Asetus Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 6/2000 (Julkaistu 4.2.2000)
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Haagissa 15 päivänä elokuuta 1996 Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelemisesta tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 29 päivänä lokakuuta 1999 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Alankomaiden kuningaskunnan ulkoasiainministeriön huostaan 29 päivänä lokakuuta 1999, on voimassa 1 päivästä tammikuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Sopimusta koskevan hyväksymiskirjan tallettamisen yhteydessä Suomi on tehnyt varauman Ahvenanmaan maakuntaa koskien sopimuksen XV artiklan määräysten mukaisesti ja siinä artiklassa mainituin sitoumuksin:
sopimuksen 3 liitteen kohtaan 2.1.2 siltä osin kuin 1 taulukon B sarakkeessa mainitaan pilkkasiipi (Melanitta fusca) ja mustalintu (Melanitta nigra) Ahvenanmaan maakunnassa sekä siltä osin, että mainittujen lajien metsästys Ahvenanmaan maakunnassa sallitaan,
sopimuksen 3 liitteen kohdissa 2.1.2 ja 2.1.3 määräykset eivät koske niitä lajeja, jotka ovat Ahvenanmaan maakunnassa kevätmetsästyksen kohteena,
sopimuksen 3 liitteen 4.1.4 kohdan määräys lyijyhaulien täyskiellosta ei koske Ahvenanmaan maakuntaa.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä helmikuuta 2000.
SOPIMUS
AFRIKAN JA EURAASIAN MUUTTAVIEN VESILINTUJEN SUOJELEMISESTA
Sopimuspuolet, jotka
palauttavat mieleen, että muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta vuonna 1979 tehty yleissopimus edistää kansainvälistä yhteistyötä muuttavien eläinlajien suojelemiseksi;
palauttavat myös mieleen, että Bonnissa lokakuussa 1985 pidetty ensimmäinen yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen istunto kehotti yleissopimuksen sihteeristöä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin länsipalearktisia sorsalintuja koskevan sopimuksen laatimiseksi;
ottavat huomioon, että muuttavat vesilinnut ovat tärkeä osa maailman biologista monimuotoisuutta, joka vuonna 1992 tehdyn biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Agenda 21:n hengen mukaisesti pitäisi säilyttää nykyisten ja tulevien sukupolvien hyödyksi;
ovat tietoisia tiettyjen muuttavien vesilintulajien pyynnin taloudellisesta, yhteiskunnallisesta, kulttuurillisesta ja virkistyksellisestä hyödystä sekä vesilintujen ympäristöllisestä, ekologisesta, geneettisestä, tieteellisestä, esteettisestä, virkistyksellisestä, kulttuurillisesta, koulutuksellisesta, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta arvosta yleensä;
ovat vakuuttuneita siitä, että vesilintujen pyytämisen tulee perustua lajien säilyttämiseen, ottaen huomioon kyseisten lajien levinneisyyteen ja biologisiin ominaisuuksiin perustuvan suojeluaseman;
ovat tietoisia siitä, että muuttavat vesilinnut ovat erityisen haavoittuvia, koska ne muuttavat pitkiä matkoja ja ovat riippuvaisia kosteikoista, joiden määrä vähenee ja joita ihmisen luontoa säästämättömät toimenpiteet kuluttavat jatkuvasti, kuten vuonna 1971 tehdyssä vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevassa yleissopimuksessa todetaan;
toteavat, että on tarpeen ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin muuttavien vesilintulajien ja niiden elinympäristöjen vähenemisen estämiseksi Afrikan ja Euraasian vesilintujen maantieteellisellä muuttoalueella;
ovat vakuuttuneita siitä, että monenvälisen sopimuksen solmiminen ja sen soveltaminen koordinoidusti ja keskitetysti edistävät merkittävästi muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen tehokasta suojelua; ja
myöntävät, että sellaisen sopimuksen tehokas soveltaminen edellyttää avun antamista joillekin lintujen levinneisyysalueella oleville valtioille muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen tutkimista ja seurantaa ja kyseisten elinympäristöjen hoitamista varten, sekä tieteellisten ja hallinnollisten laitosten perustamista tai kehittämistä tämän sopimuksen täytäntöönpanoa varten,
ovat sopineet seuraavaa:
I artiklaSoveltamisala, määritelmät ja tulkinta
1. Tämän sopimuksen maantieteellinen soveltamisala on sopimuksen 1 liitteessä määritelty Afrikan ja Euraasian vesilintujen muuttoalue, josta käytetään jäljempänä nimeä "sopimusalue".
2. Tässä sopimuksessa
a) "yleissopimus" tarkoittaa vuonna 1979 tehtyä yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta;
b) "yleissopimuksen sihteeristö" tarkoittaa yleissopimuksen IX artiklan nojalla perustettua toimielintä;
c) "vesilinnut" tarkoittavat sellaisia lintulajeja, jotka ovat ekologisesti riippuvaisia kosteikoista ainakin osan aikaa elinvuodestaan, joiden levinneisyys ulottuu kokonaan tai osittain sopimusalueelle ja jotka on lueteltu tämän sopimuksen 2 liitteessä;
d) "sopimuksen sihteeristö" tarkoittaa tämän sopimuksen VI artiklan 7 kappaleen (b) kohdan nojalla perustettua toimielintä;
e) "sopimuspuolet" tarkoittavat tämän sopimuksen sopimuspuolia, ellei asiayhteydestä toisin ilmene; ja
f) "läsnäolevat ja äänioikeuttaan käyttävät sopimuspuolet" tarkoittavat niitä sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät puolesta tai vastaan. Niitä sopimuspuolia, jotka pidättyvät äänestämästä, ei lasketa läsnäoleviin ja äänioikeuttaan käyttäviin sopimuspuoliin.
Lisäksi yleissopimuksen I artiklan 1(a)-(k) kohdalla on tässä sopimuksessa tarpeellisin muutoksin sama merkitys.
3. Tämä sopimus on yleissopimuksen IV artiklan 3 kappaleen mukainen sopimus.
4. Tämän sopimuksen liitteet ovat sen erottamaton osa. Jokainen viittaus sopimukseen on samalla viittaus sen liitteisiin.
II artiklaPääperiaatteet
1. Sopimuspuolet ryhtyvät koordinoituihin toimenpiteisiin säilyttääkseen tai palauttaakseen muuttavien vesilintujen suotuisan suojelutason. Tässä tarkoituksessa ne soveltavat kansallisen toimivaltansa rajoissa tämän sopimuksen III artiklassa määrättyjä toimenpiteitä sekä IV artiklan mukaisessa toimintasuunnitelmassa määritettyjä erityisiä toimenpiteitä.
2. Sopimuspuolten tulisi 1 kappaleessa määrättyjä toimenpiteitä soveltaessaan ottaa huomioon varovaisuusperiaate.
III artiklaYleiset suojelutoimenpiteet
1. Sopimuspuolet ryhtyvät toimenpiteisiin muuttavien vesilintujen suojelemiseksi, kiinnittäen erityisesti huomiota uhanalaisiin lajeihin sekä sellaisiin lajeihin, joiden suojelutaso on epäsuotuisa.
2. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet:
a) myöntävät uhanalaisille muuttaville vesilintulajeille yhtä tehokkaan suojelun kuin yleissopimuksen III artiklan 4 ja 5 kappaleessa myönnetään;
b) varmistavat, että mikä tahansa muuttavien vesilintujen käyttö perustuu niiden ekologiasta saatavilla oleviin mahdollisimman tarkkoihin tietoihin ja on kestävää sekä lajin että sen säilymistä tukevan ekologisen populaation suhteen;
c) määrittävät niiden alueella olevia muuttavien vesilintujen esiintymispaikkoja ja elinympäristöjä ja tukevat näiden paikkojen suojelua, hoitoa ja ennallistamista yhteistyössä tämän sopimuksen IX artiklan (a) ja (b) kappaleessa mainittujen elinympäristöjen suojelusta vastaavien toimielinten kanssa;
d) koordinoivat pyrkimyksiään sen varmistamiseksi, että sopivien elinympäristöjen verkosto säilytetään, tai tarvittaessa palautetaan kyseisten muuttavien vesilintulajien koko levinneisyysalueella, erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kosteikot ulottuvat kahden tai useamman tämän sopimuksen sopimuspuolen alueelle;
e) tutkivat ongelmia, joita ihmisen toiminta aiheuttaa tai todennäköisesti aiheuttaa ja pyrkivät soveltamaan korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien elinympäristöjen ennallistaminen ja elinympäristön häviämisen korvaaminen;
f) tekevät yhteistyötä hätätilanteissa, jotka vaativat keskitettyä kansainvälistä toimintaa, sekä näissä tilanteissa uhanalaisimpien muuttavien vesilintulajien määrittämisessä, ja tekevät yhteistyötä sopivien hätätoimenpiteiden kehittämisessä lisätäkseen näiden lajien suojelua sellaisissa tilanteissa sekä yhteistyötä ohjeiden laatimisessa yksittäisille sopimuspuolille, jotka ovat tekemisissä tällaisten tilanteiden kanssa;
g) estävät alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien vesilintulajien tahallisen siirtämisen ympäristöön ja ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen sellaisten lajien tahattoman vapaaksi päästämisen, jos tällainen siirtäminen tai vapaaksi päästäminen saattaa luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelutason kyseenalaiseksi; jos alkuperäiseen lajistoon kuulumattomia vesilintulajeja on jo siirretty, sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen näitä lajeja muodostamasta mahdollista uhkaa alkuperäiseen lajistoon kuuluville lajeille;
h) aloittavat tutkimuksen tai tukevat muuttavien vesilintujen biologiaa ja ekologiaa koskevaa tutkimusta, mukaanlukien tutkimus- ja seurantamenetelmien yhtenäistäminen, ja tarvittaessa yhteisen tutkimuksen tai tutkimusyhteistyön aloittaminen ja yhteisten seurantamenetelmien käyttöön ottaminen;
i) analysoivat koulutusvaatimuksia, jotka koskevat mm. muuttavien vesilintujen tutkimista, seurantaa ja rengastamista sekä kosteikkojen hoitoa määrittääkseen koulutuksen kannalta tärkeimmät aiheet ja alueet, ja tekevät yhteistyötä sopivien koulutusohjelmien kehittämiseksi ja tarjoamiseksi;
j) kehittävät ja pitävät yllä ohjelmia kasvattaakseen tietoisuutta ja ymmärtämystä muuttavien vesilintujen suojelun tarpeesta yleensä sekä tämän sopimuksen erityisistä tavoitteista ja määräyksistä;
k) vaihtavat tietoa ja tutkimuksen, seurannan, suojelun ja koulutusohjelmien tuloksia; ja
l) tekevät yhteistyötä avustaakseen toisiaan soveltamaan tätä sopimusta erityisesti tutkimukseen ja seurantaan.
IV artiklaToimintasuunnitelma ja suojeluohjeet
1. Tämän sopimuksen 3 liitteeseen on lisätty toimintasuunnitelma. Se määrittää seuraaviin otsikkoihin liittyvät ensisijaisia lajeja ja aiheita koskevat toimenpiteet, joihin sopimuspuolet ryhtyvät tämän sopimuksen III artiklassa määriteltyjen yleisten suojelutoimenpiteiden mukaisesti:
a) lajien suojeleminen;
b) elinympäristön suojeleminen;
c) ihmisen toiminnan ohjaaminen;
d) tutkimus ja seuranta;
e) koulutus ja tiedottaminen; ja
f) täytäntöönpano.
2. Toimintasuunnitelma tarkistetaan jokaisessa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa istunnossa, ottaen huomioon suojeluohjeet.
3. Jokainen toimintasuunnitelman muutos hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa, ottaen huomioon tämän sopimuksen III artiklan määräykset.
4. Suojeluohjeet saatetaan sopimuspuolten kokouksen ensimmäisen istunnon hyväksyttäväksi, ja tarkistetaan säännöllisesti.
V artiklaTäytäntöönpano ja rahoitus
1. Jokainen sopimuspuoli:
a) nimeää tämän sopimuksen soveltamiseksi viranomaisen tai viranomaiset, jotka mm. seuraavat kaikkea toimintaa, jolla voi olla vaikutusta niiden muuttavien vesilintulajien suojelutasoon, joiden levinneisyysalueella kyseinen sopimusvaltio on;
b) nimeävät yhteyspaikan muille sopimuspuolille, ja toimittavat yhteystiedot viipymättä sopimuksen sihteeristölle, joka toimittaa ne välittömästi muille sopimuspuolille; ja
2. a) Jokainen sopimuspuoli osallistuu sopimuksen budjettiin Yhdistyneiden Kansakuntien maksuosuusasteikon mukaisesti. Vesilintujen levinneisyysalueella olevan sopimusvaltion maksuosuus ei voi ylittää 25 prosenttia kokonaisbudjetista. Minkään alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön maksuosuuden ei voida edellyttää ylittävän 2,5 prosenttia hallinnollisista menoista.
b) Budjettiin liittyvät päätökset ja tarpeelliseksi katsottavat maksuosuusasteikon muutokset hyväksytään sopimuspuolten kokouksessa yksimielisesti.
3. Sopimuspuolten kokous voi perustaa sopimuspuolten vapaaehtoisista lahjoituksista tai muista lähteistä saatavilla varoilla suojelurahaston, jonka tarkoituksena on rahoittaa muuttavien vesilintujen suojeluun ja hoitoon liittyvää seurantaa, tutkimusta, koulutusta ja projekteja.
4. Sopimuspuolia kehotetaan tarjoamaan joko monenvälistä tai kahdenvälistä koulutusapua sekä teknistä ja taloudellista apua muille sopimuspuolille, auttaakseen heitä tämän sopimuksen määräysten täytäntöönpanossa.
VI artiklaSopimuspuolten kokous
1. Sopimuspuolten kokous on tämän sopimuksen päättävä elin.
2. Neuvoteltuaan yleissopimuksen sihteeristön kanssa tallettaja kutsuu sopimuspuolten kokouksen istunnon koolle viimeistään vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Sen jälkeen sopimuksen sihteeristö kutsuu sopimuspuolten kokouksen varsinaiset istunnot koolle vähintään kolmen vuoden välein, neuvoteltuaan yleissopimuksen sihteeristön kanssa, ellei sopimuspuolten kokous toisin päätä. Mikäli mahdollista, sellaiset istunnot pidetään yleissopimuksen sopimuspuolten kokouksen varsinaisten istuntojen yhteydessä.
3. Sopimuksen sihteeristö kutsuu koolle sopimuspuolten kokouksen ylimääräisen istunnon, jos vähintään kolmasosa sopimuspuolista sitä kirjallisesti pyytää.
4. Yhdistyneet Kansakunnat, sen erityisjärjestöt, Kansainvälinen atomienergiajärjestö, mikä tahansa sopimuksen ulkopuolinen valtio sekä kansainvälisten sopimusten sihteeristöt, jotka ovat tekemisissä mm. muuttavien vesilintujen suojelun ja hoidon kanssa, voivat lähettää sopimuspuolten kokousten istuntoihin tarkkailijoita. Jokainen sellaisiin suojeluasioihin tai muuttavien vesilintujen tutkimiseen teknisesti pätevä järjestö tai toimielin voi myös lähettää sopimuspuolten kokouksen istuntoihin tarkkailijoita, ellei vähintään kolmasosa läsnäolevista sopimuspuolista sitä vastusta.
5. Vain sopimuspuolilla on äänioikeus. Jokaisella sopimuspuolella on yksi ääni, mutta tämän sopimuksen sopimuspuolina olevien alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen äänimäärä on niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa sama kuin sen sopimuspuolina olevien jäsenvaltioiden lukumäärä. Alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö ei käytä äänioikeuttaan, jos sen jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.
6. Ellei tässä sopimuksessa toisin määrätä, sopimuspuolten kokouksen päätökset tehdään yksimielisesti tai, ellei yksimielisyyttä saavuteta, läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä.
7. Ensimmäisessä istunnossaan sopimuspuolten kokous:
a) hyväksyy menettelysääntönsä yksimielisesti;
b) perustaa sopimuksen sihteeristön yleissopimuksen sihteeristön yhteyteen, hoitamaan tämän sopimuksen VIII artiklassa mainittuja sihteeristön tehtäviä;
c) perustaa teknisen komitean tämän sopimuksen VII artiklan mukaisesti;
d) päättää tämän sopimuksen V artiklan 1 kappaleen (c) kohdan mukaisesti laadittujen raporttien muodosta;
e) päättää kriteereistä, joiden perusteella kiireellisiä suojelutoimenpiteitä vaativa hätätilanne määritellään, ja päättää ehdoista, joilla asetetaan velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
8. Jokaisessa varsinaisessa istunnossa, sopimuspuolten kokous:
a) harkitsee ajankohtaisia ja mahdollisia myöhempiä muutoksia muuttavien vesilintujen ja niiden eloonjäännille tärkeiden elinympäristöjen suojelutasossa, sekä tarkastelee tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa niihin;
b) tarkastelee saavutettua edistystä ja tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyviä vaikeuksia;
c) hyväksyy budjetin ja tarkastelee tämän sopimuksen rahoitusjärjestelyihin liittyviä asioita;
d) käsittelee mitä tahansa sopimuksen sihteeristöön ja teknisen komitean jäsenyyteen liittyviä asioita;
e) hyväksyy tämän sopimuksen sopimuspuolille ja yleissopimuksen sopimuspuolten kokoukselle toimitettavan raportin; ja
f) päättää seuraavan istunnon ajankohdasta ja paikasta.
9. Missä tahansa istunnossaan sopimuspuolten kokous voi:
a) antaa tarpeellisiksi tai sopiviksi katsomiaan suosituksia sopimuspuolille;
b) hyväksyä erityisiä toimenpiteitä tämän sopimuksen tehokkuuden parantamiseksi ja tarpeen vaatiessa tämän sopimuksen VII artiklan 4 kappaleessa määrättyjä hätätoimenpiteitä;
c) harkita ehdotuksia ja päättää ehdotuksista tämän sopimuksen muuttamiseksi;
d) muuttaa toimintasuunnitelmaa tämän sopimuksen IV artiklan 3 kappaleen mukaisesti;
e) perustaa tarpeellisiksi katsomiaan apuelimiä avustamaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa, erityisesti toiminnan koordinoimiseksi muiden saman maantieteellisen tai taksonomisen ulottuvuuden omaavien kansainvälisten sopimusten ja yleissopimusten nojalla perustettujen toimielinten kanssa; ja
f) päättää muista tämän sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvistä asioista.
VII artiklaTekninen komitea
1. Tekninen komitea koostuu:
a) yhdeksästä asiantuntijasta, jotka edustavat sopimusalueen eri osia tasapuolisen maantieteellisen jakauman mukaisesti;
b) yhdestä Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) edustajasta, yhdestä Kansainvälisen vesilintujen ja vesiperäisten maiden tutkimustoimiston (IWRB) edustajasta ja yhdestä Kansainvälisen riistan ja villieläinten suojeluneuvoston (CIC) edustajasta; ja
c) yhden kunkin seuraavan alan asiantuntijasta: maatalousekonomia, riistanhoito ja ympäristöoikeus.
Asiantuntijoiden nimittämismenettelystä, heidän toimikaudestaan ja teknisen komitean puheenjohtajan nimittämismenettelystä päättää sopimuspuolten kokous. Puheenjohtaja voi sallia enintään neljän kansainvälisten hallitustenvälisten erityisjärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen tarkkailijan läsnäolon.
2. Ellei sopimuspuolten kokous toisin päätä, sopimuksen sihteeristö kutsuu koolle teknisen komitean kokouksen jokaisen sopimuspuolten kokouksen varsinaisen istunnon yhteydessä, sekä vähintään kerran sopimuspuolten kokouksen varsinaisten istuntojen välillä.
3. Tekninen komitea:
a) antaa tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ja tietoa sopimuspuolten kokoukselle ja sopimuksen sihteeristön välityksellä sopimuspuolille;
b) antaa toimintasuunnitelmaa, sopimuksen soveltamista ja jatkotutkimusta koskevia suosituksia sopimuspuolten kokoukselle;
c) laatii jokaiseen sopimuspuolten kokouksen varsinaiseen istuntoon toiminnastaan raportin, joka toimitetaan sopimuksen sihteeristölle vähintään 120 päivää ennen sopimuspuolten kokouksen istuntoa, ja sopimuksen sihteeristö toimittaa siitä välittömästi jäljennökset sopimuspuolille; ja
d) hoitaa muita sopimuspuolten kokouksen sille antamia tehtäviä.
4. Jos teknisen komitean mielestä on ilmennyt hätätilanne, joka vaatii välittömien toimenpiteiden hyväksymistä yhden tai useamman muuttavan vesilintulajin suojelutason heikkenemisen välttämiseksi, tekninen komitea voi pyytää sopimuksen sihteeristöä kutsumaan kiireellisesti koolle asianosaisten sopimuspuolten kokouksen. Nämä sopimuspuolet kokoontuvat sen jälkeen niin pian kuin mahdollista perustaakseen nopeasti järjestelmän sellaisten lajien suojelemiseksi, jotka ovat erityisen uhanalaisia. Kun sellaisessa kokouksessa on annettu suositus, asianosaiset sopimuspuolet tiedottavat toisilleen ja sopimuksen sihteeristölle sellaisista toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet suosituksen täytäntöönpanemiseksi, tai syistä, joiden vuoksi suositusta ei ole voitu panna täytäntöön.
5. Tekninen komitea voi perustaa sellaisia työryhmiä, jotka voivat olla tarpeen erityisten tehtävien hoitamiseksi.
VIII artiklaSopimuksen sihteeristö
Sopimuksen sihteeristön tehtävät ovat:
a) järjestää ja palvella sopimuspuolten kokouksen istuntoja sekä teknisen komitean kokouksia;
b) panna toimeen päätöksiä, jotka sopimuspuolten kokous on osoittanut sille;
c) edistää ja koordinoida sopimukseen sekä toimintasuunnitelmaan perustuvia toimenpiteitä sopimuspuolten kokouksen päätösten mukaisesti;
d) järjestää yhteyksiä sopimuksen ulkopuolisiin, vesilintujen levinneisyysalueella oleviin valtioihin, sekä helpottaa yhteistyötä sopimuspuolten ja sellaisten kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy suoraan tai välillisesti muuttavien vesilintujen suojeluun ja hoitoon;
e) kerätä ja arvioida tietoja, jotka edistävät sopimuksen tavoitteita ja täytäntöönpanoa, sekä järjestää sellaisten tietojen asianmukainen levittäminen;
f) kiinnittää sopimuspuolten kokouksen huomio sellaisiin asioihin, jotka liittyvät tämän sopimuksen tavoitteisiin;
g) välittää tämän sopimuksen V artiklan 1 kappaleen (a) kohdassa tarkoitettujen viranomaisten ja teknisen komitean raporttien jäljennöksiä sekä niiden raporttien jäljennöksiä, joita sen täytyy toimittaa tämän artiklan (h) kappaleen nojalla, jokaiselle sopimuspuolelle viimeistään 60 päivää ennen jokaisen sopimuspuolten kokouksen varsinaisen istunnon alkamista;
h) laatia vuosittain ja jokaista sopimuspuolten kokouksen varsinaista istuntoa varten raportteja sihteeristön työstä ja sopimuksen täytäntöönpanosta;
i) hoitaa sopimuksen budjettia sekä suojelurahastoa, jos sellainen perustetaan;
j) antaa yleisölle tätä sopimusta ja sen tavoitteita koskevaa tietoa; ja
k) hoitaa muita sopimuksen nojalla tai sopimuspuolten kokouksen toimesta sille uskottuja tehtäviä.
IX artiklaSuhteet muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristöjen kanssa tekemisissä oleviin kansainvälisiin toimielimiin
Sopimuksen sihteeristö neuvottelee:
a) säännöllisesti yleissopimuksen sihteeristön ja tarpeen vaatiessa niiden toimielimien kanssa, jotka ovat vastuussa sihteeristön tehtävistä niiden sopimusten nojalla, jotka on solmittu yleissopimuksen IV artiklan 3 ja 4 kappaleeden mukaisesti ja jotka liittyvät muuttaviin vesilintuihin, sekä vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan vuoden 1971 yleissopimuksen, villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan vuoden 1973 yleissopimuksen, luonnon ja luonnonvarojen suojelua koskevan vuoden 1968 afrikkalaisen yleissopimuksen, Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta tehdyn vuoden 1979 yleissopimuksen sekä biologista monimuotoisuutta koskevan vuoden 1992 yleissopimuksen nojalla, tarkoituksenaan saada aikaan yhteistyötä sopimuspuolten kokouksen ja mainittujen yleissopimusten sopimuspuolten välillä yhteistä etua koskevissa asioissa, sekä erityisesti toimintasuunnitelman kehittämisessä ja soveltamisessa;
b) muiden yhteistä etua koskeviin asioihin liittyvien yleissopimusten ja kansainvälisten asiakirjojen sihteeristöjen kanssa; ja
c) muiden sellaisten järjestöjen kanssa, jotka ovat toimivaltaisia muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristön suojelun alalla sekä tutkimuksen, koulutuksen ja tietoisuuden lisäämisen aloilla.
X artiklaSopimuksen muuttaminen
1. Tätä sopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa tai ylimääräisessä istunnossa.
2. Kukin sopimuspuoli voi tehdä ehdotuksen sopimuksen muuttamisesta.
3. Esitetyn muutoksen teksti ja sen perustelut toimitetaan sopimuksen sihteeristölle viimeistään 120 päivää ennen istunnon avaamista. Sopimuksen sihteeristö toimittaa siitä välittömästi jäljennökset sopimuspuolille. Mahdolliset muutosesitystä koskevat kommentit on toimitettava sopimuksen sihteeristölle viimeistään 60 päivää ennen istunnon avaamista. Sihteeristö toimittaa kaikki viimeiseen kommenttien jättämispäivään jätetyt kommentit sopimuspuolille niin pian kuin mahdollista kyseisen päivän jälkeen.
4. Muu sopimuksen muutos kuin sen liitteen muutos on hyväksyttävä läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, ja astuu sen hyväksyneiden sopimuspuolten osalta voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa sopimuksen muutoksen hyväksymisen aikaisista sopimuspuolista on tallettanut muutoksen hyväksymiskirjan tallettajan huostaan. Jokaisen sopimuspuolen osalta, joka tallettaa hyväksymiskirjan sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa sopimuspuolista on tallettanut hyväksymiskirjansa, muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona kyseinen sopimuspuoli tallettaa hyväksymiskirjansa.
5. Uudet liitteet ja liitteiden muutokset hyväksytään läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan äänten enemmistöllä, ja ne tulevat voimaan kaikkien sopimuspuolten osalta 90 päivän kuluttua niiden hyväksymisestä sopimuspuolten kokouksessa, ei kuitenkaan sellaisten sopimuspuolten osalta, jotka ovat tehneet varauman tämän artiklan 6 kappaleen mukaisesti.
6. Tämän artiklan 5 kappaleessa mainittujen 90 päivän kuluessa sopimuspuoli voi tehdä varauman uuden liitteen tai liitteen muutoksen osalta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen tallettajalle. Sellainen varauma voidaan peruuttaa milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle, minkä jälkeen uusi liite tai liitteen muutos tulee kyseisen sopimuspuolen osalta voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä varauman peruuttamispäivästä.
XI artiklaTämän sopimuksen vaikutus kansainvälisiin yleissopimuksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön
1. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta niihin oikeuksiin ja velvollisuuksin, joita sopimuspuolella voi olla voimassaolevien kansainvälisten sopimusten tai yleissopimusten perusteella.
2. Tämän sopimuksen määräykset eivät millään tavalla vaikuta sopimuspuolen oikeuteen pitää yllä tai hyväksyä tiukempia muuttavien vesilintujen ja niiden elinympäristön suojelua koskevia määräyksiä.
XII artiklaRiitojen ratkaiseminen
1. Mahdolliset kahden tai useamman sopimuspuolen väliset riidat tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta ratkaistaan näiden sopimuspuolten välisin neuvotteluin.
2. Jos riitaa ei pystytä ratkaisemaan tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, sopimuspuolet voivat yhteisestä suostumuksesta antaa sen ratkaistavaksi välimiesmenettelyssä, erityisesti Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa, jolloin välitystuomio sitoo erimielisyyden välimiesmenettelyyn saattaneita sopimuspuolia.
XIII artiklaAllekirjoittaminen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen
1. Tämä sopimus on avoinna jokaisen levinneisyysalueella olevan valtion allekirjoittamista varten, riippumatta siitä, onko sen lainkäyttövaltaan kuuluvia alueita sopimusalueella, tai sellaisen alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön allekirjoittamista varten, jonka jäsenistä vähintään yksi on levinneisyysalueella oleva valtio, ja se voidaan joko:
a) allekirjoittaa ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa; tai
b) ratifioimista tai hyväksymistä koskevin varaumin, mitä seuraa ratifioiminen tai hyväksyminen.
2. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten Haagissa sen voimaantulopäivään saakka.
3. Tämä sopimus on avoinna 1 kappaleessa tarkoitetun levinneisyysalueella olevan valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön liittymistä varten sopimuksen voimaantulopäivästä lähtien.
4. Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
XIV artiklaVoimaantulo
1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun vähintään neljätoista muuttavien vesilintujen levinneisyysalueella olevaa valtiota tai alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, joista vähintään seitsemän on Afrikasta ja seitsemän Euraasiasta, on allekirjoittanut sen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tämän sopimuksen XIII artiklan mukaisesti.
2. Sellaisen levinneisyysalueella olevan valtion tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestön osalta, joka on:
a) allekirjoittanut tämän sopimuksen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa;
b) ratifioinut tai hyväksynyt tämän sopimuksen; tai
c) liittynyt tähän sopimukseen sen päivän jälkeen, jona sopimuksen voimaantulolle tarpeellinen määrä levinneisyysalueella olevia valtioita tai alueellisia taloudellisen yhdentymisen järjestöjä on allekirjoittanut sen ilman varaumaa tai on ratifioinut tai hyväksynyt sen, tämä sopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun kyseinen valtio tai järjestö on allekirjoittanut sopimuksen ilman varaumaa tai tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.
XV artiklaVaraumat
Tämän sopimuksen määräyksiin ei voi tehdä yleisvaraumia. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi kuitenkin, allekirjoittaessaan sopimuksen ilman ratifioimista tai hyväksymistä koskevaa varaumaa tai tallettaessaan ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa, tehdä mitä tahansa sopimuksen alaan kuuluvia lajeja tai toimintasuunnitelman erityistä määräystä koskevan erityisvarauman. Varauman tehnyt valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi milloin tahansa peruuttaa varauman ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Varauman kohteena olleet määräykset eivät sido sellaista valtiota tai järjestöä ennen kuin kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä päivästä, jona varauma on peruutettu.
XVI artiklaIrtisanominen
Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän sopimuksen milloin tahansa ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.
XVII artiklaTallettaja
1. Tämän sopimuksen alkuperäiskappale, jonka arabian-, englannin-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan Alankomaiden kuningaskunnan hallituksen huostaan, joka toimii tallettajana. Tallettaja toimittaa kunkin tekstin oikeaksi todistetun jäljennöksen kaikille tämän sopimuksen XIII artiklan 1 kappaleessa tarkoitetuille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle sen jälkeen, kun se on perustettu.
2. Heti kun tämä sopimus tulee voimaan, tallettaja toimittaa siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle kirjaamista ja julkaisemista varten Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
3. Tallettaja ilmoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle:
a) allekirjoittamisista;
b) ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisista;
c) tämän sopimuksen voimaantulopäivästä sekä uusista liitteistä ja sopimuksen tai sen liitteiden muutoksista;
d) uutta liitettä tai liitteen muutosta koskevista varaumista;
e) varaumia koskevista ilmoituksista tai varaumien peruuttamisista; ja
f) sopimuksen irtisanomista koskevista ilmoituksista.
Tallettaja toimittaa kaikille tämän sopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille valtioille ja alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sopimuksen sihteeristölle varaumien, uusien liitteiden ja sopimuksen tai sen liitteiden muutosten tekstit.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Haagissa 16 päivänä kesäkuuta 1995.
1 Liite
Sopimusalueen määritelmä
Sopimusalueen raja määritellään seuraavasti: Pohjoisnavalta etelään pitkin 130°:a läntistä pituutta 75°:een pohjoista leveyttä, siitä itään ja kaakkoon Melvillensalmen, Prince Regentin lahdelman, Boothianlahden, Foxen altaan, Foxen kanavan ja Hudsoninsalmen kautta luoteis-Atlantille kohtaan, jossa 60° pohjoista leveyttä ja 60° läntistä pituutta kohtaavat; siitä kaakkoon luoteis-Atlantin halki kohtaan 50° pohjoista leveyttä ja 30° läntistä pituutta; siitä etelään pitkin 30° läntistä pituutta 10°:seen pohjoista leveyttä; siitä kaakkoon päiväntasaajalle 20°:een läntistä pituutta; siitä etelään pitkin 20°:a läntistä pituutta 40°:een eteläistä leveyttä; siitä itään pitkin 40° eteläistä leveyttä 60°:een itäistä leveyttä; siitä pohjoiseen pitkin 60° itäistä pituutta 35°:een pohjoista leveyttä; siitä itä-koilliseen laajassa kehässä Altai-vuorten länsiosaan kohtaan 49° pohjoista leveyttä ja 87°27" itäistä pituutta; siitä koilliseen laajassa kehässä Jäämeren rannikolle kohtaan 130° itäistä pituutta; siitä pohjoiseen pitkin 130° itäistä pituutta Pohjoisnavalle. Sopimusalueen rajat esitetään seuraavassa kartassa.
1 a Liite Sopimusalueen kartta
2 Liite/Annex 2
Vesilintulajit, joihin tätä sopimusta sovelletaan
Waterbird species included in the agreement
GAVIIDAE
Gavia stellata - Red-throated Diver - Kaakkuri - Smålom
Gavia arctica - Black-throated Diver - Kuikka - Storlom
Gavia immer - Great Northern Diver - Amerikanjääkuikka - Islom
Gavia adamsii - White-billed Diver - Jääkuikka - Vitnäbbad islom
PODICIPEDIDAE
Podiceps grisegena - Red-necked Grebe - Härkälintu - Gråhakedopping
Podiceps auritus - Slavonian Grebe - Mustakurkku-uikku - Svarthakedopping
PELECANIDAE
Pelecanus onocrotalus - Great White Pelican - Pelikaani - Pelikan
Pelecanus crispus - Dalmatian Pelican - Kiharapelikaani - Krushuvad pelikan
PHALACROCORACIDAE
Phalacrocorax pygmaeus - Pygmy Cormorant - Pikkumerimetso - Dvärgskarv
Phalacrocorax nigrogularis - Socotra Cormorant - Arabianmerimetso - Socotraskarv
ARDEIDAE
Egretta vinaceigula - Slaty Egret - Ruskokurkkuhaikara - *---
Ardea purpurea - Purple Heron - Ruskohaikara - Purpurhäger
Casmerodius albus - Great Egret - Jalohaikara - Ägretthäger
Ardeola idae - Madagascar Pond-Heron - Valkorääkkähaikara - *---
Ardeola rufiventris - Rufous-bellied Heron - Punavatsahaikara - *---
Ixobrychus minutus - Little Bittern - Pikkuhaikara - Dvärgrördrom
Ixobrychus sturmii - Dwarf Bittern- Sinipikkuhaikara - Pygmérördrom
Botaurus stellaris - Great Bittern - Kaulushaikara - Rördrom
CICONIIDAE
Mycteria ibis - Yellow-billed Stork - Afrikaniibishaikara - Afrikansk ibisstork
Ciconia nigra - Black Stork - Mustahaikara - Svart stork
Ciconia episcopus - Woolly-necked Stork - Piispahaikara - Ullhalsstork
Ciconia ciconia - White Stork - Kattohaikara - Vit stork
THRESKIORNITHIDAE
Plegadis falcinellus - Glossy Ibis - Pronssi-iibis - Bronsibis
Geronticus eremita - Waldrapp - Töyhtöiibis - Eremitibis
Threskiornis aethiopicus - Sacred Ibis - Pyhäiibis - Helig ibis
Platalea leucorodia - Eurasian Spoonbill - Kapustahaikara - Skedstork
Platalea alba - African Spoonbill - Afrikankapustahaikara - Afrikansk skedstork
PHOENICOPTERIDAE
Phoenicopterus ruber - Greater Flamingo - Flamingo - Flamingo
Phoenicopterus minor - Lesser Flamingo- Pikkuflamingo- Mindre flamingo
ANATIDAE
Dendrocygna bicolor - Fulvous Whistling-Duck - Ruskoviheltäjäsorsa - Brun visseland
Dendrocygna viduata - White-faced Whistling-Duck - Huppuviheltäjäsorsa - Vithuvad visseland
Thalassornis leuconotus - White-backed Duck - Lampisorsa- *---
Oxyura leucocephala - White-headed Duck- Viuhkasorsa - Kopparand
Cygnus olor - Mute Swan - Kyhmyjoutsen - Knölsvan
Cygnus cygnus - Whooper Swan - Laulujoutsen - Sångsvan
Cygnus columbianus - Bewick"s Swan - Pikkujoutsen - Mindre sångsvan
Anser brachyrhynchus - Pink-footed Goose - Lyhytnokkahanhi - Spetsbergsgås
Anser fabalis - Bean Goose - Metsähanhi - Sädgås
Anser albifrons - Greater White-fronted Goose - Tundrahanhi - Bläsgås
Anser erythropus - Lesser White-fronted Goose - Kiljuhanhi - Fjällgås
Anser anser - Greylag Goose - Merihanhi - Grågås
Branta leucopsis - Barnacle Goose - Valkoposkihanhi - Vitkindad gås
Branta bernicla - Brent Goose - Sepelhanhi - Prutgås
Branta ruficollis - Red-breasted Goose - Punakaulahanhi - Rödhalsad gås
Alopochen aegyptiacus - Egyptian Goose - Afrikanhanhi - Nilgås
Tadorna ferruginea - Ruddy Shelduck - Ruostesorsa - Rostand
Tadorna cana - South African Shelduck - Kapinsorsa - *---
Tadorna tadorna - Common Shelduck - Ristisorsa - Gravand
Plectropterus gambensis - Spur-winged Goose - Kannushanhi - Sporrgås
Sarkidiornis melanotos - Comb Duck - Kyhmysorsa - Knöland
Nettapus auritus - African Pygmy-goose - Afrikankääpiösorsa - *---
Anas penelope - Eurasian Wigeon - Haapana - Bläsand
Anas strepera - Gadwall - Harmaasorsa - Snatterand
Anas crecca - Common Teal - Tavi - Kricka
Anas capensis - Cape Teal - Täplätavi - Kapand
Anas platyrhynchos - Mallard - Sinisorsa - Gräsand
Anas undulata - Yellow-billed Duck - Keltanokkasorsa - *---
Anas acuta - Northern Pintail - Jouhisorsa - Stjärtand
Anas erythrorhyncha - Red-billed Duck - Punanokkasorsa - Rödnäbbad and
Anas hottentota - Hottentot Teal - Pikkutavi - *---
Anas querquedula - Garganey - Heinätavi - Årta
Anas clypeata - Northern Shoveler - Lapasorsa - Skedand
Marmaronetta angustirostris - Marbled Teal - Marmorisorsa - Marmorand
Netta rufina - Red-crested Pochard - Punapäänarsku - Rödhuvad dykand
Netta erythrophthalma - Southern Pochard - Ruskonarsku - *---
Aythya ferina - Common Pochard - Punasotka - Brunand
Aythya nyroca - Ferruginous Pochard - Ruskosotka - Vitögd dykand
Aythya fuligula - Tufted Duck - Tukkasotka - Vigg
Aythya marila - Greater Scaup - Lapasotka - Bergand
Somateria mollissima - Common Eider - Haahka - Ejder
Somateria spectabilis - King Eider - Kyhmyhaahka - Praktejder
Polysticta stelleri - Steller"s Eider - Allihaahka- Alförrädare
Clangula hyemalis - Long-tailed Duck - Alli - Alfågel
Melanitta nigra - Common Scoter - Mustalintu - Sjöorre
Melanitta fusca - Velvet Scoter - Pilkkasiipi - Svärta
Bucephala clangula - Common Goldeneye - Telkkä - Knipa
Mergellus albellus - Smew - Uivelo - Salskrake
Mergus serrator - Red-breasted Merganser - Tukkakoskelo - Storskrake
Mergus merganser - Goosander - Isokoskelo - Storskrake
GRUIDAE
Grus leucogeranus - Siberian Crane- Lumikurki - Snötrana
Grus virgo - Demoiselle Crane - Neitokurki - Jungfrutrana
Grus paradisea - Blue Crane - Hopeakurki - *---
Grus carunculatus - Wattled Crane - Helttakurki - *---
Grus grus - Common Crane - Kurki - Trana
RALLIDAE
Sarothrura boehmi - Streaky-breasted Flufftail - Luhtarääkkiäinen - *---
Porzana parva - Little Crake - Pikkuhuitti - Mindre sumphöna
Porzana pusilla - Baillon"s Crake - Kääpiöhuitti - Dvärgsumphöna
Porzana porzana - Spotted Crake - Luhtahuitti - Småfläckig sumphöna
Aenigmatolimnas marginalis - Striped Crake - Pitkävarvashuitti - Rostgumpad sumphöna
Fulica atra - (Black Sea/Mediterranean) Common Coot - Nokikana - Sothöna
DROMADIDAE
Dromas ardeola - Crab Plover - Luolakahlaaja - Hägerpipare
RECURVIROSTRIDAE
Himantopus himantopus - Black-winged Stilt - Pitkäjalka - Styltlöpare
Recurvirostra avosetta - Pied Avocet - Avosetti - Skärfläcka
GLAREOLIDAE
Glareola pratincola - Collared Pratincole - Pääskykahlaaja - Rödvingad vadarsvala
Glareola nordmanni - Black-winged Pratincole - Aropääskykahlaaja - Svartvingad vadarsvala
CHARADRIIDAE
Pluvialis apricaria - Eurasian Golden Plover - Kapustarinta - Ljungpipare
Pluvialis squatarola - Grey Plover - Tundrakurmitsa - Kustpipare
Charadrius hiaticula - Common Ringed Plover - Tylli - Större strandpipare
Charadrius dubius - Little Ringed Plover - Pikkutylli - Mindre strandpipare
Charadrius pecuarius - Kittlitz"s Plover - Afrikantylli- Kittlitzstrandpipare
Charadrius tricollaris - Three-banded Plover - Kolmivyötylli - Trebandad pipare
Charadrius forbesi - Forbes" Plover - *--- *---
Charadrius pallidus - Chestnut-banded Plover - Ruskovyötylli - Sodasjöpipare
Charadrius alexandrinus - Kentish Plover - Mustajalkatylli - Svartbent strandpipare
Charadrius marginatus - White-fronted Plover - Hietatylli - *---
Charadrius mongolus - Mongolian Plover - Ylänkötylli - Molgolpipare
Charadrius leschenaultii - Greater Sandplover - Aavikkotylli - Ökenpipare
Charadrius asiaticus - Caspian Plover - Kaspiantylli - Kaspisk pipare
Eudromias morinellus - Eurasian Dotterel - Keräkurmitsa - Fjällpipare
Vanellus vanellus - Northern Lapwing - Töyhtöhyyppä - Tofsvipa
Vanellus spinosus - Spur-winged Plover - Kynsihyyppä - Sporrvipa
Vanellus albiceps - White-headed Lapwing - Viiksihyyppä - *---
Vanellus senegallus - Senegal Lapwing - Tuhkahyyppä - *---
Vanellus lugubris - Wattled Lapwing - Kulohyyppä - *---
Vanellus melanopterus - Black-winged Lapwing - Laidunhyyppä - *---
Vanellus coronatus - Crowned Lapwing - Kruunuhyyppä - *---
Vanellus superciliosus - Brown-chested Lapwing - Ruskorintahyyppä - *---
Vanellus gregarius - Sociable Plover - Arohyyppä - Stäppvipa
Vanellus leucurus - White-tailed Plover - Suohyyppä - Sumpvipa
SCOLOPACIDAE
Gallinago media - Great Snipe - Heinäkurppa - Dubbelbeckasin
Gallinago gallinago - Common Snipe - Taivaanvuohi - Enkelbeckasin
Lymnocryptes minimus - Jack Snipe - Jänkäkurppa - Dvärgbeckasin
Limosa limosa - Black-tailed Godwit - Mustapyrstökuiri - Rödspov
Limosa lapponica - Bar-tailed Godwit - Punakuiri - Myrspov
Numenius phaeopus - Whimbrel - Pikkukuovi - Småspov
Numenius tenuirostris - Slender-billed Curlew - Siperiankuovi - Smalnäbbad spov
Numenius arquata - Eurasian Curlew - Kuovi - Storspov
Tringa erythropus - Spotted Redshank - Mustaviklo - Svartsnäppa
Tringa totanus - Common Redshank - Punajalkaviklo - Rödbena
Tringa stagnatilis - Marsh Sandpiper - Lampiviklo - Dammsnäppa
Tringa nebularia - Common Greenshank - Valkoviklo - Gluttsnäppa
Tringa ochropus - Green Sandpiper - Metsäviklo - Skogssnäppa
Tringa glareola - Wood Sandpiper - Liro - Grönbena
Tringa cinerea - Terek Sandpiper - Rantakurvi - Tereksnäppa
Tringa hypoleucos - Common Sandpiper - Rantasipi - Drillsnäppa
Arenaria interpres - Ruddy Turnstone - Karikukko - Roskarl
Calidris tenuirostris - Great Knot - Vuorisirri- Kolymasnäppa
Calidris canutus - Red Knot - Isosirri - Kustsnäppa
Calidris alba - Sanderling - Pulmussirri - Sandlöpare
Calidris minuta - Little Stint - Pikkusirri - Småsnäppa
Calidris temminckii - Temminck"s Stint - Lapinsirri - Mosnäppa
Calidris maritima - Purple Sandpiper - Merisirri - Skärsnäppa
Calidris alpina - Dunlin - Suosirri - Kärrsnäppa
Calidris ferruginea - Curlew Sandpiper - Kuovisirri - Spovsnäppa
Limicola falcinellus - Broad-billed Sandpiper - Jänkäsirriäinen - Myrsnäppa
Philomachus pugnax - Ruff - Suokukko - Brushane
Phalaropus lobatus - Red-necked Phalarope - Vesipääsky - Smalnäbbad simsnäppa
Phalaropus fulicaria - Grey Phalarope - Isovesipääsky - Brednäbbad simsnäppa
LARIDAE
Larus leucopthalmus - White-eyed Gull - Valkosilmälokki - Vitögd mås
Larus hemprichii - Sooty Gull - Nokilokki - Sotmås
Larus audouinii - Audouin"s Gull - Välimerenlokki - Rödnäbbad trut
Larus armenicus - Armenian Gull - Armenianlokki - Armenisk trut
Larus ichthyaetus - Great Black-headed Gull - Mustapäälokki - Svarthuvad trut
Larus genei - Slender-billed Gull - Kaitanokkalokki - Långnäbbad mås
Larus melanocephalus - Mediterranean Gull - Mustanmerenlokki - Svarthuvad mås
Sterna nilotica - Gull-billed Tern - Hietatiira - Sandtärna
Sterna caspia - Caspian Tern - Räyskä - Skräntärna
Sterna maxima - Royal Tern - Kuningastiira - Kungstärna
Sterna bengalensis - Lesser Crested Tern - Pikkutöyhtötiira - Iltärna
Sterna bergii - Great Crested Tern - Töyhtötiira - Tofstärna
Sterna sandvicensis - Sandwich Tern - Riuttatiira - Kentsk tärna
Sterna dougallii - Roseate Tern - Ruusutiira - Rosentärna
Sterna hirundo - Common Tern - Kalatiira - Fisktärna
Sterna paradisaea - Arctic Tern - Lapintiira - Silvertärna
Sterna albifrons - Little Tern - Pikkutiira - Småtärna
Sterna saundersi - Saunders" Tern - Arabianmerentiira - *---
Sterna balaenarum - Damara Tern - Afrikanpikkutiira - *---
Sterna repressa - White-cheeked Tern - Arabiantiira - Vitkindad tärna
Chlidonias leucopterus - White-winged Tern - Valkosiipitiira - Vitvingad tärna
Chlidonias niger - Black Tern - Mustatiira - Svarttärna
*--- tarkoittaa, ettei lajilla ole suomen tai ruotsinkielistä nimeä
*--- betyder, att arten har inget finskt eller svensk namn
3 liite
TOIMINTASUUNNITELMA
1. Soveltamisala
1.1 Toimintasuunnitelmaa sovelletaan tämän liitteen 1 taulukossa lueteltujen muuttavien vesilintujen populaatioihin (jäljempänä 1 taulukko).
1.2 Tämän liitteen 1 taulukko on sen erottamaton osa. Viittaukset tähän toimintasuunnitelmaan ovat samalla viittauksia 1 taulukkoon.
2. Lajien suojeleminen
2.1 Oikeustoimenpiteet
2.1.1 Sopimuspuolet, joiden alueella on 1 taulukon A sarakkeessa lueteltuja populaatioita, suojelevat näitä populaatioita tämän sopimuksen III artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti. Tällaiset sopimuspuolet erityisesti ja ottaen huomioon alla olevan 2.1.3 kappaleen määräykset:
a) kieltävät kyseisten, niiden alueilla oleviin populaatioihin kuuluvien lintujen pyynnin ja niiden munien ottamisen;
b) kieltävät tahallisen häirinnän siinä määrin kuin häirinnällä olisi merkitystä kyseisen populaation suojelulle; ja
c) kieltävät yllä olevan a kohdan mukaisesti asetettujen kieltojen vastaisesti pyydettyjen kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen tai niiden munien hallussapidon tai käytön ja kaupan, sekä sellaisten lintujen ja niiden munien tunnistettavissa olevien osien tai johdannaisten hallussapidon tai käytön ja kaupan.
Poikkeuksena ainoastaan A sarakkeen 2 ja 3 luokassa lueteltujen ja tähdellä merkittyjen populaatioiden osalta metsästys voi jatkua lajien kestävän käytön periaatteen mukaisesti, kun sellaisten populaatioiden metsästys on pitkäaikainen kulttuuriperinne. Tällainen lajien kestävä käyttö tapahtuu lajikohtaisen toimintasuunnitelman erityismääräysten puitteissa asianmukaisella kansainvälisellä tasolla.
2.1.2 Sopimuspuolet, joiden alueella on 1 taulukossa lueteltuja populaatioita, sääntelevät kaikkien 1 taulukon B sarakkeessa lueteltuihin populaatioihin kuuluvien lintujen pyyntiä ja niiden munien ottamista. Sellaisten oikeustoimenpiteiden tarkoituksena on ylläpitää kyseisiä populaatioita tai vaikuttaa niiden suotuisan suojelutason palauttamiseen sekä varmistaa parhaiden saatavilla olevien populaatioiden muutoksia koskevien tietojen perusteella, että pyytäminen tai muu käyttö on kestävää. Ottaen huomioon alla olevan 2.1.3 kappaleen määräykset, tällaisilla oikeustoimenpiteillä erityisesti:
a) kielletään kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen pyytäminen niiden lisääntymisen eri vaiheiden aikana ja kun niillä on poikasia, sekä kun ne ovat palaamassa lisääntymisalueelleen, jos pyytämisellä on epäsuotuisa vaikutus kyseisen populaation suojelutasoon;
b) säännellään pyyntitapoja;
c) määrätään tarvittaessa pyyntiä koskevista rajoituksista, ja järjestetään riittävä valvonta sen varmistamiseksi, että näitä rajoituksia noudatetaan; ja
d) kielletään tämän kappaleen määräysten mukaisesti asetettujen kieltojen vastaisesti pyydettyjen kyseisiin populaatioihin kuuluvien lintujen ja munien hallussapito tai käyttö ja kauppa, sekä sellaisten lintujen ja niiden munien osien hallussapito tai käyttö ja kauppa.
2.1.3 Sopimuspuolet voivat myöntää poikkeuksia 2.1.1 ja 2.1.2 kappaleessa määrätyistä kielloista, yleissopimuksen III artiklan 5 kappaleen määräyksistä riippumatta, kun asiaan ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua, seuraavia tarkoituksia varten:
a) vakavien vahinkojen estämiseksi sadolle, vedelle ja kalataloudelle;
b) ilmailun turvallisuuden tai muiden ensisijaisen tärkeiden yleisten etujen vuoksi;
c) tutkimusta ja koulutusta varten, sekä tähän tarkoitukseen tarvittavaa populaatioiden palauttamista ja lisäämistä varten;
d) tiettyjen lintujen pienen määrän pyytämisen tai vangitsemisen tai muun asiallisen käytön sallimiseksi tarkkaan valvotuissa oloissa, valikoiden ja rajoitetussa määrin; ja
e) kyseisten populaatioiden lisääntymisen tai säilymisen edistämiseksi.
Tällaiset poikkeukset ovat sisällöltään tarkkoja ja alueellisesti ja ajallisesti rajoitettuja, eikä niitä käytetä 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden vahingoksi. Sopimuspuolet ilmoittavat mahdollisimman pian sopimuksen sihteeristölle tämän määräyksen mukaisesti myönnetyistä poikkeuksista.
2.2 Lajikohtaiset toimintasuunnitelmat
2.2.1 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää ja panna täytäntöön ensisijaisesti sellaisia kansainvälisiä lajikohtaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat 1 taulukon A sarakkeen 1 luokassa lueteltuja populaatioita, ja lisäksi sellaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat 1 taulukon A sarakkeessa lueteltuja tähdellä merkittyjä populaatioita. Sopimuksen sihteeristö koordinoi tällaisten suunnitelmien yhtenäistämistä ja täytäntöönpanoa.
2.2.2 Sopimuspuolet valmistelevat ja panevat täytäntöön kansallisia lajikohtaisia toimintasuunnitelmia, jotka koskevat 1 taulukon A sarakkeessa lueteltuja populaatioita, tarkoituksenaan parantaa niiden suojelutasoa kokonaisuudessaan. Toimintasuunnitelmaan sisältyy erityiset määräykset tähdellä merkittyjen populaatioiden osalta. Tarvittaessa tulisi tarkastella ongelmaa, joka koskee metsästäjien vahingossa tappamia lintuja lajien virheellisen tunnistamisen seurauksena.
2.3 Hätätoimenpiteet
Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa yhteistyössä toistensa kanssa hätätoimenpiteitä 1 taulukossa lueteltuja populaatioita varten, kun missä tahansa sopimusalueella ilmenee poikkeuksellisen epäsuotuisia tai uhanalaistavia olosuhteita.
2.4 Palauttaminen
Sopimuspuolet toimivat erityisen huolellisesti palauttaessaan 1 taulukossa lueteltuja populaatioita sellaisiin niiden perinteisen levinneisyysalueen osiin, joissa niitä ei enää ole. Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään asianmukaisiin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvan yksityiskohtaisen palauttamissuunnitelman ja noudattamaan sitä. Palauttamissuunnitelmien tulisi olla kansallisten ja tarvittaessa kansainvälisten lajikohtaisten toimintasuunnitelmien erottamaton osa. Palauttamissuunnitelmaan tulisi sisältyä arvio ympäristövaikutuksista ja se tulisi olla laajalti saatavilla. Sopimuspuolet ilmoittavat sopimuksen sihteeristölle etukäteen kaikista 1 taulukossa lueteltuja populaatioita koskevista palauttamisohjelmista.
2.5 Lajien istuttaminen
2.5.1 Sopimuspuolet kieltävät sellaisten alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien eläin- ja kasvilajien istuttamisen, jotka voivat olla haitallisia 1 taulukossa luetelluille populaatioille, mikäli ne katsovat tämän tarpeelliseksi.
2.5.2 Sopimuspuolet vaativat asianmukaisia varotoimenpiteitä välttääkseen alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien tarhalintujen tahattoman vapaaksi pääsemisen, mikäli ne katsovat tämän tarpeelliseksi.
2.5.3 Sopimuspuolet ryhtyvät mahdollisuuksien mukaan ja tarvittaessa toimenpiteisiin, mukaan luettuna lintujen pyytäminen, varmistaakseen, että alkuperäiseen lajistoon kuulumattomat lajit tai niiden risteytykset eivät aiheuta vaaraa 1 taulukossa luetelluille populaatioille, kun niitä on jo istutettu sopimuspuolten alueelle.
3. Elinympäristön suojeleminen
3.1 Elinympäristöselvitykset
3.1.1 Sopimuspuolet julkaisevat kansallisia selvityksiä niiden alueella olevista elinympäristöistä, jotka ovat merkittäviä 1 taulukossa luetelluille populaatioille, tarvittaessa yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.
3.1.2 Sopimuspuolet pyrkivät ensisijaisesti määrittämään kaikki alueet, jotka ovat kansainvälisesti tai kansallisesti merkittäviä 1 taulukossa luetelluille populaatioille.
3.2 Alueiden suojelu
3.2.1 Sopimuspuolet pyrkivät jatkamaan suojelualueiden perustamista säilyttääkseen elinympäristöjä, jotka ovat merkittäviä 1 taulukossa luetelluille populaatioille, sekä kehittämään ja panemaan täytäntöön näiden alueiden hoitosuunnitelmia.
3.2.2 Sopimuspuolet pyrkivät suojelemaan erityisesti niitä kosteikkoja, jotka täyttävät kansainvälisesti hyväksytyt, kansainvälisesti merkittäviä alueita koskevat kriteerit.
3.2.3 Sopimuspuolet pyrkivät käyttämään kaikkia niiden alueella olevia kosteikkoja järkevästi ja kestävästi. Erityisesti sopimuspuolet pyrkivät välttämään 1 taulukossa lueteltuja populaatioita tukevien elinympäristöjen huononemista ja häviämistä, ottamalla käyttöön asianmukaisia määräyksiä tai vaatimuksia ja valvontatoimenpiteitä. Erityisesti sopimuspuolet pyrkivät:
a) varmistamaan mahdollisuuksien mukaan, että käytössä on riittävä lainsäädäntöön perustuva kansainvälisten normien mukainen valvonta, joka liittyy maataloudessa käytettäviin kemikaaleihin, tuholaisten torjuntaan ja jätevesien käsittelyyn, jotta niiden kielteinen vaikutus 1 taulukossa lueteltuihin populaatioihin on mahdollisimman vähäinen; ja
b) valmistelemaan ja jakamaan asianmukaisilla kielillä tiedotusaineistoa, jossa mainitaan sellaiset voimassaolevat määräykset, laatuvaatimukset ja valvontatoimenpiteet sekä niiden hyöty ihmisille ja luonnolle.
3.2.4 Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään ekosysteemilähestymistapaan perustuvia strategioita kaikkien 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden elinympäristöjen säilyttämiseksi, mukaan luettuna hajallaan olevien populaatioiden elinympäristöt.
3.3 Alueiden kunnostus ja ennallistaminen
Sopimuspuolet pyrkivät mahdollisuuksien mukaan kunnostamaan tai ennallistamaan alueita, jotka ovat aikaisemmin olleet merkittäviä 1 taulukossa luetelluille populaatioille.
4. Ihmisen toiminnan ohjaaminen
4.1 Metsästys
4.1.1 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä varmistaakseen, että niiden metsästyslainsäädännössä toteutetaan tässä toimintasuunnitelmassa tarkoitettu kestävän käytön periaate, ottaen huomioon kyseisten vesilintupopulaatioiden koko maantieteellinen levinneisyysalue sekä niiden biologiset ominaispiirteet.
4.1.2 Sopimuspuolet pitävät sopimuksen sihteeristön ajan tasalla lainsäädännöstään, joka liittyy 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden metsästykseen.
4.1.3 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää luotettava ja yhtenäinen järjestelmä metsästystä koskevien tietojen keräämiseen, arvioidakseen 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden vuosittaista metsästystä. Sopimuspuolet toimittavat sopimuksen sihteeristölle arviot kunkin populaation vuosittaisesta pyyntimäärästä, kun sellainen on saatavilla.
4.1.4 Sopimuspuolet pyrkivät poistamaan lyijyhaulien käytön metsästyksessä kosteikkoalueilla vuoteen 2000 mennessä.
4.1.5 Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön toimenpiteitä vähentääkseen myrkkysyöttien käyttöä ja mahdollisuuksien mukaan poistaakseen sen.
4.1.6 Sopimuspuolet kehittävät ja panevat täytäntöön toimenpiteitä vähentääkseen laitonta pyyntiä ja mahdollisuuksien mukaan poistaakseen sen.
4.1.7 Tarvittaessa sopimuspuolet kannustavat metsästäjiä perustamaan kerhoja ja järjestöjä paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, koordinoidakseen toimintaansa ja auttaakseen varmistamaan kestävän käytön.
4.1.8 Tarvittaessa sopimuspuolet edistävät sellaisen metsästäjien pätevyyskokeen vaatimuksen käyttöä, johon sisältyy muun muassa lintujen tunnistaminen.
4.2 Ekoturismi
4.2.1 Sopimuspuolet rohkaisevat tarvittaessa, ei kuitenkaan suojelualueiden ydinvyöhykkeiden osalta, laatimaan yhteistyöohjelmia kaikkien asianosaisten kanssa, kehittääkseen järkevää ja asianmukaista ekoturismia sellaisilla kosteikoilla, joilla on 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden keskittymiä.
4.2.2 Sopimuspuolet pyrkivät yhteistyössä toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa arvioimaan kustannuksia, hyötyä ja muita seurauksia, jotka voivat aiheutua ekoturismista sellaisilla valituilla kosteikkoalueilla, joilla on 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden keskittymiä. Sopimuspuolet antavat tällaisten arviointien tulokset tiedoksi sopimuksen sihteeristölle.
4.3 Muu ihmisen toiminta
4.3.1 Sopimuspuolet arvioivat sellaisten ehdotettujen hankkeiden vaikutusta, jotka todennäköisesti johtavat 3.2 kappaleessa tarkoitetuilla alueilla olevien 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden ja ihmisen etujen välisiin ristiriitoihin, ja julkistavat arviointien tulokset.
4.3.2 Sopimuspuolet pyrkivät keräämään tietoa vahingoista, joita 1 taulukossa luetellut populaatiot ovat aiheuttaneet erityisesti sadolle, ja ilmoittavat tulokset sopimuksen sihteeristölle.
4.3.3 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan määrittää asianmukaisia menetelmiä erityisesti 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden aiheuttamien vahinkojen, erityisesti satovahinkojen minimoimiseksi tai vahinkojen vaikutusten lieventämiseksi muualla maailmassa saatujen kokemusten avulla.
4.3.4 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan kehittää lajikohtaisia toimintasuunnitelmia merkittäviä vahinkoja, erityisesti satovahinkoja aiheuttavia populaatioita varten. Sopimuksen sihteeristö koordinoi tällaisten suunnitelmien kehittämistä ja yhtenäistämistä.
4.3.5 Sopimuspuolet edistävät mahdollisuuksien mukaan korkeita ympäristövaatimuksia rakennelmien suunnittelemisessa ja rakentamisessa, vähentääkseen niiden vaikutusta 1 taulukossa lueteltuihin populaatioihin. Sopimuspuolten tulisi harkita toimenpiteitä jo olemassaolevien rakennelmien vaikutusten vähentämiseksi, mikäli on ilmeistä, että niillä on kielteisiä vaikutuksia kyseisiin populaatioihin.
4.3.6 Tapauksissa, joissa ihmisen aiheuttama häirintä uhkaa 1 taulukossa lueteltujen vesilintupopulaatioiden suojelutasoa, sopimuspuolten tulisi pyrkiä ryhtymään toimenpiteisiin rajoittaakseen uhkaa. Tarvittaviin toimenpiteisiin voisi sisältyä muun muassa sellaisten häiriöttömien vyöhykkeiden perustaminen suojelualueille, joille yleisöllä ei ole pääsyä.
5. Tutkimus ja seuranta
5.1 Sopimuspuolet pyrkivät tekemään tutkimustyötä alueilla, joista tietoa on vähän ja joilla voi olla merkittäviä 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden keskittymiä. Tällaisten tutkimusten tulokset jaetaan laajalti.
5.2 Sopimuspuolet pyrkivät seuraamaan 1 taulukossa lueteltuja populaatioita. Tällaisen seurannan tulokset julkistetaan tai lähetetään asianmukaisille kansainvälisille järjestöille, jotta populaatioiden tilaa ja muutossuuntia voidaan tarkastella.
5.3 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä parantaakseen lintupopulaatioiden muutossuuntien mittaamista kriteerinä tällaisten populaatioiden tilan kuvaamiselle.
5.4 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä tarkoituksenaan määrittää kaikkien 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden muuttoreitit, käyttämällä saatavilla olevaa tietoa populaatioiden levinneisyydestä ja laskentatuloksista niiden lisääntymiskauden aikana ja sen ulkopuolella, sekä osallistumalla koordinoituihin rengastusohjelmiin.
5.5 Sopimuspuolet pyrkivät panemaan alulle ja tukemaan yhteisiä tutkimushankkeita, jotka koskevat 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden ekologiaa ja muutoksia sekä niiden elinympäristöjä, määrittääkseen niiden erityisvaatimukset sekä sopivimmat menetelmät niiden suojelua ja hoitoa varten.
5.6 Sopimuspuolet pyrkivät suorittamaan tutkimuksia, jotka koskevat kosteikkojen häviämisen, huononemisen ja häiriöiden vaikutuksia 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden käyttämien kosteikkojen kantokykyyn, sekä tällaisten populaatioiden muuttoliikkeisiin.
5.7 Sopimuspuolet pyrkivät suorittamaan tutkimuksia, jotka koskevat metsästyksen ja kaupan vaikutusta 1 taulukossa lueteltuihin populaatioihin ja näiden käyttömutojen merkitystä paikalliselle taloudelle ja kansantaloudelle.
5.8 Sopimuspuolet pyrkivät tekemään yhteistyötä asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa ja tukemaan tutkimus- ja seurantahankkeita.
6. Koulutus ja tiedottaminen
6.1 Sopimuspuolet järjestävät tarvittaessa koulutusohjelmia varmistaakseen, että tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta vastaavalla henkilökunnalla on riittävät tiedot sen tehokasta täytäntöönpanoa varten.
6.2 Sopimuspuolet tekevät yhteistyötä toistensa kanssa ja sopimuksen sihteeristön kanssa, tarkoituksenaan kehittää koulutusohjelmia ja vaihtaa asiaa koskevaa aineistoa.
6.3 Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään ohjelmia, tiedotusaineistoa ja järjestelmiä lisätäkseen kansalaisten tietoisuutta tämän toimintasuunnitelman tavoitteista, määräyksistä ja sisällöstä. Tässä suhteessa kiinnitetään erityisesti huomiota ihmisiin, jotka asuvat merkittävillä kosteikkoalueilla tai niiden läheisyydessä, näiden kosteikkoalueiden käyttäjiin (metsästäjät, kalastajat, turistit jne.) sekä paikallisviranomaisiin ja muihin päätöksentekijöihin.
6.4 Sopimuspuolet pyrkivät aloittamaan erityisiä kansalaisten tietoisuutta lisääviä kampanjoita 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden suojelemiseksi.
7. Täytäntöönpano
7.1 Tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa sopimuspuolet antavat tarvittaessa etusijan 1 taulukon A sarakkeessa luetelluille populaatioille.
7.2 Jos 1 taulukossa lueteltujen populaatioiden tapauksessa useampi kuin yksi saman lajin populaatio esiintyy sopimuspuolen alueella, kyseinen sopimuspuoli soveltaa suojelutoimenpiteitä, jotka koskevat heikoimman suojelutason omaavaa populaatiota tai populaatioita.
7.3 Sopimuksen sihteeristö koordinoi yhteistyössä teknisen komitean kanssa ja esiintymisalueella olevien valtioiden asiantuntijoiden avustuksella suojeluohjeiden kehittämistä tämän sopimuksen IV artiklan 4 kappaleen mukaisesti, avustaakseen sopimuspuolia tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa. Sopimuksen sihteeristö varmistaa tarvittaessa, että suojeluohjeet ovat yhdenmukaisia muiden kansainvälisten asiakirjojen nojalla hyväksyttyjen suojeluohjeiden kanssa. Näissä suojeluohjeissa pyritään ottamaan käyttöön kestävän käytön periaate. Ohjeet koskevat muun muassa:
a) lajikohtaisia toimintasuunnitelmia;
b) hätätoimenpiteitä;
c) alueselvitysten laatimista ja elinympäristöjen hoitomenetelmiä;
d) metsästystapoja;
e) vesilintujen kauppaa;
f) turismia;
g) satovahinkojen vähentämistä; ja
h) vesilintujen seurantapöytäkirja.
7.4 Sopimuksen sihteeristö laatii yhteistyössä teknisen komitean ja sopimuspuolten kanssa kansainvälisiä katsauksia, jotka ovat tarpeen tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanolle, mukaan luettuna:
a) raportit populaatioiden tilasta ja muutossuunnista;
b) selvityksistä ilmenevät tiedon puutteet;
c) kunkin populaation käyttämien paikkojen verkostot, mukaan luettuna katsaukset kunkin paikan suojelutasosta sekä kussakin tapauksessa toteutetuista hoitotoimenpiteistä;
d) kunkin maan asiaan liittyvä metsästyslainsäädäntö ja kauppalainsäädäntö, joka koskee tämän sopimuksen 2 liitteessä lueteltuja lajeja;
e) lajikohtaisten toimintasuunnitelmien valmistelu- ja täytäntöönpanovaihe;
f) palauttamishankkeet; ja
g) alkuperäiseen lajistoon kuulumattomien, ympäristöön istutettujen vesilintujen ja niiden risteytysten tilanne.
7.5 Sopimuksen sihteeristö pyrkii varmistamaan, että 7.4 kappaleessa mainitut katsaukset saatetaan ajan tasalle vähintään kolmen vuoden välein.
7.6 Tekninen komitea arvioi 7.3 ja 7.4 kappaleen nojalla laadittuja ohjeita ja katsauksia ja laatii niiden kehittämistä, sisältöä ja täytäntöönpanoa koskevien suositusten ja päätöslauselmien luonnokset, joita tarkastellaan sopimuspuolten kokouksen istunnoissa.
7.7 Sopimuksen sihteeristö laatii säännöllisesti katsauksen käyttökelpoisista järjestelmistä ylimääräisten voimavarojen (rahoitus ja tekninen apu) tarjoamiseksi tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa varten, ja antaa raportin kuhunkin sopimuspuolten kokouksen sääntömääräiseen istuntoon.
Taulukko 1
Muuttavien vesilintujen populaatioiden koko
LUOKITTELUN PERUSTEET
Seuraavat luokitteluperusteet taulukossa 1 ovat pohjana toimintasuunnitelman toimeenpanemiseksi:
Sarake A
Luokka 1: | a) Lajit, jotka kuuluvat sopimuksen liitteeseen I; |
b) Lajit, jotka kuuluvat IUCN:n vuoden 1994 uhanalaisten eläinten luetteloon (Groombridge 1993); tai | |
c) Populaatiot, joiden koko on pienempi kuin noin 10.000 yksilöä. | |
Luokka 2: | Populaatiot, joiden koko on noin 10.000 ja noin 25.000 yksilön välillä. |
Luokka 3: | Populaatiot, joiden koko on noin 25.000 ja noin 100.000 yksilön välillä ja joita vaarantavana tekijänä on: |
a) keskittyminen pieneen määrään alueita lajien vuosikierron jossakin vaiheessa; | |
b) riippuvuus elinympäristötyypistä, johon kohdistuu vakava uhka; | |
c) merkittävä pitkäaikainen väheneminen; tai | |
d) populaation koon tai muutoksen äärimmäiset vaihtelut. |
Yllä luokkiin 2 ja 3 kuuluvien lajien osalta viitataan tämän liitteen kohtaan 2.1.1.
Sarake B
Luokka 1: | Populaatiot, joiden koko on noin 25.000 ja noin 100.000 yksilön välillä, mutta jotka eivät täytä yllä sarakkeessa A kuvattuja edellytyksiä. |
Luokka 2: | Populaatiot, joiden koko on enemmän kuin noin 100.000 yksilöä ja joiden katsotaan tarvitsevan erityistä huomiota, joka johtuu: |
a) keskittymisestä pieneen määrään alueita lajien vuosikierron jossakin vaiheessa; | |
b) riippuvuudesta elinympäristötyypistä, johon kohdistuu vakava uhka; | |
c) merkittävästä pitkäaikaisesta vähenemisestä; tai | |
d) populaation koon tai muutoksen äärimmäisestä vaihtelusta. |
Sarake C
Luokka 1: | Populaatiot, joiden koko on enemmän kuin noin 100.000 yksilöä ja jotka voivat hyötyä merkittävästi kansainvälisestä yhteistyöstä ja jotka eivät täytä yllä sarakkeissa A tai B esitettyjä edellytyksiä. |
TARKISTUKSET
Tätä taulukkoa:
(a) tarkistetaan säännöllisesti teknisessä komiteassa tämän sopimuksen VII artiklan 3b- kohdan mukaisesti; ja
(b) muutetaan osapuolten kokouksessa tällaisten tarkistusten tulosten pohjalta tarpeen mukaan tämän sopimuksen VI artiklan 9d-kohdan mukaisesti.
SYMBOLIT
1 : Populaation koko tuntematon. Suojelutilanne arvioitu.
*: Katso kohtaa 2.1.1
HUOMAUTUKSET
1. Populaation kokoa koskeva tieto, jota on käytetty 1 taulukon valmistuksessa, vastaa mahdollisuuksien mukaan sopimusalueen mahdollisen pesivän kannan yksilömäärää. Populaation koko perustuu parhaaseen saatavilla olevaan julkaistuun arvioon.
2. Merkinnät (pesivä) tai (talvehtiva) populaatioiden yhteydessä ovat pelkästään apuna populaatioiden tunnistamisessa. Ne eivät merkitse kausittaisia rajoituksia näitä populaatioita koskeviin toimiin, jotka johtuvat tästä sopimuksesta tai toimintasuunnitelmasta.
A | B | C | |
Mycteria ibis | |||
Koko populaatio | 1 | ||
Ciconia nigra | |||
Länsi-Afrikka/Länsi-Eurooppa | 1c | ||
Keski-/Itä-Eurooppa (pesivä) | 2 | ||
Ciconia episcopus | |||
Trooppinen Afrikka (C. e. microscelis) | 1 | ||
Ciconia ciconia | |||
Etelä-Afrikka (C. c. ciconia) | 1c | ||
Luoteis-Afrikka/Länsi-Eurooppa (pesivä) (C. c .ciconia) | 3b | ||
Keski-/Itä-Eurooppa (pesivä.) (C. c. ciconia) | 2c | ||
Länsi-Aasia (pesivä) (C. c. ciconia) | 3b | ||
Plegadis falcinellus | |||
Saharan eteläpuoleinen Afrikka (P .f. falcinellus) | 11 | ||
Länsi-Afrikka/Eurooppa (P .f .falcinellus) | 1 | ||
Itä-Afrikka/Lounais-Aasia (P. f. falcinellus) | 2* | ||
Geronticus eremita | |||
Marokko | 1a | ||
Lounais-Aasia | 1a | ||
Threskiornis aethiopicus | |||
Saharan eteläpuoleinen Afrikka (T.a. aethiopicus) | 1 | ||
Irak/Iran (T.a. aethiopicus) | 1c | ||
Platalea leucorodia | |||
Itäinen Atlantti (P. l. leucorodia) | 1c | ||
Keski-/Kaakkois-Eurooppa (pesivä) (P. l. leucorodia) | 2 | ||
Punainenmeri (P. l. archeri) | 1c | ||
Lounais-Aasia/Etelä-Aasia (talvehtiva) (P. l. major) | 2 | ||
Platalea alba | |||
Koko populaatio | 2* | ||
Dendrocygna bicolor | |||
Afrikka | 1 | ||
Dendrocygna viduata | |||
Afrikka | 1 | ||
Thalassornis leuconotus | |||
Itä-/Etelä-Afrikka (T. l. leuconotus) | 2* | ||
Länsi-Afrikka (T. l. leuconotus) | 1c | ||
Oxyura leucocephala | |||
Läntinen Välimeri | 1a | ||
Itäinen Välimeri/Länsi-Aasia | 1a | ||
Cygnus olor | |||
Luoteis-Eurooppa | 2d | ||
Mustameri (talvehtiva) | 2 | ||
Kaspianmeri (talvehtiva) | 2a& 2d | ||
Cygnus cygnus | |||
Islanti (pesivä) | 2 | ||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Mustameri (talvehtiva) | 2 | ||
Länsi-Aasia (talvehtiva) | 21 | ||
Cygnus columbianus | |||
Eurooppa (talvehtiva) (C. c. bewickii) | 2 | ||
Kaspianmeri (talvehtiva) (C. c. bewickii) | 1c | ||
Anser brachyrhynchus | |||
Islanti (pesivä) | 2a | ||
Huippuvuoret (pesivä) | 1 | ||
Anser fabalis | |||
Läntinen taiga (pesivä) (A. f. fabalis) | 1 | ||
Läntinen tundra (A. f. rossicus) | 1 | ||
Anser albifrons | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (A. a. albifrons) | 1 | ||
Keski-Eurooppa (talvehtiva) (A. a. albifrons) | 2c | ||
Mustameri (talvehtiva) (A. a. albifrons) | 1 | ||
Kaspianmeri (talvehtiva) (A. a. albifrons) | 2 | ||
Grönlanti (pesivä) (A. a. flavirostris) | 3a* | ||
Anser erythropus | |||
Mustameri/Kaspianmeri (talvehtiva) | 1b | ||
Anser anser | |||
Islanti (pesivä) (A. a. anser) | 1 | ||
Pohjois-Eurooppa/Läntinen Välimeri (A. a. anser) | 1 | ||
Keski-Eurooppa/Pohjois-Afrikka (A. a. anser) | 2* | ||
Mustameri (talvehtiva) (A. a. anser) | 1 | ||
Länsi-Siperia/Kaspianmeri (A. a. anser) | 1 | ||
Branta leucopsis | |||
Grönlanti (pesivä) | 1 | ||
Huippuvuoret (pesivä) | 2 | ||
Venäjä (pesivä) | 1 | ||
Branta bernicla | |||
Siperia (pesivä) (B. b. bernicla) | 2b | ||
Huippuvuoret (pesivä) (B. b. hrota) | 1c | ||
Irlanti (talvehtiva) (B. b. hrota) | 2 | ||
Branta ruficollis | |||
Koko populaatio | 1b | ||
Alopochen aegyptiacus | |||
Koko populaatio | 11 | ||
Tadorna ferruginea | |||
Läntinen Välimeri | 1c | ||
Itäinen Välimeri/Mustameri | 2 | ||
Lounais-Aasia | 1 | ||
Tadorna cana | |||
Koko populaatio | 1 | ||
Tadorna tadorna | |||
Luoteis-Eurooppa | 2a | ||
Läntinen Välimeri | 2 | ||
Mustameri | 1 | ||
Kaspianmeri | 1 | ||
Plectropterus gambensis | |||
Länsi-Afrikka (P. g. gambensis) | 1 | ||
Etelä-Afrikka (P. g. niger) | 1 | ||
Sarkidiornis melanotos | |||
Afrikka (S. m. melanotos) | 11 | ||
Nettapus auritus | |||
Länsi-Afrikka | 1c | ||
Etelä-/Itä-Afrikka | 11 | ||
Anas penelope | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 2c | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) | 2c | ||
Anas strepera | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (A. s. strepera) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (A. s. strepera) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) (A. s. strepera) | 1 | ||
Anas crecca | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (A. c. crecca) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (A. c. crecca) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) ( A. c. crecca) | 2c | ||
Anas capensis | |||
Koko populaatio | 11 | ||
Anas platyrhynchos | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (A. p. platyrhynchos) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (A. p. platyrhynchos) | 2c | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) (A. p. platyrhynchos) | 1 | ||
Anas undulata | |||
Etelä-Afrikka (A. u. undulata) | 1 | ||
Anas acuta | |||
Länsi-Afrikka (talvehtiva) | 1 | ||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 2c | ||
Lounais-Aasia/Itä-Afrikka (talvehtiva) | 1 | ||
Anas erythrorhyncha | |||
Etelä-/Itä-Afrikka | 1 | ||
Anas hottentota | |||
Länsi-Afrikka | 1c1 | ||
Etelä-/Itä-Afrikka | 11 | ||
Anas querquedula | |||
Länsi-Afrikka (talvehtiva) | 1 | ||
Itä-Afrikka/Aasia (talvehtiva) | 1 | ||
Anas clypeata | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Läntinen Välimeri (talvehtiva) | 2a | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) | 1 | ||
Marmaronetta angustirostris | |||
Läntinen Välimeri | 1b | ||
Itäinen Välimeri | 1b | ||
Lounais-Aasia | 1b | ||
Netta rufina | |||
Lounais-/Keski-Eurooppa | 2* | ||
Kaakkois-Eurooppa | 3c | ||
Lounais-Aasia | 1 | ||
Netta erythrophthalma | |||
Etelä-/Itä-Afrikka (N. e. brunnea) | 11 | ||
Aythya ferina | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 2c | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 2c | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) | 2c1 | ||
Aythya nyroca | |||
Afrikka (talvehtiva) | 1c | ||
Eurooppa (talvehtiva) | 3c | ||
Lounais-Aasia | 1c | ||
Aythya fuligula | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) | 1 | ||
Aythya marila | |||
Itäinen Atlantti (talvehtiva) (A. m. marila) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (A. m. marila) | 1 | ||
Somateria mollissima | |||
Eurooppa (S. m. mollissima) | 1 | ||
Somateria spectabilis | |||
Koillis-Eurooppa | 1 | ||
Polysticta stelleri | |||
Koillis-Eurooppa (talvehtiva.) | 2 | ||
Clangula hyemalis | |||
Islanti/Grönlanti (pesivä) | 2c | ||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 1 | ||
Kaspianmeri (talvehtiva) | 1c | ||
Melanitta nigra | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (M. n. migra) | 2a | ||
Melanitta fusca | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (M. f. fusca) | 2a | ||
Mustameri/Kaspianmeri (talvehtiva) (M. f. fusca) | 1c | ||
Bucephala clangula | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (B. c. clangula) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (B. c. clangula) | 2* | ||
Kaspianmeri (talvehtiva) (B. c. clangula) | 2 | ||
Mergellus albellus | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) | 3a | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) | 1 | ||
Mergus serrator | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (M. s. serrator) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (M. s. serrator) | 1 | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) (M. s. serrator) | 1c | ||
Mergus merganser | |||
Luoteis-Eurooppa (talvehtiva) (M. m. merganser) | 1 | ||
Mustameri/Välimeri (talvehtiva) (M. m. merganser) | 1c | ||
Lounais-Aasia (talvehtiva) (M. m. merganser) | 2 |