Tasavallan presidentin asetus Singaporen kanssa tehdyn lentoliikennesopimuksen muutoksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 31/2002 (Julkaistu 11.10.2002)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Singaporessa 12 päivänä syyskuuta 2002 Suomen tasavallan hallituksen ja Singaporen tasavallan hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen (SopS 67/1984 ja 48/2000) muuttamisesta noottienvaihdolla tehty sopimus on voimassa 12 päivästä lokakuuta 2002 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä lokakuuta 2002.
NOOTTIENVAIHTO
1. Singaporen ulkoasiainministeriö Suomen Singaporessa olevalle suurlähetystölle
MFA/PD2/00166/2001
Singaporen tasavallan ulkoasiainministeriö tervehtii Suomen tasavallan suurlähetystöä ja viittaa kunnioittavasti Suomen tasavallan hallituksen ja Singaporen tasavallan hallituksen välillä 19. päivänä tammikuuta 1984 allekirjoitettuun lentoliikennesopimukseen sekä 23. päivänä lokakuuta 1980 allekirjoitettuun yhteisymmärryspöytäkirjaan.
Ministeriöllä on kunnia vahvistaa, että lentoliikennesopimuksen 16 artiklan mukaisesti Singaporen tasavallan toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet lentoliikennesopimuksen muutokset, jotka koskevat nykyisen lentoliikennesopimuksen 1 artiklan 1 (b) kohdan ja 3 artiklan korvaamista 1 artiklan 1 (b) kohdalla ja 3 artiklalla liitteiden B ja C mukaisesti. 3 artiklan muutosten seurauksena viittaukset sopimuspuolen nimettyyn lentoyhtiöön sopimuksessa ja yhteisymmärrysmuistiossa, jotka on allekirjoitettu 29. päivänä helmikuuta 2000, tulisi tulkita viittaukseksi tuon osapuolen mihin tahansa nimettyyn lentoyhtiöön. Sopimuksen 9 artiklan 2 ja 3 kohtien viittaukset sopimuspuolen nimettyyn lentoyhtiöön tulisi kuitenkin tulkita viittauksina tuon osapuolen nimettyihin lentoyhtiöihin. Singaporen tasavallan toimivaltaiset viranomaiset ovat myös hyväksyneet artiklojen 8 a (lentoturvallisuus) ja 8 b (ilmailun turvatoimet) sisällyttämisen lentoliikennesopimukseen liitteissä D ja E esitetyin ehdoin.
Ministeriö ehdottaa, että lentoliikennesopimuksen 16 artiklan mukaisesti tämä nootti ja Suomen tasavallan suurlähetystön myönteinen vastaus muodostavat maittemme hallitusten välille sopimuksen, joka tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua Suomen tasavallan suurlähetystön vastauksen päiväyksestä.
Singaporen tasavallan ulkoasiainministeriö uudistaa Suomen tasavallan suurlähetystölle korkeimman kunnioituksensa vakuutuksen.
Singapore 15. päivänä lokakuuta 2001
Liite B
1 artiklaMääritelmät
1. Tässä sopimuksessa, jollei lauseyhteys muuta edellytä:
b) sanonta "ilmailuviranomainen" tarkoittaa Suomen tasavallan osalta Ilmailulaitosta ja henkilöä tai toimielintä, joka on valtuutettu suorittamaan niitä tai samantapaisia tehtäviä, joita sanottu Ilmailulaitos nykyisin hoitaa; ja Singaporen tasavallan osalta liikenne- ja tietotekniikkaministeriä ja henkilöä tai toimielintä, joka on valtuutettu suorittamaan niitä tai samantapaisia tehtäviä, joita sanottu ministeri nykyisin hoitaa;
Liite C
3 artiklaNimeäminen ja liikennöintiluvan myöntäminen
1. Sopimuspuolella on oikeus nimetä toiselle sopimuspuolelle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella yksi tai useampia lentoliikenneyrityksiä harjoittamaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä.
2. Saadessaan tämän ilmoituksen toisen sopimuspuolen tulee, jollei tämän artiklan 4 ja 5 kappaleen määräyksistä muuta johdu, viipymättä myöntää nimetylle lentoliikenneyritykselle tai nimetyille lentoliikenneyrityksille asianomainen liikennöintilupa.
3. Kun tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen määräykset on täytetty, näin nimetty ja liikennöintiluvan saanut lentoliikenneyritys voi aloittaa sovitun liikenteen määrätyillä reiteillä edellyttäen, että lentoliikenneyritys noudattaa kaikkia tämän sopimuksen soveltuvia määräyksiä.
4. Sopimuspuolen ilmailuviranomainen voi vaatia toisen sopimuspuolen nimeämää lentoliikenneyritystä osoittamaan, että se pystyy täyttämään ne ehdot, jotka laki ja määräykset heidän normaalisti ja kohtuullisesti soveltaminaan asettavat kansainväliselle lentoliikenteelle yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
5. Sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä hyväksymästä lentoliikenneyrityksen nimeämistä ja pidättyä myöntämästä toisen sopimuspuolen nimeämälle lentoliikenneyritykselle 2 artiklan 2 kappaleessa määriteltyjä oikeuksia tai peruuttaa ne tai asettaa niiden käytölle tarpeelliseksi katsomiaan ehtoja, milloin se katsoo,
a) ettei lentoliikenneyrityksen todellinen valvonta kuulu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle, lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimuspuolen kansalaisille tai näille yhdessä; tai
b) ettei lentoliikenneyritys ole rekisteröity ja sen harjoittaman liiketoiminnan pääpaikka ole lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimuspuolen alueella tai ettei sillä ole tämän sopimuspuolen ilmailuviranomaisen myöntämää voimassa olevaa ansiolentolupaa.
Liite D
8 a artikla
Lentoturvallisuus
1. Sopimuspuoli voi milloin tahansa pyytää neuvotteluja millä tahansa alalla koskien toisen sopimuspuolen hyväksymiä ilma-aluksen miehistöä, ilma-aluksia tai nimetyn lentoliikenneyrityksen toimintaa koskevia turvallisuusnormeja. Tällaiset neuvottelut on pidettävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä.
2. Mikäli tällaisten neuvottelujen jälkeen sopimuspuoli havaitsee, että toinen sopimuspuoli millä tahansa alalla ei tehokkaasti ylläpidä turvallisuusnormeja, jotka ovat vähintään samalla tasolla yleissopimuksen mukaisesti asianomaisena ajankohtana vahvistettujen vähimmäisnormien kanssa, ensin mainitun sopimuspuolen tulee saattaa toisen sopimuspuolen tietoon havaintonsa ja tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet vähimmäisnormien noudattamiseksi ja toisen sopimuspuolen tulee ryhtyä asianmukaisiin korjaustoimenpiteisiin. Mikäli toinen sopimuspuoli ei ryhdy asianmukaisiin korjaustoimenpiteisiin viidentoista (15) päivän kuluessa tai mahdollisesti sovittavan pidemmän ajan kuluessa, on se peruste tämän sopimuksen 4 artiklan soveltamiselle.
3. Huolimatta yleissopimuksen 33 artiklassa mainituista velvoitteista, on sovittu, että sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen ilma-alukseen tai ilma-alukseen, jota vuokrajärjestelyn perusteella käytetään sopimuspuolen lentoliikenneyrityksen nimissä ja joka harjoittaa sovittua liikennettä toisen sopimuspuolen alueelle tai alueelta, voidaan sen ollessa tämän toisen sopimuspuolen alueella kohdistaa toisen sopimuspuolen valtuutettujen edustajien tekemä tarkastus ilma-aluksessa sekä sen ulkopuolella ilma-aluksen ja sen miehistön asiakirjojen voimassaolon sekä ilma-aluksen ja sen laitteiston ilmeisen kunnon tarkastamiseksi (tässä artiklassa "asematasotarkastus"), edellyttäen, että se ei johda kohtuuttomaan viivytykseen.
4. Mikäli tällainen asematasotarkastus tai niiden sarja antaa aihetta:
a) vakavaan huoleen siitä, ettei ilma-alus tai ilma-aluksen käyttö ole yleissopimuksen mukaisesti asianomaisena ajankohtana vahvistettujen vähimmäisnormien mukaista, tai
b) vakavaan huoleen siitä, että yleissopimuksen mukaisesti asianomaisena ajankohtana vahvistettujen turvallisuusnormien tehokkaassa ylläpidossa koskien ilma-alusta tai ilma-aluksen käyttöä on puutteita,
tarkastuksen tekevän sopimuspuolen tulee, yleissopimuksen 33 artiklan tarkoituksessa, voida vapaasti tehdä johtopäätös, että vaatimukset, joiden perusteella tämän ilma-aluksen lentokelpoisuustodistus tai luvat tai sen miehistön lupakirjat on myönnetty tai kelpuutettu, tai että vaatimukset, joiden perusteella ilma-alusta käytetään, eivät ole yhtenevät yleissopimuksen mukaisesti vahvistettujen vähimmäisnormien kanssa tai niitä vaativammat.
5. Siinä tapauksessa, että sopimuspuolen nimeämän lentoliikenneyrityksen edustaja kieltää 3 kappaleen mukaisen asematasotarkastuksen tekemisen lentoliikenneyrityksen käyttämälle tai sen nimissä käytettävälle ilma-alukselle, toisen sopimuspuolen tulee voida vapaasti päätellä, että tämä antaa aihetta 4 kappaleessa mainitun tyyppiseen vakavaan huoleen ja tehdä johtopäätökset, joihin kappaleessa on viitattu.
6. Kumpikin sopimuspuoli pidättää itsellään oikeuden peruuttaa toisen sopimuspuolen nimetylle lentoliikenneyritykselle myönnetty liikennöintilupa tai toistaiseksi kieltää toisen sopimuspuolen nimeämää lentoliikenneyritystä käyttämästä tässä sopimuksessa myönnettyjä oikeuksia tai asettaa näiden oikeuksien käytölle tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja välittömästi, mikäli ensin mainittu sopimuspuoli joko asematasotarkastuksen, asematasotarkastusten sarjan, asematasotarkastuksen kieltämisen tai neuvottelun perusteella, tai muusta syystä tekee sen johtopäätöksen, että välitön toimenpide on olennainen lentoliikenteen turvallisuuden vuoksi.
7. Mikä tahansa toimenpide, johon sopimuspuoli on ryhtynyt tämän artiklan 2 tai 6 kappaleen mukaisesti, on keskeytettävä heti kun peruste tälle toimenpiteelle lakkaa olemasta.
Liite E
8 b artikla
Lentoliikenteen turvaaminen
1. Kansainvälisen oikeuden mukaisten oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sopimuspuolet vahvistavat velvollisuutensa toisiaan kohtaan suojella siviili-ilmailun turvallisuutta siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta, mikä on olennainen osa tätä sopimusta. Rajoittamatta kansainvälisoikeudellisia yleisiä oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sopimuspuolten on erityisesti toimittava Tokiossa 14 päivänä syyskuuta 1963 allekirjoitetun rikoksia ja eräitä muita tekoja ilma-aluksissa koskevan yleissopimuksen, Haagissa 16 päivänä joulukuuta 1970 allekirjoitetun ilma-alusten laittoman haltuunoton ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen, Montrealissa 23 päivänä syyskuuta 1971 allekirjoitetun siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvien laittomien tekojen ehkäisemistä koskevan yleissopimuksen sekä Montrealissa 24 päivänä helmikuuta 1988 allekirjoitetun kansainväliseen siviili-ilmailuun käytettävillä lentoasemilla tapahtuvien laittomien väkivallantekojen ehkäisemistä koskevan lisäpöytäkirjan määräysten mukaisesti.
2. Sopimuspuolten on pyydettäessä annettava toisilleen kaikki mahdollinen apu siviili-ilma-alusten laittoman haltuunoton ja tällaisten ilma-alusten turvallisuuteen, niiden matkustajiin ja miehistöön, lentoasemiin ja lennonvarmistuslaitteisiin kohdistuvien laittomien tekojen sekä siviili-ilmailun turvallisuuteen kohdistuvan muun uhan estämiseksi.
3. Sopimuspuolten tulee keskinäisissä suhteissaan toimia Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön antamien lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti, jotka on otettu yleissopimuksen liitteiksi, siinä laajuudessa kuin tällaiset turvamääräykset ovat sopimuspuoliin sovellettavissa; niiden tulee vaatia, että niiden rekisterissä olevien ilma-alusten käyttäjät tai sellaiset käyttäjät, joiden harjoittaman liiketoiminnan pääpaikka tai vakinainen kotipaikka on sopimuspuolen alueella sekä niiden alueella olevien lentoasemien pitäjät toimivat näiden lentoliikenteen turvaamista koskevien määräysten mukaisesti.
4. Kumpikin sopimuspuoli suostuu siihen, että tällaisia ilma-alusten käyttäjiä voidaan vaatia noudattamaan edellä 3 kappaleessa tarkoitettuja ilmailun turvamääräyksiä, joita toinen sopimuspuoli vaatii noudatettavan ilma-aluksen saapuessa tämän toisen sopimuspuolen alueelle, lähtiessä sieltä tai ollessa siellä. Kummankin sopimuspuolen on taattava, että sen alueella tehokkaasti sovelletaan asianmukaisia toimenpiteitä ilma-alusten suojelemiseksi ja matkustajien, miehistön, käsimatkatavaroiden, matkatavaroiden, rahdin ja ilma-aluksen varastojen tarkastamiseksi ennen ilma-alukseen nousemista tai sen lastaamista sekä näiden tapahtumien aikana. Kummankin sopimuspuolen on myös harkittava myönteisesti toisen sopimuspuolen pyyntöä kohtuullisista erityisturvatoimista tiettyä uhkaa vastaan.
5. Kun siviili-ilma-alukseen kohdistuu tai sitä uhkaa laiton haltuunotto tai ilma-aluksen turvallisuutta, sen matkustajia ja miehistöä, lentoasemia tai lennonvarmistuslaitteita kohtaan tapahtuu muu laiton teko, tai kun tällainen uhka on olemassa, kummankin sopimuspuolen tulee, siinä laajuudessa kuin se olosuhteisiin nähden on mahdollista, avustaa toista sopimuspuolta helpottamalla yhteyksiä ja muita asianmukaisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on nopeasti ja turvallisesti saattaa päätökseen tällainen tapaus tai sen uhka.
2. Suomen Singaporessa oleva suurlähetystö (suurlähettiläs Kim Luotonen) Singaporen ulkoasiainministeriölle
Suomen Singaporessa oleva suurlähetystö tervehtii Singaporen tasavallan ulkoasiainministeriötä ja viittaa kunnioittavasti ministeriön 15. päivänä lokakuuta 2001 päivättyyn noottiin MFA/PD2/00166/2001, joka koskee Suomen ja Singaporen ilmailuviranomaisten välisiä lentoliikennesopimusneuvotteluja Helsingissä 18. ja 19. päivänä heinäkuuta 2001.
Suomen Singaporessa olevalla suurlähetystöllä on edelleen kunnia ilmoittaa, että Suomen hallitus on hyväksynyt lentoliikennesopimuksen muutokset, jotka koskevat nykyisen lentoliikennesopimuksen 1 artiklan 1 (b) kohdan ja 3 artiklan korvaamista 1 artiklan 1 (b) kohdalla ja 3 artiklalla liitteiden B ja C mukaisesti. 3 artiklan muutosten seurauksena viittaukset sopimuspuolen nimettyyn lentoyhtiöön sopimuksessa ja yhteisymmärrysmuistiossa, jotka on allekirjoitettu 29. päivänä helmikuuta 2000, tulisi tulkita viittaukseksi tuon osapuolen mihin tahansa nimettyyn lentoyhtiöön. Sopimuksen 9 artiklan 2 ja 3 kohtien viittaukset sopimuspuolen nimettyyn lentoyhtiöön tulisi kuitenkin tulkita viittauksina tuon osapuolen nimettyihin lentoyhtiöihin. Suomen hallitus on myös hyväksynyt artiklojen 8 a (lentoturvallisuus) ja 8 b (ilmailun turvatoimet) sisällyttämisen lentoliikennesopimukseen liitteissä D ja E esitetyin ehdoin.
Lentoliikennesopimuksen 16 artiklan mukaisesti Suomen Singaporessa olevan suurlähetystön vastaus diplomaattisten noottien vaihdolla muodostaa maittemme hallitusten välille sopimuksen, joka tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kuluttua vastauksen päiväyksestä.
Suomen Singaporessa oleva suurlähetystö uudistaa Singaporen tasavallan ulkoasiainministeriölle korkeimman kunnioituksensa vakuutuksen.
Singapore 12. päivänä syyskuuta 2002