111/1999

Kansainvälinen yleissopimus turvallisista konteista, 1972

Johdanto-osa

SOPIMUSPUOLET, jotka

TOTEAVAT korkean henkilöturvallisuustason ylläpidon tarpeen konttien käsittelyssä, pinoamisessa ja kuljetuksessa,

OTTAVAT HUOMIOON kansainvälisen konttiliikenteen helpottamisen tarpeen,

TOTEAVAT tässä yhteydessä yhteisten kansainvälisten turvallisuusvaatimusten määräämisen edut,

KATSOVAT, että tämä päämäärä voidaan parhaiten saavuttaa tekemällä kansainvälinen yleissopimus,

OVAT PÄÄTTÄNEET määrätä rakennevaatimukset turvallisuuden takaamiseksi konttien käsittelyssä, pinoamisessa ja kuljetuksessa tavanomaisessa käytössä ja tämän vuoksi

OVAT SOPINEET seuraavaa:

I artikla
Tähän yleissopimukseen sisältyvä yleinen velvoite

Sopimuspuolet sitoutuvat saattamaan voimaan tämän yleissopimuksen määräykset ja sen liitteet, jotka ovat tämän yleissopimuksen erottamaton osa.

II artikla
Määritelmät

Ellei nimenomaan ole toisin määrätty, tässä yleissopimuksessa:

1. kontilla tarkoitetaan kuljetusvälinettä, joka on

(a) pysyväisluonteinen ja siten riittävän kestävä toistuvaan käyttöön,

(b) erityisesti suunniteltu helpottamaan tavaroiden kuljetusta yhdellä tai useammalla kuljetusmuodolla ilman välillä tapahtuvaa jälleenlastausta,

(c) suunniteltu kiinnitettäväksi ja/tai helposti käsiteltäväksi ja jossa on kulmakiinnikkeet näitä tarkoituksia varten,

(d) kooltaan sellainen, että sen pohjan neljän ulkokulman rajoittama ala on joko

1) vähintään 14 m2 (150 neliöjalkaa) tai

2) vähintään 7 m2 (75 neliöjalkaa), jos se on varustettu yläkulmakiinnikkein;

käsitteeseen kontti eivät sisälly ajoneuvot eivätkä pakkaukset; kuitenkin siihen sisältyvät kuorma-auton alustalla kuljetettavat kontit,

2. kulmakiinnikkeillä tarkoitetaan kontin ylä- ja/tai alaosaan käsittelyn, pinoamisen ja/tai kiinnityksen helpottamiseksi sijoitettujen kiinnitysaukkojen ja pintojen muodostamaa kokonaisuutta,

3. hallinnolla tarkoitetaan sen sopimuspuolen hallitusta, jonka toimivallan alaisena kontit on hyväksytty,

4. hyväksytyllä tarkoitetaan hallinnon hyväksymää,

5. hyväksynnällä tarkoitetaan hallinnon tekemää päätöstä siitä, että tietty rakennetyyppi tai kontti on turvallinen tämän yleissopimuksen tarkoittamassa merkityksessä,

6. kansainvälisellä kuljetuksella tarkoitetaan kuljetusta sellaisten lähtö- ja määräpaikkojen välillä, jotka sijaitsevat kahdessa eri maassa ja joista ainakin toiseen sovelletaan tätä yleissopimusta, tätä yleissopimusta sovelletaan myös silloin, kun osa kahden maan välisestä kuljetustoimenpiteestä tapahtuu sellaisen maan alueella, johon tätä yleissopimusta sovelletaan,

7. kuormalla tarkoitetaan kaikkia tavaroita, artikkeleita, kauppatavaroita ja esineitä, joita kuljetetaan konteissa,

8. uudella kontilla tarkoitetaan konttia, jonka valmistus alkoi tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen,

9. vanhalla kontilla tarkoitetaan konttia, joka ei ole uusi kontti,

10. omistajalla tarkoitetaan sopimuspuolen kansallisessa lainsäädännössä tarkoitettua omistajaa tahi vuokraajaa tai takuun antanutta haltijaa, jos osapuolten välisellä sopimuksella on määrätty tällaiselle vuokraajalle tai haltijalle omistajan vastuu kontin kunnossapidosta ja tarkastuksista,

11. konttityypillä tarkoitetaan hallinnon hyväksymää rakennetyyppiä,

12. tyyppisarjan kontilla tarkoitetaan hyväksytyn rakennetyypin mukaisesti valmistettua konttia,

13. prototyypillä tarkoitetaan konttia, joka edustaa rakennetyypin mukaisia sarjavalmistuksessa olevia tai sellaiseen tarkoitettuja kontteja,

14. suurimmalla kokonaispainolla eli merkinnällä rating tai R tarkoitetaan kontin ja sen kuorman suurinta sallittua yhteenlaskettua painoa,

15. taaralla tarkoitetaan tyhjän kontin painoa siihen pysyvästi kiinnitetyt lisävarusteet mukaan luettuna, ja

16. suurimmalla sallittu hyötykuormalla eli merkinnällä P tarkoitetaan suurimman kokonaispainon ja taaran erotusta.

III artikla
Soveltaminen

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan kansainvälisessä liikenteessä käytettäviin uusiin ja vanhoihin kontteihin lukuun ottamatta erityisesti ilmakuljetuksiin tarkoitettuja kontteja.

2. Jokainen uusi kontti on hyväksyttävä I liitteeseen sisältyvien tyyppitestausta tai yksittäistestausta koskevien määräysten mukaisesti.

3. Jokainen vanha kontti on hyväksyttävä I liitteeseen sisältyvien vanhojen konttien hyväksymistä koskevien soveltuvien määräysten mukaisesti viiden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä.

IV artikla
Testaus, katsastus, hyväksyntä ja kunnossapito

1. Kunkin hallinnon on luotava I liitteen määräysten toteuttamiseksi tässä yleissopimuksessa esitettyjen kriteerien mukainen tehokas konttien testaus-, katsastus- ja hyväksymisjärjestelmä, kuitenkin siten, että hallinto voi antaa tällaisen testauksen, katsastuksen ja hyväksymisen asianmukaisesti valtuuttamiensa laitosten tehtäväksi.

2. Hallinnon, joka antaa tällaisen testauksen, katsastuksen ja hyväksymisen jonkin laitoksen tehtäväksi, on ilmoitettava siitä Valtioiden välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön (jäljempänä 'järjestö') pääsihteerille välitettäväksi edelleen muille sopimuspuolille.

3. Hyväksymishakemus voidaan jättää minkä tahansa sopimuspuolen hallinnolle.

4. Jokainen kontti on pidettävä turvallisessa kunnossa I liitteen määräysten mukaisesti.

5. Ellei hyväksytty kontti todellisuudessa täytä I ja II liitteen vaatimuksia, kyseisen hallinnon on ryhdyttävä tarpeellisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin kontin saattamiseksi näiden vaatimusten mukaiseksi tai peruakseen sen hyväksynnän.

V artikla
Hyväksynnän tunnustaminen

1. Sopimuspuolten on tunnustettava jonkin muun sopimuspuolen toimivaltansa nojalla tämän yleissopimuksen ehtojen mukaisesti antama hyväksyntä kaikkiin tässä yleissopimuksessa käsiteltyihin tarkoituksiin. Muiden sopimuspuolten on katsottava se yhtä päteväksi kuin itse antamansa hyväksyntä.

2. Sopimuspuoli ei saa määrätä tässä yleissopimuksessa tarkoitetuille konteille mitään muita rakenteellisia turvallisuusvaatimuksia tai kokeita; kuitenkaan mikään tässä yleissopimuksessa ei estä soveltamasta kansallisia asetuksia tai lakeja tahi kansainvälisten sopimusten määräyksiä, jotka koskevat lisävaatimuksia tai testauksia erityisesti vaarallisten aineiden kuljetukseen tarkoitettujen konttien rakennelujuudelle tai irtolastina nesteiden kuljetukseen käytettävien konttien erityisominaisuuksille taikka ilmateitse kuljetettaville konteille. Käsitteellä vaarallinen aine on sille kansainvälisissä sopimuksissa annettu merkitys.

VI artikla
Valvonta

1. Jokainen III artiklan mukaisesti hyväksytty kontti on sopimuspuolten alueilla kyseisten sopimuspuolten asianmukaisesti valtuuttamien virkailijain valvonnan alainen. Tämä valvonta on rajoitettava sen toteamiseen, että kontissa on voimassa oleva tämän yleissopimuksen vaatimusten mukainen turvallisuuskilpi, ellei ole olemassa selviä todisteita olettaa kontin kunnon olevan sellainen, että se aiheuttaa ilmeisen vaaran turvallisuudelle. Tässä tapauksessa valvontaa suorittavan virkailijan on rajoitettava toimintansa vain siihen, mikä on tarpeen sen varmistamiseksi, että kontti palautetaan turvalliseen kuntoon ennen kuin sen käyttöä jatketaan.

2. Jos kontti näyttää tulleen vaaralliseksi sellaisen vian vuoksi, joka on saattanut olla olemassa konttia hyväksyttäessä, vian havainneen sopimuspuolen on ilmoitettava siitä kyseisestä hyväksynnästä vastuulliselle hallinnolle.

VII artikla
Allekirjoitus, ratifiointi, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien toimistossa Genevessä 15 päivään tammikuuta 1973 saakka ja sen jälkeen 1 päivästä helmikuuta 31 päivään joulukuuta 1973 mainitut päivät mukaan luettuina järjestön päämajassa Lontoossa kaikille Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltioille tai sen erityisjärjestöjen tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsenille taikka Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön hyväksyneille sopimuspuolille sekä muille valtioille, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous on kutsunut tämän yleissopimuksen sopimuspuoliksi.

2. Tämän yleissopimuksen allekirjoittaneet valtiot voivat ratifioida tai hyväksyä sen.

3. Tähän yleissopimukseen voivat liittyä kaikki 1 kappaleessa mainitut valtiot.

4. Ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat talletetaan järjestön pääsihteerin (jäljempänä 'pääsihteeri') huostaan.

VIII artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua kymmenennen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivästä lukien.

2. Valtiossa, joka ratifioi, tunnustaa tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen kymmenennen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamisen jälkeen, tämä yleissopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, kun tämä valtio on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjansa.

3. Ellei valtio, joka tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi siihen tehdyn muutoksen voimaantulon jälkeen, ilmaise muunlaista aikomusta,

(a) se katsotaan yleissopimuksen sopimuspuoleksi sen muutetussa muodossa; ja

(b) se katsotaan muuttamattoman yleissopimuksen sopimuspuoleksi suhteessa sellaiseen yleissopimuksen osapuoleen, jota kyseinen muutos ei sido.

IX artikla
Tämän yleissopimuksen osan tai osien muuttamista koskeva menettely

1. Tätä yleissopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolen ehdotuksesta mitä tahansa tässä artiklassa esitettyä menettelyä noudattaen.

2. Muutos järjestön harkittua asiaa:

(a) Sopimuspuolen pyynnöstä mitä tahansa sen tähän yleissopimukseen ehdottamaa muutosta on harkittava järjestössä. Jos kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista äänestäjistä hyväksyy tällaisen muutoksen järjestön meriturvallisuuskomiteassa, johon kaikki sopimuspuolet on kutsuttava osallistumaan ja äänestämään, on kyseisestä muutoksesta ilmoitettava kaikille järjestön jäsenille ja kaikille sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen sen harkintaa järjestön yleiskokouksessa. Jokaisella järjestöön kuulumattomalla sopimuspuolella on oikeus osallistua ja äänestää yleiskokouksen käsitellessä muutosta.

(b) Jos kahden kolmasosan enemmistö yleiskokouksessa läsnäolevista äänestäjistä hyväksyy muutoksen ja jos tähän enemmistöön sisältyy kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista äänestävistä sopimuspuolista, pääsihteerin on ilmoitettava muutoksesta kaikille sopimuspuolille hyväksymistä varten.

(c) Tällainen muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin kaksi kolmasosaa sopimuspuolista hyväksyi sen. Muutos tulee voimaan kaikkien muiden paitsi niiden sopimuspuolten osalta, jotka ennen sen voimaantuloa ilmoittavat, etteivät ne hyväksy muutosta.

3. Konferenssin tekemä muutos

Sopimuspuolen pyynnöstä, jota kannattaa vähintään kolmasosa sopimuspuolista, pääsihteerin on kutsuttava koolle konferenssi, johon kaikki VII artiklassa mainitut valtiot kutsutaan osallistumaan.

X artikla
Liitteiden muuttamista koskeva erityismenettely

1. Sopimuspuolen pyynnöstä mitä tahansa sen liitteisiin ehdottamaa muutosta on harkittava järjestössä.

2. Jos kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista äänestäjistä järjestön meriturvallisuuskomiteassa, johon kaikki sopimuspuolet on kutsuttava osallistumaan ja äänestämään, hyväksyy muutoksen ja jos tähän enemmistöön kuuluu kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista ja äänestävistä sopimuspuolista, pääsihteerin on ilmoitettava kyseisestä muutoksesta kaikille sopimuspuolille hyväksymistä varten.

3. Tällainen muutos tulee voimaan meriturvallisuuskomitean sen hyväksymisen yhteydessä määräämänä päivänä, ellei meriturvallisuuskomitean samassa yhteydessä määräämään aikaisempaan päivään mennessä yksi viidesosa sopimuspuolista tai viisi sopimuspuolta riippuen siitä, kumpi luku on pienempi, ilmoita pääsihteerille vastustavansa muutosta. Meriturvallisuuskomitean on määrättävä tässä kohdassa tarkoitetut päivämäärät kahden kolmasosan enemmistöllä läsnäolevista äänestäjistä, johon enemmistöön on kuuluttava kahden kolmasosan enemmistö läsnäolevista äänestävistä sopimuspuolista.

4. Tullessaan voimaan muutos korvaa ja kumoaa kaikki ne aikaisemmat määräykset, joita se koskee, kaikkien niiden sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole vastustaneet muutosta; sopimuspuolen tekemä vastalause ei sido muita sopimuspuolia tässä yleissopimuksessa tarkoitettujen konttien hyväksymisen osalta.

5. Pääsihteerin on ilmoitettava kaikille sopimuspuolille ja kaikille järjestön jäsenille kaikista tämän artiklan mukaisista pyynnöistä ja ilmoituksista sekä päivämäärät, jolloin muutokset tulevat voimaan.

6. Jos meriturvallisuuskomitea on käsitellyt liitteitä koskevaa muutosehdotusta, mutta ei ole hyväksynyt sitä, mikä tahansa sopimuspuoli voi vaatia kutsuttavaksi koolle konferenssin, johon VII artiklassa mainitut valtiot on kutsuttava. Saatuaan kannatusilmoituksen vähintään yhdeltä kolmasosalta muista sopimuspuolista pääsihteerin on kutsuttava konferenssi koolle käsittelemään liitteisiin tehtäviä muutoksia.

XI artikla
Irtisanominen

1. Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen tallettamalla sitä koskevan asiakirjan pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua kyseisen asiakirjan tallettamisesta pääsihteerille.

2. Sopimuspuoli, joka on ilmoittanut vastustavansa liitteiden muutosta, voi irtisanoa tämän yleissopimuksen, ja tällainen irtisanominen tulee voimaan samana päivänä, jolloin tällainen muutos tulee voimaan.

XII artikla
Voimassaolon lakkaaminen

Tämä yleissopimus lakkaa olemasta voimassa, jos sopimuspuolten lukumäärä on kahdentoista peräkkäisen kuukauden pituisen ajanjakson aikana pienempi kuin viisi.

XIII artikla
Riitakysymysten sovittelu

1. Kahden tai useamman sopimuspuolen väliset riitakysymykset, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja joita ei voida ratkaista neuvotteluilla tai muutoin sovittelemalla, voidaan jonkin kyseisen sopimuspuolen pyynnöstä siirtää kokoonpanoltaan seuraavan välitystuomioistuimen ratkaistavaksi: kukin riidan osapuoli määrää yhden välittäjän ja nämä kaksi välittäjää määräävät kolmannen välittäjän, joka toimii puheenjohtajana. Jos jokin sopimuspuoli ei kolmen kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta ole kyennyt määräämään välittäjää tai jos välittäjät eivät ole kyenneet valitsemaan puheenjohtajaa, mikä tahansa osapuoli voi vaatia pääsihteeriä määräämään välittäjän tai välitystuomioistuimen puheenjohtajan.

2. Kappaleen 1 määräysten mukaisesti määrätyn välitystuomioistuimen päätös sitoo kaikkia riidan osapuolia.

3. Välitystuomioistuin päättää itse työjärjestyksestään.

4. Välitystuomioistuimen menettelytapoja, kokoontumispaikkaa ja sille tulevia erimielisyyksiä koskevat päätökset on tehtävä enemmistöpäätöksinä.

5. Kumpikin riidan osapuoli voi siirtää jokaisen päätöksen tulkinnasta tai toteuttamisesta aiheutuneen riidan päätöksen antaneen välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.

XIV artikla
Varaumat

1. Tätä yleissopimusta koskevat varaumat ovat sallittuja lukuun ottamatta varaumia, jotka koskevat I - VI artiklan, XIII artiklan ja tämän artiklan sekä liitteiden määräyksiä, edellyttäen, että tällaisista varaumista ilmoitetaan kirjallisesti ja, jos ne ilmoitetaan ennen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamista, ne myös vahvistetaan kyseisessä asiakirjassa. Pääsihteerin on ilmoitettava tällaisista varaumista kaikille VII artiklassa mainituille valtioille.

2. Kappaleen 1 mukaisesti tehty varauma:

(a) muuttaa varauman tehneen sopimuspuolen osalta niitä tämän yleissopimuksen määräyksiä, joita varauma koskee, varauman edellyttämässä määrin,

(b) muuttaa näitä määräyksiä samassa määrin muiden sopimuspuolten osalta niiden suhteissa varauman tehneeseen sopimuspuoleen.

3. Sopimuspuoli, joka on tehnyt 1 kohdan mukaisen varauman, voi milloin tahansa peruuttaa sen pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella.

XV artikla
Ilmoitukset

Pääsihteerin on IX, X ja XIV artiklassa määrättyjen ilmoitusten ja tiedonantojen lisäksi ilmoitettava kaikille VII artiklassa mainituille valtioille seuraavista seikoista:

(a) VII artiklan mukaiset allekirjoittamiset, ratifioinnit, hyväksymiset ja liittymiset;

(b) päivämäärät, jolloin tämä yleissopimus tulee VIII artiklan mukaisesti voimaan;

(c) päivämäärät, jolloin tämän yleissopimuksen muutokset tulevat IX ja X artiklan mukaisesti voimaan;

(d) XI artiklan mukaiset irtisanomiset;

(e) tämän yleissopimuksen voimassaolon XII artiklan mukainen lakkaaminen.

XVI artikla
Todistusvoimaiset tekstit

Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan pääsihteerin huostaan, jonka on lähetettävä oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille VII artiklassa mainituille valtioille.

TÄMÄN VAKUUDEKSI hallitustensa asianmukaisesti allekirjoittajiksi valtuuttamat täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

TEHTY Genevessä 2 päivänä joulukuuta 1972.

I liite Konttien testausta, katsastusta, hyväksymistä ja kunnossapitoa koskevat määräykset

I LUKU

Kaikille hyväksymisjärjestelmille yhteiset määräykset

1 sääntö
Turvallisuuskilpi

1. (a) Jokaiseen hyväksyttyyn konttiin on kiinnitettävä pysyvästi tämän liitteen lisäyksessä esitettyjen vaatimusten mukainen turvallisuuskilpi helposti havaittavaan paikkaan muiden virallisia tarkoituksia varten annettujen hyväksymiskilpien viereen siten, ettei se voi helposti vahingoittua.

(b) Kunkin kontin suurinta kokonaispainoa osoittavien merkintöjen on vastattava turvallisuuskilvessä olevia suurinta kokonaispainoa osoittavia merkintöjä.

(c) Kontin omistajan on poistettava konttiin kiinnitetty turvallisuuskilpi, jos:

(i) konttia on muutettu tavalla, joka mitätöi alkuperäisen hyväksynnän ja turvallisuuskilvessä olevat tiedot, tai

(ii) kontti poistetaan käytöstä eikä sen kunnossapidosta huolehdita yleissopimuksen mukaisesti, tai

(iii) hallinto on peruuttanut hyväksynnän.

2. (a) Kilven on sisällettävä seuraavat tiedot ainakin englanniksi tai ranskaksi:

"CSC SAFETY APPROVAL" (CSC-turvallisuushyväksyntä)

Hyväksymismaa ja hyväksymistunnus

Valmistuspäivämäärä (kuukausi ja vuosi)

Valmistajan antama kontin tunnusnumero tai jos vanhan kontin numero on tuntematon, hallinnon sille antama numero

Suurin kokonaispaino (kg ja naulaa)

Sallittu pinoamispaino 1,8 g:lle (kg ja naulaa)

Poikittaisjäykkyyskokeen kuormitusarvo (kg ja naulaa)

(b) Kilpeen olisi varattava tyhjä tila tämän säännön 3 kappaleen ja II liitteen 6 ja 7 kokeiden mukaisia pääty- ja/tai sivuseinien lujuusarvoja (kertoimia) varten. Kilpeen olisi varattava myös tyhjä tila ensimmäisen ja seuraavien kunnossapitotarkastusten päivämääriä varten (kuukausi ja vuosi), jos niitä käytetään.

3. Milloin hallinto katsoo, että uusi kontti täyttää tämän yleissopimuksen vaatimukset turvallisuuden osalta ja jos tällaisen kontin pääty- ja/tai sivuseinien lujuusarvo on suunniteltu II liitteessä määrättyjä arvoja suuremmaksi tai pienemmäksi, tämä arvo on merkittävä turvallisuuskilpeen.

4. Turvallisuuskilven olemassaolo ei vapauta velvollisuudesta asettaa esille muiden mahdollisesti voimassa olevien säännösten vaatimia merkintöjä tai muita tietoja.

2 sääntö
Kunnossapito ja tarkastaminen

1. Kontin omistaja on vastuussa sen pitämisestä turvallisessa kunnossa.

2. (a) Hyväksytyn kontin omistajan on tarkastettava tai tarkastutettava kontti kyseisen sopimuspuolen määräämän tai hyväksymän menettelyn mukaisesti käyttöolosuhteisiin soveltuvin väliajoin.

(b) Turvallisuuskilpeen on merkittävä päivämäärä (kuukausi ja päivä), jota ennen uudelle kontille on suoritettava sen ensimmäinen tarkastus.

(c) Konttiin on turvallisuuskilpeen tai niin lähelle turvallisuuskilpeä kuin käytännössä on mahdollista merkittävä päivämäärä (kuukausi ja päivä), jota ennen kontti on tarkastettava uudelleen, selvästi ja kyseisen tarkastusmenettelyn määränneen tai hyväksyneen sopimuspuolen hyväksyttäväksi katsomalla tavalla.

(d) Valmistuspäivän ja ensimmäisen tarkastuksen suorituspäivän välinen aika ei saa ylittää viittä vuotta. Uusien konttien seuraavat tarkastukset ja vanhojen konttien uusintatarkastukset on suoritettava enintään 30 kuukauden väliajoin. Kaikissa tarkastuksissa on todettava, onko kontissa mitään sellaisia vikoja, jotka saattaisivat aiheuttaa vaaraa jollekin henkilölle.

3. (a) Kyseinen sopimuspuoli voi hyväksyä 2 kohdan vaihtoehtona jatkuvan tarkastusohjelman, mikäli omistajan toimittamien todisteiden perusteella voidaan osoittaa, että kyseisen ohjelman mukainen turvallisuustaso ei ole 2 kohdassa määriteltyä alhaisempi.

(b) Sen osoittamiseksi, että konttia käytetään hyväksytyn jatkuvan tarkastusohjelman mukaisesti, konttiin on turvallisuuskilpeen tai niin lähelle turvallisuuskilpeä kuin käytännössä on mahdollista tehtävä merkintä, johon sisältyvät kirjaimet ACEP sekä ohjelman hyväksyneen sopimuspuolen tunniste.

(c) Kaikissa tarkastuksissa on todettava, onko kontissa mitään sellaisia vikoja, jotka saattaisivat aiheuttaa vaaraa jollekin henkilölle. Kontit on tarkastettava huomattavien korjausten ja kunnostusten yhteydessä ja silloin, kun kontti luovutetaan uudelle vuokraajalle tai kun kontti palautuu vuokrakäytöstä, ja joka tapauksessa vähintään 30 kuukauden väliajoin.

4. Tässä säännössä kyseinen sopimuspuoli tarkoittaa sen alueen sopimuspuolta, jossa omistajan kotipaikka tai päätoimipaikka sijaitsee. Jos omistajan kotipaikka tai päätoimipaikka kuitenkin sijaitsee valtiossa, jonka hallitus ei ole vielä toteuttanut järjestelyjä tarkastusjärjestelmän määräämiseksi tai hyväksymiseksi, kunnes tällaiset järjestelyt on toteutettu, omistaja voi käyttää sellaisen sopimuspuolen hallinnon määräämää tai hyväksymää menettelyä, joka on valmis toimimaan kyseisenä sopimuspuolena. Omistajan on noudatettava kyseisen hallinnon asettamia kyseisten menettelyjen käyttöä koskevia ehtoja.

II LUKU

Uusien konttien rakennetyypin hyväksymismääräykset

3 sääntö
Uusien konttien hyväksyminen

Voidakseen saada tämän yleissopimuksen mukaisen hyväksymisen turvallisuuden osalta kaikkien uusien konttien on täytettävä II liitteessä esitetyt vaatimukset.

4 sääntö
Rakennetyypin hyväksyminen

Hallinto tutkii jätetyissä hyväksymishakemuksissa tarkoitettujen konttien rakenteet ja on läsnä prototyyppikonttien testauksessa sen varmistamiseksi, että kontit täyttävät II liitteessä esitetyt vaatimukset. Katsoessaan vaatimukset täytetyiksi hallinnon on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti, että kontti täyttää tämän yleissopimuksen vaatimukset, ja tämä ilmoitus oikeuttaa valmistajan kiinnittämään turvallisuuskilven jokaiseen kyseiseen rakennetyyppisarjaan kuuluvaan konttiin.

5 sääntö
Rakennetyypin perusteella annettua hyväksyntää koskevat määräykset

1. Jos kontteja on tarkoitus valmistaa rakennetyypin mukaisina sarjoina, on hallinnolle jätettävään rakennetyypin hyväksymishakemukseen liitettävä piirustukset, hyväksyttävää konttityyppiä koskeva selvitys rakenteesta ja muut hallinnon mahdollisesti vaatimat tiedot.

2. Hakijan on ilmoitettava ne tunnisteet, jotka valmistaja sijoittaa hyväksymishakemuksessa tarkoitettuun konttityyppiin.

3. Hakemukseen on liitettävä myös valmistajan vakuutus siitä, että hän:

(a) toimittaa hallinnolle ne kyseistä rakennetyyppiä edustavat kontit, jotka hallinto mahdollisesti haluaa tutkia,

(b) ilmoittaa hallinnolle kaikista rakenteeseen tai eritelmään liittyvistä muutoksista ja odottaa sen hyväksymistä ennen turvallisuuskilven kiinnittämistä konttiin,

(c) kiinnittää turvallisuuskilven jokaiseen rakennetyypin sarjan konttiin eikä muihin,

(d) pitää kirjaa hyväksytyn rakennetyypin mukaisesti valmistetuista konteista. Tähän kirjanpitoon on sisällyttävä ainakin valmistajan tunnusnumerot, toimituspäivämäärät sekä niiden asiakkaiden nimet ja osoitteet, joille kontit on toimitettu.

4. Hallinto voi myöntää hyväksymisen konteille, jotka on valmistettu muunnoksina hyväksytystä rakennetyypistä, jos se katsoo, että tehdyt muutokset eivät vaikuta rakennetyypin hyväksymisen yhteydessä suoritettujen kokeiden pätevyyteen.

5. Hallinto ei saa myöntää valmistajalle oikeutta käyttää turvallisuuskilpeä rakennetyypin hyväksymisen perusteella, ellei se ole todennut valmistajan ryhtyneen sisäisiin tuotannonvalvontatoimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että valmistetut kontit ovat hyväksytyn prototyypin mukaisia.

6 sääntö
Tuotannon valvonta

Sen varmistamiseksi, että saman rakennetyyppisarjan konttien valmistus tapahtuu hyväksytyn rakenteen mukaisesti, hallinnon on tarkastettava tai testattava tarpeelliseksi katsomansa määrä yksikköjä missä tahansa kyseisen rakennetyyppisarjan tuotantovaiheessa.

7 sääntö
Hallinnolle tehtävä ilmoitus

Valmistajan on ennen kunkin hyväksytyn rakennetyypin mukaisesti valmistettavan uuden konttisarjan tuotannon aloittamista ilmoitettava siitä hallinnolle.

III LUKU

Yksittäin hyväksyttävien uusien konttien hyväksymismääräykset

8 sääntö
Yksittäisten konttien hyväksyminen

Yksittäisiä kontteja voidaan hyväksyä, jos hallinto tarkastuksen ja kokeiden seuraamisen perusteella katsoo kontin täyttävän tämän yleissopimuksen vaatimukset; tämän todettuaan hallituksen on ilmoitettava hakijalle kirjallisesti hyväksymisestä ja tämä ilmoitus oikeuttaa tämän kiinnittämään turvallisuuskilven tällaiseen konttiin.

IV LUKU

Vanhoja kontteja ja valmistushetkellä hyväksymättömiä uusia kontteja koskevat hyväksymismääräykset

9 sääntö
Vanhojen konttien hyväksyminen

1. Jos vanhan kontin omistaja viiden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta esittää hallinnolle seuraavat tiedot:

(a) valmistuspäivämäärä ja -paikka;

(b) valmistajan kontille antama tunnusnumero, jos sellainen on;

(c) suurin kokonaispaino

(d) (i) selvitys siitä, että tämäntyyppistä konttia on käytetty turvallisesti meri- ja/tai maaliikenteessä vähintään kahden vuoden ajan, tai

(ii) hallinnon hyväksymä selvitys siitä, että kontti on valmistettu sellaisen rakennetyypin mukaisesti, joka on testattu ja jonka on todettu täyttävän II liitteessä esitetyt vaatimukset lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka koskevat pääty- ja sivuseinien lujuuskokeita, tai

(iii) selvitys siitä, että kontti on valmistettu sellaisten standardien mukaan, joiden hallinto katsoo täyttävän II liitteessä esitetyt tekniset vaatimukset lukuun ottamatta vaatimuksia, jotka koskevat pääty- ja sivuseinien lujuuskokeita;

(e) sallittu pinoamispaino 1,8 g:lle (kg ja naulaa), ja

(f) muut turvallisuuskilpeä varten tarvittavat tiedot,

niin hallinto tutkittuaan asian ilmoittaa omistajalle kirjallisesti, onko hyväksyntä myönnetty; ja jos se on myönnetty, tämä ilmoitus oikeuttaa omistajan kiinnittämään turvallisuuskilven sen jälkeen, kun kyseinen kontti on tarkastettu 2 säännön mukaisesti. Kyseisen kontin tarkastus ja turvallisuuskilven kiinnittäminen tulee tehdä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1985.

2. Vanhat kontit, joita ei voida hyväksyä tämän säännön 1 kappaleen mukaisesti, voidaan esittää hyväksyttäviksi tämän liitteen II luvun tai III luvun määräysten mukaisesti. Pääty- ja/tai sivuseinien lujuuskokeita koskevia II liitteen vaatimuksia ei sovelleta tällaisiin kontteihin. Hallinto voi, jos se toteaa kyseisten konttien olleen käytössä, luopua piirustusten esittämistä ja muuta testausta kuin nostokokeita ja lattian lujuuskokeita koskevista vaatimuksista siinä määrin, kuin katsoo tarkoituksenmukaiseksi.

10 sääntö
Valmistushetkellä hyväksymättömien uusien konttien hyväksyminen

1. Jos valmistushetkellä hyväksymättömän uuden kontin omistaja esittää viimeistään 6 päivänä syyskuuta 1982 hallinnolle seuraavat tiedot:

(a) valmistuspäivämäärä ja -paikka;

(b) valmistajan kontille antama tunnusnumero, jos sellainen on;

(c) suurin kokonaispaino

(d) hallinnon hyväksymä selvitys siitä, että kontti on valmistettu sellaisen rakennetyypin mukaisesti, joka on testattu ja jonka on todettu täyttävän II liitteessä esitetyt vaatimukset,

(e) sallittu pinoamispaino 1,8 g:lle (kg ja naulaa), ja

(f) muut turvallisuuskilpeä varten tarvittavat tiedot,

hallinto voi tutkittuaan asian hyväksyä kontin huolimatta II luvun määräyksistä. Jos kontti hyväksytään, hyväksynnästä ilmoitetaan omistajalle kirjallisesti ja tämä ilmoitus oikeuttaa omistajan kiinnittämään turvallisuuskilven sen jälkeen, kun kyseinen kontti on tarkastettu 2 säännön mukaisesti. Kyseisen kontin tarkastus ja turvallisuuskilven kiinnittäminen tulee tehdä viimeistään 1 päivänä tammikuuta 1985.

V LUKU

Muunnettuja kontteja koskevat hyväksymismääräykset

11 sääntö
Muunnettujen konttien hyväksyminen

Jos hyväksyttyä konttia on muunnettu tavalla, joka johtaa rakenteellisiin muutoksiin, kontin omistajan on ilmoitettava kyseisistä muutoksista hallinnolle tai sen asianmukaisesti valtuuttamalle hyväksytylle laitokselle. Hallinto tai valtuutettu laitos voi tarvittaessa vaatia muunnetun kontin uudelleentestausta ennen uuden todistuksen myöntämistä.

LISÄYS

Jäljempänä esitetyn mallin mukaisen turvallisuuskilven on oltava kestävä, syöpymätön, tulenkestävä vähintään 200 mm x 100 mm suuruinen suorakaiteen muotoinen kilpi. Sanat "CSC SAFETY APPROVAL" (CSC-turvallisuushyväksyntä) on painettava, merkittävä kohokirjaimin tai millä tahansa muulla pysyvällä ja helposti luettavissa olevalla tavalla sen pinnalle vähintään 8 mm korkuisin kirjaimin ja kaikki muut sanat ja numerot vähintään 5 mm korkuisin kirjaimin.

CSC SAFETY APPROVAL

1 .. ........ [GB-L/749/2/7/75]

2 .. ........ DATE MANUFACTURED ......................

3 .. ........ IDENTIFICATION No ......................

4 .. ........ MAXIMUM GROSS WEIGHT ..... kg .... lb

5 .. ........ ALLOWABLE STACKING WEIGHT

FOR 1.8 g ....... kg ...... lb

6 .. ........ RACKING TEST LOAD VALUE ..... kg .... lb

7 .. ........

8 .. ........

9 .. ........

≥\G200 mm

1. Hyväksymismaa ja hyväksymistunnus rivillä 1 annetun esimerkin mukaisesti. (Hyväksymismaa olisi osoitettava käyttämällä kansainvälisessä maantieliikenteessä olevien moottoriajoneuvojen rekisteröintimaan tunnusmerkkiä.)

2. Valmistuspäivämäärä (kuukausi ja vuosi).

3. Valmistajan antama kontin tunnusnumero tai, jos vanhan kontin numero on tuntematon, hallinnon sille antama numero.

4. Suurin kokonaispaino (kg ja naulaa).

5. Sallittu pinoamispaino 1,8 g:lle (kg ja naulaa).

6. Poikittaisjäykkyyskokeen kuormitusarvo (kg ja naulaa).

7. Päätyseinän lujuus, joka on ilmoitettava kilvessä ainoastaan, jos päätyseinät on suunniteltu kestämään pienempi tai suurempi kuormitus kuin 0,4 kertaa suurin sallittu hyötykuorma, toisin sanoen 0,4 P.

8. Sivuseinien lujuus, joka on ilmoitettava kilvessä ainoastaan, jos sivuseinät on suunniteltu kestämään pienempi tai suurempi kuormitus kuin 0,6 kertaa suurin sallittu hyötykuorma, toisin sanoen 0,6 P.

9. Uusien konttien ensimmäisen kunnossapitotarkastuksen päivämäärä (kuukausi ja vuosi) ja seuraavien kunnossapitotarkastusten päivämäärät (kuukausi ja vuosi), jos kilpeä käytetään tähän tarkoitukseen.

II Liite Rakenneturvallisuusvaatimukset ja -testit

Johdanto

Tämän liitteen vaatimusten asettelussa lähtökohtana on, että missään konttien käsittelyn vaiheessa liikkeen, sijoituksen, pinoamisen ja kuormatun kontin painon sekä ulkoisten voimien aiheuttamat rasitukset eivät ylitä kontin suunniteltua rakennelujuutta. Siinä on erityisesti tehty seuraavat olettamukset:

(a) kontti on siten kiinnitetty, ettei se joudu alttiiksi suuremmille rasituksille kuin ne, joita varten se on suunniteltu;

(b) kontti on kuormattu alalla suositellun käytännön mukaisesti siten, ettei sen kuorma aiheuta konttiin suurempia rasituksia kuin rasitukset, joita varten se on suunniteltu.

Rakenne

1. Mistä tahansa sopivasta materiaalista valmistettu kontti, joka läpäisee seuraavat testit ilman pysyviä muodonmuutoksia tai poikkeavuuksia, jotka saattaisivat estää sen käytön suunniteltuun tarkoitukseensa, katsotaan turvalliseksi.

2. Kulmakiinnikkeiden mitat, sijoitus ja niihin liittyvät toleranssit on tarkastettava ottaen huomioon ne nosto- ja kiinnitysjärjestelmät, joissa niitä käytetään.

Testikuormitukset ja testausmenetelmät

Seuraavia testikuormituksia ja testausmenetelmiä sovelletaan kaikenlaisiin testattaviin kontteihin, milloin kontin rakenne sen sallii.

1. NOSTO

Kontti, jossa on määrätty sisäinen kuorma, nostetaan siten, ettei siihen kohdistu mitään merkittäviä kiihtyvyysvoimia. Noston jälkeen kontin annetaan olla riippumassa tai tuettuna viiden minuutin ajan, jonka jälkeen se lasketaan maahan.

(a) Nosto kulmakiinnikkeistä

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Tasaisesti jaettu sen suuruinen kuorma, että kontin ja testikuorman yhteinen paino on 2 R. Jos kyseessä on tankkikontti, jonka sisäisen kuorman testipaino sekä taara yhteenlaskettuina on alle 2 R, konttiin on sovellettava lisäkuormaa jaettuna tankin koko pituudelle.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Voimien on oltava sellaiset, että 2 R:n suuruinen yhteinen paino voidaan nostaa (kohdassa TESTAUSMENETELMÄT) määrätyllä tavalla.

TESTAUSMENETELMÄT

(i) Nosto yläkulmakiinnikkeistä:

Konteissa, joiden (nimellinen) pituus on yli 3 000 mm (10 jalkaa), nostovoimat on kohdistettava pystysuoraan kaikkiin yläkulmakiinnikkeisiin.

Konteissa, joiden (nimellinen) pituus on 3 000 mm (10 jalkaa) tai vähemmän, nostovoimat on kohdistettava kaikkiin yläkulmakiinnikkeisiin siten, että kunkin nostolaitteen ja pystysuoran välinen kulma on 30o.

(ii) Nosto alakulmakiinnikkeistä:

Nostovoimat on kohdistettava kontteihin siten, että nostolaitteet vaikuttavat ainoastaan alakulmakiinnikkeisiin. Nostovoimat on kohdistettava vaakasuoraan nähden seuraavissa kulmissa:

30 astetta konteille, joiden (nimellinen) pituus on vähintään 12 000 mm (40 jalkaa),

37 astetta konteille, joiden (nimellinen) pituus on vähintään 9 000 mm (30 jalkaa), mutta alle 12 000 mm (40 jalkaa),

45 astetta konteille, joiden (nimellinen) pituus on vähintään 6 000 mm (20 jalkaa), mutta alle 9 000 mm (30 jalkaa), ja

60 astetta konteille, joiden (nimellinen) pituus on alle 6 000 mm.

(b) Nosto muilla lisämenetelmillä

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Tasaisesti jaettu sen suuruinen kuorma, että kontin ja testauskuorman yhteinen paino on 1,25 R. Jos kyseessä on tankkikontti, jonka sisäisen kuorman testipaino sekä taara yhteenlaskettuina on alle 1,25 R, konttiin on sovellettava lisäkuormaa jaettuna tankin koko pituudelle.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Voimien on oltava sellaiset, että 1,25 R:n suuruinen yhteinen paino voidaan nostaa (kohdassa TESTAUSMENETELMÄT) määrätyllä tavalla.

TESTAUSMENETELMÄT

(i) Nosto haarukkataskuista:

Kontti on sijoitettava samassa vaakatasossa oleville tangoille, kukin tanko keskelle sitä haarukkataskua, jota käytetään kuormattua konttia nostettaessa. Tankojen on oltava saman levyisiä kuin haarukat, joita käytetään konttien käsittelyssä ja niiden on ulotuttava haarukkataskuihin niin pitkälle, että se vastaa 75 % niiden syvyydestä.

(ii) Nosto tarttumavarsien sijoituskohdista:

Kontti on sijoitettava samassa tasossa oleville aluslaatoille, joita on oltava yksi nosturin kunkin varren sijoituskohdan alla. Näiden aluslaattojen on oltava yhtä suuria kuin käytettäväksi tarkoitettujen tarttumavarsien nostopinta.

(iii) Muut menetelmät:

Milloin kontit on suunniteltu nostettaviksi kuormattuina jollakin muulla kuin A tai B kohdan i ja ii alakohdassa mainitulla tavalla, ne on testattava käyttämällä tällä nostotavalla kyseeseen tulevia kiihtyvyysolosuhteita vastaavia sisäisiä kuormia ja ulkoisesti kohdistettavia voimia.

2. PINOAMINEN

1. Sellaisissa kansainvälisiin kuljetuksiin liittyvissä olosuhteissa, joissa pystysuoran kiihtyvyyden enimmäisvoimat ovat merkittävästi 1,8 g:n kiihtyvyydestä poikkeavia ja joissa konttien käyttö on luotettavasti ja tehokkaasti rajoitettu tällaisiin kuljetusolosuhteisiin, pinoamiskuormitusta voidaan muuttaa kiihtyvyysvoimien suhteen mukaisesti.

2. Kontin läpäistyä testin sille voidaan määrätä sallittu yläpuolinen staattinen pinoamispaino, joka olisi merkittävä turvallisuuskilpeen otsikon "ALLOWABLE STACKING WEIGHT FOR 1.8g (kg and lb)" [sallittu pinoamispaino 1,8 g:lle (kg ja naulaa)] kohdalle.

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Tasaisesti jaettu sen suuruinen kuorma, että kontin ja testikuorman yhteinen paino on 1,8 R. Tankkikontit voidaan testata tyhjinä.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Voimien on oltava sellaiset, että kuhunkin neljään yläkulmakiinnikkeeseen kohdistuu alaspäin pystysuora voima, jonka suuruus on 0,25 x 1,8 x sallittu yläpuolinen staattinen pinoamispaino.

TESTAUSMENETELMÄT

Kontti, jossa on määrätty sisäinen kuorma, on sijoitettava neljälle samassa tasossa olevalle jäykkään vaakasuoraan pintaan tukeutuvalle aluslaatalle, joista yksi tulee kunkin alakulmakiinnikkeen tai vastaavan kulmarakenteen alle. Laatat on sijoitettava niin, että kulmakiinnikkeet tulevat niiden keskelle ja niiden tasomittojen on oltava suunnilleen samat kuin kiinnikkeiden.

Jokainen ulkoisesti kohdistettava voima on kohdistettava kuhunkin kulmakiinnikkeeseen vastaavan testikulmakiinnikkeen tai tasomitoiltaan samankokoisen aluslaatan kautta. Testikulmakiinnikkeen tai laatan on oltava yläkulmakiinnikkeeseen nähden 25 mm (1 tuuma) etäisyydelle poikittaissuunnassa ja 38 mm (1 1/2 tuumaa) etäisyydelle pitkittäissuunnassa sivuun sijoitettuna.

3. KESKITETYT KUORMAT

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

(a) Katolla

Sisäinen kuorma:

Ei ole.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Keskitetty 300 kg (660 naulaa) kuorma, joka on tasaisesti jaettu 600 mm x 300 mm (24 tuumaa x 12 tuumaa) suuruiselle alueelle.

(b) Lattialla

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Kaksi keskitettyä 2730 kg (6 000 naulaa) painoista kuormaa, jotka kumpikin kohdistetaan kontin lattiaan 142 cm2 (22 neliötuumaa) kosketusalueen kautta.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Ei ole.

TESTAUSMENETELMÄT

(a) Katolla

Ulkoisesti kohdistettavat voimat on kohdistettava pystysuoraan alaspäin kontin katon heikoimman alueen ulkopintaan.

(b) Lattialla

Testi olisi suoritettava kontin levätessä neljällä samassa tasossa olevalla tuella, jotka on sijoitettu sen pohjan neljän kulman alle siten, että kontin pohjarakenne voi taipua vapaasti.

Testilaitetta, jossa on 5 460 kg (12 000 naulaa) kuormitus, toisin sanoen 2 730 kg (6 000 naulaa) kummallakin pinnalla, näiden pintojen yhteenlasketun kosketuspinta-alan ollessa kuormitettuna 284 m2 (44 neliötuumaa), toisin sanoen kummankin pinta-alan ollessa 142 cm2 (22 neliötuumaa), leveyden 180 mm (7 tuumaa) ja niiden keskipisteiden välisen etäisyyden 760 mm (30 tuumaa), olisi siirreltävä kontin lattian koko alueella.

4. POIKITTAISJÄYKKYYS

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Ei ole.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Voimien on oltava sellaiset, että ne rasittavat kontin päätyrakenteita sivusuunnassa. Voimien on oltava yhtä suuret kuin ne, joita varten kontti on suunniteltu.

TESTAUSMENETELMÄT

Tyhjänä oleva kontti sijoitetaan neljälle samassa tasossa olevalle tuelle yksi kunkin alakulman alle, ja sen poikittainen ja pystysuora liikkuminen estetään siten järjestetyin kiinnityslaittein, että poikittaisen liikkeen estäminen tapahtuu ainoastaan niistä alakulmista, jotka ovat vinottain kohdistettaville voimille alttiina olevia kulmia vastaan.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat on kohdistettava joko erikseen tai samanaikaisesti kumpaankin samalla puolella konttia olevaan yläkulmakiinnikkeeseen sekä kontin pohjan että päätytasojen suuntaisesti. Voimat on kohdistettava ensin kulmakiinnikkeitä kohti ja sitten niistä poispäin. Milloin kontin molemmat päädyt ovat symmetriset pystysuoran keskiviivansa suhteen, on tarpeen testata ainoastaan yksi sivu, mutta epäsymmetrisin päädyin varustettujen konttien molemmat sivut on testattava.

5. PITKITTÄINEN KIINNITYS (STAATTINEN TESTI)

Kontteja suunniteltaessa ja rakennettaessa on pidettävä mielessä, että maitse kuljetettavat kontit saattavat joutua alttiiksi 2 g:n vaakasuorille kiihtyvyyksille pitkittäissuunnassa.

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Tasaisesti jaettu sen suuruinen kuorma, että kontin ja testikuorman paino vastaa suurinta kokonaispainoa (R). Jos kyseessä on tankkikontti, jonka sisäisen kuorman testipaino sekä taara yhteenlaskettuina on pienempi kuin suurin kokonaispaino (R), konttiin on sovellettava lisäkuormaa jaettuna tankin koko pituudelle.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Voimien on oltava sellaiset, että ne saattavat kontin kummankin sivun pitkittäissuunnassa alttiiksi puristus- ja vetovoimille, joiden suuruus on R, toisin sanoen niiden yhteinen suuruus on 2 R koko pohjan suhteen.

TESTAUSMENETELMÄT

Kontti, jossa on määrätty sisäinen kuorma, on kiinnitettävä pitkittäissuunnassa kiinnittämällä molemmat yhden päädyn alakulmakiinnikkeet tai vastaavat kulmarakenteet sopiviin kiinnityspisteisiin.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat on ensin kohdistettava kiinnityspisteitä kohti ja sitten niistä poispäin. Kontin kumpikin puoli on testattava.

6. PÄÄTYSEINÄT

Päätyseinien olisi kestettävä vähintään 0,4 kertaa suurinta sallittua hyötykuormaa vastaava kuormitus. Jos päätyseinät kuitenkin on suunniteltu kestämään pienempi tai suurempi kuormitus kuin 0,4 kertaa suurin sallittu hyötykuorma, tämä lujuuskerroin on merkittävä turvallisuuskilpeen I liitteen 1 säännön mukaisesti.

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Kuorman on oltava sellainen, että päätyseinän sisäpinta joutuu tasaisesti jakautuneen 0,4 P:n suuruisen kuormituksen tai muun sellaisen kuormauksen alaiseksi, jolle kontti on suunniteltu.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Ei ole.

TESTAUSMENETELMÄT

Määrätty sisäinen kuorma on kohdistettava seuraavasti:

Kontin molemmat päädyt on testattava, jolleivät päädyt ole identtisiä, jolloin on tarpeen testata vain yksi pääty. Kontissa, joissa ei ole avoimia sivuja tai sivuovia, voidaan päätyseinät testata joko erikseen tai samanaikaisesti.

Avoimin sivuin tai sivuovin varustettujen konttien päätyseinät olisi testattava erikseen. Päätyjen erikseen suoritettavassa testauksessa päätyseinään kohdistettujen voimien on kuormitettava ainoastaan kontin pohjarakennetta.

7. SIVUSEINÄT

Sivuseinien olisi kestettävä vähintään 0,6 kertaa suurinta sallittua hyötykuormaa vastaava kuormitus. Jos sivuseinät kuitenkin on suunniteltu kestämään pienempi tai suurempi kuormitus kuin 0,6 kertaa suurin sallittu hyötykuorma, tämä lujuuskerroin on merkittävä turvallisuuskilpeen I liitteen 1 säännön mukaisesti.

TESTIKUORMITUKSET JA KOHDISTETTAVAT VOIMAT

Sisäinen kuorma:

Kuorman on oltava sellainen, että sivuseinän sisäpintaan kohdistuu tasaisesti jakautunut 0,6 P:n suuruinen tai muu sellainen kuormitus, jolle kontti on suunniteltu.

Ulkoisesti kohdistettavat voimat:

Ei ole.

TESTAUSMENETELMÄT

Määrätty sisäinen kuormitus on kohdistettava seuraavasti:

Kontin molemmat sivut on testattava, elleivät ne ole identtiset, jolloin on tarpeen testata vain yksi sivu. Sivuseinät on testattava erikseen ja sisäisen kuorman aiheuttamien vaikutusten on kohdistuttava ainoastaan kulmakiinnikkeisiin tai niitä vastaaviin kulmarakenteisiin. Päältä avonaiset kontit on testattava siinä tilassa, jossa ne on tarkoitettu käytettäväksi, esimerkiksi katon irrotettavien osien ollessa paikoillaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.