Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

katsovat, että avaruuden tutkimus vaatii niin valtavia inhimillisiä, teknisiä ja taloudellisia voimavaroja, että millään yksittäisellä Euroopan valtiolla ei ole mahdollisuuksia toimia yksin,

katsovat, että 20 päivänä joulukuuta 1972 pidetyn Euroopan avaruuskonferenssin hyväksymä ja 31 päivänä heinäkuuta 1973 pidetyn Euroopan avaruuskonferenssin vahvistama päätöslauselma, jossa päätettiin uuden järjestön, ''Euroopan avaruusjärjestön'', muodostamisesta yhdistämällä Euroopan avaruustutkimusjärjestö ja Eurooppalainen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestö, sekä tavoitteesta yhdistää Euroopan kansalliset avaruusohjelmat yhdeksi eurooppalaiseksi avaruusohjelmaksi niin pian kuin suinkin ja mikäli tämä on mahdollista,

haluavat jatkaa ja vahvistaa eurooppalaista avaruustutkimusta ja -teknologiaa sekä niiden avaruussovelluksia koskevaa yhteistyötä yksinomaan rauhanomaisessa tarkoituksessa tavoitteenaan tieteelliset sovellukset ja toiminnalliset avaruussovellusjärjestelmät, ja jotka

haluavat nämä tavoitteet saavuttaakseen perustaa yhden eurooppalaisen avaruusjärjestön vahvistamaan kaikkia eurooppalaiseen avaruustutkimukseen kohdistuvia pyrkimyksiä tehostamalla nykyisin avaruuteen sijoitettujen voimavarojen käyttöä ja haluavat luoda määritelmän eurooppalaisesta avaruusohjelmasta yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla
Järjestön perustaminen

1. Täten perustetaan eurooppalainen järjestö, ''Euroopan avaruusjärjestö'' jäljempänä ''järjestö''.

2. Järjestön jäsenet, jäljempänä ''jäsenvaltiot'', ovat valtioita, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia XX ja XXII artiklan mukaisesti.

3. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat V artiklan 1 kappaleen a-kohdan tarkoittamiin pakollisiin toimintoihin ja maksavat osuutensa II liitteessä mainituista järjestön kiinteistä yleiskuluista.

4. Järjestön päämaja sijoitetaan Pariisin alueelle.

II artikla
Tarkoitus

Järjestön tarkoituksena on ylläpitää ja edistää avaruustutkimusta, -tekniikkaa ja niiden avaruussovelluksia koskevaa yksinomaista rauhanomaista yhteistyötä Euroopan valtioiden välillä tavoitteenaan tieteelliset sovellukset ja toiminnalliset avaruussovellusjärjestelmät,

a) laatimalla pitkäaikainen eurooppalainen avaruusohjelma ja panemalla se täytäntöön, antamalla jäsenvaltioille suosituksia tutkimuskohteista ja yhteensovittamalla jäsenvaltioiden toimintaohjelmat muiden kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen ja laitosten kanssa;

b) kehittämällä avaruusalan toimintoja ja ohjelmia sekä panemalla ne täytäntöön;

c) koordinoimalla eurooppalainen avaruusohjelma ja kansalliset ohjelmat keskenään ja liittämällä viimeksi mainitut vähitellen ja niin täydellisesti kuin mahdollista eurooppalaiseen avaruusohjelmaan, erityisesti sovellussatelliittien kehittämiseen;

d) kehittämällä ja toteuttamalla ohjelmaansa sopivaa teollisuuspolitiikkaa ja suosittelemalla yhtenäistä teollisuuspolitiikkaa jäsenvaltioille.

III artikla
Tiedonvälitys ja tietoaineisto

1. Jäsenvaltiot ja järjestö helpottavat sellaisen tieteellisen ja teknisen tiedon välitystä, joka liittyy avaruustutkimukseen, -tekniikkaan ja niiden avaruussovelluksiin, edellyttäen, että jäsenvaltiota ei vaadita antamaan järjestön ulkopuolella saamiaan tietoja, mikäli se katsoo näiden tietojen antamisen olevan ristiriidassa sen omien turvallisuusnäkökohtien tai kolmansien osapuolten kanssa tekemiensä sopimusten kanssa tai tiedon saantiin liittyvien olosuhteiden kanssa.

2. Suorittaessaan V artiklan mukaisia toimiaan järjestön tulee varmistaa, että kaikki tieteelliset tulokset julkaistaan tai saatetaan muutoin laajalti käytettäviksi sen jälkeen kun kokeista vastuussa olevat tutkijat ovat suorittaneet työnsä. Syntynyt analysoitu tietoaineisto on järjestön omaisuutta.

3. Tehdessään sopimuksia tai liittyessään sopimuksiin järjestön tulee varmistaa syntyviin keksintöihin ja tekniseen tietoaineistoon nähden asianmukaiset oikeudet omien, kyseiseen ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja näiden alaisuudessa olevien henkilöiden ja laitosten etujen suojelemiseksi. Näihin oikeuksiin kuuluvat erityisesti oikeus saada, julkistaa ja käyttää tietoja. Tällaisista keksinnöistä ja teknisestä tietoaineistosta tulee ilmoittaa osallistuville valtioille.

4. Järjestön omat keksinnöt ja tekninen tietoaineisto tulee saattaa jäsenvaltioiden tietoon ja nämä samoin kuin niiden alaisuudessa olevat henkilöt ja laitokset voivat käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa maksutta.

5. Neuvoston tulee hyväksyä jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä yksityiskohtaiset säännöt edellä esitettyjen määräysten käytöstä.

IV artikla
Henkilövaihto

Jäsenvaltioiden tulee helpottaa sellaista henkilövaihtoa, joka liittyy järjestön toimialaan. Tällöin kuitenkin jäsenvaltiolla on oikeus soveltaa voimassa olevia alueelleen saapumiseen, siellä oleskeluun ja sieltä lähtemiseen liittyviä lakejaan ja määräyksiä.

V artikla
Toiminta ja ohjelmat

1. Järjestön toimintoihin kuuluvat kaikille jäsenvaltioille pakolliset ohjelmat ja valinnaiset ohjelmat, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltiot lukuun ottamatta niitä, jotka virallisesti ilmoittavat, että eivät halua osallistua niihin.

a) Pakollisten ohjelmien osalta järjestön tulee

i) varmistaa perustoiminnat kuten koulutus, dokumentointi, tulevien hankkeiden tutkiminen ja teknologinen tutkimustyö;

ii) varmistaa tieteellisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen, mukaan lukien satelliitit ja muut avaruusjärjestelmät;

iii) kerätä tarpeellista tietoa ja välittää sitä jäsenvaltioille, kiinnittää huomiota puutteisiin ja päällekkäisyyksiin sekä antaa neuvoja ja apua kansainvälisten ja kansallisten ohjelmien yhteensovittamiseksi;

iv) ylläpitää säännöllisiä yhteyksiä avaruustekniikan käyttäjiin ja hankkia itselleen tiedot näiden kulloisistakin vaatimuksista.

b) Järjestön tulee varmistaa III liitteen määräysten mukaisesti valinnaisten ohjelmien toteuttaminen, joihin saattaa kuulua erityisesti

i) satelliittien ja muiden avaruusjärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, rakentaminen, laukaiseminen, radalleen asettaminen ja valvonta;

ii) laukaisulaitteiden ja avaruuskuljetusjärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, rakentaminen ja käyttö.

2. Avaruussovelluksissa järjestö voi tarpeen vaatiessa toteuttaa operatiivisia toimintoja neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden ääntenenemmistöllä määrittelemien ehtojen mukaisesti. Tässä tapauksessa järjestön tulee

a) antaa kyseisen operatiivisen elimen käyttöön sellaiset omat laitteensa, joista saattaa olla sille hyötyä;

b) varmistaa tarvittaessa kyseisen operatiivisen elimen puolesta operatiivisten sovellussatelliittien laukaisu, radalleen asettaminen ja valvonta;

c) toteuttaa käyttäjien pyytämiä ja neuvoston hyväksymiä muita mahdollisia toimintoja.

Tällaisten operatiivisten toimintojen kustannuksista vastaavat kyseiset käyttäjät.

3. Tämän yleissopimuksen II artiklan c-kohdassa mainittujen ohjelmien koordinoimiseksi ja yhteensovittamiseksi järjestön tulee saada jäsenvaltioilta hyvissä ajoin tieto hankkeista, jotka koskevat uusia avaruusohjelmia, helpottaa jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja, suorittaa tarpeellisia arviointeja ja laatia tarkoituksenmukaiset säännöt neuvostolle kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Ohjelmien kansainvälistämiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet esitetään IV liitteessä.

VI artikla
Laitokset ja palvelut

1. Järjestölle annettujen ohjelmien toteuttamiseksi

a) sen tulee ylläpitää tehtäviensä valmisteluun ja valvontaan vaadittavat sisäiset valmiutensa ja tässä tarkoituksessa perustaa ja hoitaa sellaisia laitoksia ja laitteita, joita sen toimintoihin tarvitaan;

b) se voi sopia erityisjärjestelyistä, joiden nojalla jäsenvaltioiden kansalliset laitokset tai järjestö yhdessä näiden laitosten kanssa toteuttaa tiettyjä osia sen ohjelmista tai järjestö itse vastaa tietyistä kansallisista laitoksista.

2. Jäsenvaltioiden ja avaruusjärjestön tulee ohjelmiaan toteuttaessaan pyrkiä parhaimmalla tavalla ja ensisijaisesti käyttämään jo olemassa olevia laitoksia ja saatavilla olevia palveluja sekä järkeistää niiden käyttöä. Niiden ei tule luoda uusia laitoksia tai palveluja tutkimatta ensin mahdollisuutta käyttää olemassa olevia resursseja.

VII artikla
Teollisuuspolitiikka

Teollisuuspolitiikan, joka järjestön tulee II artiklan d-kohdan nojalla laatia ja soveltaa, tulee olla erityisesti niin suunniteltua, että se

a) täyttää eurooppalaisen avaruusohjelman ja yhteensovitettujen kansallisten avaruusohjelmien vaatimukset kustannustehokkaasti;

b) parantaa eurooppalaisen teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä säilyttämällä ja kehittämällä avaruusteknologiaa ja edistämällä vaatimuksia vastaavan teollisuuden rakenteen järkeistämistä ja kehittämistä, jolloin ensi sijassa tulee hyödyntää jäsenmaiden teollisuuden tarjoamia olemassa olevia mahdollisuuksia.

c) varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolisen osallistumisen eurooppalaisen avaruusohjelman toteuttamiseen ja siihen liittyvän avaruusteknologian kehittämiseen niiden rahoitusosuuden huomioon ottaen; järjestön tulee ohjelmiaan toteuttaessaan erityisesti suosia kaikin mahdollisin tavoin kaikkien jäsenvaltioidensa teollisuutta ja näille valtioille on annettava kaikki mahdollisuudet osallistua järjestölle annettuun teknologian kannalta kiinnostavaan työhön; ja

d) käyttää hyväkseen tarjouskilpailua kaikissa tapauksissa, paitsi silloin kun tämä olisi ristiriidassa teollisuuspolitiikalle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa.

Neuvosto voi määritellä muut tavoitteet kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

Yksityiskohtaiset järjestelyt näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat V liitteessä ja säännöissä, jotka neuvosto hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja jotka tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

2. Ohjelmiensa täytäntöönpanemiseksi järjestö käyttää niin paljon kuin mahdollista ulkopuolisia sopimuskumppaneita, sikäli kuin se on sopusoinnussa VI artiklan l kappaleessa mainitun sisäisen valmiuden ylläpitämisen kanssa.

VIII artikla
Kantoraketit ja muut avaruuskuljetusjärjestelmät

1. Avaruuslennoistaan päättäessään järjestö ottaa huomioon kantoraketit ja muut avaruuskuljetusjärjestelmät, jotka on kehitetty sen ohjelmien puitteissa tai jotka sen jäsenvaltio on kehittänyt tai joiden kehittämistä järjestö on merkittävästi avustanut ja suosii niiden käyttöä sopiviin hyötykuormiin, mikäli tämä ei aiheuta kohtuutonta haittaa muihin kyseisenä ajankohtana saatavilla oleviin kantoraketteihin tai avaruuskuljetusjärjestelmiin verrattuna kustannusten, luotettavuuden ja hankkeen soveltuvuuden kannalta.

2. Mikäli V artiklan mukaisiin toimintoihin ja ohjelmiin kuuluu kantorakettien tai muiden avaruuskuljetusjärjestelmien käyttö, osallistuvien valtioiden tulee, kun kyseinen ohjelma on jätetty hyväksyttäväksi, ilmoittaa järjestölle suunnitellusta kantoraketista tai avaruuskuljetusjärjestelmästä. Jos osallistuvat valtiot ohjelman täytäntöönpanon kuluessa haluavat käyttää muuta kantorakettia tai avaruuskuljetusjärjestelmää kuin mistä ovat alun perin sopineet, neuvosto päättää muutoksesta samojen sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin alkuperäisen ohjelman hyväksymiseen.

IX artikla
Laitteiden käyttö, jäsenvaltioiden avustaminen ja tuotteiden toimittaminen

1. Järjestö antaa laitteitaan sellaisen jäsenvaltion käyttöön, joka pyytää niitä omia ohjelmiaan varten ja vastaa tällöin kustannuksista, mikäli tämä ei vaikuta näiden laitteiden käyttöön järjestön omiin toimintoihin ja ohjelmiin. Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä laitteiden käyttöä koskevista käytännön järjestelyistä.

2. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio haluaa ryhtyä hankkeeseen, joka ei liity edellä V artiklassa mainittuihin toimintoihin ja ohjelmiin, mutta palvelee järjestön päämääriä, neuvosto voi päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä järjestön avunannosta. Järjestölle koituneista kustannuksista vastaa kyseinen valtio tai kyseiset valtiot.

3. a) Järjestön ohjelman puitteissa kehitetyt tuotteet toimitetaan jäsenvaltiolle, joka on osallistunut kyseisen ohjelman rahoittamiseen ja pyytää saada käyttää näitä tuotteita omiin tarkoitusperiinsä.

Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä niistä käytännön järjestelyistä, joiden nojalla tuotteet toimitetaan ja erityisesti järjestön toimenpiteistä sopimuskumppaneihinsa nähden, jotta pyytävä jäsenvaltio saisi nämä tuotteet.

b) Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää järjestöä ilmoittamaan, katsooko järjestö sopimuskumppaneiden esittämien hintojen olevan kohtuullisia ja hyväksyisikö se nämä hinnat samoissa olosuhteissa omia tarpeitaan varten.

c) Tässä kappaleessa esitettyjen pyyntöjen täyttämisestä ei saa aiheutua järjestölle mitään lisäkustannuksia, ja kaikista tällaisista pyynnöistä johtuvista kuluista tulee pyytävän jäsenvaltion vastata.

X artikla
Toimielimet

Järjestön toimielimiä ovat neuvosto sekä pääjohtaja ja henkilökunta.

XI artikla
Neuvosto

1. Jäsenvaltioiden edustajat muodostavat neuvoston.

2. Neuvosto kokoontuu tarpeen mukaan joko edustajatasolla tai ministeritasolla. Kokoukset pidetään järjestön päämajassa, jollei neuvosto päätä toisin.

3. a) Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi, ja nämä voidaan valita kerran uudelleen vielä yhdeksi vuodeksi. Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä neuvostossa ja varmistaa sen päätösten valmistelun; hän ilmoittaa jäsenvaltioille ehdotuksista valinnaisten ohjelmien toimeenpanemiseksi; hän auttaa järjestön toimielinten toimintojen koordinoinnissa. Puheenjohtaja ylläpitää yhteyksiä jäsenvaltioihin näiden neuvostoon kuuluvien edustajien välityksellä järjestöä koskevissa yleisiä toimintaperiaatteita käsittelevissä asioissa ja pyrkii sovittamaan yhteen edustajien niitä koskevat näkemykset. Kokousten välillä hän toimii pääjohtajan neuvonantajana ja saa tältä kaikki tarpeelliset tiedot.

b) Puheenjohtajan apuna on työjaosto, jonka kokoonpanosta päättää neuvosto ja joka kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työjaosto antaa puheenjohtajalle neuvoja neuvoston kokouksia valmisteltaessa.

4. Kun neuvosto kokoontuu ministeritasolla, se valitsee kokoukselle puheenjohtajan. Tämä puheenjohtaja kutsuu koolle seuraavan ministerikokouksen.

5. Muualla tässä yleissopimuksessa esitettyjen tehtävien lisäksi ja sen määräysten mukaisesti neuvosto

a) edellä V artiklan l kappaleen a-kohdan i ja ii alakohdassa mainittuihin toimintoihin ja ohjelmiin nähden -

i) hyväksyy toiminnot ja ohjelmat kaikkien jäsenvaltioiden ääntenenemmistöllä; tällaisia päätöksiä voidaan muuttaa vain kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tehdyillä uusilla päätöksillä;

ii) päättää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä järjestölle seuraavaksi viisivuotiskaudeksi myönnettävistä varoista;

iii) jokaisen viisivuotiskauden kolmannen vuoden loppupuolella ja tilannekatsauksen saatuaan päättää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä järjestölle myönnettävistä varoista koskien tämän kolmannen vuoden lopusta alkavaa seuraavaa viisivuotiskautta;

b) edellä V artiklan l kappaleen a-kohdan iii ja iv alakohdassa mainittuihin toimintoihin nähden -

i) määrittelee järjestölle periaatteet, joita sen tulee noudattaa saavuttaakseen päämääränsä; ja

ii) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä jäsenvaltioille osoitetut suositukset;

c) edellä V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa mainittuihin valinnaisiin ohjelmiin nähden -

i) hyväksyy jokaisen ohjelman kaikkien jäsenvaltioiden enemmistöäänin; ja

ii) päättää sopivaksi katsomallaan tavalla ohjelmien tärkeysjärjestyksestä niiden toteutusvaiheessa;

d) hyväksyy järjestön vuosittaiset työsuunnitelmat;

e) jäljempänä II liitteessä määriteltyihin talousarvioihin nähden -

i) hyväksyy järjestön vuosittaisen yleisen talousarvion kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

ii) hyväksyy jokaisen ohjelmakohtaisen talousarvion osallistuvien valtioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

f) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä järjestön rahoitusmääräykset ja sen muut rahoitusta koskevat järjestelyt;

g) tarkkailee edellä V artiklan 1 kappaleessa mainittuihin pakollisiin ja valinnaisiin toimintoihin suunnattuja kuluja;

h) hyväksyy ja julkaisee järjestön tarkastetut vuosittaiset tilit;

i) hyväksyy henkilöstöä koskevat määräykset kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

j) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä säännöt, joiden nojalla järjestön toiminnan tuloksena tai sen avustuksella kehitetyn teknologian ja tuotteiden vientiin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolelle annetaan lupa, pitäen mielessä järjestön rauhanomaiset tavoitteet;

k) päättää uusien jäsenvaltioiden hyväksymisestä XXII artiklan mukaisesti;

l) päättää XXIV artiklan mukaisesti järjestelyistä siinä tapauksessa, että joku jäsenvaltio sanoutuu irti tästä yleissopimuksesta tai lopettaa jäsenyytensä XVIII artiklan nojalla;

m) ryhtyy kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin järjestön päämäärien saavuttamiseksi tämän yleissopimuksen puitteissa.

6. a) Jokaisella jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni. Jäsenvaltiolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta, kun käsitellään vain sellaista hyväksyttyä ohjelmaa, johon kyseinen jäsenvaltio ei osallistu.

b) Jäsenvaltiolla ei ole neuvostossa äänioikeutta, jos sen järjestölle erääntyvien maksujen määrä niiden V artiklassa mainittujen toimintojen ja ohjelmien osalta, joihin se osallistuu, ylittää sille kyseisenä tilivuonna määrätyn summan suuruuden. Lisäksi, jos jäsenvaltion erääntyneet maksut minkä tahansa V artiklan 1 kappaleen a-kohdan ii) alakohdan tai V artiklan 1 kappaleen b-kohdan mukaisen ohjelman osalta, johon se osallistuu, ylittävät sille määrätyn maksuosuuden tähän ohjelmaan kyseisenä tilivuonna, tällä jäsenvaltiolla ei ole neuvostossa äänioikeutta vain tätä ohjelmaa käsittelevissä kysymyksissä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltiolle voidaan kuitenkin antaa äänioikeus neuvostossa, jos kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistö katsoo, että maksujen suorittamatta jättäminen johtuu jäsenestä riippumattomista syistä.

c) Enemmän kuin puolet kaikkien jäsenvaltioiden edustajista on oltava paikalla, jotta neuvoston kokous olisi päätösvaltainen.

d) Jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, neuvoston päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien jäsenvaltioiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

e) Kun tässä yleissopimuksessa tarkoitetut yksimielisyys ja enemmistö määritellään, mukaan ei lueta jäsenvaltiota, jolla ei ole äänioikeutta.

7. Neuvosto hyväksyy oman työjärjestyksensä.

8. a) Neuvosto perustaa tiedeohjelmakomitean, jonka päätettäväksi se antaa kaikki V artiklan 1 kappaleen a-kohdan (ii) alakohdassa mainittuun pakolliseen tiedeohjelmaan liittyvät asiat. Se valtuuttaa tämän komitean tekemään kyseistä ohjelmaa koskevat päätökset ottaen aina huomioon neuvoston myöntämät varat ja sen hyväksymän vuosittaisen talousarvion. Neuvosto määrittelee tiedeohjelmakomitean toimintapuitteet kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja tämän artiklan määräysten mukaisesti.

b) Neuvosto voi perustaa sellaisia muita alempia toimielimiä, jotka ovat järjestön tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisia. Tällaisten elinten perustamisesta ja toimintapuitteista sekä niiden mahdollisesta päätösvallasta päätetään neuvostossa kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

c) Kun neuvoston alaisuudessa toimiva toimielin tutkii vain V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa mainittuihin valinnaisiin ohjelmiin liittyvää kysymystä, valtioilla, jotka eivät ole ohjelmassa mukana, ei ole äänioikeutta, elleivät osallistuvat valtiot päätä toisin.

XII artikla
Pääjohtaja ja henkilöstö

1. a) Neuvosto nimittää pääjohtajan tietyksi ajaksi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja voi samalla ääntenenemmistöllä irtisanoa hänet.

b) Pääjohtaja on järjestön ylin toimeenpaneva viranomainen ja sen juridinen edustaja. Hän ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta järjestöä johdettaisiin, sen ohjelmat pantaisiin toimeen, sen periaatteet toteutettaisiin ja sen päämäärät saavutettaisiin neuvoston antamien määräysten mukaisesti. Hän toimii järjestön laitosten yläpuolella. Järjestön taloushallinnon osalta hän noudattaa II liitteen määräyksiä. Hän esittää järjestölle vuosittain raportin, joka julkaistaan. Hän voi myös esittää ehdotuksia, jotka koskevat toimintoja, ohjelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla järjestön päämäärien saavuttaminen aiotaan varmistaa. Hän osallistuu järjestön kokouksiin ilman äänioikeutta.

c) Neuvosto voi lykätä pääjohtajan valintaa tarpeelliseksi katsomakseen ajaksi joko tämän yleissopimuksen voimaantulon takia tai mikäli paikka myöhemmin vapautuu. Tässä tapauksessa neuvosto nimittää sijaisen, jonka toimivallasta ja velvollisuuksista neuvosto päättää.

2. Pääjohtajan apuna toimii tieteellistä, teknistä, hallinnollista ja toimistohenkilökuntaa sen mukaan mitä hän katsoo tarpeelliseksi, kuitenkin neuvoston hyväksymien rajojen puitteissa.

3. a) Neuvosto nimittää ylemmän johdon ja voi myös erottaa sen pääjohtajan suosituksesta. Neuvoston suorittamiin nimityksiin ja erottamisiin tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistö.

b) Pääjohtaja, joka toimii neuvoston valtuuttamana, nimittää ja voi erottaa muut henkilöstöön kuuluvat.

c) Henkilöstön hankinnan perusteena on pätevyys, mutta samalla otetaan huomioon paikkojen riittävä jakautuminen jäsenvaltioiden kansalaisten kesken. Nimitykset ja erottamiset suoritetaan henkilöstösäännösten mukaisesti.

d) Tiedemiehet, jotka eivät kuulu henkilökuntaan, mutta tekevät tutkimustyötä järjestön laitoksissa, toimivat pääjohtajan alaisuudessa ja noudattavat kaikkia neuvoston hyväksymiä yleisiä sääntöjä.

4. Pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuudet suhteessa järjestöön ovat yksinomaan kansainvälisiä luonteeltaan. Suorittaessaan velvollisuuksiaan heidän ei tule hakea tai ottaa vastaan neuvoja miltään hallitukselta tai järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Jokaisen jäsenvaltion tulee kunnioittaa pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien kansainvälistä luonnetta eikä pyrkiä vaikuttamaan heihin silloin, kun he suorittavat velvollisuuksiaan.

XIII artikla
Rahoitusosuudet

1. Jokainen jäsenvaltio osallistuu V artiklan l kappaleen a- kohdassa tarkoitettujen toimintojen ja ohjelmien rahoitukseen sekä järjestön yleiskulujen rahoittamiseen II liitteen mukaisesti neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä hyväksymää asteikkoa noudattaen joko joka kolmas vuosi XI artiklan 5 kappaleen a-kohdan iii alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana tai kun neuvosto kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä päättää hyväksyä uuden asteikon. Maksuasteikko perustuu jokaisen jäsenvaltion keskimääräiseen kansantuloon niiden kolmen viimeisen vuoden osalta, joilta tilastotiedot ovat käytettävissä. Mutta

a) minkään jäsenvaltion maksuosuuden ei kuitenkaan edellytetä ylittävän kahtakymmentäviittä prosenttia neuvoston näiden kustannusten kattamiseksi arvioimasta kokonaissummasta; ja

b) Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä päättää jonkun jäsenvaltion maksuosuuden supistamisesta tietyksi ajaksi tämän valtion kohdalla vallitsevan erityistilanteen takia. Erityisesti silloin kun jäsenvaltiossa henkeä kohti laskettu vuositulo on vähemmän kuin mitä neuvosto samalla ääntenenemmistöllä on päättänyt, tätä on pidettävä tämän määräyksen tarkoittamana erityistilanteena.

2. Jokainen jäsenvaltio osallistuu V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa tarkoitettujen valinnaisten ohjelmien kustannuksiin, mikäli se ei ole virallisesti ilmoittanut haluttomuudestaan osallistua kyseiseen ohjelmaan, jolloin se ei ole osallistujavaltio. Jolleivat kaikki osallistujavaltiot päätä toisin, tiettyyn ohjelmaan kohdistuva maksuasteikko perustuu kunkin osallistujavaltion keskimääräiseen kansantuloon niiden viimeisten kolmen vuoden osalta, joilta tilastotiedot ovat käytettävissä. Tämä asteikko tarkistetaan joko kolmen vuoden välein tai aina kun neuvosto päättää asettaa uuden asteikon l kappaleen mukaisesti. Minkään osallistujavaltion osuuden ei kuitenkaan edellytetä tämän asteikon nojalla ylittävän kahtakymmentäviittä prosenttia kyseiseen ohjelmaan kohdistuvista kaikista rahoitusosuuksista. Kunkin osallistujavaltion prosentuaalisen maksuosuuden tulee kuitenkin olla vähintään kaksikymmentäviisi prosenttia sen tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesta maksuosuudesta, jolleivat kaikki osallistujavaltiot päätä toisin ohjelmaa hyväksyessään tai sen toimeenpanon aikana.

3. Tämän artiklan l ja 2 kappaleessa tarkoitettujen maksuasteikkojen laatimiseen käytetään samoja tilastollisia menetelmiä ja niistä määrätään rahoitussäännöissä.

4. a) Valtion, joka ei ollut osapuolena Euroopan avaruustutkimusjärjestön perustamissopimuksessa tai Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön perustamissopimuksessa ja josta tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, tulee osallistumismaksujensa lisäksi suorittaa erityismaksu järjestön varojen nykyarvon perusteella. Tämän erityismaksun määrästä neuvosto päättää jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

b) Alakohdan a mukaisia maksuja käytetään supistamaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia, jollei neuvosto päätä toisin kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

5. Tämän artiklan nojalla lankeavat maksut suoritetaan II liitteen mukaisesti.

6. Jollei neuvosto anna muita määräyksiä, pääjohtaja voi ottaa vastaan lahjoja tai testamenttilahjoituksia järjestölle, silloin kun niitä eivät sido mitkään järjestön tarkoitusperien kanssa ristiriidassa olevat ehdot.

XIV artikla
Yhteistyö

1. Järjestö voi, mikäli neuvoston kaikki jäsenvaltiot niin päättävät, toimia yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen ja laitosten kanssa sekä järjestöön kuulumattomien valtioiden hallitusten, järjestöjen ja laitosten kanssa ja tehdä näiden kanssa yhteistyösopimuksia.

2. Tällaista yhteistyötä voi olla järjestöön kuulumattomien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistuminen yhteen tai useampaan V artiklan l kappaleen a (ii) -kohdan ja V artiklan l kappaleen b-kohdan mukaiseen ohjelmaan. Jollei tämän artiklan l kappaleen nojalla tehdyistä päätöksistä muuta johdu, neuvosto määrittelee tällaista yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä tapauskohtaisesti kyseiseen ohjelmaan osallistuvien valtioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Järjestelyissä voidaan todeta, että järjestöön kuulumattomilla valtioilla on äänioikeus neuvostossa, kun siellä käsitellään vain sellaiseen ohjelmaan liittyviä asioita, joihin kyseinen valtio osallistuu.

3. Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan myös myöntää liitännäisjäsenyys järjestöön kuulumattomille valtioille, jotka pyrkivät vaikuttamaan ainakin V artiklan l kappaleen a (i) -kohdassa tarkoitettuja tulevia hankkeita koskeviin tutkimuksiin. Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä yksityiskohtaisista järjestelyistä kunkin liitännäisjäsenyyden osalta.

XV artikla
Oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestö on oikeushenkilö.

2. Järjestöllä, sen henkilökuntaan kuuluvilla ja asiantuntijoilla sekä jäsenvaltioiden edustajilla on oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja vapaudet, jotka esitetään I liitteessä.

3. Järjestön päämajaa ja VI artiklan mukaisesti perustettuja laitoksia koskevat sopimukset tehdään järjestön ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden alueella päämaja ja laitokset sijaitsevat.

XVI artikla
Muutokset

1. Neuvosto voi ehdottaa jäsenvaltioille muutoksia tähän yleissopimukseen ja sen I liitteeseen. Jäsenvaltion, joka haluaa ehdottaa muutosta, tulee ilmoittaa asiasta pääjohtajalle. Pääjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille näistä muutosehdotuksista ainakin kolme kuukautta ennen kuin niitä käsitellään neuvostossa.

2. Neuvoston suosittelema muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Ranskan hallitus on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen kaikilta jäsenvaltioilta. Ranskan hallitus ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille kaikkien tällaisten muutosten voimaantulopäivämäärän.

3. Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä muuttaa kaikkia muita tämän yleissopimuksen liitteitä edellyttäen, että muutokset eivät ole ristiriidassa yleissopimuksen kanssa. Tällainen muutos tulee voimaan neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä sopimana ajankohtana. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille näistä muutoksista ja niiden voimaantulopäivämäärästä.

XVII artikla
Riitaisuudet

1. Kahden tai useamman jäsenvaltion tai jäsenvaltion ja järjestön väliset erimielisyydet, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tai sen liitteiden tulkintaa tai soveltamista samoin kuin I liitteen XXVI artiklan tarkoittamat erimielisyydet, joita ei ratkaista neuvostossa tai neuvoston välityksellä, alistetaan jonkun riidassa osapuolena olevan pyynnöstä välitysmenettelyyn.

2. Jolleivat riidan osapuolet päätä toisin, välimiesmenettelyssä noudatetaan tämän artiklan ja neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä hyväksymien muiden sääntöjen määräyksiä.

3. Välitystuomioistuimessa on kolme jäsentä. Jokainen riidan osapuoli nimittää yhden välitystuomarin; kaksi ensimmäistä välitystuomaria nimittää kolmannen, joka toimii välitystuomioistuimen puheenjohtajana. Edellä 2 kappaleessa mainituissa muissa säännöissä esitetään menettelytapa, jota tulee noudattaa, mikäli nimityksiä ei ole suoritettu määrätyn ajan kuluessa.

4. Jäsenvaltiot tai järjestö, jotka eivät ole riidan osapuolia, voivat puuttua asian käsittelyyn välitystuomioistuimen luvalla, mikäli se katsoo, että asiassa tehtävällä päätöksellä on oleellista merkitystä näiden kannalta.

5. Välitystuomioistuin päättää sijainnistaan ja laatii omat menettelytapasääntönsä.

6. Välitystuomioistuin tekee päätöksensä jäsentensä ääntenenemmistöllä, eivätkä jäsenet voi pidättyä äänestämästä. Päätös on lopullinen ja kaikkia riidan osapuolia sitova eikä siihen voida hakea muutosta. Osapuolten tulee noudattaa päätöstä viipymättä. Mikäli päätöksen sisällöstä tai soveltamisalasta syntyy erimielisyyttä, välitystuomioistuimen tulee selvittää päätöksen sisältö jonkun riidan osapuolen pyynnöstä.

XVIII artikla
Velvollisuuksien laiminlyöminen

Neuvoston tulee kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä erottaa sellainen jäsenvaltio järjestön jäsenyydestä, joka laiminlyö tämän yleissopimuksen nojalla sille kuuluvat velvollisuudet. Artiklan XXIV määräyksiä sovelletaan tällaisessa tapauksessa.

XIX artikla
Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen

Kaikki Euroopan avaruustutkimusjärjestölle ja Eurooppalaiselle avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestölle kuuluneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät järjestölle siitä päivästä lukien, jolloin tämä yleissopimus tulee voimaan.

XX artikla
Allekirjoitus ja ratifiointi

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään joulukuuta 1975 saakka niille valtioille, jotka ovat Euroopan avaruuskonferenssin jäseniä. Tämän yleissopimuksen liitteet kuuluvat siihen erottamattomana osana.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

3. Yleissopimuksen tultua voimaan ja ennen kuin ratifioimis- ja hyväksymiskirjat on talletettu, allekirjoittajavaltio voi osallistua järjestön kokouksiin ilman äänioikeutta.

XXI artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen jälkeen kun seuraavat valtiot, jotka ovat Euroopan avaruustutkimusjärjestön tai Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön jäseniä, ovat allekirjoittaneet sen ja tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa Ranskan hallituksen huostaan: Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Saksan liittotasavalta, Italian tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Espanja, Ruotsin kuningaskunta, Sveitsin valtioliitto sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sellaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, yleissopimus tulee voimaan siitä päivästä lukien, jolloin tämä valtio jättää ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa talletettavaksi.

2. Euroopan avaruustutkimusjärjestön ja Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön perustamissopimukset päättyvät tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä.

XXII artikla
Liittyminen

1. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen mikä tahansa valtio voi liittyä siihen neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

2. Valtion, joka haluaa liittyä tähän yleissopimukseen, tulee tiedottaa pyyntönsä pääjohtajalle, joka ilmoittaa pyynnöstä jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen kuin se jätetään neuvoston päätettäväksi.

3. Liittymiskirjat talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

XXIII artikla
Ilmoitukset

Ranskan hallituksen ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyville valtioille

a) jokaisen ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjan tallettamispäivämäärästä,

b) tämän yleissopimuksen ja XVI artiklan 2 kappaleen tarkoittamien muutosten voimaantulopäivämääristä, sekä

c) yleissopimuksen irtisanomisesta jonkun jäsenvaltion osalta.

XXIV artikla
Irtisanominen

1. Kun tämä yleissopimus on ollut voimassa kuusi vuotta, jäsenvaltio voi irtisanoa sen tekemällä ilmoituksen Ranskan hallitukselle, joka tiedottaa asian muille jäsenvaltioille ja pääjohtajalle. Irtisanominen tulee voimaan tiedotuksen jättämistä Ranskan hallitukselle seuraavan tilivuoden lopussa. Kun irtisanominen on tullut voimaan, kyseinen valtio on edelleen velvollinen maksamaan sille kuuluvan osuuden maksumäärärahoista, jotka vastaavat hyväksyttyjä sopimusvaltuuksia sekä niissä talousarvioissa, joihin se antoi osuutensa sinä vuonna, jolloin irtisanomisesta ilmoitettiin Ranskan hallitukselle että aikaisemmissa talousarvioissa.

2. Jäsenvaltion, joka irtisanoo tämän yleissopimuksen, tulee hyvittää järjestölle mahdollinen omaisuuden menetys alueellaan, jollei järjestön kanssa tehdä eri sopimusta koskien järjestön mahdollisuutta käyttää tätä omaisuutta edelleen tai järjestön tiettyjen toimintojen jatkamista kyseisen valtion alueella. Sellaisessa eri sopimuksessa tulee erityisesti määrätä, missä laajuudessa ja millä ehdoilla tämän yleissopimuksen määräyksiä edelleen sovelletaan omaisuutta käytettäessä tai toimintoja jatkettaessa sen jälkeen, kun irtisanominen on astunut voimaan.

3. Sopimuksen irtisanovan jäsenvaltion ja järjestön tulee yhdessä päättää mahdollisista muista kyseisen valtion osalle tulevista velvollisuuksista.

4. Kyseinen valtio säilyttää hankkimansa oikeudet siihen päivään saakka, jona irtisanominen tulee voimaan.

XXV artikla
Lakkauttaminen

1. Järjestö lakkautetaan, jos jäsenvaltioiden lukumäärä laskee alle viiden. Se voidaan lakkauttaa milloin tahansa jäsenvaltioiden niin sopiessa.

2. Lakkauttamistapauksessa neuvosto nimittää selvitysviranomaisen, joka neuvottelee niiden valtioiden kanssa, joiden alueella järjestön päämaja ja laitokset sijaitsevat kyseisenä ajankohtana. Järjestö pysyy oikeushenkilönä selvitystoimenpiteiden ajan.

3. Mahdollinen ylijäämä jaetaan niiden valtioiden kesken, jotka ovat järjestön jäseniä lakkauttamishetkellä siinä suhteessa kuin kukin valtio on suorittanut maksuja tämän yleissopimuksen sopimuspuoliksi tulostaan alkaen. Mikäli tuloksena on alijäämä, tämä katetaan samojen valtioiden maksuilla siinä suhteessa kuin näillä valtioilla on kuluvana tilivuonna arvioitu maksuja.

XXVI artikla
Rekisteröinti

Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Ranskan hallitus ilmoittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.