Asetus Venäjän kanssa yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1994 Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi tehty sopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 28 päivänä kesäkuuta 1996 annetulla lailla (550/96) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 28 päivänä kesäkuuta 1996 ja jonka hyväksymistä koskevat nootit on vaihdettu 8 päivänä heinäkuuta 1996, tulee voimaan 7 päivänä elokuuta 1996 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Venäjän kanssa yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 28 päivänä kesäkuuta 1996 annettu laki (550/96) ja tämä asetus tulevat voimaan 7 päivänä elokuuta 1996.
SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi
Suomen tasavallan hallitus ja Venäjän federaation hallitus, jäljempänä sopimuspuolet,
tietoisina teollisuus- ja luonnononnettomuuksien kummallekin maalle aiheuttamasta vaarasta,
ottaen huomioon sen hyödyn, joka sopimuspuolille voi koitua onnettomuuksien ehkäisemistä ja niiden seurausten torjumista koskevan tieteellis-teknisen tiedon vaihdosta,
pitäen välttämättömänä, että kumpikin sopimuspuoli saa mahdollisimman nopeasti tiedon sellaisista onnettomuuksista, joilla on valtakunnanrajan yli ulottuvia haitallisia vaikutuksia,
ottaen huomioon tarpeen koordinoida sopimuspuolten toimia sellaisissa onnettomuuksissa, joiden seurauksia ei voida torjua yhden sopimuspuolen voimin,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artiklaMääritelmät
Tässä sopimuksessa käytetyillä käsitteillä on seuraava merkitys:
onnettomuus tarkoittaa teollisuusonnettomuutta, räjähdystä, tulipaloa, sortumaa, maanjäristystä, tulvaa tai muuta näihin verrattavaa tapahtumaa tai luonnononnettomuutta, josta aiheutuu tai voi aiheutua vahinkoja ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle;
apua pyytävä sopimuspuoli tarkoittaa hallitusta, joka esittää toiselle sopimuspuolelle pyynnön lähettää avustusryhmiä, tarvittavia varusteita ja avustustarvikkeita;
apua antava sopimuspuoli tarkoittaa hallitusta, joka täyttää toisen sopimuspuolen pyynnön avustusryhmien, tarvittavien varusteiden ja avustustarvikkeiden lähettämisestä;
avustusryhmät tarkoittavat apua antavan sopimuspuolen järjestäytyneitä asiantuntijaryhmiä, myös sotilashenkilöstöä ja muita ryhmiä, jotka on tarkoitettu avunantoon ja joilla on tarvittavat varusteet;
varusteet tarkoittavat avustusryhmien ajoneuvoja ja muita tavaroita sekä avun antamiseen tarvittavia välineitä;
avustustarvikkeet tarkoittavat onnettomuudesta kärsimään joutuneen väestön keskuudessa jaettavia tarvikkeita;
pelastustoiminta tarkoittaa sellaisia toimia, jotka suoritetaan onnettomuuden satuttua ja joilla pyritään estämään tilanteen paheneminen ja pitämään vahingot mahdollisimman pieninä;
sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset tarkoittavat Suomessa sisäasiainministeriötä ja Venäjällä Venäjän federaation väestönsuojelua, onnettomuustilanteita ja luonnononnettomuuksien seurausten torjuntaa hoitavaa ministeriötä;
alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset tarkoittavat Suomessa Lapin, Oulun, Pohjois-Karjalan ja Kymen läänien kuntia, kuntainliittoja ja kuntayhtymiä, lääninhallituksia ja asianomaisia valtion piirihallintoviranomaisia ja Venäjällä Karjalan tasavallan ja Pietarin hallituksia sekä Leningradin ja Murmanskin alueiden hallintoja.
2 artiklaSoveltamisala
Sopimusta sovelletaan yhteistyöhön seuraavilla aloilla:
sellaisten toimenpiteiden ja menetelmien kehittäminen, joilla lisätään sopimuspuolten mahdollisuuksia onnettomuuksien ehkäisemiseksi, niistä ilmoittamiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi;
onnettomuuksista ilmoittaminen silloin, kun niillä on valtakunnanrajan ylittäviä haitallisia vaikutuksia;
keskinäisen avun antaminen onnettomuuksien seurausten torjumiseksi.
3 artiklaYhteistyön muodot
Tämän sopimuksen nojalla harjoitettava yhteistyö käsittää mitä tahansa toimintaa, joka liittyy onnettomuuksien ehkäisemiseen, niistä ilmoittamiseen ja niiden seurausten torjumiseen ja josta tämän sopimuksen tarkoittamat toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia, mukaan lukien asiantuntija- ja tutkijavaihto, tietojen vaihto, yhteisten konferenssien, seminaarien, tutkimusprojektien ja näytösten järjestäminen ja sopimuspuolten viranomaisten välisten viestiyhteyksien kehittäminen.
Yhteistyö toteutetaan sopimuspuolten sisäisen lainsäädännön ja määräysten sekä niiden toimivaltaisten viranomaisten käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa.
4 artiklaSopimuspuolten toimivaltaisten viranomaisten tehtävät
Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset sopivat keskenään tämän sopimuksen määräysten toteuttamisjärjestelyistä.
Toimivaltaisten viranomaisten edustajat tapaavat tarvittaessa yhteistyön suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi sekä sen toteuttamisen arvioimiseksi.
Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa viivytyksettä toiselle sopimuspuolelle toimivaltaisen viranomaisen muuttumisesta.
5 artiklaAlueellisten ja paikallisten toimivaltaisten viranomaisten tehtävät
Kummankin maan lähialueiden alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset voivat sisäisen lainsäädännön nojalla ja toimivaltansa sekä käytettävissä olevien varojen rajoissa sopia keskenään tämän sopimuksen tarkoittaman yhteistyön toteuttamisesta.
Nämä viranomaiset vastaavat itse tällaisista sitoumuksista johtuvista velvoitteista.
Kumpikin sopimuspuoli ilmoittaa viivytyksettä toiselle sopimuspuolelle alueellisten ja paikallisten toimivaltaisten viranomaisten muuttumisesta.
6 artiklaOnnettomuuksista ilmoittaminen
Sopimuspuolet ilmoittavat yhteyspaikkojen kautta viivytyksettä toisilleen sellaisista alueellaan tapahtuvista onnettomuuksista, joilla on tai saattaa olla haitallisia vaikutuksia toisen sopimuspuolen alueella.
Ilmoituksen tulee sisältää tietoja onnettomuuden laadusta ja tapahtumapaikasta sekä toimista, joihin on ryhdytty tai joihin aiotaan ryhtyä tapahtumapaikalla ja sen ulkopuolella samoin kuin muista olennaisista seikoista. Näitä tietoja on annettava myös tilanteen kehittymisestä.
7 artiklaYhteyspaikat
Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen ne yhteyspaikat, joiden tehtävänä on välittää ja ottaa vastaan tämän sopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuja ilmoituksia ja tietoja. Näiden yhteyspaikkojen tulee olla käytettävissä jatkuvasti.
Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen välittömästi yhteyspaikkoja koskevien tietojen muuttumisesta.
8 artiklaAvunanto
Sopimuspuolet voivat antaa onnettomuustapauksissa tai uhkaavissa onnettomuusvaaratapauksissa toisen sopimuspuolen pyynnöstä tarpeellista apua mahdollisuuksiensa ja tämän sopimuksen määräysten mukaisesti ihmisiin, omaisuuteen tai ympäristöön kohdistuvien vahinkojen ehkäisemiseksi tai rajoittamiseksi.
Apua pyytävän sopimuspuolen tulee eritellä, millaista ja miten laajaa apua se tarvitsee, sekä antaa mahdollisuuksiensa mukaan toiselle sopimuspuolelle sellaisia tietoja, joita se saattaa tarvita ratkaistakseen, missä määrin se pystyy täyttämään pyynnön.
Sopimuspuolen, jolta apua pyydetään, tulee viipymättä päättää ja ilmoittaa apua pyytävälle sopimuspuolelle, voiko se antaa pyydettyä apua sekä annettavan avun laajuus ja ehdot. Apu on annettava viipymättä.
9 artiklaAvustusryhmien varusteet ja huolto
Avustusryhmillä tulee olla riittävät varusteet itsenäisten toimien suorittamiseen onnettomuuspaikalla. Apua pyytävä sopimuspuoli toimittaa tarvittaessa avustusryhmille lisää varusteita ja avustustarvikkeita sekä niiden tarvitseman huollon ja palvelut.
Tarpeen mukaan avustusryhmille annetaan myös asianmukaista sairaanhoitoa.
10 artiklaPelastustoiminnan johtaminen
Pelastustoimintaa johtaa sen sopimuspuolen toimivaltainen viranomainen tai alueelliset ja paikalliset toimivaltaiset viranomaiset, jonka alueella sitä suoritetaan.
Avustusryhmä on käytettävissä oman päällystönsä johdon alaisena ja toimii apua pyytävän sopimuspuolen alueella omassa valtiossaan voimassaolevien määräysten mukaisesti.
11 artiklaAvustusryhmien valtakunnanrajan ylitys. Varusteiden ja avustustarvikkeiden maahantuonti ja maastavienti
Kumpikin sopimuspuoli turvaa toisen sopimuspuolen avustusryhmille valtakunnanrajan ylityksen yhteydessä nopean ja yksinkertaisen raja- ja tullitarkastuksen.
Sopimuspuolet vapauttavat alueelleen pelastustoimintaan saapuvien avustusryhmien varusteet ja avustustarvikkeet kaikista tullimaksuista, tuontiveroista ja muista maksuista.
Pelastustoiminnan päätyttyä apua antavan sopimuspuolen on vietävä avustusryhmiensä varusteet kokonaisuudessaan apua pyytävän sopimuspuolueen alueelta tuhoutuneita tai menetettyjä varusteita lukuunottamatta. Nämä varusteet vapautetaan viennin yhteydessä kaikista tullimaksuista, tuontiveroista ja muista maksuista. Avustustarvikkeet on jaettava kokonaisuudessaan apua pyytävän sopimuspuolen kärsimään joutuneen väestön keskuudessa tai luovutettava sen toimivaltaiselle viranomaiselle.
Mikäli pelastustoimintaan osallistuu sotilashenkilöstöä, valtion aluksia, valtion ilmaaluksia ja sotilasajoneuvoja, joiden maahantuloon ja maahantuontiin vaaditaan erityinen lupa, on apua pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen hankittava sellainen lupa. Valtakunnanrajaa ei saa ylittää ennen kuin lupa on myönnetty.
Molempien sopimuspuolten tulli- ja rajavartioviranomaisten toimesta suoritettavasta tullaus- ja tarkastusmenettelystä avustusryhmien sekä niiden varusteiden ja avustustarvikkeiden pelastustyöhön liittyvissä valtakunnanrajan ylityksissä sovitaan tämän sopimuksen liitteessä, joka on sen erottamaton osa.
12 artiklaKustannusten korvaaminen
Apua pyytävä sopimuspuoli korvaa apua antavalle sopimus puolelle avun antamisesta aiheutuneet kustannukset, mukaanlukien sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset, elleivät sopimuspuolet onnettomuuden laadun ja mittasuhteet huomioonottaen toisin sovi.
Apua pyytävä sopimuspuoli voi milloin tahansa peruuttaa avunpyyntönsä, mutta apua antavalla sopimuspuolella on siinä tapauksessa oikeus niiden kustannusten korvaukseen, jotka sille ovat aiheutuneet.
Mikäli sopimuspuolet eivät ole toisin sopineet, kustannukset korvataan viipymättä sen jälkeen, kun apua antava sopimuspuoli on tätä apua pyytävältä sopimuspuolelta vaatinut.
13 artiklaVahingonkorvausvelvollisuus
Kumpikin sopimuspuoli luopuu kaikista vahingonkorvausvaatimuksista toista sopimuspuolta kohtaan kuoleman, ruumiinvamman tai asiantuntijoidensa tai muiden henkilöidensä terveydelle tai henkilökohtaisille tavaroille aiheutuneen muun vahingon johdosta, jos tapaukset ovat sattuneet tämän sopimuksen toteuttamiseen liittyvien tehtävien suorittamisen yhteydessä. Apua antava sopimuspuoli vakuuttaa itse avun antamiseen osallistuvan henkilöstönsä maassaan voimassaolevien määräysten mukaisesti. Vakuutuskulut sisällytetään avunannon yleisiin kustannuksiin, ja apua pyytävä sopimuspuoli korvaa ne siten kuin tässä sopimuksessa on määrätty.
Jos apua antavan sopimuspuolen avustusryhmän jäsen tämän sopimuksen toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä aiheuttaa vahinkoa kolmannelle henkilölle apua pyytävän valtion alueella, apua pyytävä sopimuspuoli korvaa vahingon niiden lainsäädännön määräysten nojalla, joita sovellettaisiin, jos omat avustusjoukot olisivat aiheuttaneet vahingon.
Apua pyytävällä sopimuspuolella on oikeus nostaa takautumiskanne oikeudessa tämän artiklan mukaisesti suorittamastaan korvauksesta sitä avustusryhmän jäsentä vastaan, joka on aiheuttanut vahingon tahallisuudellaan tai törkeällä tuottamuksellaan.
Sopimuspuolten toimivaltaiset viranomaiset vaihtavat tarvittavia tietoja siitä tilanteesta, jossa tässä artiklassa tarkoitettu vahinko tapahtui.
14 artiklaTietojen käyttö
Tämän sopimuksen toteuttamisen yhteydessä saatuja tietoja voidaan käyttää rajoituksetta, jolleivät sopimuspuolet toisin sovi.
15 artiklaSuhde muihin kansainvälisisin sopimuksiin ja velvoitteisiin
Tämä sopimus ei vaikuta kummankaan sopimuspuolen oikeuksiin tai velvoitteisiin, jotka johtuvat muista kahdenvälisistä tai monenvälisistä sopimuksista.
16 artiklaRiitojen ratkaisu
Mahdolliset erimielisyydet tämän sopimuksen tulkinnasta ja soveltamisesta, joista toimivaltaiset viranomaiset eivät neuvotteluteitse pääse sopimukseen, sovitaan diplomaattiteitse.
Mikäli sopimuspuolet eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen diplomaattiteitse, riita annetaan jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä välimiesoikeuteen.
Välimiesoikeuteen kuuluu kolme jäsentä. Kumpikin sopimuspuoli nimittää kukin yhden jäsenen, jotka yhteisestä suostumuksesta valitsevat välimiesoikeuden puheenjohtajan. Puheenjohtaja ei saa olla kummankaan sopimuspuolen kansalainen.
Sopimuspuolet nimittävät välimiesoikeuden jäsenet kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jompikumpi sopimuspuolista on ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle aikeestaan antaa riita-asia välimiesoikeuteen.
Nimitetyt välimiesoikeuden jäsenet valitsevat puheenjohtajan kuukauden kuluessa jälkimmäisen jäsenen nimittämisestä.
Mikäli sopimuspuolten nimittämät välimiehet eivät kahden kuukauden kuluessa pääse yhteisymmärrykseen puheenjohtajasta, nimityksen tekee asian välimiesoikeuteen antaneen sopimuspuolen pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja.
Välimiesoikeus tekee päätöksensä pitäen ohjeenaan tämän sopimuksen määräyksiä ja muita sovellettavia kansainvälisen oikeuden normeja. Välimiesoikeus laatii itse menettelytapansa. Välimiesoikeuden päätös on sopimuspuolia sitova.
Kumpikin sopimuspuoli vastaa nimittämänsä välimiesoikeuden jäsenen kustannuksista sekä sille asian käsittelystä välimiesoikeudessa aiheutuneista kuluista. Puheenjohtajan kustannukset ja muut kulut jaetaan puoliksi sopimuspuolten kesken. Välimiesoikeus voi päättää myös muunlaisesta kustannusten jaosta.
17 artiklaLoppumääräykset
Tämä sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua sen jälkeen, kun on annettu jälkimmäinen ilmoitus siitä, että sopimuksen voimaantulolle tarpeelliset valtionsisäiset toimenpiteet on suoritettu.
Sopimuksen voimassaolo lakkaa 12 kuukautta sen jälkeen, kun jompikumpi sopimuspuoli on kirjallisesti ilmoittanut toiselle sopimuspuolelle aikomuksestaan irtisanoa sopimuksen voimassaolo.
Tehty Helsingissä 9 päivänä elokuuta 1994 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Liite Avustustarvikkeiden ja varusteiden maahantuontia koskevia määräyksiä
1. Avustusryhmät saavat tuoda maahan esteettä ja maksutta vain sellaisia varusteita, jotka on tarkoitettu pelastustoiminnan suorittamiseen sekä henkilökohtaisia tavaroita.
Tällöin ei saa tuoda maahan sellaisia varusteita tai tavaroita, joiden tuonti kyseiseen maahan on kielletty paitsi tapauksissa joista on sovittava erikseen.
2. Avustusryhmän varusteista ja avustustarvikkeista on tulliviranomaisille jätettävä täydellinen, ryhmän johtajan allekirjoituksella vahvistettu luettelo.
3. Mikäli avustusryhmien mukana seuraavissa lääkinnällisissä ensiapupakkauksissa on lääkevalmisteita, jotka sisältävät huumaavia aineita, avustusryhmien johtajien on ilmoitettava niistä tulliviranomaisille, joiden on päästettävä ne esteettä maahan. Tällaisia valmisteita saa käyttää vain apua antavan sopimuspuolen asianmukainen lääkintähenkilökunta apua antavan sopimuspuolen lainsäädännön mukaisesti.
4. Pelastustoiminnan päätyttyä jäljelle jäänyt osa huumaavia aineita sisältävistä valmisteista on vietävä maasta ja tullille on esitettävä käytetyistä valmisteista ryhmän johtajan ja lääkärin allekirjoittama käyttöilmoitus, jonka apua pyytävän sopimuspuolen toimivaltaisen viranomaisen edustaja on todistanut oikeaksi.
5. Jos jostakin syystä ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista viedä väliaikaisesti maahan pelastustoimintaa varten tuotuja varusteita maasta pois, ne on luovutettava apua pyytävän sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle yhteisesti sovituin ehdoin. Apua antavalta sopimuspuolelta ei saa tässä yhteydessä periä maksuja.