Tasavallan presidentin asetus Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain voimaantulosta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 5/2003 (Julkaistu 18.2.2003)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta Turussa 9 päivänä kesäkuuta 2001 tehty sopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 24 päivänä huhtikuuta 2002 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 24 päivänä toukokuuta 2002 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Norjan hallituksen huostaan 27 päivänä toukokuuta 2002, on voimassa 24 päivästä marraskuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 24 päivänä toukokuuta 2002 annettu laki (384/2002) tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2003.
3 §
Sopimuksen muut kuin lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat asetuksena voimassa.
4 §
Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä helmikuuta 2003.
SOPIMUS
TANSKAN KUNINGASKUNNAN, SUOMEN TASAVALLAN, NORJAN KUNINGASKUNNAN JA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN VÄLILLÄ PUOLUSTUSMATERIAALIALAN TEOLLISUUDEN YHTEISTYÖN TUKEMISESTA
JOHDANTO
Tanskan kuningaskunnan hallitus,
Suomen tasavallan hallitus,
Norjan kuningaskunnan hallitus ja
Ruotsin kuningaskunnan hallitus,
(jäljempänä "sopimuspuolet"), jotka
palauttavat mieleen Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen 7 päivänä marraskuuta 2000 allekirjoitetun puitesopimuksen puolustusmateriaalialan yhteistyöstä, jonka mukaan sopimuspuolten tavoitteena on laajempi yhteistyö taloudellisen, teknisen ja/ tai teollisen hyödyn saamiseksi yhteistyöhön osallistuville maille;
palauttavat mieleen, että sopimuspuolten puolustusministerit ovat ilmaisseet toivovansa pohjoismaisen puolustusteollisuuden kehittämistä edelleen siten, että sen kilpailukyky pohjoismaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla paranee, ja katsovat, että tuotannon uudelleenorganisoinnin tulisi mahdollisuuksien mukaan rakentua puolustusteollisuuden osaamiskeskusten ja keskinäisten riippuvuussuhteiden varaan;
ovat tietoisia siitä, että kaiken tähän sopimukseen perustuvan toiminnan on oltava sopusoinnussa Tanskan, Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden, Norjan ETA-jäsenyyden ja Tanskan ja Norjan NATO- jäsenyyden sekä näistä jäsenyyksistä johtuvien velvoitteiden ja sitoumusten kanssa;
ottavat huomioon, että puolustusteollisuusyritysten yhteensulautumisen seurauksena puolustusmateriaalialan keskinäiset riippuvuussuhteet ovat lisääntymässä, ja että tätä varten on tehty erilaisia alueellisia ja maailmanlaajuisia järjestelyjä, myös pohjoismaiden puolustusteollisuusyritysten kesken;
haluavat luoda teollista toimintaa helpottavat poliittiset ja oikeudelliset puitteet, lisätäkseen pohjoismaisen puolustusteollisuuden kilpailukykyä ja vahvuutta;
ovat tietoisia vahvan pohjoismaisen puolustusteollisuuden säilyttämisen hyödyistä sekä siitä, että huoltovarmuuden kannalta on tärkeää tukea sitä, että sopimuspuolten puolustusvoimien hankinnoista riittävä osa saadaan näiltä kotimarkkinoita edustaviksi katsottavilta tavarantoimittajilta;
haluavat noudattaa olemassa oleviin turvallisuusjärjestelyihin sisältyviä menettelytapoja, jotka liittyvät turvatarkastuksiin, turvaluokiteltujen tietojen siirtoon ja vierailuihin, voidakseen helpottaa teollista yhteistyötä vaarantamatta kuitenkaan turvaluokiteltujen tietojen suojaa;
haluavat yksinkertaistaa puolustusmateriaalin ja siihen liittyvien palveluiden siirtoa välillään ja haluavat varmistaa, että yhteistyön puitteissa tuotettujen laitteiden vientiä hoidetaan vastuullisesti ja sopimuspuolten kansainvälisten vientivalvontaan liittyvien velvoitteiden ja sitoumusten mukaisesti, ja erityisesti niiden kriteerien mukaisesti, jotka sisältyvät EU:n ministerineuvoston 8 päivänä kesäkuuta 1998 hyväksymiin Euroopan unionin aseidenviennin käytännesääntöihin, joihin myös Norja on sitoutunut ja joita tulisi pitää vähimmäisvaatimuksena tavanomaisten aseiden siirtojen toteuttamisessa ja valvonnassa;
korostavat, että puolustusteollisuuden tuotannon uudelleenorganisoinnissa tulee ottaa huomioon tarve varmistaa sopimuspuolten huoltovarmuus sekä strategisesti tärkeiden resurssien oikeudenmukainen ja tehokas jakaminen ja ylläpito;
palauttavat mieleen sopimuspuolten tarpeen turvata puolustusmateriaalin saatavuus kansallisille puolustusvoimille rauhan, kriisitilanteen ja sodan aikana, ottaen huomioon kunkin sopimuspuolen muut kansainväliset velvoitteet;
katsovat, että puolustusmateriaaliteollisuuden tiiviimpää yhteistyötä tulisi tukea suhtautumalla joustavammin kansallisten vastakauppavaatimusten soveltamiseen;
ottavat huomioon asiaan liittyvät huoltovarmuutta koskevat kahdenväliset sopimukset, joita sopimuspuolet ovat tehneet keskenään;
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaMääritelmät
1. Tässä sopimuksessa:
a) "puolustusteollisuusyritys" tarkoittaa mitä tahansa liikeyritystä, teollista yritystä tai muuta oikeushenkilöä, jolla on omaisuutta kahden tai useamman sopimuspuolen alueella, joka tuottaa tai toimittaa puolustusmateriaalia ja siihen liittyviä palveluita ja joka on mainittu jossakin tämän sopimuksen liitteessä;
b) "tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet" tarkoittavat kaikkea puolustusmateriaalia, jonka vientiä jokin sopimuspuoli valvoo, ja jonka jossakin tämän sopimuksen liitteessä mainittu puolustusteollisuusyritys valmistaa sopimuspuolten alueella;
c) "liiteosapuolet" tarkoittavat niitä sopimuspuolia, jotka ovat tehneet keskenään liitteen.
2 artiklaToimitusvarmuus
2.1 Sopimuspuolet sitoutuvat varmistamaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden saatavuuden rauhan, kriisitilanteen ja sodan aikana kansallisten puolustusvoimien käyttöön. Tätä tarkoitusta varten liiteosapuolet sitoutuvat toimittamaan muille liiteosapuolille sen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tämän artiklan määräysten mukaisesti.
2.2 Pannakseen 2.1 kappaleen määräykset täytäntöön, kukin liiteosapuoli ryhtyy 2.3–2.7 kappaleessa määriteltyihin toimenpiteisiin edistääkseen kyseisen liiteosapuolten välistä yhteistyötä liitteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimituksissa, tarkoituksenaan varmistaa kansallinen puolustusvalmius näiltä osin.
2.3 Sopimuspuolet voivat esittää toivomuksen, että tietyt puolustusteollisuusyritykset pitävät yllä kriisi- ja/ tai lisäkapasiteettia tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimitusten lisäämiseksi kriisitilanteen tai sodan aikana. Kyseiset sopimuspuolet vastaavat tämän valmiuden ylläpidon aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Tätä koskevista järjestelyistä määrätään asianomaisten puolustusteollisuusyritysten ja sopimuspuolten välisissä sopimuksissa.
2.4 Sopimuspuolet katsovat, että tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimitusten priorisoinnissa yleensä noudatetaan tavanomaisen kauppatavan mukaisesti neuvoteltuja aikatauluja. Mikäli yksi tai useampi liiteosapuoli on mukana kriisitilanteessa tai sodassa, muut liiteosapuolet vaikuttavat aktiivisesti siihen, että niiden omalla alueella olevien puolustusteollisuusyritysten kanssa sovittujen aikataulujen mukaiset toimitukset tapahtuvat ajoissa. Ottaen asianmukaisesti huomioon kansainväliset velvoitteet tai vastaavat kansalliset näkökohdat, liiteosapuolet sitoutuvat järjestämään tai avustamaan kuljetuksia.
2.5 Jos yksi tai useampi liiteosapuoli pyytää kyseisen liitteen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita kriisitilanteen tai sodan aikana, liiteosapuolet neuvottelevat välittömästi keskenään yhteistyön hengessä asianmukaisella tasolla siten kuin 2.8–2.9 kappaleessa tarkemmin määrätään, varmistaakseen, että yksi tai useampi pyynnön esittänyt liiteosapuoli:
2.5.1 on etusijalla kyseisen liitteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden tilaamisessa tai toimitusten uudelleenjärjestelyssä. Tämä voi aiheuttaa tarpeen muuttaa olemassa olevia sopimuksia. Niiltä osin kuin tällaiset muutokset aiheuttavat lisäkustannuksia muille liiteosapuolille tai asiaan liittyville puolustusteollisuusyrityksille, pyynnön esittäneen liiteosapuolen on vastattava oikeudenmukaisista ja kohtuullisista kustannuksista.
2.5.2 saa kyseisen liitteen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita toisen liiteosapuolen omista varastoista korvausta tai korvaavaa suoritusta vastaan, ottaen asianmukaisesti huomioon kyseisen sopimuspuolen kansainväliset sitoumukset tai vastaavat kansalliset näkökohdat.
2.6 Liiteosapuolten välistä, omista varastoista tapahtuvaa liitteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden siirtoa tai lainaamista koskevista ehdoista sovitaan hallitusten välisin järjestelyin. Tätä tarkoitusta varten liiteosapuolet käyttävät hyväkseen mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia kahden- ja monenvälisiä järjestelyjä. Soveltaessaan näitä järjestelyjä liiteosapuolet tekevät parhaansa:
2.6.1 varmistaakseen, että liitteen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita on saatavilla ajoissa, jotta pyynnön esittänyt liiteosapuoli voi toimia kansalliseen turvallisuuteen liittyvän tilanteen edellyttämällä tavalla.
2.6.2 toimittaakseen liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin.
2.6.3 varmistaakseen, että liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ovat käyttökelpoisessa kunnossa. Tuotteita toimittavat liiteosapuolet eivät kuitenkaan anna sitoumusta tai takuuta siihen, että tuotteita voi käyttää tuloksellisesti tiettyyn tarkoitukseen.
2.7 Jos jokin tilanne edellyttää suurempaa sotilaallista valmiutta, liiteosapuolet neuvottelevat keskenään asianmukaisella tasolla päästäkseen sopimukseen siitä, miten kyseisen liitteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimituksia priorisoidaan.
2.8 Sellaisen kriisitilanteen tai sodan aikana, joka vaikuttaa yhteen tai useampaan sopimuspuoleen, liiteosapuolet neuvottelevat välittömästi keskenään ratkaistakseen mahdolliset ongelmat, joita liittyy kyseisen liitteen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimitukseen niiden omille puolustusvoimille. Tarvittavista järjestelyistä, jotka koskevat esimerkiksi 2.4–2.6 kappaleen mukaisten sitoumusten täyttämiseen tarvittavia rahallisia korvauksia, olisi sovittava viipymättä.
2.9 Kaikissa muissa olosuhteissa sopimuspuolet sekä sopimuspuolten alueella olevat asiaan liittyvät puolustusteollisuusyritykset noudattavat tavanomaisia kaupallisia menettelytapoja ja käytäntöjä sekä niihin liittyviä määräyksiä.
3 artiklaVientivalvonta
3.1 Tällä sopimuksella ei muuteta sopimuspuolten vientivalvontaa koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä. Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden vientiin valtioihin, jotka eivät ole sopimuspuolia sovelletaan vientiluvan myöntävän sopimuspuolen lakeja ja määräyksiä.
3.2 Sopimuspuolet pyrkivät yhtenäistämään mahdollisuuksien mukaan vientivalvontaa varten laadittuja kansallisia puolustustarvikkeiden luokitteluja ja vientilupien myöntämiskäytäntöjä.
3.3.1 Myöntäessään vientilupia sopimuksen ulkopuolisiin maihin, sopimuspuolet noudattavat kansainvälisiä velvoitteitaan ja sitoumuksiaan, kuten YK:n turvallisuusneuvoston, Euroopan unionin tai ETYJ:n aseviennille asettamia rajoituksia.
3.3.2 Teollisuusyrityksille annetaan sopimuspuolten kansainvälisiin velvoitteisiin perustuva vientikiellossa olevien kohteiden luettelo, jota tarkistetaan tarvittaessa.
3.4.1 Tiettyyn liitteessä mainittuun yhteistyöhön osallistuvat puolustusteollisuusyritykset toimittavat toimivaltaiselle viranomaiselle tietoja vientiin liittyvistä markkinointisuunnitelmistaan, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita, sekä mahdollisista sopimuksen ulkopuolisista viennin kohdemaista. Asianomaisten liiteosapuolten toimivaltaiset viranomaiset tarkastavat nämä suunnitelmat yhteistyössä voimassaolevan lainsäädännön ja menettelytapojen mukaisesti. Viranomaisten saavuttamaa yksimielisyyttä pidetään ennakkotietona puolustusteollisuusyrityksille niiden markkinointia varten.
3.4.2 Sopimuksen ulkopuolisen kohdemaan lisääminen luetteloon teollisuuden toivomuksesta edellyttää asianomaisten liiteosapuolten yksimielisyyttä.
3.4.3 Liiteosapuolet harkitsevat sopimuksen ulkopuolisten kohdemaiden poistamista luettelosta, jos yksi osapuolista sitä pyytää. Kohdemaan poistamista koskevan pyynnön on perustuttava kohdemaan sisäisen tai ulkoisen tilanteen merkittävään kielteiseen muutokseen, EU:n aseidenviennin käytännesääntöjen kriteereihin tai muihin kansallisiin sitoumuksiin tai velvoitteisiin. Pyynnön seurauksena asianomaisen liitteen osapuolet neuvottelevat viipymättä asianmukaisella tasolla yksimielisyyden saavuttamiseksi. Kyseinen kohdemaa poistetaan luettelosta, jollei sen säilyttämisestä olla yksimielisiä. Kyseessä olevan tuotteen vienti kyseiseen kohdemaahan keskeytetään neuvotteluiden ajaksi, jos joku liiteosapuoli sitä pyytää.
3.4.4 Kaikki sopimuspuolet suostuvat siihen, että ne eivät myönnä vientilupaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvan tuotteen viennille sopimuksen ulkopuoliseen kohdemaahan, jolleivät kyseessä olevan liitteen osapuolet ole yksimielisesti sopineet kyseisestä kohdemaasta.
3.5 Kaikki sopimuspuolet sitoutuvat hankkimaan todistuksen tuotteen loppukäyttäjästä vietäessä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita sallittuihin valtioihin, jotka eivät ole sopimuspuolia, sekä vaihtamaan näkemyksiä asianomaisten liiteosapuolten kanssa, jos ne saavat jälleenvientiä koskevan hakemuksen. Jos tarkoitettu jälleenvientikohde ei ole sallittujen vientikohteiden joukossa, neuvotteluihin sovelletaan 3.4 kappaleen mukaisia menettelytapoja.
3.6 Sopimuspuolten alueiden välillä tapahtuvaa osien tai teknologian siirtoa liitteessä määriteltyä käyttötarkoitusta varten sekä tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien valmiiden tuotteiden siirtoa yksinkertaistetaan projektiluvalla, joka poistaa kullakin siirtokerralla erikseen vaadittavan vientiluvan tarpeen. Projektiluvan nojalla tapahtuvan viennin osalta ei vaadita loppukäyttäjää koskevia asiakirjoja, ottaen huomioon sopimuspuolten 3.3–3.5 kappaleen mukaiset sitoumukset.
Kukin sopimuspuoli määrittelee projektiluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevat ehdot, ottaen huomioon tämän sopimuksen mukaiset velvoitteensa.
4 artiklaVastakaupat
4.1 Sopimuspuolet pyrkivät löytämään toimenpiteitä, joilla nykyiset vastakauppoihin liittyvät vaatimukset voidaan korvata, saavuttaakseen pitkäaikaisen tasapainon sopimuspuolten välisten puolustukseen liittyvien toimitusten osalta. Näistä toimenpiteistä sovitaan erikseen, ja niiden on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:
4.1.1 Elleivät kansalliset tai kansainväliset julkisia hankintoja, kilpailua tai oikeudenmukaista kohtelua koskevat säännöt muuta edellytä, kukin sopimuspuoli pidättäytyy vaatimasta vastakauppoja korvaukseksi tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden hankkimisesta toiselta sopimuspuolelta.
4.1.2 Kukin sopimuspuoli pitää vuosittain tiliä muilta sopimuspuolilta saamistaan tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimituksista. Nämä tilit kootaan vuosittaiseksi vastakauppaselvitykseksi.
4.1.3 Vastakauppataseesta laaditaan viiden vuoden välein arviointiraportti.
5 artiklaTietojen luovuttaminen
5.1 Tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia tuotteita tai teknologiaa koskevia tietoja, joiden jokin sopimuspuoli katsoo edellyttävän turvaluokitukseen perustuvaa suojaa tietojen luvatonta luovuttamista vastaan, pidetään turvaluokiteltuina tietoina ja niitä käsitellään sopimuspuolten kansallisten lakien ja määräysten mukaisesti.
6 artiklaVahingonkorvausvastuu
6.1 Sopimuspuolten ei katsota olevan vastuussa mahdollisista rahallisista vaatimuksista, jotka perustuvat tämän sopimuksen 3.4.1 kappaleessa tarkoitettuun ennakkotietoon tai 3.4.3 kappaleessa tarkoitettuihin toimenpiteisiin.
6.2 Muista tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden toimituksiin liittyvää vahingonkorvausvastuuta koskevista säännöistä sovitaan erikseen liitteissä.
7 artiklaKonsultatiiviset menettelyt
7.1 Tämän sopimuksen soveltamista varten perustetaan hallitustenvälinen konsultatiivinen ryhmä (HKR).
7.2 HKR:n yleisenä tehtävänä on varmistaa tämän sopimuksen tehokas soveltaminen ja edistää sen päämääriä, pitäen mielessä puolustusteollisuusyritysten pitkäaikaisen toimintakyvyn ja edut.
Kansallinen osallistuminen HKR:n toimintaan voi vaihdella tarpeen mukaan neuvottelujen tarkoituksen mukaisesti.
Kukin sopimuspuoli nimittää edustajan, joka toimii kansallisena yhteyshenkilönä. Yhteyshenkilöt koordinoivat HKR:n päivittäistä toimintaa, ja varmistavat, että mitkä tahansa tämän sopimuksen soveltamisesta johtuvat kysymykset ratkaistaan viipymättä.
7.3 HKR:n puitteissa neuvotellaan tämän sopimuksen muissa artikloissa mainitusta neuvottelujen tai koordinoinnin aiheesta aina, kun joku sopimuspuolista sitä pyytää.
8 artiklaLiitteet
8.1 Liitteen tekemisestä voivat sopia kaksi sopimuspuolta tai useampi sopimuspuoli, joiden alueella omaisuutta omistavat yhtiömuotoiset, teollisuutta harjoittavat tai muut oikeushenkilöt fuusioituvat tai ryhtyvät muuhun yhteistyöhankkeeseen. Nämä sopimuspuolet voivat kutsua muita sopimuspuolia osallistumaan neuvotteluihin ja liitteen tekemiseen. Liiteosapuoliksi voidaan yksimielisesti sovituin ehdoin hyväksyä lisää sopimuspuolia.
8.2 Liitteissä on mainittava ainakin liiteosapuolet ja sen soveltamisalaan kuuluvat puolustusteollisuusyritykset ja tuotteet.
8.3 Liitteet ovat sen osapuolten osalta sopimuksen erottamaton osa.
9 artiklaMuutokset
9.1 Sopimuspuolet voivat yhteisestä suostumuksesta muuttaa tätä sopimusta. Muutokset toimitetaan kaikkien sopimuspuolten hyväksyttäväksi ja ne tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan.
9.2 Liitteitä voidaan muuttaa liiteosapuolten yhteisestä suostumuksesta. Muutokset toimitetaan kaikkien liiteosapuolten hyväksyttäväksi ja tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan.
10 artiklaRiitojen ratkaisu
Tämän sopimuksen tulkintaa ja soveltamista koskevat riidat ratkaistaan HKR:n puitteissa käytävin neuvotteluin, eikä niitä saateta minkään kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen tai kolmannen osapuolen ratkaistavaksi.
11 artiklaVoimassaolon päättäminen
Mikäli sopimuspuolet tekevät yhteispäätöksen tämän sopimuksen voimassaolon päättämisestä, ne neuvottelevat ja sopivat välittömästi keskenään järjestelyistä, jotka ovat tarpeen, jotta voimassaolon päättymisen seurauksia voidaan hallita mahdollisimman taloudellisesti ja oikeudenmukaisesti. Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy sopimuspuolten keskenään sopimana ajankohtana.
Liitteen voimassaolon päättämiseen sovelletaan samaa menettelytapaa.
12 artiklaLoppumääräykset
12.1 Tämä sopimus ja sen myöhemmät liitteet on ratifioitava tai hyväksyttävä kansallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
12.2 Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Norjan hallituksen huostaan, joka täten nimetään tallettajaksi.
12.3 Tämä sopimus ja sen myöhemmät liitteet tulevat voimaan sopimuspuolen osalta kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona tallettaja on vastaanottanut viimeisen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan.
12.4 Tallettaja toimittaa sopimuksen ja sen myöhempien liitteiden oikeaksi todistetun jäljennöksen kullekin sopimuspuolelle.
12.5 Tallettaja ilmoittaa kullekin sopimuspuolelle erityisesti:
a) kunkin 2 kappaleessa tarkoitetun ratifioimis- tai hyväksymiskirjan vastaanottopäivästä;
b) tämän sopimuksen ja sen myöhempien liitteiden voimaantulopäivästä kunkin sopimuspuolen osalta.
TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet, hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Turussa 9 päivänä kesäkuuta 2001 yhtenä englanninkielisenä alkuperäiskappaleena.
LIITE I
TANSKAN KUNINGASKUNNAN, SUOMEN TASAVALLAN, NORJAN KUNINGASKUNNAN JA RUOTSIN KUNINGASKUNNAN VÄLILLÄ TEHTYYN SOPIMUKSEEN
puolustusmateriaalialan teollisuuden yhteistyön tukemisesta
jonka kohteena on:
NAMMO AS ― NORDIC AMMUNITION COMPANY
1. LIITEOSAPUOLET
Tämän liitteen mukaiseen yhteistyöhön osallistuvat seuraavat edellä mainitun sopimuksen sopimuspuolet:
Suomen tasavalta
Norjan kuningaskunta
Ruotsin kuningaskunta
2. PUOLUSTUSTEOLLISUUS- YRITYKSET
Tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvat seuraavat puolustusteollisuusyritykset sijaintinsa mukaisessa järjestyksessä:
Norjassa:
― Nammo AS, Raufoss
― Nammo Raufoss AS, Raufoss
Ruotsissa:
― Nammo Sweden AB, Lindesberg
― Nammo LIAB AB, Lindesberg
― Nammo LIAB AB, Björkborn, Karl skoga
― Nammo LIAB AB, Vingåkersverken, Vingåker
― Vanäsverken AB, Karlsborg
― Hansson Pyrotech AB, Billdal
Suomessa:
― Nammo Lapua Oy, Lapua
― Nammo Lapua Oy, Lapuan tehtaat, Lapua
― Nammo Lapua Oy, Vihtavuoren teh taat, Vihtavuori
― Nammo Lapua Oy, Leppävirran teh taat, Leppävirta
3. TUOTTEET
Tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvat tuotteet ovat:
― pienaseiden ampumatarvikkeet
― keskikaliiperin ampumatarvikkeet
― käsikranaatit ja pyrotekniset tuotteet
― tykistön ampumatarvikkeet
― panssarintorjuntajärjestelmät ja -ampu matarvikkeet
― demilitarisointiin tarkoitetut tuotteet
― rakettimoottorit
4. ERITYISET MÄÄRÄYKSET
Tähän liitteeseen ei sovelleta erityisiä määräyksiä.
Kaikki liiteosapuolet osallistuvat yhteistyöhön tasa-arvoina tämän liitteen soveltamisalaan kuuluvien puolustusteollisuusyritysten kotimaina.