.5 artikla

Kukin sopimuspuoli voi vaatia, että sen alueella toimivien ulkomaisten oppilaitosten myöntämien korkeakoulututkintojen tunnustamisessa noudatetaan kansallisen lainsäädännön määrättyjä vaatimuksia tai oppilaitoksen alkuperäosapuolen kanssa tehtyjä määrättyjä sopimuksia.

VII osasto

Pakolaisten, siirtymään joutuneiden henkilöiden ja pakolaisen asemaan rinnastettavassa asemassa olevien henkilöiden tutkintojen tunnustaminen

VII artikla

Kukin sopimuspuoli ryhtyy koulutusjärjestelmänsä puitteissa ja perustuslakinsa, lakiensa ja hallinnollisten määräystensä mukaisesti toteutettavissa oleviin ja kohtuullisiin toimenpiteisiin kehittääkseen toimintatapoja, joilla voitaisiin arvioida oikeudenmukaisesti ja viivytyksettä, täyttävätkö pakolaiset, siirtymään joutuneet henkilöt ja pakolaisen asemaan rinnastettavassa asemassa olevat henkilöt korkea-asteen koulutukseen, jatko-opintoihin tai työtehtäviin pääsyä koskevat vaatimukset myös niissä tapauksissa, joissa toisen sopimuspuolen myöntämiä tutkintoja ei voida todistaa asiakirjoin.

VIII osasto

Korkeakoulujen ja korkea-asteen koulutusohjelmien arviointia koskeva tiedottaminen

VIII.1 artikla

Kukin sopimuspuoli antaa riittäviä tietoja kaikista korkeakoulujärjestelmäänsä kuuluvista oppilaitoksista ja kaikista niiden koulutusohjelmista, jotta muiden sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset voivat todeta, ovatko näiden oppilaitosten myöntämät tutkinnot laadultaan sellaisia, että ne oikeuttavat tunnustamishakemuksen saaneen sopimuspuolen myöntämään tunnustamiseen. Tällaiset tiedot koskevat:

a) arvioinnin menetelmiä ja tuloksia sekä korkeakoulututkintoja myöntäville erityyppisille korkeakouluille ja niiden korkeakoulututkintoon johtaville ohjelmille ominaista laatutasoa, jos sopimuspuolella on korkeakoulujen ja ohjelmien virallista arviointia koskeva järjestelmä,

b) sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvissa erilaisissa korkeakouluissa tai ohjelmissa myönnettyjen erityyppisten tutkintojen tunnustamista, jos sopimuspuolella ei ole korkeakoulujen ja ohjelmien virallista arviointia koskevaa järjestelmää.

VIII.2 artikla

Kunkin sopimuspuoli ryhtyy riittäviin toimenpiteisiin laatiakseen, ylläpitääkseen ja tallentaakseen asianmukaisesti seuraavaa:

a) yleiskatsaus sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvista eri korkeakoulutyypeistä, josta käy ilmi kunkin tyyppiselle oppilaitokselle luonteenomaiset piirteet,

b) luettelo sopimuspuolen korkeakoulujärjestelmään kuuluvista, tunnustetuista (julkisista ja yksityisistä) oppilaitoksista, josta käyvät ilmi niiden oikeudet myöntää erityyppisiä tutkintoja ja kunkintyyppisen oppilaitoksen ja koulutusohjelman pääsyvaatimukset,

c) korkea-asteen koulutusohjelmia koskeva kuvaus,

d) luettelo sopimuspuolen alueen ulkopuolella sijaitsevista oppilaitoksista, joiden sopimuspuoli katsoo kuuluvan koulutusjärjestelmäänsä.

IX osasto

Tutkintojen tunnustamista koskeva tiedottaminen

IX.1 artikla

Korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisen helpottamiseksi sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin perustaakseen selkeitä järjestelmiä suoritettujen tutkintojen täydelliseksi kuvailemiseksi.

IX.2 artikla

1. Tunnustaen asianmukaisten, täsmällisten ja ajanmukaisten tietojen tarpeen kukin sopimuspuoli perustaa kansallisen tiedotuskeskuksen tai ylläpitää sitä sekä ilmoittaa sen perustamisesta tai kaikista sitä koskevista muutoksista toiselle tallettajalle.

2. Kunkin sopimuspuolen tiedotuskeskus:

a) edistää sijaintimaansa korkeakoulujärjestelmää ja tutkintoja koskevien virallisten ja täsmällisten tietojen saatavuutta,

b) edistää muiden sopimuspuolten korkeakoulujärjestelmiä ja tutkintoja koskevan tiedon saatavuutta,

c) antaa neuvoja tai tietoja tutkintojen tunnustamista koskevista asioista ja tutkintojen arvioinnista kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

3. Kullakin kansallisella tiedotuskeskuksella on käytettävissään tarvittavat voimavarat tehtäviensä suorittamiseen.

IX.3 artikla

Sopimuspuolet edistävät kansallisten tiedotuskeskusten avulla tai muulla tavoin Unescon/Euroopan neuvoston hyväksymän tutkintotodistuksen liitteen tai muun vastaavan asiakirjan käyttöä sopimuspuolen korkeakouluissa.

X osasto

Täytäntöönpanojärjestelyt

X.1 artikla

Seuraavat elimet valvovat, edistävät ja helpottavat tämän yleissopimuksen täytäntöönpanoa:

a) korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen komitea,

b) kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto (ENIC-verkosto), joka on perustettu Euroopan neuvoston ministerikomitean 9 päivänä kesäkuuta 1994 ja Unescon Euroopan alueen komitean 18 päivänä kesäkuuta 1994 tekemillä päätöksillä.

X.2 artikla

1. Täten perustetaan korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen komitea (jäljempänä "komitea"). Se koostuu kunkin sopimuspuolen yhdestä edustajasta.

2. Käsitteellä "sopimuspuoli" ei X.2 artiklassa tarkoiteta Euroopan yhteisöä.

3. Elleivät XI.1.1 artiklassa mainitut valtiot ja Pyhä Istuin ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, ne voivat osallistua komitean kokouksiin tarkkailijoina, kuten myös Euroopan yhteisö ja ENIC-verkoston puheenjohtaja. Myös alueella tutkintojen tunnustamisen alalla toimivien hallitusten välisten ja muiden kuin hallitusten välisten järjestöjen edustajia voidaan kutsua komitean kokouksiin tarkkailijoina.

4. Unescon Euroopan alueen valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskevan yleissopimuksen täytäntöönpanoa varten perustetun alueellisen komitean puheenjohtaja kutsutaan myös komitean kokouksiin tarkkailijaksi.

5. Komitea edistää tämän yleissopimuksen soveltamista ja valvoo sen täytäntöönpanoa. Tässä tarkoituksessa se voi hyväksyä sopimuspuolten enemmistön äänin suosituksia, julistuksia, pöytäkirjoja sekä hyvän käytännön malleja ohjatakseen sopimuspuolten toimivaltaisia viranomaisia yleissopimuksen täytäntöönpanossa sekä korkeakoulututkintojen tunnustamista koskevien hakemusten käsittelyssä. Vaikka edellä mainitut asiakirjat eivät sido sopimuspuolia, niiden tulee yrittää parhaansa mukaan soveltaa niitä, saattaa ne toimivaltaisten viranomaisten tietoon sekä rohkaista niiden soveltamista. Komitea kuulee ENIC-verkoston mielipidettä ennen kuin tekee päätöksensä.

6. Komitea raportoi Euroopan neuvoston ja Unescon asianomaisille elimille.

7. Komitea pitää yhteyttä Unescon piirissä hyväksyttyjen korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskevien yleissopimusten soveltamisesta vastaaviin komiteoihin.

8. Komitea on päätösvaltainen, kun sopimuspuolten enemmistö on läsnä.

9. Komitea hyväksyy menettelysääntönsä. Se kokoontuu varsinaiseen istuntoonsa vähintään joka kolmas vuosi. Komitea kokoontuu ensimmäisen kerran vuoden kuluessa siitä, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan.

10. Komitean sihteeristön tehtävät annetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin ja Unescon pääjohtajan yhteisesti hoidettavaksi.

X.3 artikla

1. Kukin sopimuspuoli nimittää IX.2 artiklan mukaisesti perustamansa tai ylläpitämänsä kansallisen tiedotuskeskuksen jäseneksi akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalaiseen verkostoon (ENIC-verkosto). Jos sopimuspuoli on IX.2 artiklan mukaisesti perustanut useamman kuin yhden tiedotuskeskuksen, ne kaikki ovat verkoston jäseniä, mutta niillä on yhteensä vain yksi ääni.

2. Tämän yleissopimuksen sopimuspuolten kansallisista keskuksista muodostuvassa kokoonpanossaan ENIC-verkosto tukee ja avustaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia yleissopimuksen käytännön täytäntöönpanossa. Verkosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa yleisistuntoon. Se valitsee puheenjohtajan ja puheenjohtajiston tehtäviensä mukaan.

3. ENIC-verkoston sihteeristön tehtävät annetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin ja Unescon pääjohtajan yhteisesti hoidettavaksi.

4. Sopimuspuolet ovat ENIC-verkoston kautta yhteistyössä muiden sopimuspuolten kansallisten tiedotuskeskusten kanssa erityisesti auttaakseen niitä keräämään kaikkia sellaisia tietoja, joita kansalliset tiedotuskeskukset tarvitsevat tutkintojen akateemista tunnustamista ja liikkuvuutta koskevissa tehtävissään.

XI osa

Loppumääräykset

XI.1 artikla

1. Tämä yleissopimuksen voivat allekirjoittaa:

a) Euroopan neuvoston jäsenvaltiot,

b) Unescon Euroopan alueen jäsenvaltiot,

c) Euroopan neuvoston Euroopan kulttuuriyleissopimuksen ja/tai Unescon Euroopan alueen korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskevan yleissopimuksen allekirjoittaja, sopimusvaltio tai sopimuspuoli,

jotka on kutsuttu tämän yleissopimuksen hyväksymisen tehtäväkseen saaneeseen diplomaattikonferenssiin.

2. Nämä valtiot sekä Pyhä Istuin voivat ilmoittaa suostumuksensa tulla tämän yleissopimuksen sitomaksi

a) allekirjoittamalla sen ilman ratifioimis- tai hyväksymisvaraumaa,

b) allekirjoittamalla sen ratifioimis- tai hyväksymisvaraumin ja sen jälkeen ratifioimalla tai hyväksymällä sen, tai

c) liittymällä siihen.

3. Tämä yleissopimus allekirjoitetaan jomman kumman tallettajan luona. Ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat talletetaan jomman kumman tallettajan haltuun.

XI.2 artikla

Tämä yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuukausi siitä, kun viisi valtiota, joista vähintään kolme on Euroopan neuvoston ja/tai Unescon Euroopan alueen jäsenvaltiota, on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi. Se tulee voimaan kunkin muun valtion osalta seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuukausi siitä päivästä, jona asianomainen valtio on ilmaissut suostumuksensa tulla yleissopimuksen sitomaksi.

XI.3 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan muut valtiot, jotka eivät kuulu XI.1 artiklassa lueteltuihin ryhmiin, voivat pyytää liittymistä tähän yleissopimukseen. Tällainen pyyntö osoitetaan toiselle tallettajista, joka lähettää sen edelleen sopimuspuolille vähintään kolme kuukautta ennen korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen komitean kokousta. Tallettaja ilmoittaa asiasta myös Euroopan neuvoston ministerikomitealle ja Unescon hallintoneuvostolle.

2. Päätös pyynnön tehneen valtion kutsumisesta liittymään tähän yleissopimukseen tehdään sopimuspuolten äänten kahden kolmasosan enemmistöllä.

3. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan voi Euroopan yhteisö liittyä siihen jäsenvaltioidensa pyynnöstä. Pyyntö osoitetaan toiselle tallettajalle. Tässä tapauksessa ei sovelleta XI.3.2 artiklaa.

4. Yleissopimukseen liittyvän valtion tai Euroopan yhteisön osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuukausi liittymiskirjan tallettamisesta toisen tallettajan huostaan.

XI.4 artikla

1. Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka ovat samalla yhden tai useamman seuraavan yleissopimuksen sopimuspuolia:

Eurooppalainen yleissopimus korkeakouluun pääsyyn oikeuttavien tutkintotodistusten vastaavuudesta (1953, ETS 15) ja sen lisäpöytäkirja (1964, ETS 49);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulujen opiskelujaksojen vastaavuudesta (1956, ETS 21);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulututkintojen akateemisesta tunnustamisesta (1959, ETS 32);

Välimerta reunustavien arabi- ja Euroopan valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskeva kansainvälinen yleissopimus (1976);

Euroopan alueen valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskeva yleissopimus (1979);

Eurooppalainen yleissopimus korkeakoulujen opiskelujaksojen yleisestä vastaavuudesta (1990, ETS 138);

a) soveltavat tämän yleissopimuksen mää-räyksiä keskinäisissä suhteissaan,

b) soveltavat edelleen niitä yllämainittuja yleissopimuksia, joissa ovat sopimuspuolena, suhteissaan niihin muihin valtioihin, jotka myös ovat yllämainittujen yleissopimusten mutta eivät tämän yleissopimuksen sopimuspuolia.

2. Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet sitoutuvat olemaan liittymättä niihin 1 kappaleessa mainittuihin yleissopimuksiin, joiden sopimuspuolia ne eivät jo ole, lukuun ottamatta Välimerta reunustavien arabi- ja Euroopan valtioiden korkeakouluopintojen, tutkintojen ja oppiarvojen tunnustamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta.

XI.5 artikla

1. Valtio voi allekirjoittaessaan yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa määritellä alueen tai alueet, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan.

2. Valtio voi myöhempänä ajankohtana laajentaa toiselle tallettajalle osoitetulla julistuksella tämän yleissopimuksen soveltamisen koskemaan muuta julistuksessa mainittua aluetta. Tällaisen alueen osalta yleissopimus tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuukausi siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut julistuksen.

3. Kahden edellisen kappaleen mukaisesti annettu julistus voidaan peruuttaa minkä tahansa julistuksessa määritellyn alueen osalta toiselle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kuukausi siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

XI.6 artikla

1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa irtisanoa tämän yleissopimuksen toiselle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella.

2. Irtisanominen tulee voimaan seuraavan kuukauden ensimmäisenä päivänä, kun on kulunut kaksitoista kuukautta siitä päivästä, jona tallettaja on ottanut ilmoituksen vastaan. Irtisanominen ei kuitenkaan vaikuta aikaisemmin tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti tehtyihin tutkintojen tunnustamista koskeviin päätöksiin.

3. Yleissopimuksen voimassaolon päättäminen tai keskeyttäminen sen vuoksi, että sopimuspuoli on rikkonut tämän yleissopimuksen päämäärän tai tarkoituksen kannalta keskeistä määräystä, hoidetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

XI.7 artikla

1. Valtio, Pyhä Istuin tai Euroopan yhteisö voi allekirjoittaessaan tämän sopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa julistaa varaavansa itselleen oikeuden olla soveltamatta osittain tai kokonaan yhtä tai useampaa seuraavista tämän yleissopimuksen artikloista:

IV.8 artikla
V.3 artikla
VI.3 artikla
VIII.2 artikla
IX.3 artikla

Mitään muita varaumia ei voi tehdä.

2. Sopimuspuoli, joka on tehnyt edellisen kappaleen mukaisen varauman, voi peruuttaa sen kokonaan tai osittain toiselle tallettajalle osoitetulla ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan sinä päivänä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Sopimuspuoli, joka on tehnyt varauman jonkin tämän yleissopimuksen määräyksen suhteen, ei voi vaatia toista sopimuspuolta soveltamaan asianomaista määräystä. Mikäli sopimuspuolen varauma on osittainen tai ehdollinen, se voi kuitenkin vaatia asianomaisen määräyksen soveltamista siinä laajuudessa kuin se on itse sen hyväksynyt.

XI.8 artikla

1. Korkea-asteen koulutusta koskevien tutkintojen tunnustamisesta Euroopan alueella tehdyn yleissopimuksen komitea voi hyväksyä tähän yleissopimukseen muutosehdotuksia sopimuspuolten äänten kahden kolmasosan enemmistöllä. Näin hyväksytyt muutosehdotukset sisällytetään tähän yleissopimukseen liitettävään pöytäkirjaan. Pöytäkirjassa täsmennetään määräykset sen voimaantulosta, joka edellyttää joka tapauksessa, että sopimuspuolet ilmaisevat suostumuksensa tulla pöytäkirjan sitomiksi.

2. Yleissopimuksen III osastoon ei voi tehdä muutoksia 1 kappaleessa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

3. Muutosehdotukset osoitetaan toiselle tallettajalle, joka välittää ne sopimuspuolille vähintään kolme kuukautta ennen komitean kokoontumista. Tallettaja ilmoittaa asiasta myös Euroopan neuvoston ministerikomitealle ja Unescon hallintoneuvostolle.

XI.9 artikla

1. Tämän yleissopimuksen tallettajia ovat Euroopan neuvoston pääsihteeri ja Yhdisty-neiden Kansakuntien koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtaja.

2. Tallettaja, jonka huostaan säädös, ilmoitus tai tiedonanto on talletettu, ilmoittaa tämän yleissopimuksen sopimuspuolille sekä muille Euroopan neuvoston ja/tai Unescon Euroopan alueen jäsenvaltioille:

a) kaikista allekirjoituksista;

b) ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisista;

c) yleissopimuksen XI.2 ja XI.3. 4; artiklan mukaisista voimaantulopäivistä;

d) yleissopimuksen XI.7 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä varaumista sekä XI.7 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä varaumien peruuttamisista;

e) yleissopimuksen XI.6 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä yleissopimuksen irtisanomisista;

f) yleissopimuksen II.1 tai II.2 artiklan määräysten mukaisesti annetuista julistuksista;

g) yleissopimuksen IV.5 artiklan määräysten mukaisesti annetuista julistuksista;

h) yleissopimuksen XI.3 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä liittymispyynnöistä;

i) yleissopimuksen XI.8 artiklan määräysten mukaisesti tehdyistä ehdotuksista;

j) muista tähän yleissopimukseen liittyvistä säädöksistä, ilmoituksista tai tiedonannoista.

3. Tallettaja, joka vastaanottaa tiedonannon tai tekee ilmoituksen tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti, ilmoittaa siitä välittömästi toiselle tallettajalle.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet edustajat ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Lissabonissa 11 päivänä huhtikuuta 1997 englannin-, espanjan-, ranskan- ja venäjän kielellä, kaikkien neljän tekstin ollessa yhtä todistusvoimaiset, kahtena kappaleena, joista toinen talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon ja toinen Yhdistyneiden Kansakuntien koulutus-, tiede- ja kulttuurijärjestön arkistoon. Oikeaksi todistettu jäljennös lähetetään kaikille XI.1 artiklassa tarkoitetuille valtioille, Pyhälle Istuimelle ja Euroopan yhteisölle sekä Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.