Asetus Viron kanssa yhteistyöstä vesiensuojelun alalla tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 4/2000 (Julkaistu 25.1.2000)
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Tallinnassa 12 päivänä helmikuuta 1999 tehty Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välinen yhteistyötä vesiensuojelun alalla koskeva sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 23 päivänä joulukuuta 1999 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 27 päivänä joulukuuta 1999, tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2000 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen on Suomessa ympäristöministeriö.
3 §
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä tammikuuta 2000.
SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä vesiensuojelun alalla
Suomen tasavallan hallitus ja Viron tasavallan hallitus, jäljempänä "sopimuspuolet", jotka
ottavat huomioon Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä 7 päivänä marraskuuta 1991 allekirjoitetun sopimuksen yhteistyöstä ympäristönsuojelun alalla,
pitävät tärkeänä kehittää ja syventää kahdenvälistä yhteistyötä vesiensuojelun alalla,
ovat 22 päivänä maaliskuuta 1974 allekirjoitetun Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevan yleissopimuksen (Helsingin sopimus) sopimuspuolia,
ovat tietoisia, että 9 päivänä huhtikuuta 1992 allekirjoitettu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskeva yleissopimus korvaa voimaantullessaan vuoden 1974 Helsingin sopimuksen,
ovat vakuuttuneita siitä, että Suomenlahden ja koko Itämeren meriympäristön tilan parantaminen on elintärkeää kummankin maan luonnolle, taloudelle, kulttuurille ja hyvinvoinnille,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaSopimuksen tarkoitus
Tämän sopimuksen tarkoituksena on kestävän kehityksen turvaamiseksi edistää vesiensuojelua ja muuta siihen liittyvää ympäristönsuojelua Suomessa ja Virossa. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään ja ehkäisemään vesien, etenkin Suomenlahden, kuormitusta erityisesti soveltamalla parasta käytettävissä olevaa teknologiaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä.
2 artiklaToimivaltaiset viranomaiset
1. Sopimuspuolet ilmoittavat tämän sopimuksen tullessa voimaan toisilleen diplomaattiteitse niistä viranomaisista, jotka ovat toimivaltaisia huolehtimaan sopimuksen panemisesta täytäntöön, ja näiden viranomaisten toimialoista. Sopimuspuolet ilmoittavat samoin toisilleen toimivaltaisten viranomaisten muuttumisesta.
2. Toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän sopimuksen tarkoittamissa asioissa suoraan yhteistyössä keskenään.
3 artiklaYhdyskunnat
1. Sopimuspuolet huolehtivat tarvittavista toimenpiteistä yhdyskuntien jätevesien puhdistamiseksi siten, että yli 2 000 asukkaan yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa saavutetaan vuoden 2005 loppuun mennessä keskimäärin 90 prosentin puhdistusteho orgaanisen aineen ja fosforin osalta. Vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuus saa olla keskimäärin enintään BOD 7 15 mg/l ja kokonaisfosfori 1,0 mg/l ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien. Viemäriverkkojen ulkopuolella sijaitsevien tiheästi asuttujen alueiden liittämistä yhteisen viemäröinnin ja jätevesien käsittelyn piiriin edistetään. Viron sopimuspuolella on kuitenkin mahdollisuus ennen vuoden 2003 loppua ilmoittaa Suomen sopimuspuolelle, pystyykö se täyttämään puhdistetun jäteveden BOD 7 :n ja fosforin pitoisuusvaatimukset
2. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että vuoteen 2005 mennessä sellaisissa asukasvastineluvultaan yli 10 000 asukkaan puhdistamoissa, joiden purkuvesistö on typelle herkkää vesialuetta, tehostetaan typen poistoa siten, että saavutetaan keskimäärin 50 prosentin poisto vuosikeskiarvona laskettuna.
3. Sopimuspuolet edistävät yhdyskuntajätevesistä poikkeavien haitallisten jätevesien riittävää esikäsittelyä, jotta varmistetaan viemäriverkon ja puhdistamon tehokas toiminta sekä lietteen käyttökelpoisuus. Jätevesilietteen asianmukaista käsittelyä ja hyötykäyttöä edistetään. Haitallisista aineista johtuvia riskejä terveydelle ja luonnolle vähennetään.
4. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tarkkailussa seurataan myös tulokuormitusta ja puhdistustehoa sekä purkuvesistön kuormitusta.
5. Sopimuspuolet huolehtivat siitä, että viemäriverkkojen huolto, saneeraus ja uusien viemäreiden rakentaminen toteutetaan siten, että viemärit ovat tiiviitä ja toimintavarmoja. Viemäriverkkoja kehitetään niin, että ohitukset ja ylivuodot sekä viemäriin joutuvien sade-, kuivatus- ja vuotovesien määrät ovat mahdollisimman pienet.
4 artiklaTeollisuus ja energiantuotanto
1. Sopimuspuolet edistävät parhaan käytettävissä olevan teknologian ja ympäristön kannalta parhaan käytännön soveltamista teollista toimintaa harjoitettaessa.
2. Sopimuspuolet ryhtyvät toimiin, joissa kaikkia ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia tarkastellaan samanaikaisesti ja joiden tarkoituksena on tuotantoprosesseja parantamalla ja jätevesien käsittelyä tehostamalla vähentää haitallisten aineiden, erityisesti raskasmetallien, myrkyllisten ja pysyvien orgaanisten aineiden sekä ravinteiden päästöjä kaikissa teollisuuslaitoksissa. Tavoitteena on vuoteen 2005 mennessä vähentää näiden aineiden kokonaispäästöjä keskimäärin noin 50 prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1995.
3. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään yleiseen viemäriin johdettavien teollisuuslaitosten jätevesien aiheuttamaa kuormitusta tehostamalla erityisesti jätevesien esikäsittelyä.
5 artiklaKalankasvatus
Sopimuspuolet kehittävät ja ottavat käyttöön sellaisia uusia laitostyyppejä, puhdistusmenetelmiä, rehulaatuja ja ruokintatapoja sekä laitosten käyttö- ja hoitomenetelmiä, joiden avulla kalankasvatuksesta johtuva vesistöjen kuormitus rajoitetaan mahdollisimman vähäiseksi. Kalanviljelylaitosten ravinnepäästöt eivät saisi 1.1.2000 jälkeen ylittää vuosittaisia keskiarvoja 8 grammaa fosforia (kok-P) ja 70 grammaa typpeä (kok-N) yhtä tuotettua kalakiloa kohti (elävä kala). Nämä arvot lasketaan siten, että elävä kala sisältää 0,4 prosenttia fosforia ja 2,75 prosenttia typpeä. Nämä vaatimukset eivät koske kalanviljelylaitoksia, jotka tuottavat kalanpoikasia luonnonvesiin istuttamista varten.
6 artiklaMaatalous
1. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään typpi- ja fosforikuormitusta pitäen tavoitteena karjatalouden ja peltoviljelyn päästöjen yhdessä aiheuttaman kuormituksen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä vähintään 50 prosenttia siitä, mitä se oli 1990-luvun alussa. Lisäksi pyritään vähentämään ammoniakkipäästöjä ilmaan.
2. Sopimuspuolet parantavat karjataloudessa tuorerehun puristenesteen ja lannan varastointia sekä edistävät niiden käyttöä lannoitteena. Karjatalousyksiköiden lannan ja virtsan käsittely ja varastointi toteutetaan siten, että lantaa ei levitetä pelloille routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan.
3. Sopimuspuolet uusivat yhteistyössä vuoden 2000 alkuun mennessä maatalouden vesiensuojelua koskevat kummankin sopimuspuolen ohjelmat ja suositukset hyvistä viljelymenetelmistä. Ohjelmiin ja suosituksiin sisällytetään suositeltavat toimintatavat eroosion ja ravinteiden huuhtoutumisen vähentämiseksi, maan talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäämiseksi ja tiivistymisen estämiseksi, suojakaistojen muodostamiseksi ja kemikaalien käytön vähentämiseksi.
7 artiklaMetsätalous ja turvetuotanto
1. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään metsätalouden aiheuttamaa vesien kuormitusta ja pitämään tällöin tavoitteena erityisesti ravinnepäästöjen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä noin 40 prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1993.
2. Sopimuspuolet pyrkivät varmistamaan, että metsätaloutta varten tehtävissä ojituksissa, lannoituksessa, hakkuissa, maanpinnan muokkauksessa ja torjunta-aineiden käytössä otetaan huomioon vesiensuojelun vaatimukset 1 kappaleessa mainitun tavoitteen saavuttamiseksi.
3. Sopimuspuolet pyrkivät vähentämään turvetuotannon aiheuttamaa vesien kuormitusta ja pitämään tällöin tavoitteena ravinnepäästöjen vähentämistä vuoteen 2005 mennessä noin 30 prosenttia siitä, mitä ne olivat vuonna 1993.
4. Sopimuspuolet laativat vuoteen 2000 mennessä metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua koskevat kummankin sopimuspuolen ajanmukaiset ohjelmat sekä suositukset hyvistä metsänhoitomenetelmistä ja turvetuotannon vesiensuojelutoimista.
8 artiklaOnnettomuuksista sekä poikkeustilanteista ja -ilmiöistä ilmoittaminen
1. Sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen ilmoittaa toisen sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle viivytyksettä meriympäristön tilaan haitallisesti vaikuttavista onnettomuuksista ja poikkeustilanteista sekä toimista ymparistöhaittojen torjumiseksi. Poikkeuksellisista meriympäristön tilan muutoksista ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan samalla tavalla, minkä jälkeen osapuolet ryhtyvät yhdessä selvittämään muutosten syitä.
2. Edellä 1 kappaleessa ilmoitusvelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaisia pilaantumisvahinkoja, joiden torjumisessa sovelletaan 8 päivänä joulukuuta 1993 Suomen ja Viron välillä allekirjoitettua sopimusta yhteistyöstä torjuttaessa pilaantumisvahinkoja merellä.
9 artiklaTutkimuksen, koulutuksen ja tietojenvaihdon edistäminen
1. Sopimuspuolet harjoittavat yhteistyössä merentutkimusta Suomenlahdella. Suomenlahden tilan kehitystä seurataan edelleen yhteistyössä kaikkien Suomenlahden rantavaltioiden kanssa. Sopimuspuolten tutkimuslaitokset osallistuvat siihen mahdollisuuksiensa mukaan.
2. Sopimuspuolet edistävät vesiensuojelua kehittämällä siihen liittyvää tutkimusta, koulutusta ja tietojenvaihtoa. Myös käytännön vesiensuojelutoimia kehitetään tutkimuksen avulla.
3. Sopimuspuolet kiinnittävät koulutuksen järjestämisessä huomiota etenkin vesiensuojelun hallintoa ja lainsäädäntöä koskevaan koulutukseen, yhdyskuntien, teollisuuden ja maa- ja metsätalouden jätevesien ympäristövaikutuksiin ja käsittelyvaatimuksiin sekä viemäri- ja puhdistuslaitosten hoitoon.
10 artiklaSopimuksen täytäntöönpanon valvonta
1. Sopimuspuolten välinen vesiensuojelun alatyöryhmä seuraa ja raportoi vuosittain sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden toteutumisesta Suomen ja Viron väliselle ympäristönsuojelutyöryhmälle. Sopimuksen tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yksityiskohtaisesti vuonna 2006.
2. Sopimuspuolet seuraavat rannikkovesiensä tilaa oman ohjelmansa mukaisesti. Etenkin eniten kuormittuneisiin rannikkovesiin kiinnitetään huomiota. Sopimuspuolet arvioivat tulosten perusteella vesiensuojelutoimien riittävyyttä ja niiden mahdollista tehostamistarvetta.
11 artiklaLoppumääräykset
1. Tämä sopimus tulee voimaan 30 vuorokauden kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen, että ne ovat täyttäneet sopimuksen voimaansaattamiseksi tarvittavat valtionsisäiset edellytykset.
2. Sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimuspuoli voi irtisanoa sen toiselle sopimuspuolelle tehtävällä kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta.
3. Tämän sopimuksen tullessa voimaan lakkaa Tallinnassa 2. päivänä heinäkuuta 1993 tehty sopimus Suomen tasavallan hallituksen ja Viron tasavallan hallituksen välillä yhteistyöstä vesiensuojelun alalla.
Tehty Tallinnassa 12. päivänä helmikuuta 1999 kahtena suomen- ja vironkielisenä kappaleena, joiden kummatkin tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.