30/2003

1 §

2 §

3 §

4 §

1 artiklaMääritelmät

Tässä sopimuksessa:

1. "Sijoitus" tarkoittaa kaikenlaista varallisuutta, joka on perustettu tai hankittu sen sopimuspuolen kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti, jonka alueella sijoitus on tehty, mukaan luettuna erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:

a) irtain ja kiinteä omaisuus sekä omistusoikeudet, kuten kiinnitykset, pantti- ja pidätysoikeudet ja vuokraoikeudet;

b) uudelleensijoitettu tuotto;

c) yrityksen osakkeet ja joukkovelkakirjat sekä muut osuudet yrityksestä;

d) vaateet tai oikeudet rahaan tai sopimukseen perustuviin suoritteisiin, joilla on taloudellista arvoa;

e) henkiseen ja teolliseen omaisuuteen kohdistuvat oikeudet, kuten patentit, tekijänoikeudet, teolliset mallioikeudet, tavaramerkit, tietotaito ja goodwill-arvo, sopimuspuolen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti; ja

f) lakiin tai sopimukseen perustuvat liiketoimiluvat, kuten luvat etsiä, louhia tai hyödyntää luonnonvaroja, mukaan lukien luvat etsiä malmeja, öljyä ja kaasua.

2. Mikään varallisuuden sijoitus- tai jälleensijoitusmuodon muutos ei vaikuta varallisuuden luonteeseen sijoituksena.

3. "Sijoittaja" tarkoittaa:

a) luonnollista henkilöä, joka on jommankumman sopimuspuolen kansalainen sen lainsäädännön perusteella;

b) oikeushenkilöä, esimerkiksi yhtymää, toiminimeä tai yhdistystä, joka on perustettu tai muodostettu sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti ja jonka rekisteröity toimipaikka on kyseisen sopimuspuolen alueella.

4. "Tuotto" tarkoittaa sijoituksesta saatuja tuloja kuten voitto, korot, omaisuuden luovutusvoitto, osingot, rojaltit ja sijoitukseen liittyvät maksut.

5. "Alue" tarkoittaa maa-aluetta, sisäisiä aluevesiä ja aluemerta ja niiden yläpuolella olevaa ilmatilaa sekä aluemeren ulkopuolisia merivyöhykkeitä, joihin nähden kyseisellä sopimuspuolella on täysivaltaiset oikeudet tai lainkäyttövalta voimassaolevan kansallisen lainsäädäntönsä ja vuonna 1982 tehtyyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimukseen perustuvan kansainvälisen oikeuden mukaisesti.

2 artiklaSopimuksen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan kaikkiin sijoituksiin, joita sopimuspuolen sijoittajat ovat tehneet toisen sopimuspuolen alueella, riippumatta siitä, onko ne tehty ennen tämän sopimuksen voimaantuloa tai sen jälkeen, mutta sitä ei sovelleta sellaisiin vaateisiin, jotka on ratkaistu ennen sopimuksen voimaantuloa.

3 artiklaSijoitusten edistäminen ja suojaaminen

1. Kumpikin sopimuspuoli kannustaa toisen sopimuspuolen sijoittajia ja luo heille suotuisat olosuhteet, sekä hyväksyy tämän sopimuksen 1 artiklan määritelmän mukaiset sijoitukset.

2. Kumpikin sopimuspuoli on tämän sopimuksen mukaisesti vastuussa sen määräysten noudattamisesta ja ryhtyy käytettävissään oleviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että kaikki viranomaiset noudattavat näitä määräyksiä kyseisen sopimuspuolen alueella.

3. Sopimuspuolen sijoittajien tekemiä sijoituksia ja niiden tuottoa kohdellaan aina oikeudenmukaisesti ja kohtuullisesti ja niille annetaan täysimääräinen suoja ja turva toisen sopimuspuolen alueella. Viimeksi mainittu sopimuspuoli ei millään tavoin haittaa kohtuuttomin tai syrjivin toimenpitein tällaisten sijoitusten hoitoa, ylläpitoa, käyttöä, hyödyntämistä tai luovuttamista.

4. Kumpikaan sopimuspuoli ei kohdista toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksiin sellaisia toimenpiteitä, joiden vaikutus olisi mielivaltainen tai syrjivä.

5. Yleisesti sovellettavat lait, määräykset, menettelytavat ja tuomioistuinten päätökset sekä kansainväliset sopimukset, joihin sopimuspuolet ovat sitoutuneet, ja jotka voivat vaikuttaa tämän sopimuksen soveltamiseen, pidetään jatkuvasti julkisina.

6. Mikään tämän sopimuksen määräys ei aseta sopimuspuolelle velvollisuutta luovuttaa luottamuksellisia tai omistamiseen liittyviä tietoja tai antaa pääsyä sellaisiin tietoihin, mukaan luettuna yksittäisiä sijoittajia tai sijoituksia koskevat tiedot, joiden paljastaminen haittaisi lainvalvontaa tai olisi kyseisen sopimuspuolen asiakirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön vastaista tai haittaisi yksittäisten sijoittajien oikeutettuja kaupallisia etuja.

4 artiklaSijoitusten kohtelu

1. Kumpikin sopimuspuoli myöntää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin se myöntää omien sijoittajiensa tai kolmansien maiden sijoittajien sijoituksille, sen mukaan kumpi kohteluista on sijoittajan mukaan edullisempi.

2. Kumpikin sopimuspuoli myöntää alueellaan toisen sopimuspuolen sijoittajille näiden sijoitusten hoidon, ylläpidon, käytön, hyödyntämisen ja luovuttamisen osalta oikeudenmukaisen ja kohtuullisen kohtelun, joka on vähintään yhtä edullinen kuin sen omille sijoittajille tai kolmansien maiden sijoittajille myönnetty kohtelu, sen mukaan kumpi kohteluista on sijoittajan mukaan edullisempi.

3. Tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräyksiä ei sovelleta sopimuspuolen kolmansille maille myöntämiin olemassa oleviin tai tuleviin etuihin, kohteluihin, etuoikeuksiin tai erivapauksiin, jotka perustuvat sellaiseen vapaakauppa-alueeseen, tulliliittoon, yhteismarkkinoihin, talous- ja rahaliittoon tai muuhun vastaavaan alueelliseen taloudellista yhdentymistä koskevaan sopimukseen taikka kokonaan tai pääasiassa verotusta koskevaan järjestelyyn, jonka osapuolena sopimuspuoli on tai johon se on liittynyt.

5 artiklaPakkolunastus

1. Sopimuspuolen sijoittajien toisen sopimuspuolen alueella olevia sijoituksia ei kansallisteta tai pakkolunasteta eikä niihin kohdisteta toimenpiteitä, joilla on kansallistamista tai pakkolunastusta vastaava vaikutus (jäljempänä "pakkolunastus"), ellei kyseisiin toimenpiteisiin ryhdytä yleisen edun vuoksi ja kyseisen sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti, ketään syrjimättä ja maksamalla siitä tosiasiallinen ja riittävä korvaus ilman aiheetonta viivytystä.

2. Tällainen korvaus vastaa pakkolunastetun sijoituksen kohtuullista markkina-arvoa, joka sillä oli välittömästi ennen pakkolunastuksen ajankohtaa tai ennen kuin pakkolunastustoimenpiteet tulivat yleiseen tietoon, sen mukaan kumpi ajankohdista on aikaisempi. Korvaukseen sisältyy myös markkinakoron mukainen korko pakkolunastuspäivästä korvauksen maksupäivään saakka.

3. Sijoittaja, joka sijoitus on pakkolunastettu, voi pakkolunastuksen suorittavan sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti saattaa pakkolunastustoimenpiteet kyseisen sopimuspuolen tuomioistuimen tai muun riippumattoman viranomaisen käsiteltäväksi. Pakkolunastustoimenpiteisiin ryhtyvä sopimuspuoli pyrkii kaikin tavoin varmistamaan, että asia käsitellään viipymättä.

6 artiklaMenetysten korvaaminen

1. Sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen sijoittajalle, jonka kyseisen sopimuspuolen alueella oleville sijoituksille aiheutuu menetyksiä sodan tai muun aseellisen selkkauksen, kansallisen hätätilan, valtionsisäisten levottomuuksien tai muun vastaavan tilanteen vuoksi, edunpalautuksen, hyvityksen, korvauksen tai muun järjestelyn osalta vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin se myöntää omille sijoittajilleen tai kolmannen maan sijoittajille, sen mukaan kumpi niistä on sijoittajan mukaan hänelle edullisempi.

2. Sen vaikuttamatta tämän artiklan 1 kappaleen soveltamiseen, sopimuspuolen sijoittajalle, joka kyseisessä kappaleessa tarkoitetussa tilanteessa kärsii toisen sopimuspuolen alueella menetyksiä, jotka johtuvat:

a) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen asevoimat tai viranomaiset ovat pakko-ottaneet sen sijoituksen, tai

b) siitä, että viimeksi mainitun sopimuspuolen asevoimat tai viranomaiset ovat tuhonneet sen sijoituksen, vaikka tilanne ei olisi edellyttänyt sitä,

myönnetään viimeksi mainitun sopimuspuolen toimesta edunpalautus tai korvaus, jonka tulee kummassakin tapauksessa olla riittävä, ja korvauksen tulee olla täysin realisoitavissa ja se maksetaan viipymättä.

3. Sijoittajilla, joiden sijoituksille aiheutuu tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitettuja menetyksiä, on oikeus saada tapauksensa viipymättä kyseisen sopimuspuolen oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten käsiteltäväksi, sekä oikeus sijoitustensa arvonmääritykseen tämän artiklan 2 kappaleen periaatteiden mukaisesti.

7 artiklaMaksujen siirto

1. Kumpikin sopimuspuoli takaa toisen sopimuspuolen sijoittajille ketään syrjimättä oikeuden siirtää vapaasti maksuja. Siirrettäviin maksuihin sisältyvät erityisesti, ei kuitenkaan yksinomaan:

a) alkupääoma sekä sijoituksen ylläpitämiseen tai kasvattamiseen tarkoitettu lisäpääoma;

b) kokonaan tai osittain tapahtuvasta sijoituksen myynnistä tai realisoinnista saadut tulot, mukaan luettuna osakkeiden myynnistä saadut tulot;

c) voitot, korot, osingot tai muut liiketoimintatulot;

d) lainojen takaisinmaksusta saadut varat, mukaan lukien niiden korot;

e) rojaltit ja palvelumaksut;

f) ulkomailta sijoitustoimintaan liittyvässä tarkoituksessa palkatun henkilökunnan ansiotulot ja muut palkkiot;

g) tämän sopimuksen 5, 6 ja 9 artiklaan perustuvat maksut ja korvaukset.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut siirrot tehdään rajoituksetta vapaasti vaihdettavassa valuutassa ja siirtopäivänä vallitsevan, siirrettävään valuuttaan sovellettavan avistavaihtokurssin mukaisesti, ja siirrot suoritetaan viipymättä. Jos markkinakurssia ei ole käytettävissä, sovellettava vaihtokurssi vastaa viimeisintä vaihtokurssia, jota on käytetty valuuttojen muuttamiseksi erityisnosto-oikeuksiksi.

8 artiklaSijaantulo

Jos sopimuspuoli tai sen edustajaksi määrätty taho on antanut takuun korvausvastuusta toisen sopimuspuolen alueella olevaan sijoitukseen liittyvien muiden kuin kaupallisten riskien osalta, ja on suorittanut maksun sijoittajalle hänen tämän sopimuksen perusteella esittämänsä vaateen osalta, toinen sopimuspuoli tunnustaa sen, että ensin mainitulla sopimuspuolella tai sen edustajaksi määrätyllä taholla on sijaantulon perusteella oikeus käyttää omien sijoittajiensa oikeuksia ja periä heidän saataviaan. Sijaantulon perusteella saadut oikeudet ja vaateet eivät saa olla laajempia kuin sijoittajien alkuperäiset oikeudet ja vaateet.

9 artiklaSijoituksiin liittyvät riidat

1. Sopimuspuolen sijoittajan ja toisen sopimuspuolen väliset, tämän sopimuksen nojalla tehtyihin sijoituksiin liittyvät riidat ratkaistaan mahdollisuuksien mukaan sovinnollisesti.

2. Jos riitaa ei ole onnistuttu ratkaisemaan sovinnollisesti kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona jompikumpi riidan osapuolista on sitä pyytänyt, riidan osapuolena oleva sijoittaja voi saattaa riidan ratkaistavaksi seuraavasti:

a) riidan osapuolena olevan sopimuspuolen toimivaltaiseen tuomioistuimeen tai muuhun oikeusviranomaiseen tai hallinnolliseen viranomaiseen taikka kyseisen sopimuspuolen suostumuksesta johonkin sen välitysoikeudelliseen elimeen;

b) kansainväliseen sovittelumenettelyyn Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (jäljempänä "UNCITRAL") sovittelua koskevien sääntöjen mukaisesti; tai

3. Jos tämän artiklan 2 kappaleen mukaisia vaihtoehtoja ei käytetä tai jos tämän artiklan 2 kappaleen b kohdan mukainen sovittelumenettely päättyy ilman sovintoratkaisun sisältävän sopimuksen allekirjoittamista, riita voidaan saattaa kansainväliseen välimiesmenettelyyn seuraavien määräysten mukaisesti:

a) 18 päivänä maaliskuuta 1965 Washingtonissa allekirjoitettavaksi avatun, valtioiden ja toisten valtioiden kansalaisten välisten sijoituksia koskevien riitaisuuksien ratkaisemista koskevan yleissopimuksen mukaisesti perustetun, sijoituksia koskevien riitaisuuksien kansainvälisen ratkaisukeskuksen ratkaistavaksi (jäljempänä "keskus"), kun molemmat sopimuspuolet ovat tulleet kyseisen yleissopimuksen sopimuspuoliksi, edellyttäen, että sijoittajat ovat kirjallisesti suostuneet menettelyyn; tai

b) keskuksen ratkaistavaksi sen sihteeristön välityksellä tapahtuvia menettelyjä varten laadittuja ylimääräisiä järjestelyjä koskevien sääntöjen mukaisesti, edellyttäen, että molemmat riidan osapuolet ovat suostuneet menettelyyn; tai

c) tilapäiseen välimiesoikeuteen, joka perustetaan UNCITRAL:in välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti, elleivät riidan osapuolet toisin sovi, seuraavin sääntöjä koskevin muutoksin:

i) sääntöjen 7 artiklan mukaiset nimitykset tekee Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai virkaiältään seuraavaksi vanhin Kansainvälisen tuomioistuimen jäsen, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen eikä muutoin estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää. Kolmas välimies ei saa olla kummankaan sopimuspuolen kansalainen;

ii) riidan osapuolet nimittävät välimiehensä kahden kuukauden kuluessa;

iii) välimiesoikeus perustelee päätöksensä kumman tahansa riidan osapuolen pyynnöstä;

iv) välimiesoikeus tekee päätöksensä tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

4. Kumpikaan sopimuspuolista, joka on riidan osapuolena, ei voi esittää vastalausetta missään riidan vaiheessa sille, että sijoittaja pyytää riidan käsittelyä tämän artiklan mukaisesti, sillä perusteella, että sijoittaja, joka on riidan toisena osapuolena, on saanut vakuutuksen perusteella hyvityksen, joka kattaa sen menetykset kokonaan tai osittain.

5. Välimiestuomio on lopullinen ja sitova ja riidan osapuolet noudattavat sen ehtoja. Välimiestuomio pannaan täytäntöön sen sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jonka alueella sijoitus on tehty.

10 artiklaSopimuspuolten väliset riidat

1. Sopimuspuolten väliset riidat, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista, tulisi mahdollisuuksien mukaan ratkaista sovinnollisesti.

2. Jos riitaa ei ole ratkaistu tällä tavoin kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona neuvotteluja on pyydetty, se saatetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

3. Välimiesoikeus perustetaan kutakin yksittäistapausta varten siten, että kumpikin sopimuspuoli nimittää yhden välimiesoikeuden jäsenen. Nämä kaksi jäsentä valitsevat kolmannen valtion kansalaisen, jonka sopimuspuolet nimittävät välimiesoikeuden puheenjohtajaksi. Jäsenet nimitetään kahden kuukauden kuluessa ja puheenjohtaja nimitetään neljän kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona tämän artiklan 2 kappaleen mukainen kirjallinen pyyntö on esitetty.

4. Jos tämän artiklan 3 kappaleen mukaisia määräaikoja ei ole noudatettu, kumpi tahansa sopimuspuoli voi pyytää Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtajaa tekemään tarvittavat nimitykset. Nimitykset tekee Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai virkaiältään seuraavaksi vanhin Kansainvälisen tuomioistuimen jäsen, joka ei ole kummankaan sopimuspuolen kansalainen tai joka ei muutoin ole estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää.

5. Välimiesoikeus päättää omista menettelytapasäännöistään ja tekee päätöksensä äänten enemmistöllä. Kumpikin sopimuspuoli vastaa oman jäsenensä kustannuksista ja edustuksensa aiheuttamista kustannuksista välimiesmenettelyn aikana. Molemmat sopimuspuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin puheenjohtajan kustannuksista sekä muista mahdollisista kustannuksista. Välimiesoikeus voi kuitenkin päättää, että jommankumman sopimuspuolen osuus kustannuksista on suurempi. Välimiesoikeuden päätökset ja tuomiot ovat lopullisia ja sitovat molempia sopimuspuolia.

11 artiklaHenkilökunnan maahantulo

Kumpikin sopimuspuoli kohtelee lakiensa ja määräystensä mukaisesti suotuisasti sijoituksiin liittyviä lupahakemuksia ja myöntää nopeasti luvat, joita sen alueella tarvitaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksia varten.

12 artiklaSovellettava lainsäädäntö

1. Jollei tässä sopimuksessa toisin määrätä, kaikkiin sijoituksiin sovelletaan sen sopimuspuolen voimassa olevaa lainsäädäntöä, jonka alueella sijoitus on tehty.

2. Tämän sopimuksen määräykset eivät estä isäntäsopimuspuolta ryhtymästä, soveltaen lainsäädäntöään ketään syrjimättä, tarvittaviin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sen merkittävien turvallisuuteen liittyvien etujen suojelemiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa taikka äärimmäisessä hätätilanteessa.

13 artiklaMuiden määräysten soveltaminen

Jos jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön määräykset tai tämän sopimuksen lisäksi sopimuspuolten välillä olemassa olevat tai myöhemmin vahvistettavat kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteet sisältävät joko yleisiä tai erityisiä määräyksiä, joiden mukaan toisen sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille voidaan myöntää edullisempi kohtelu kuin tämän sopimuksen mukainen kohtelu, sellaiset määräykset ovat ensisijaisia tämän sopimuksen määräyksiin nähden siinä määrin kuin ne ovat sijoittajalle edullisempia.

14 artiklaNeuvottelut

Sopimuspuolet neuvottelevat ajoittain keskenään käsitelläkseen tämän sopimuksen täytäntöönpanoa ja tarkastellakseen sellaisia kysymyksiä, joita tästä sopimuksesta voi johtua. Tällaiset neuvottelut käydään sellaisessa paikassa ja sellaisena ajankohtana, joista on sovittu diplomaattiteitse.

15 artiklaLoppumääräykset

1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että niiden valtiosäännön mukaiset vaatimukset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty.

2. Tämä sopimus on voimassa viidentoista vuoden ajan. Sen jälkeen sopimus on edelleen voimassa, kunnes on kulunut kaksitoista kuukautta siitä päivästä, jona jompikumpi sopimuspuoli on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle kirjallisesti aikomuksestaan päättää sopimuksen voimassaolo.

3. Sellaisten sijoitusten osalta, jotka on tehty ennen sitä päivää, jona tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä koskeva ilmoitus on tullut voimaan, 1―14 artiklan määräykset ovat edelleen voimassa seuraavan viidentoista vuoden ajan kyseisestä päivästä lukien.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet edustajat, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty kahtena kappaleena New Delhissä 7 päivänä marraskuuta 2002, suomen, hindin ja englannin kielellä, kaikkien kolmen tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisia. Tekstien poiketessa toisistaan on englanninkielinen teksti ratkaiseva.

Suomen tasavallan hallituksen puolesta

Intian tasavallan hallituksen puolesta