Finlex ®

SOPIMUS Suomen liittymisestä Euroopan avaruusjärjestöä koskevaan yleissopimukseen ja sen liitännäisehtoihin

Suomen hallitus (jäljempänä ''Suomi'')

Euroopan avaruusjärjestö (jäljempänä ''järjestö''), joka perustettiin Pariisissa 30 päivänä toukokuuta 1975 allekirjoitettavaksi avatulla yleissopimuksella (jäljempänä ''yleissopimus''), joka tuli voimaan 30 päivänä lokakuuta 1980,

TOTEAVAT, että järjestöä koskevan yleissopimuksen XXII artiklan mukaan mikä tahansa valtio voi liittyä yleissopimukseen, jos neuvosto on kaikkien sopimusvaltioiden yksimielisellä äänestyksellä niin päättänyt,

TOTEAVAT, että Suomi on hakenut järjestön täysivaltaista jäsenyyttä ja että järjestön neuvosto on ilmoittanut puoltavansa Suomen liittymistä,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Suomi on Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986 allekirjoitetun ja sopimuksella 31 päivänä toukokuuta 1991 jatketun sopimuksen nojalla järjestön liitännäisjäsen,

PALAUTTAVAT MIELEEN, että Suomi on yhä enemmän osallistunut järjestön toimintaan ja ohjelmiin,

OVAT VAKUUTTUNEITA, että tämä liittyminen tulee edesauttamaan niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka yleissopimuksessa järjestölle asetetaan,

OTTAEN HUOMIOON järjestön yleissopimuksen II artiklan, XIII artiklan 4 kappaleen ja XXII artiklan,

OVAT SOPINEET SEURAAVASTA:

1 artikla

Tämän sopimuksen tarkoituksena on määrätä ehdot, joilla Suomi liittyy järjestöä koskevaan yleissopimukseen.

2 artikla

1. Suomesta tulee järjestön jäsen ja sen perustavan yleissopimuksen sopimuspuoli.

2. Suomen tulee vahvistaa liittymistään sääntelevät ehdot siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.

3 artikla

1. Järjestöä koskevan yleissopimuksen XXI artiklan 1 kappaleen mukaan yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan päivänä, jona Suomen liittymiskirjat on talletettu Ranskan hallituksen huostaan. Suomi ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että tämä tapahtuu viimeistään ennen 1 päivää tammikuuta 1995; jollei liittymiskirjoja mainittuun päivään mennessä ole talletettu, tämän sopimuksen ehdot voidaan harkita uudelleen.

2. Liittymispäivästä lukien järjestöä koskevan yleissopimuksen määräykset sekä kaikki neuvoston antamat toimenpiteet ovat Suomen osalta sitovia ja niitä sovelletaan Suomeen. Suomi on samassa asemassa kuin muut jäsenvaltiot neuvoston tai sen määräämän toimielimen antaman päätöksen, päätöslauselman ja muun toimen sekä järjestön tekemän sopimuksen osalta. Siten Suomen tulee noudattaa kaikkia mainituista toimista johtuvia periaatteita ja toimintalinjoja ja tarvittaessa ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin niiden toteuttamiseksi.

3. Suomen tulee kohtuullisen ajan kuluessa ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin sisäisen lainsäädäntönsä ja toimiensa sopeuttamiseksi järjestöön liittymisestä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiinsa.

4 artikla

Järjestöä koskevan yleissopimuksen XIII artiklan 4 kappaleen a kohdan mukaisesti Suomen tulee suorittaa 5 MAU:n suuruinen erityismaksu (vuoden 1993 keskihinnan ja vuoden 1994 vaihtokurssin mukaan). Maksu tulee suorittaa kolmena samansuuruisena eränä, jotka maksetaan vuosina 1995, 1996 ja 1997.

5 artikla

Teollinen palautekerroin lasketaan sen menetelmän perusteella, jota järjestössä noudatetaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta. Erityisesti maksut, jotka on suoritettu, ja sopimukset, jotka on tehty ennen sopimuksen voimaantuloa, otetaan huomioon mainittua palautetta laskettaessa.

6 artikla

Siitä päivästä lukien, jona järjestöä koskeva yleissopimus tulee Suomen osalta voimaan, 19 päivänä syyskuuta 1986 tehty sopimus, jota jatkettiin 31 päivänä toukokuuta 1991 tehdyllä sopimuksella, lakkaa olemasta voimassa. Sama koskee Suomen ja järjestön välisiä sopimuksia Suomen osallistumisesta eräisiin järjestön valinnaisiin ohjelmiin. Suomen oikeuksia ja velvollisuuksia mainittujen ohjelmien osallistujavaltiona sääntelevät asianomaiset julistukset ja toimeenpanosäännöt.

7 artikla

1. Tämä sopimus edellyttää Suomen ratifiointia.

2. Tämä sopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Tehty Pariisissa 22 päivänä maaliskuuta 1994 kahtena englannin-, ranskan-, saksan-, suomen- ja ruotsinkielisenä alkuperäiskappaleena, joiden kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka

katsovat, että avaruuden tutkimus vaatii niin valtavia inhimillisiä, teknisiä ja taloudellisia voimavaroja, että millään yksittäisellä Euroopan valtiolla ei ole mahdollisuuksia toimia yksin,

katsovat, että 20 päivänä joulukuuta 1972 pidetyn Euroopan avaruuskonferenssin hyväksymä ja 31 päivänä heinäkuuta 1973 pidetyn Euroopan avaruuskonferenssin vahvistama päätöslauselma, jossa päätettiin uuden järjestön, ''Euroopan avaruusjärjestön'', muodostamisesta yhdistämällä Euroopan avaruustutkimusjärjestö ja Eurooppalainen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestö, sekä tavoitteesta yhdistää Euroopan kansalliset avaruusohjelmat yhdeksi eurooppalaiseksi avaruusohjelmaksi niin pian kuin suinkin ja mikäli tämä on mahdollista,

haluavat jatkaa ja vahvistaa eurooppalaista avaruustutkimusta ja -teknologiaa sekä niiden avaruussovelluksia koskevaa yhteistyötä yksinomaan rauhanomaisessa tarkoituksessa tavoitteenaan tieteelliset sovellukset ja toiminnalliset avaruussovellusjärjestelmät, ja jotka

haluavat nämä tavoitteet saavuttaakseen perustaa yhden eurooppalaisen avaruusjärjestön vahvistamaan kaikkia eurooppalaiseen avaruustutkimukseen kohdistuvia pyrkimyksiä tehostamalla nykyisin avaruuteen sijoitettujen voimavarojen käyttöä ja haluavat luoda määritelmän eurooppalaisesta avaruusohjelmasta yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin,

ovat sopineet seuraavasta:

I artikla

Järjestön perustaminen

1. Täten perustetaan eurooppalainen järjestö, ''Euroopan avaruusjärjestö'' jäljempänä ''järjestö''.

2. Järjestön jäsenet, jäljempänä ''jäsenvaltiot'', ovat valtioita, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia XX ja XXII artiklan mukaisesti.

3. Kaikki jäsenvaltiot osallistuvat V artiklan 1 kappaleen a-kohdan tarkoittamiin pakollisiin toimintoihin ja maksavat osuutensa II liitteessä mainituista järjestön kiinteistä yleiskuluista.

4. Järjestön päämaja sijoitetaan Pariisin alueelle.

II artikla

Tarkoitus

Järjestön tarkoituksena on ylläpitää ja edistää avaruustutkimusta, -tekniikkaa ja niiden avaruussovelluksia koskevaa yksinomaista rauhanomaista yhteistyötä Euroopan valtioiden välillä tavoitteenaan tieteelliset sovellukset ja toiminnalliset avaruussovellusjärjestelmät,

a) laatimalla pitkäaikainen eurooppalainen avaruusohjelma ja panemalla se täytäntöön, antamalla jäsenvaltioille suosituksia tutkimuskohteista ja yhteensovittamalla jäsenvaltioiden toimintaohjelmat muiden kansallisten ja kansainvälisten järjestöjen ja laitosten kanssa;

b) kehittämällä avaruusalan toimintoja ja ohjelmia sekä panemalla ne täytäntöön;

c) koordinoimalla eurooppalainen avaruusohjelma ja kansalliset ohjelmat keskenään ja liittämällä viimeksi mainitut vähitellen ja niin täydellisesti kuin mahdollista eurooppalaiseen avaruusohjelmaan, erityisesti sovellussatelliittien kehittämiseen;

d) kehittämällä ja toteuttamalla ohjelmaansa sopivaa teollisuuspolitiikkaa ja suosittelemalla yhtenäistä teollisuuspolitiikkaa jäsenvaltioille.

III artikla

Tiedonvälitys ja tietoaineisto

1. Jäsenvaltiot ja järjestö helpottavat sellaisen tieteellisen ja teknisen tiedon välitystä, joka liittyy avaruustutkimukseen, -tekniikkaan ja niiden avaruussovelluksiin, edellyttäen, että jäsenvaltiota ei vaadita antamaan järjestön ulkopuolella saamiaan tietoja, mikäli se katsoo näiden tietojen antamisen olevan ristiriidassa sen omien turvallisuusnäkökohtien tai kolmansien osapuolten kanssa tekemiensä sopimusten kanssa tai tiedon saantiin liittyvien olosuhteiden kanssa.

2. Suorittaessaan V artiklan mukaisia toimiaan järjestön tulee varmistaa, että kaikki tieteelliset tulokset julkaistaan tai saatetaan muutoin laajalti käytettäviksi sen jälkeen kun kokeista vastuussa olevat tutkijat ovat suorittaneet työnsä. Syntynyt analysoitu tietoaineisto on järjestön omaisuutta.

3. Tehdessään sopimuksia tai liittyessään sopimuksiin järjestön tulee varmistaa syntyviin keksintöihin ja tekniseen tietoaineistoon nähden asianmukaiset oikeudet omien, kyseiseen ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja näiden alaisuudessa olevien henkilöiden ja laitosten etujen suojelemiseksi. Näihin oikeuksiin kuuluvat erityisesti oikeus saada, julkistaa ja käyttää tietoja. Tällaisista keksinnöistä ja teknisestä tietoaineistosta tulee ilmoittaa osallistuville valtioille.

4. Järjestön omat keksinnöt ja tekninen tietoaineisto tulee saattaa jäsenvaltioiden tietoon ja nämä samoin kuin niiden alaisuudessa olevat henkilöt ja laitokset voivat käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa maksutta.

5. Neuvoston tulee hyväksyä jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä yksityiskohtaiset säännöt edellä esitettyjen määräysten käytöstä.

IV artikla

Henkilövaihto

Jäsenvaltioiden tulee helpottaa sellaista henkilövaihtoa, joka liittyy järjestön toimialaan. Tällöin kuitenkin jäsenvaltiolla on oikeus soveltaa voimassa olevia alueelleen saapumiseen, siellä oleskeluun ja sieltä lähtemiseen liittyviä lakejaan ja määräyksiä.

V artikla

Toiminta ja ohjelmat

1. Järjestön toimintoihin kuuluvat kaikille jäsenvaltioille pakolliset ohjelmat ja valinnaiset ohjelmat, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltiot lukuun ottamatta niitä, jotka virallisesti ilmoittavat, että eivät halua osallistua niihin.

a) Pakollisten ohjelmien osalta järjestön tulee

i) varmistaa perustoiminnat kuten koulutus, dokumentointi, tulevien hankkeiden tutkiminen ja teknologinen tutkimustyö;

ii) varmistaa tieteellisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen, mukaan lukien satelliitit ja muut avaruusjärjestelmät;

iii) kerätä tarpeellista tietoa ja välittää sitä jäsenvaltioille, kiinnittää huomiota puutteisiin ja päällekkäisyyksiin sekä antaa neuvoja ja apua kansainvälisten ja kansallisten ohjelmien yhteensovittamiseksi;

iv) ylläpitää säännöllisiä yhteyksiä avaruustekniikan käyttäjiin ja hankkia itselleen tiedot näiden kulloisistakin vaatimuksista.

b) Järjestön tulee varmistaa III liitteen määräysten mukaisesti valinnaisten ohjelmien toteuttaminen, joihin saattaa kuulua erityisesti

i) satelliittien ja muiden avaruusjärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, rakentaminen, laukaiseminen, radalleen asettaminen ja valvonta;

ii) laukaisulaitteiden ja avaruuskuljetusjärjestelmien suunnittelu, kehittäminen, rakentaminen ja käyttö.

2. Avaruussovelluksissa järjestö voi tarpeen vaatiessa toteuttaa operatiivisia toimintoja neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden ääntenenemmistöllä määrittelemien ehtojen mukaisesti. Tässä tapauksessa järjestön tulee

a) antaa kyseisen operatiivisen elimen käyttöön sellaiset omat laitteensa, joista saattaa olla sille hyötyä;

b) varmistaa tarvittaessa kyseisen operatiivisen elimen puolesta operatiivisten sovellussatelliittien laukaisu, radalleen asettaminen ja valvonta;

c) toteuttaa käyttäjien pyytämiä ja neuvoston hyväksymiä muita mahdollisia toimintoja.

Tällaisten operatiivisten toimintojen kustannuksista vastaavat kyseiset käyttäjät.

3. Tämän yleissopimuksen II artiklan c-kohdassa mainittujen ohjelmien koordinoimiseksi ja yhteensovittamiseksi järjestön tulee saada jäsenvaltioilta hyvissä ajoin tieto hankkeista, jotka koskevat uusia avaruusohjelmia, helpottaa jäsenvaltioiden välisiä neuvotteluja, suorittaa tarpeellisia arviointeja ja laatia tarkoituksenmukaiset säännöt neuvostolle kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä. Ohjelmien kansainvälistämiseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet esitetään IV liitteessä.

VI artikla

Laitokset ja palvelut

1. Järjestölle annettujen ohjelmien toteuttamiseksi

a) sen tulee ylläpitää tehtäviensä valmisteluun ja valvontaan vaadittavat sisäiset valmiutensa ja tässä tarkoituksessa perustaa ja hoitaa sellaisia laitoksia ja laitteita, joita sen toimintoihin tarvitaan;

b) se voi sopia erityisjärjestelyistä, joiden nojalla jäsenvaltioiden kansalliset laitokset tai järjestö yhdessä näiden laitosten kanssa toteuttaa tiettyjä osia sen ohjelmista tai järjestö itse vastaa tietyistä kansallisista laitoksista.

2. Jäsenvaltioiden ja avaruusjärjestön tulee ohjelmiaan toteuttaessaan pyrkiä parhaimmalla tavalla ja ensisijaisesti käyttämään jo olemassa olevia laitoksia ja saatavilla olevia palveluja sekä järkeistää niiden käyttöä. Niiden ei tule luoda uusia laitoksia tai palveluja tutkimatta ensin mahdollisuutta käyttää olemassa olevia resursseja.

VII artikla

Teollisuuspolitiikka

Teollisuuspolitiikan, joka järjestön tulee II artiklan d-kohdan nojalla laatia ja soveltaa, tulee olla erityisesti niin suunniteltua, että se

a) täyttää eurooppalaisen avaruusohjelman ja yhteensovitettujen kansallisten avaruusohjelmien vaatimukset kustannustehokkaasti;

b) parantaa eurooppalaisen teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä säilyttämällä ja kehittämällä avaruusteknologiaa ja edistämällä vaatimuksia vastaavan teollisuuden rakenteen järkeistämistä ja kehittämistä, jolloin ensi sijassa tulee hyödyntää jäsenmaiden teollisuuden tarjoamia olemassa olevia mahdollisuuksia.

c) varmistaa kaikkien jäsenvaltioiden tasapuolisen osallistumisen eurooppalaisen avaruusohjelman toteuttamiseen ja siihen liittyvän avaruusteknologian kehittämiseen niiden rahoitusosuuden huomioon ottaen; järjestön tulee ohjelmiaan toteuttaessaan erityisesti suosia kaikin mahdollisin tavoin kaikkien jäsenvaltioidensa teollisuutta ja näille valtioille on annettava kaikki mahdollisuudet osallistua järjestölle annettuun teknologian kannalta kiinnostavaan työhön; ja

d) käyttää hyväkseen tarjouskilpailua kaikissa tapauksissa, paitsi silloin kun tämä olisi ristiriidassa teollisuuspolitiikalle asetettujen muiden tavoitteiden kanssa.

Neuvosto voi määritellä muut tavoitteet kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

Yksityiskohtaiset järjestelyt näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat V liitteessä ja säännöissä, jotka neuvosto hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja jotka tarkistetaan säännöllisin väliajoin.

2. Ohjelmiensa täytäntöönpanemiseksi järjestö käyttää niin paljon kuin mahdollista ulkopuolisia sopimuskumppaneita, sikäli kuin se on sopusoinnussa VI artiklan l kappaleessa mainitun sisäisen valmiuden ylläpitämisen kanssa.

VIII artikla

Kantoraketit ja muut avaruuskuljetusjärjestelmät

1. Avaruuslennoistaan päättäessään järjestö ottaa huomioon kantoraketit ja muut avaruuskuljetusjärjestelmät, jotka on kehitetty sen ohjelmien puitteissa tai jotka sen jäsenvaltio on kehittänyt tai joiden kehittämistä järjestö on merkittävästi avustanut ja suosii niiden käyttöä sopiviin hyötykuormiin, mikäli tämä ei aiheuta kohtuutonta haittaa muihin kyseisenä ajankohtana saatavilla oleviin kantoraketteihin tai avaruuskuljetusjärjestelmiin verrattuna kustannusten, luotettavuuden ja hankkeen soveltuvuuden kannalta.

2. Mikäli V artiklan mukaisiin toimintoihin ja ohjelmiin kuuluu kantorakettien tai muiden avaruuskuljetusjärjestelmien käyttö, osallistuvien valtioiden tulee, kun kyseinen ohjelma on jätetty hyväksyttäväksi, ilmoittaa järjestölle suunnitellusta kantoraketista tai avaruuskuljetusjärjestelmästä. Jos osallistuvat valtiot ohjelman täytäntöönpanon kuluessa haluavat käyttää muuta kantorakettia tai avaruuskuljetusjärjestelmää kuin mistä ovat alun perin sopineet, neuvosto päättää muutoksesta samojen sääntöjen mukaisesti, joita sovellettiin alkuperäisen ohjelman hyväksymiseen.

IX artikla

Laitteiden käyttö, jäsenvaltioiden avustaminen ja tuotteiden toimittaminen

1. Järjestö antaa laitteitaan sellaisen jäsenvaltion käyttöön, joka pyytää niitä omia ohjelmiaan varten ja vastaa tällöin kustannuksista, mikäli tämä ei vaikuta näiden laitteiden käyttöön järjestön omiin toimintoihin ja ohjelmiin. Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä laitteiden käyttöä koskevista käytännön järjestelyistä.

2. Jos yksi tai useampi jäsenvaltio haluaa ryhtyä hankkeeseen, joka ei liity edellä V artiklassa mainittuihin toimintoihin ja ohjelmiin, mutta palvelee järjestön päämääriä, neuvosto voi päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä järjestön avunannosta. Järjestölle koituneista kustannuksista vastaa kyseinen valtio tai kyseiset valtiot.

3. a) Järjestön ohjelman puitteissa kehitetyt tuotteet toimitetaan jäsenvaltiolle, joka on osallistunut kyseisen ohjelman rahoittamiseen ja pyytää saada käyttää näitä tuotteita omiin tarkoitusperiinsä.

Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä niistä käytännön järjestelyistä, joiden nojalla tuotteet toimitetaan ja erityisesti järjestön toimenpiteistä sopimuskumppaneihinsa nähden, jotta pyytävä jäsenvaltio saisi nämä tuotteet.

b) Kyseinen jäsenvaltio voi pyytää järjestöä ilmoittamaan, katsooko järjestö sopimuskumppaneiden esittämien hintojen olevan kohtuullisia ja hyväksyisikö se nämä hinnat samoissa olosuhteissa omia tarpeitaan varten.

c) Tässä kappaleessa esitettyjen pyyntöjen täyttämisestä ei saa aiheutua järjestölle mitään lisäkustannuksia, ja kaikista tällaisista pyynnöistä johtuvista kuluista tulee pyytävän jäsenvaltion vastata.

X artikla

Toimielimet

Järjestön toimielimiä ovat neuvosto sekä pääjohtaja ja henkilökunta.

XI artikla

Neuvosto

1. Jäsenvaltioiden edustajat muodostavat neuvoston.

2. Neuvosto kokoontuu tarpeen mukaan joko edustajatasolla tai ministeritasolla. Kokoukset pidetään järjestön päämajassa, jollei neuvosto päätä toisin.

3. a) Neuvosto valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaksivuotiskaudeksi, ja nämä voidaan valita kerran uudelleen vielä yhdeksi vuodeksi. Puheenjohtaja johtaa asioiden käsittelyä neuvostossa ja varmistaa sen päätösten valmistelun; hän ilmoittaa jäsenvaltioille ehdotuksista valinnaisten ohjelmien toimeenpanemiseksi; hän auttaa järjestön toimielinten toimintojen koordinoinnissa. Puheenjohtaja ylläpitää yhteyksiä jäsenvaltioihin näiden neuvostoon kuuluvien edustajien välityksellä järjestöä koskevissa yleisiä toimintaperiaatteita käsittelevissä asioissa ja pyrkii sovittamaan yhteen edustajien niitä koskevat näkemykset. Kokousten välillä hän toimii pääjohtajan neuvonantajana ja saa tältä kaikki tarpeelliset tiedot.

b) Puheenjohtajan apuna on työjaosto, jonka kokoonpanosta päättää neuvosto ja joka kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Työjaosto antaa puheenjohtajalle neuvoja neuvoston kokouksia valmisteltaessa.

4. Kun neuvosto kokoontuu ministeritasolla, se valitsee kokoukselle puheenjohtajan. Tämä puheenjohtaja kutsuu koolle seuraavan ministerikokouksen.

5. Muualla tässä yleissopimuksessa esitettyjen tehtävien lisäksi ja sen määräysten mukaisesti neuvosto

a) edellä V artiklan l kappaleen a-kohdan i ja ii alakohdassa mainittuihin toimintoihin ja ohjelmiin nähden -

i) hyväksyy toiminnot ja ohjelmat kaikkien jäsenvaltioiden ääntenenemmistöllä; tällaisia päätöksiä voidaan muuttaa vain kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä tehdyillä uusilla päätöksillä;

ii) päättää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä järjestölle seuraavaksi viisivuotiskaudeksi myönnettävistä varoista;

iii) jokaisen viisivuotiskauden kolmannen vuoden loppupuolella ja tilannekatsauksen saatuaan päättää kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä järjestölle myönnettävistä varoista koskien tämän kolmannen vuoden lopusta alkavaa seuraavaa viisivuotiskautta;

b) edellä V artiklan l kappaleen a-kohdan iii ja iv alakohdassa mainittuihin toimintoihin nähden -

i) määrittelee järjestölle periaatteet, joita sen tulee noudattaa saavuttaakseen päämääränsä; ja

ii) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä jäsenvaltioille osoitetut suositukset;

c) edellä V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa mainittuihin valinnaisiin ohjelmiin nähden -

i) hyväksyy jokaisen ohjelman kaikkien jäsenvaltioiden enemmistöäänin; ja

ii) päättää sopivaksi katsomallaan tavalla ohjelmien tärkeysjärjestyksestä niiden toteutusvaiheessa;

d) hyväksyy järjestön vuosittaiset työsuunnitelmat;

e) jäljempänä II liitteessä määriteltyihin talousarvioihin nähden -

i) hyväksyy järjestön vuosittaisen yleisen talousarvion kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

ii) hyväksyy jokaisen ohjelmakohtaisen talousarvion osallistuvien valtioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

f) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä järjestön rahoitusmääräykset ja sen muut rahoitusta koskevat järjestelyt;

g) tarkkailee edellä V artiklan 1 kappaleessa mainittuihin pakollisiin ja valinnaisiin toimintoihin suunnattuja kuluja;

h) hyväksyy ja julkaisee järjestön tarkastetut vuosittaiset tilit;

i) hyväksyy henkilöstöä koskevat määräykset kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä;

j) hyväksyy kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä säännöt, joiden nojalla järjestön toiminnan tuloksena tai sen avustuksella kehitetyn teknologian ja tuotteiden vientiin jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolelle annetaan lupa, pitäen mielessä järjestön rauhanomaiset tavoitteet;

k) päättää uusien jäsenvaltioiden hyväksymisestä XXII artiklan mukaisesti;

l) päättää XXIV artiklan mukaisesti järjestelyistä siinä tapauksessa, että joku jäsenvaltio sanoutuu irti tästä yleissopimuksesta tai lopettaa jäsenyytensä XVIII artiklan nojalla;

m) ryhtyy kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin järjestön päämäärien saavuttamiseksi tämän yleissopimuksen puitteissa.

6. a) Jokaisella jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni. Jäsenvaltiolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta, kun käsitellään vain sellaista hyväksyttyä ohjelmaa, johon kyseinen jäsenvaltio ei osallistu.

b) Jäsenvaltiolla ei ole neuvostossa äänioikeutta, jos sen järjestölle erääntyvien maksujen määrä niiden V artiklassa mainittujen toimintojen ja ohjelmien osalta, joihin se osallistuu, ylittää sille kyseisenä tilivuonna määrätyn summan suuruuden. Lisäksi, jos jäsenvaltion erääntyneet maksut minkä tahansa V artiklan 1 kappaleen a-kohdan ii) alakohdan tai V artiklan 1 kappaleen b-kohdan mukaisen ohjelman osalta, johon se osallistuu, ylittävät sille määrätyn maksuosuuden tähän ohjelmaan kyseisenä tilivuonna, tällä jäsenvaltiolla ei ole neuvostossa äänioikeutta vain tätä ohjelmaa käsittelevissä kysymyksissä. Tällaisessa tapauksessa jäsenvaltiolle voidaan kuitenkin antaa äänioikeus neuvostossa, jos kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistö katsoo, että maksujen suorittamatta jättäminen johtuu jäsenestä riippumattomista syistä.

c) Enemmän kuin puolet kaikkien jäsenvaltioiden edustajista on oltava paikalla, jotta neuvoston kokous olisi päätösvaltainen.

d) Jollei tässä yleissopimuksessa toisin määrätä, neuvoston päätökset tehdään läsnäolevien ja äänestävien jäsenvaltioiden yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

e) Kun tässä yleissopimuksessa tarkoitetut yksimielisyys ja enemmistö määritellään, mukaan ei lueta jäsenvaltiota, jolla ei ole äänioikeutta.

7. Neuvosto hyväksyy oman työjärjestyksensä.

8. a) Neuvosto perustaa tiedeohjelmakomitean, jonka päätettäväksi se antaa kaikki V artiklan 1 kappaleen a-kohdan (ii) alakohdassa mainittuun pakolliseen tiedeohjelmaan liittyvät asiat. Se valtuuttaa tämän komitean tekemään kyseistä ohjelmaa koskevat päätökset ottaen aina huomioon neuvoston myöntämät varat ja sen hyväksymän vuosittaisen talousarvion. Neuvosto määrittelee tiedeohjelmakomitean toimintapuitteet kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja tämän artiklan määräysten mukaisesti.

b) Neuvosto voi perustaa sellaisia muita alempia toimielimiä, jotka ovat järjestön tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisia. Tällaisten elinten perustamisesta ja toimintapuitteista sekä niiden mahdollisesta päätösvallasta päätetään neuvostossa kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

c) Kun neuvoston alaisuudessa toimiva toimielin tutkii vain V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa mainittuihin valinnaisiin ohjelmiin liittyvää kysymystä, valtioilla, jotka eivät ole ohjelmassa mukana, ei ole äänioikeutta, elleivät osallistuvat valtiot päätä toisin.

XII artikla

Pääjohtaja ja henkilöstö

1. a) Neuvosto nimittää pääjohtajan tietyksi ajaksi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä ja voi samalla ääntenenemmistöllä irtisanoa hänet.

b) Pääjohtaja on järjestön ylin toimeenpaneva viranomainen ja sen juridinen edustaja. Hän ryhtyy kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta järjestöä johdettaisiin, sen ohjelmat pantaisiin toimeen, sen periaatteet toteutettaisiin ja sen päämäärät saavutettaisiin neuvoston antamien määräysten mukaisesti. Hän toimii järjestön laitosten yläpuolella. Järjestön taloushallinnon osalta hän noudattaa II liitteen määräyksiä. Hän esittää järjestölle vuosittain raportin, joka julkaistaan. Hän voi myös esittää ehdotuksia, jotka koskevat toimintoja, ohjelmia ja toimenpiteitä, joiden avulla järjestön päämäärien saavuttaminen aiotaan varmistaa. Hän osallistuu järjestön kokouksiin ilman äänioikeutta.

c) Neuvosto voi lykätä pääjohtajan valintaa tarpeelliseksi katsomakseen ajaksi joko tämän yleissopimuksen voimaantulon takia tai mikäli paikka myöhemmin vapautuu. Tässä tapauksessa neuvosto nimittää sijaisen, jonka toimivallasta ja velvollisuuksista neuvosto päättää.

2. Pääjohtajan apuna toimii tieteellistä, teknistä, hallinnollista ja toimistohenkilökuntaa sen mukaan mitä hän katsoo tarpeelliseksi, kuitenkin neuvoston hyväksymien rajojen puitteissa.

3. a) Neuvosto nimittää ylemmän johdon ja voi myös erottaa sen pääjohtajan suosituksesta. Neuvoston suorittamiin nimityksiin ja erottamisiin tarvitaan kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistö.

b) Pääjohtaja, joka toimii neuvoston valtuuttamana, nimittää ja voi erottaa muut henkilöstöön kuuluvat.

c) Henkilöstön hankinnan perusteena on pätevyys, mutta samalla otetaan huomioon paikkojen riittävä jakautuminen jäsenvaltioiden kansalaisten kesken. Nimitykset ja erottamiset suoritetaan henkilöstösäännösten mukaisesti.

d) Tiedemiehet, jotka eivät kuulu henkilökuntaan, mutta tekevät tutkimustyötä järjestön laitoksissa, toimivat pääjohtajan alaisuudessa ja noudattavat kaikkia neuvoston hyväksymiä yleisiä sääntöjä.

4. Pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuudet suhteessa järjestöön ovat yksinomaan kansainvälisiä luonteeltaan. Suorittaessaan velvollisuuksiaan heidän ei tule hakea tai ottaa vastaan neuvoja miltään hallitukselta tai järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Jokaisen jäsenvaltion tulee kunnioittaa pääjohtajan ja henkilöstön velvollisuuksien kansainvälistä luonnetta eikä pyrkiä vaikuttamaan heihin silloin, kun he suorittavat velvollisuuksiaan.

XIII artikla

Rahoitusosuudet

1. Jokainen jäsenvaltio osallistuu V artiklan l kappaleen a- kohdassa tarkoitettujen toimintojen ja ohjelmien rahoitukseen sekä järjestön yleiskulujen rahoittamiseen II liitteen mukaisesti neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä hyväksymää asteikkoa noudattaen joko joka kolmas vuosi XI artiklan 5 kappaleen a-kohdan iii alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana tai kun neuvosto kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä päättää hyväksyä uuden asteikon. Maksuasteikko perustuu jokaisen jäsenvaltion keskimääräiseen kansantuloon niiden kolmen viimeisen vuoden osalta, joilta tilastotiedot ovat käytettävissä. Mutta

a) minkään jäsenvaltion maksuosuuden ei kuitenkaan edellytetä ylittävän kahtakymmentäviittä prosenttia neuvoston näiden kustannusten kattamiseksi arvioimasta kokonaissummasta; ja

b) Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä päättää jonkun jäsenvaltion maksuosuuden supistamisesta tietyksi ajaksi tämän valtion kohdalla vallitsevan erityistilanteen takia. Erityisesti silloin kun jäsenvaltiossa henkeä kohti laskettu vuositulo on vähemmän kuin mitä neuvosto samalla ääntenenemmistöllä on päättänyt, tätä on pidettävä tämän määräyksen tarkoittamana erityistilanteena.

2. Jokainen jäsenvaltio osallistuu V artiklan 1 kappaleen b-kohdassa tarkoitettujen valinnaisten ohjelmien kustannuksiin, mikäli se ei ole virallisesti ilmoittanut haluttomuudestaan osallistua kyseiseen ohjelmaan, jolloin se ei ole osallistujavaltio. Jolleivat kaikki osallistujavaltiot päätä toisin, tiettyyn ohjelmaan kohdistuva maksuasteikko perustuu kunkin osallistujavaltion keskimääräiseen kansantuloon niiden viimeisten kolmen vuoden osalta, joilta tilastotiedot ovat käytettävissä. Tämä asteikko tarkistetaan joko kolmen vuoden välein tai aina kun neuvosto päättää asettaa uuden asteikon l kappaleen mukaisesti. Minkään osallistujavaltion osuuden ei kuitenkaan edellytetä tämän asteikon nojalla ylittävän kahtakymmentäviittä prosenttia kyseiseen ohjelmaan kohdistuvista kaikista rahoitusosuuksista. Kunkin osallistujavaltion prosentuaalisen maksuosuuden tulee kuitenkin olla vähintään kaksikymmentäviisi prosenttia sen tämän artiklan 1 kappaleen määräysten mukaisesta maksuosuudesta, jolleivat kaikki osallistujavaltiot päätä toisin ohjelmaa hyväksyessään tai sen toimeenpanon aikana.

3. Tämän artiklan l ja 2 kappaleessa tarkoitettujen maksuasteikkojen laatimiseen käytetään samoja tilastollisia menetelmiä ja niistä määrätään rahoitussäännöissä.

4. a) Valtion, joka ei ollut osapuolena Euroopan avaruustutkimusjärjestön perustamissopimuksessa tai Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön perustamissopimuksessa ja josta tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, tulee osallistumismaksujensa lisäksi suorittaa erityismaksu järjestön varojen nykyarvon perusteella. Tämän erityismaksun määrästä neuvosto päättää jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

b) Alakohdan a mukaisia maksuja käytetään supistamaan muiden jäsenvaltioiden maksuosuuksia, jollei neuvosto päätä toisin kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.

5. Tämän artiklan nojalla lankeavat maksut suoritetaan II liitteen mukaisesti.

6. Jollei neuvosto anna muita määräyksiä, pääjohtaja voi ottaa vastaan lahjoja tai testamenttilahjoituksia järjestölle, silloin kun niitä eivät sido mitkään järjestön tarkoitusperien kanssa ristiriidassa olevat ehdot.

XIV artikla

Yhteistyö

1. Järjestö voi, mikäli neuvoston kaikki jäsenvaltiot niin päättävät, toimia yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen ja laitosten kanssa sekä järjestöön kuulumattomien valtioiden hallitusten, järjestöjen ja laitosten kanssa ja tehdä näiden kanssa yhteistyösopimuksia.

2. Tällaista yhteistyötä voi olla järjestöön kuulumattomien valtioiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistuminen yhteen tai useampaan V artiklan l kappaleen a (ii) -kohdan ja V artiklan l kappaleen b-kohdan mukaiseen ohjelmaan. Jollei tämän artiklan l kappaleen nojalla tehdyistä päätöksistä muuta johdu, neuvosto määrittelee tällaista yhteistyötä koskevista yksityiskohtaisista järjestelyistä tapauskohtaisesti kyseiseen ohjelmaan osallistuvien valtioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä. Järjestelyissä voidaan todeta, että järjestöön kuulumattomilla valtioilla on äänioikeus neuvostossa, kun siellä käsitellään vain sellaiseen ohjelmaan liittyviä asioita, joihin kyseinen valtio osallistuu.

3. Tällaisen yhteistyön puitteissa voidaan myös myöntää liitännäisjäsenyys järjestöön kuulumattomille valtioille, jotka pyrkivät vaikuttamaan ainakin V artiklan l kappaleen a (i) -kohdassa tarkoitettuja tulevia hankkeita koskeviin tutkimuksiin. Neuvosto päättää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä yksityiskohtaisista järjestelyistä kunkin liitännäisjäsenyyden osalta.

XV artikla

Oikeudellinen asema, erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestö on oikeushenkilö.

2. Järjestöllä, sen henkilökuntaan kuuluvilla ja asiantuntijoilla sekä jäsenvaltioiden edustajilla on oikeuskelpoisuus, erioikeudet ja vapaudet, jotka esitetään I liitteessä.

3. Järjestön päämajaa ja VI artiklan mukaisesti perustettuja laitoksia koskevat sopimukset tehdään järjestön ja niiden jäsenvaltioiden välillä, joiden alueella päämaja ja laitokset sijaitsevat.

XVI artikla

Muutokset

1. Neuvosto voi ehdottaa jäsenvaltioille muutoksia tähän yleissopimukseen ja sen I liitteeseen. Jäsenvaltion, joka haluaa ehdottaa muutosta, tulee ilmoittaa asiasta pääjohtajalle. Pääjohtaja ilmoittaa jäsenvaltioille näistä muutosehdotuksista ainakin kolme kuukautta ennen kuin niitä käsitellään neuvostossa.

2. Neuvoston suosittelema muutos tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Ranskan hallitus on vastaanottanut hyväksymisilmoituksen kaikilta jäsenvaltioilta. Ranskan hallitus ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille kaikkien tällaisten muutosten voimaantulopäivämäärän.

3. Neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä muuttaa kaikkia muita tämän yleissopimuksen liitteitä edellyttäen, että muutokset eivät ole ristiriidassa yleissopimuksen kanssa. Tällainen muutos tulee voimaan neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä sopimana ajankohtana. Pääjohtaja ilmoittaa kaikille jäsenvaltioille näistä muutoksista ja niiden voimaantulopäivämäärästä.

XVII artikla

Riitaisuudet

1. Kahden tai useamman jäsenvaltion tai jäsenvaltion ja järjestön väliset erimielisyydet, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tai sen liitteiden tulkintaa tai soveltamista samoin kuin I liitteen XXVI artiklan tarkoittamat erimielisyydet, joita ei ratkaista neuvostossa tai neuvoston välityksellä, alistetaan jonkun riidassa osapuolena olevan pyynnöstä välitysmenettelyyn.

2. Jolleivat riidan osapuolet päätä toisin, välimiesmenettelyssä noudatetaan tämän artiklan ja neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä hyväksymien muiden sääntöjen määräyksiä.

3. Välitystuomioistuimessa on kolme jäsentä. Jokainen riidan osapuoli nimittää yhden välitystuomarin; kaksi ensimmäistä välitystuomaria nimittää kolmannen, joka toimii välitystuomioistuimen puheenjohtajana. Edellä 2 kappaleessa mainituissa muissa säännöissä esitetään menettelytapa, jota tulee noudattaa, mikäli nimityksiä ei ole suoritettu määrätyn ajan kuluessa.

4. Jäsenvaltiot tai järjestö, jotka eivät ole riidan osapuolia, voivat puuttua asian käsittelyyn välitystuomioistuimen luvalla, mikäli se katsoo, että asiassa tehtävällä päätöksellä on oleellista merkitystä näiden kannalta.

5. Välitystuomioistuin päättää sijainnistaan ja laatii omat menettelytapasääntönsä.

6. Välitystuomioistuin tekee päätöksensä jäsentensä ääntenenemmistöllä, eivätkä jäsenet voi pidättyä äänestämästä. Päätös on lopullinen ja kaikkia riidan osapuolia sitova eikä siihen voida hakea muutosta. Osapuolten tulee noudattaa päätöstä viipymättä. Mikäli päätöksen sisällöstä tai soveltamisalasta syntyy erimielisyyttä, välitystuomioistuimen tulee selvittää päätöksen sisältö jonkun riidan osapuolen pyynnöstä.

XVIII artikla

Velvollisuuksien laiminlyöminen

Neuvoston tulee kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä erottaa sellainen jäsenvaltio järjestön jäsenyydestä, joka laiminlyö tämän yleissopimuksen nojalla sille kuuluvat velvollisuudet. Artiklan XXIV määräyksiä sovelletaan tällaisessa tapauksessa.

XIX artikla

Oikeuksien ja velvollisuuksien siirtyminen

Kaikki Euroopan avaruustutkimusjärjestölle ja Eurooppalaiselle avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestölle kuuluneet oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät järjestölle siitä päivästä lukien, jolloin tämä yleissopimus tulee voimaan.

XX artikla

Allekirjoitus ja ratifiointi

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään joulukuuta 1975 saakka niille valtioille, jotka ovat Euroopan avaruuskonferenssin jäseniä. Tämän yleissopimuksen liitteet kuuluvat siihen erottamattomana osana.

2. Tämä yleissopimus on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

3. Yleissopimuksen tultua voimaan ja ennen kuin ratifioimis- ja hyväksymiskirjat on talletettu, allekirjoittajavaltio voi osallistua järjestön kokouksiin ilman äänioikeutta.

XXI artikla

Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan sen jälkeen kun seuraavat valtiot, jotka ovat Euroopan avaruustutkimusjärjestön tai Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön jäseniä, ovat allekirjoittaneet sen ja tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa Ranskan hallituksen huostaan: Belgian kuningaskunta, Tanskan kuningaskunta, Ranskan tasavalta, Saksan liittotasavalta, Italian tasavalta, Alankomaiden kuningaskunta, Espanja, Ruotsin kuningaskunta, Sveitsin valtioliitto sekä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta. Sellaisen valtion osalta, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen voimaantulon jälkeen, yleissopimus tulee voimaan siitä päivästä lukien, jolloin tämä valtio jättää ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa talletettavaksi.

2. Euroopan avaruustutkimusjärjestön ja Eurooppalaisen avaruusalusten laukaisijoiden kehittämis- ja rakentamisjärjestön perustamissopimukset päättyvät tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä.

XXII artikla

Liittyminen

1. Tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen mikä tahansa valtio voi liittyä siihen neuvoston kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä.

2. Valtion, joka haluaa liittyä tähän yleissopimukseen, tulee tiedottaa pyyntönsä pääjohtajalle, joka ilmoittaa pyynnöstä jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen kuin se jätetään neuvoston päätettäväksi.

3. Liittymiskirjat talletetaan Ranskan hallituksen huostaan.

XXIII artikla

Ilmoitukset

Ranskan hallituksen ilmoittaa kaikille allekirjoittajavaltioille ja liittyville valtioille

a) jokaisen ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjan tallettamispäivämäärästä,

b) tämän yleissopimuksen ja XVI artiklan 2 kappaleen tarkoittamien muutosten voimaantulopäivämääristä, sekä

c) yleissopimuksen irtisanomisesta jonkun jäsenvaltion osalta.

XXIV artikla

Irtisanominen

1. Kun tämä yleissopimus on ollut voimassa kuusi vuotta, jäsenvaltio voi irtisanoa sen tekemällä ilmoituksen Ranskan hallitukselle, joka tiedottaa asian muille jäsenvaltioille ja pääjohtajalle. Irtisanominen tulee voimaan tiedotuksen jättämistä Ranskan hallitukselle seuraavan tilivuoden lopussa. Kun irtisanominen on tullut voimaan, kyseinen valtio on edelleen velvollinen maksamaan sille kuuluvan osuuden maksumäärärahoista, jotka vastaavat hyväksyttyjä sopimusvaltuuksia sekä niissä talousarvioissa, joihin se antoi osuutensa sinä vuonna, jolloin irtisanomisesta ilmoitettiin Ranskan hallitukselle että aikaisemmissa talousarvioissa.

2. Jäsenvaltion, joka irtisanoo tämän yleissopimuksen, tulee hyvittää järjestölle mahdollinen omaisuuden menetys alueellaan, jollei järjestön kanssa tehdä eri sopimusta koskien järjestön mahdollisuutta käyttää tätä omaisuutta edelleen tai järjestön tiettyjen toimintojen jatkamista kyseisen valtion alueella. Sellaisessa eri sopimuksessa tulee erityisesti määrätä, missä laajuudessa ja millä ehdoilla tämän yleissopimuksen määräyksiä edelleen sovelletaan omaisuutta käytettäessä tai toimintoja jatkettaessa sen jälkeen, kun irtisanominen on astunut voimaan.

3. Sopimuksen irtisanovan jäsenvaltion ja järjestön tulee yhdessä päättää mahdollisista muista kyseisen valtion osalle tulevista velvollisuuksista.

4. Kyseinen valtio säilyttää hankkimansa oikeudet siihen päivään saakka, jona irtisanominen tulee voimaan.

XXV artikla

Lakkauttaminen

1. Järjestö lakkautetaan, jos jäsenvaltioiden lukumäärä laskee alle viiden. Se voidaan lakkauttaa milloin tahansa jäsenvaltioiden niin sopiessa.

2. Lakkauttamistapauksessa neuvosto nimittää selvitysviranomaisen, joka neuvottelee niiden valtioiden kanssa, joiden alueella järjestön päämaja ja laitokset sijaitsevat kyseisenä ajankohtana. Järjestö pysyy oikeushenkilönä selvitystoimenpiteiden ajan.

3. Mahdollinen ylijäämä jaetaan niiden valtioiden kesken, jotka ovat järjestön jäseniä lakkauttamishetkellä siinä suhteessa kuin kukin valtio on suorittanut maksuja tämän yleissopimuksen sopimuspuoliksi tulostaan alkaen. Mikäli tuloksena on alijäämä, tämä katetaan samojen valtioiden maksuilla siinä suhteessa kuin näillä valtioilla on kuluvana tilivuonna arvioitu maksuja.

XXVI artikla

Rekisteröinti

Tämän yleissopimuksen tultua voimaan Ranskan hallitus ilmoittaa sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

I LIITE Erioikeudet ja vapaudet

I artikla

Järjestö on oikeushenkilö. Se voi erityisesti tehdä sopimuksia, hankkia ja käyttää irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimia osapuolena oikeudenkäynnissä.

II artikla

Tämän yleissopimuksen XXII ja XXIII artiklojen määräyksiin vaikuttamatta järjestön rakennukset ja kiinteistöt säilyvät loukkaamattomina.

III artikla

Järjestön arkistot säilyvät loukkaamattomina.

IV artikla

1. Järjestö vapautetaan tuomio- ja täytäntöönpanovallasta lukuun ottamatta

a) tapauksia, jolloin järjestö neuvoston päätöksellä on nimenomaan luopunut vapaudesta tietyn tapauksen osalta; neuvostolla on velvollisuus antaa vapauden raueta kaikissa tapauksissa, joissa vapautusmääräyksen noudattaminen estäisi oikeuden tapahtumisen ja siitä voidaan luopua vahingoittamatta järjestön etuja;

b) kolmannen osapuolen nostamaa oikeusjuttua koskien järjestölle kuuluvan tai sen nimissä käytetyn ajoneuvon aiheuttamasta onnettomuudesta syntynyttä vahinkoa tai liikenneonnettomuutta, jossa osapuolena on tällainen ajoneuvo;

c) joko XXV tai XXVI artiklan nojalla annetun välitystuomion täytäntöönpanoa; sekä

d) sellaisten palkkojen ja palkkioiden oikeusviranomaisten päätöksen mukaisesti suoritettua takavarikointia, jotka järjestö on velkaa jollekulle henkilöstöön kuuluvalle.

2. Järjestön omaisuus ja varat vapautetaan niiden sijainnista riippumatta kaikenlaisesta pakko-otosta, menettämisseuraamuksesta, pakkolunastuksesta ja takavarikoinnista. Ne ovat vapaat myös kaikenlaisista hallinnollisista tai väliaikaisista oikeudellisista pakotteista, paitsi milloin tämä on tilapäisesti tarpeellista sellaisten onnettomuuksien estämiseksi ja tutkimiseksi, joissa on mukana järjestölle kuuluva tai sen nimissä käytetty ajoneuvo.

V artikla

1. Järjestö, sen omaisuus ja tulot vapautetaan välittömistä veroista, jotka liittyvät järjestön virallisiin tehtäviin.

2. Kun järjestö hankkii, käyttää tai sen nimissä käytetään huomattavan arvokkaita ja sen virallisten tehtävien hoitamiseksi ehdottoman välttämättömiä tarvikkeita tai palveluja ja kun näiden hankintojen tai palvelujen hintaan sisältyy veroja tai tulleja, jäsenvaltioiden tulee, mikäli mahdollista, ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin taatakseen vapautuksen näistä veroista tai tulleista tai huolehtiakseen niiden palautuksesta.

VI artikla

Järjestön maahantuomat tai maastaviemät tavarat tai sen nimissä tuodut tai viedyt tavarat, jotka ovat sen virallisten tehtävien hoitamiseksi ehdottoman välttämättömiä, vapautetaan kaikista tuonti- ja vientitulleista ja -veroista sekä kaikista tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista.

VII artikla

1. Edellä V ja VI artiklassa tarkoitettuihin järjestön virallisiin tehtäviin kuuluvat sen hallinnolliset toimet mukaan lukien sen toiminta sosiaaliturvasuunnitelman yhteydessä sekä toimet avaruustutkimuksen ja -teknologian ja näiden avaruussovelluksien alueella järjestön yleissopimuksessa määrättyjen tarkoitusperien mukaisesti.

2. Missä määrin tällaisen tutkimuksen ja teknologian sekä yleissopimuksen V artiklan 2 kappaleen ja IX artiklan nojalla suoritettujen toimien muita sovelluksia voidaan pitää osana Järjestön virallisia toimia, päätetään tapauskohtaisesti neuvoston ja kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten neuvoteltua asiasta.

3. Edellä olevien V ja VI artiklan määräyksiä ei sovelleta veroihin ja tulleihin, jotka ovat pelkästään maksuja yleisten laitosten palveluista.

VIII artikla

Tämän liitteen V tai VI artiklan nojalla myönnetyt vapautukset eivät koske sellaisia tavaroita, jotka on ostettu tai tuotu maahan tai sellaisia palveluita, jotka on hankittu järjestön henkilökunnan jäsenten henkilökohtaista etua silmällä pitäen.

IX artikla

1. Tavaroita, jotka on hankittu V artiklan nojalla tai tuotu maahan VI artiklan nojalla, ei saa myydä tai antaa pois muutoin kuin vapautuksen myöntäneiden jäsenvaltioiden asettamien ehtojen mukaisesti.

2. Tavaroiden ja palveluiden kuljetus järjestön päämajan ja laitosten välillä ja sen eri laitosten välillä tai järjestön ohjelman toimeenpanemistarkoituksessa sen laitosten ja jäsenvaltion kansallisen laitoksen välillä vapautetaan kaikenlaisista maksuista tai rajoituksista; mikäli tarpeellista, jäsenvaltioiden tulee ryhtyä kaikkiin asianmukaisiin toimenpiteisiin taatakseen vapautuksen näistä maksuista tai niiden palautuksen tai poistaakseen tällaiset rajoitukset.

X artikla

Järjestön lähettämien tai sille osoitettujen julkaisujen ja muun tiedotusaineiston kiertoa ei saa rajoittaa millään tavoin.

XI artikla

Järjestö voi ottaa vastaan ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja, valuuttaa, käteistä tai arvopapereita; se voi käyttää niitä vapaasti mihin tahansa yleissopimuksessa mainittuun tarkoitukseen ja pitää tilejä missä tahansa valuutassa velvoitteidensa täyttämisen vaatimissa rajoissa.

XII artikla

1. Virallisten viestintäyhteyksiensä ja kaikkien asiakirjojensa siirtämisen osalta järjestön tulee nauttia ainakin yhtä edullista kohtelua kuin kyseinen jäsenvaltio on myöntänyt muille kansainvälisille järjestöille.

2. Järjestön virallisia tiedotuksia ei saa sensuroida missään tiedotusvälineessä.

XIII artikla

Jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin helpottaakseen järjestön henkilökunnan jäsenten saapumista alueelleen, siellä oleskelua tai sieltä lähtemistä.

XIV artikla

1. Jäsenvaltioiden edustajien tulee suorittaessaan tehtäviään sekä matkustaessaan kokouspaikalle ja palatessaan sieltä nauttia seuraavia erioikeuksia ja vapauksia:

a) vapautus pidättämisestä ja vapaudenriistosta ja henkilökohtaisten matkatavaroiden takavarikoimisesta;

b) vapautus lainkäytöstä myös heidän tehtävänsä päättymisen jälkeen heidän tehtäviään suorittaessaan tekemiinsä tekoihin nähden, mukaan lukien suulliset ja kirjalliset lausunnot; tätä vapautta ei tule kuitenkaan soveltaa jäsenvaltion edustajan ajoneuvoliikennerikkomuksiin eikä tälle kuuluvan tai tämän ohjaaman ajoneuvon aiheuttamaan vahinkoon;

c) loukkaamattomuus kaikkiin asiapapereihin ja asiakirjoihin nähden;

d) oikeus käyttää salakirjoitusta sekä vastaanottaa asiakirjoja tai kirjeenvaihtoa erityiskuriirin välityksellä tai sinetöidyissä säkeissä;

e) itsensä ja puolisonsa vapautus kaikista maahantulorajoituksista ja ulkomaalaisten rekisteröintimääräyksistä;

f) samat tullihelpotukset valuutta- ja valuutanvaihtomääräyksiin nähden kuin vieraiden valtioiden hallitusten edustajille on myönnetty tilapäisissä virkatehtävissä;

g) samat tullihelpotukset henkilökohtaisiin matkatavaroihinsa nähden kuin diplomaattiedustajille on myönnetty.

2. Erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä jäsenvaltioiden edustajille heidän henkilökohtaiseksi edukseen, vaan jotta turvattaisiin heidän riippumattomuutensa heidän suorittaessaan tehtäviään järjestössä. Tämän vuoksi jäsenvaltiolla on velvollisuus pidättää edustajalleen myönnetty vapautus, kun sen säilyttäminen estäisi oikeuden toteutumisen ja kun vapautus voitaisiin pidättää vaikuttamatta tarkoitusperiin, joihin se on myönnetty.

XV artikla

Tämän liitteen XVI artiklassa mainittujen erioikeuksien ja vapautusten lisäksi järjestön pääjohtaja, ja paikan ollessa avoinna hänen sijaisensa, nauttii samanlaisista erioikeuksista ja vapauksista kuin vastaavassa asemassa olevat diplomaattiedustajat.

XVI artikla

Järjestön henkilökunnan jäsenet

a) nauttivat vielä järjestön palveluksesta lähtemisensä jälkeen vapautusta oikeudenkäytöstä tehtäviään suorittaessaan tekemiinsä tekoihin nähden, mukaan lukien kirjalliset ja suulliset lausunnot; tätä vapautta ei tule kuitenkaan soveltaa jäsenvaltion edustajan ajoneuvoliikennerikkomukseen eikä tälle kuuluvan tai tämän ohjaaman ajoneuvon aiheuttamaan vahinkoon;

b) nauttivat vapautusta kaikista velvoitteista asepalvelukseen nähden;

c) nauttivat loukkaamattomuutta kaikkiin asiapapereihinsa ja asiakirjoihinsa nähden;

d) nauttivat samoja helpotuksia kaikenlaisiin maahantulorajoituksiin ja ulkomaalaisten rekisteröintimääräyksiin nähden kuin kansainvälisten järjestöjen henkilökunnalle on tavallisesti myönnetty ja heidän perheenjäsenensä samassa taloudessa nauttivat samoja helpotuksia;

e) nauttivat valuutanvaihtoon nähden samoja erioikeuksia kuin kansainvälisten järjestöjen henkilökunnalle on tavallisesti myönnetty;

f) nauttivat kansainvälisen kriisin sattuessa samoja kotiuttamishelpotuksia kuin diplomaattiedustajat ja heidän perheenjäsenensä samassa taloudessa nauttivat samoja helpotuksia;

g) saavat tullitta tuoda maahan huonekalunsa ja henkilökohtaisen irtaimistonsa ryhtyessään ensimmäistä kertaa hoitamaan tehtäväänsä kyseisessä jäsenvaltiossa, ja tehtäviensä päättyessä tässä jäsenvaltiossa saavat tullitta viedä huonekalunsa ja henkilökohtaisen irtaimistonsa, molemmissa tapauksissa sen jäsenvaltion tarpeellisiksi katsomien ehtojen mukaisesti, jonka alueella oikeutta käytetään.

XVII artikla

Asiantuntijat, jotka eivät kuulu XVI artiklassa tarkoitettuun henkilökuntaan, nauttivat työssään järjestössä tai suorittaessaan järjestön heille antamia tehtäviä seuraavia erioikeuksia ja vapauksia, sikäli kuin ne ovat tehtävien suorittamisen kannalta katsoen tarpeellisia, mukaan lukien työhön ja tehtäviin liittyvät matkat:

a) vapautus lainkäytöstä heidän tehtäviään suorittaessaan tekemiinsä tekoihin nähden, mukaan lukien kirjalliset ja suulliset lausunnot, mutta ei asiantuntijan ajoneuvoliikennerikkomuksiin tai tälle kuuluvan tai tämän ohjaaman ajoneuvon aiheuttamaan vahinkoon nähden; asiantuntijat nauttivat tätä vapautusta vielä työnsä päätyttyä järjestön palveluksessa;

b) loukkaamattomuus kaikkiin asiapapereihin ja asiakirjoihin nähden;

c) samat helpotukset raha- ja valuuttamääräyksiin nähden ja henkilökohtaisiin matkatavaroihin nähden kuin vieraiden valtioiden hallitusten virkamiehille myönnetään näiden virallisten tilapäistehtävien aikana.

XVIII artikla

1. Neuvoston asettamien ehtojen mukaisesti ja noudattaen sen laatimaa menettelytapaa, pääjohtajan ja järjestön henkilökunnan tulee maksaa veroa järjestöltä saamistaan palkoista ja palkkioista järjestön hyväksi. Nämä palkat ja palkkiot vapautetaan kansallisesta tuloverosta; mutta jäsenvaltiot pidättävät itsellään oikeuden ottaa nämä palkat ja palkkiot huomioon arvioidessaan muista lähteistä saatuihin tuloihin sovellettavan veron määrää.

2. Yllä olevan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta järjestön aikaisemmille pääjohtajilleen ja henkilökunnan jäsenilleen maksamiin elinkorkoihin ja eläkkeisiin.

XIX artikla

Tämän liitteen XVI ja XVIII artikloja sovelletaan kaikkiin henkilökuntaryhmiin, joihin järjestön henkilöstösäännöksiä sovelletaan. Neuvosto päättää niistä asiantuntijaryhmistä, joihin XVII artiklaa sovelletaan. Tässä artiklassa tarkoitettujen henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden nimet, tittelit ja osoitteet ilmoitetaan aika ajoin jäsenvaltioille.

XX artikla

Mikäli järjestö perustaa oman sosiaaliturvajärjestelmänsä, sekä järjestö, sen pääjohtaja että henkilökunta vapautetaan kaikista pakollisista maksuista kansallisille sosiaaliturvaelimille, XXVIII artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden kanssa tehdyn sopimuksen nojalla.

XXI artikla

1. Tässä liitteessä esitettyjä erioikeuksia ja vapauksia ei myönnetä järjestön pääjohtajalle, henkilökunnan jäsenille ja asiantuntijoille heidän henkilökohtaiseksi edukseen. Niiden tarkoituksena on vain taata kaikissa olosuhteissa järjestön esteetön toiminta ja niiden henkilöiden täydellinen riippumattomuus, joille ne myönnetään.

2. Pääjohtajalla on velvollisuus pidättää myönnetty vapaus aina kun sen säilyttäminen estäisi oikeuden toteutumisen ja kun vapaus voitaisiin pidättää vaikuttamatta järjestön etuihin. Pääjohtajan osalta neuvosto on toimivaltainen pidättämään tällaisen vapauden.

XXII artikla

1. Järjestö toimii aina yhteistyössä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen asianmukaista oikeudenkäyttöä, varmistaakseen, että poliisin määräyksiä ja määräyksiä, jotka koskevat räjähteiden ja tulenaran materiaalin käsittelyä, kansanterveyttä, työn valvontaa tai muuta samankaltaista kansallista lainsäädäntöä ja estääkseen tässä liitteessä annettujen erioikeuksien, vapauksien ja helpotusten väärinkäytön.

2. Tämän liitteen XXVIII artiklan tarkoittamassa lisäsopimuksessa voidaan laatia menettelytapasäännöt edellä l kappaleessa mainittua yhteistyötä varten.

XXIII artikla

Jokainen jäsenvaltio pidättää itsellään oikeuden ryhtyä kaikkiin varotoimenpiteisiin oman turvallisuutensa nimissä.

XXIV artikla

Mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään edellä XIV ja XV artiklassa, XVI artiklan b-, e- ja g-kohdassa sekä XVII artiklan c-kohdassa tarkoitettuja erioikeuksia ja vapauksia sellaisille oman maansa kansalaisille, joilla ryhtyessään suorittamaan tehtäviään kyseisessä jäsenvaltiossa on tässä valtiossa vakituinen asunto.

XXV artikla

1. Kun järjestö tekee muita kuin henkilöstösäännösten mukaisia kirjallisia sopimuksia, se ottaa huomioon välimiesmenettelyn. Välimiesmenettelymääräyksessä tai erityisessä välimiesmenettelysopimuksessa, joka tehdään tässä tarkoituksessa, täsmennetään sovellettava laki ja valtio, jossa välimiehet ovat. Välimiesmenettelyssä noudatetaan kyseisen valtion menettelytapaa.

2. Välitystuomion täytäntöönpanossa noudatetaan sen valtion voimassa olevia sääntöjä, jonka alueella tuomio pannaan täytäntöön.

XXVI artikla

Jäsenvaltio voi alistaa yleissopimuksen XVII artiklassa mainitulle kansainväliselle välitystuomioistuimelle riidan,

a) joka johtuu järjestön aiheuttamasta vahingosta;

b) joka liittyy johonkin muuhun yleissopimuksessa mainitsemattomaan järjestön vastuualueeseen;

c) joka liittyy järjestön pääjohtajaan, henkilökunnan jäseneen tai asiantuntijaan ja jossa kyseinen henkilö voi vaatia vapautusta oikeudenkäytöstä XV artiklan, XVI artiklan a-kohdan tai XVII artiklan a-kohdan nojalla, mikäli tätä vapautta ei ole XXI artiklan mukaisesti pidätetty. Sellaisten riitojen osalta, joissa oikeudenkäytöstä vapauttamista vaaditaan XVI artiklan a-kohdan tai XVII artiklan a-kohdan perusteella, järjestön vastuu välimiesmenettelyssä siirtyy niille henkilöille, jotka mainitaan kyseisissä artikloissa.

XXVII artikla

Järjestön tulee laatia sopivat määräykset tyydyttävään ratkaisuun pääsemiseksi riitaisuuksissa, joita syntyy järjestön ja pääjohtajan, henkilökunnan jäsenten tai asiantuntijoiden välille koskien heidän palvelusehtojaan.

XXVIII artikla

Järjestö voi neuvoston päätöksellä tehdä yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa lisäsopimuksia tehostaakseen tämän liitteen määräyksiä kyseisen valtion tai kyseisten valtioiden osalta, ja tehdä muita sopimuksia taatakseen Järjestön tehokkaan toiminnan ja turvatakseen sen edut.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

II LIITE Varainhankinta

I artikla

1. Järjestön tilivuosi kestää tammikuun l päivästä saman vuoden joulukuun 31 päivään.

2. Pääjohtajan tulee joka vuosi viimeistään 1 päivänä syyskuuta toimittaa jäsenvaltioille

a) ehdotus yleiseksi talousarvioksi ja

b) ehdotus ohjelmakohtaiseksi talousarvioksi.

3. Yleinen talousarvio käsittää

a) kustannusosan, josta ilmenee arvio yleissopimuksen V artiklan l kappaleen a-kohdan i, iii ja iv alakohtien tarkoittamiin toimintoihin liittyvistä menoista, mukaan lukien kiinteät yleiskulut samoin kuin yleissopimuksen V artiklan l kappaleen a-kohdan ii alakohdan ja V artiklan l kappaleen b-kohdan tarkoittamiin ohjelmia koskeviin muuttuviin yleiskuluihin ja tukimaksuihin liittyvistä menoista; kiinteät ja muuttuvat yleiskulut sekä tukimaksut määritellään rahoitussäännöissä; kustannusarvio jaotellaan eri toimintojen ja yleisotsakkeiden mukaan;

b) tuloista kertovan osan, josta ilmenevät

i) kaikkien jäsenvaltioiden maksuosuudet V artiklan l kappaleen a-kohdan i, iii ja iv alakohtien tarkoittamiin toimintoihin liittyvien kulujen osalta, mukaan lukien kiinteät yleiskulut;

ii) osallistuvien valtioiden maksuosuudet vakiintumattomiin yleiskuluihin ja tukimaksuihin nähden, jotka on rahoitusääntöjen mukaisesti jaettu yleissopimuksen V artiklan l kappaleen a-kohdan ii alakohdassa ja V artiklan l kappaleen b-kohdassa tarkoitettuihin ohjelmiin;

iii) muut tulot.

4. Jokainen ohjelmakohtainen talousarvio käsittää

a) kustannusosan, josta ilmenee

i) arvio ohjelmaan liittyvistä välittömistä kuluista sekä arvio välittömistä kuluista kunkin rahoitussäännöissä määritellyn yleisotsakkeen osalta;

ii) arvio ohjelmaan osoitetuista muuttuvista yleiskuluista ja tukimaksuista;

b) tuloista kertovan osan, josta ilmenevät

i) osallistuvien valtioiden maksuosuudet a-kohdan i alakohdassa tarkoitettujen välittömien kulujen osalta;

ii) muut tulot;

iii) tiedoksi osallistuvien valtioiden maksuosuudet a-kohdan ii alakohdassa tarkoitettuihin muuttuviin yleiskuluihin ja tukimaksuihin nähden, yleisen talousarvion määräysten mukaisesti.

5. Neuvoston tulee hyväksyä yleinen talousarvio ja jokainen ohjelmakohtainen talousarvio ennen seuraavan tilivuoden alkua.

6. Sekä yleinen että ohjelmakohtainen talousarvio valmistellaan ja pannaan toimeen rahoitussääntöjen mukaisesti.

II artikla

1. Olosuhteiden vaatiessa neuvosto voi pyytää pääjohtajaa esittämään tarkistetun talousarvion.

2. Päätöstä lisäkustannuksista ei katsota hyväksytyksi ennen kuin neuvosto on hyväksynyt pääjohtajan arvion kyseisistä lisäkustannuksista.

III artikla

1. Mikäli neuvosto pyytää, pääjohtajan tulee liittää yleiseen talousarvioon tai kyseiseen ohjelmakohtaiseen talousarvioon arviot seuraavien vuosien kustannuksista.

2. Järjestön vuosittaisten talousarvioiden hyväksymisen yhteydessä neuvoston tulee tutkia uudelleen varallisuuden taso ja tehdä tarpeelliset tarkistukset ohjelmien toteuttamisen aikana tapahtuvien hintatasoa koskevien muutosten ja mahdollisten odottamattomien muutosten perusteella.

IV artikla

1. Yleissopimuksen V artiklassa tarkoitettuihin toimintoihin hyväksytyt kulut katetaan yleissopimuksen XIII artiklan mukaisesti arvioiduilla maksuilla.

2. Kun valtio liittyy yleissopimukseen sen XXII artiklan mukaisesti, muiden jäsenvaltioiden maksuosuudet tarkistetaan. Uusi asteikko, jonka voimaantulopäivästä neuvosto päättää, laaditaan niiden vuosien kansantulotilastojen mukaan, joita on käytetty voimassa olevan asteikon laskemisessa. Hyvitysmaksuja suoritetaan tarpeen mukaan, jotta varmistettaisiin kaikkien jäsenvaltioiden kuluvan vuoden osalle maksamien osuuksien yhdenmukaisuus neuvoston päätöksen kanssa.

3. a) Maksuosuuksien suorittamista koskevista järjestelyistä järjestön toiminnan asianmukaisen rahoituksen turvaamiseksi määrätään rahoitussäännöissä.

b) Pääjohtajan tulee tiedottaa jäsenvaltiolle näiden maksuosuuksien määrästä ja maksupäivämääristä.

V artikla

1. Järjestön talousarviot ilmaistaan tiliyksiköissä. Tiliyksikkö määritellään suhteessa 0.88867088 grammaa puhdasta kultaa; neuvosto voi kaikkien jäsenvaltioiden yksimielisellä päätöksellä sopia tiliyksikön määrittelemisestä muulla tavoin.

2. Jokainen jäsenvaltio suorittaa maksuosuutensa omassa valuutassaan.

VI artikla

1. Pääjohtaja pitää tarkkaa kirjanpitoa kaikista tuloista ja menoista. Jokaisen tilivuoden lopussa pääjohtajan tulee rahoitussääntöjen mukaisesti laatia yleissopimuksen V artiklan tarkoittamista ohjelmista erilliset vuosittaiset selvitykset.

2. Tilintarkastuskomissio tarkistaa talousarvioon liittyvät selvitykset, talousarvion ja raha-asioiden hoidon samoin kuin kaikki muut toimenpiteet, jotka vaikuttavat järjestön talouteen. Neuvosto nimittää kaikkien jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä ne jäsenvaltiot, joita vuorotellen tasapuolisesti pyydetään nimittämään mieluiten omien virkaiässä vanhimpien virkamiestensä joukosta tilintarkastajat tähän komissioon, ja nimittää samalla ääntenenemmistöllä tilintarkastajien joukosta komissiolle puheenjohtajan enintään kolmeksi vuodeksi.

3. Tilintarkastuksen tulee perustua asiakirjoihin ja mikäli tarpeellista, tarkastus suoritetaan paikan päällä. Tilintarkastuksen tarkoituksena on todistaa, että menot ovat talousarvion mukaisia ja että asiakirjat ovat laillisia ja oikeita. Komissio antaa lausunnon myös järjestön rahavarojen taloudellisesta hoidosta. Jokaisen tilivuoden lopussa komissio laatii raportin, jonka enemmistön sen jäsenistä tulee hyväksyä ja joka toimitetaan neuvostolle.

4. Komissio suorittaa mahdollisia muita tehtäviä sen mukaan, mitä rahoitussäännöissä esitetään.

5. Pääjohtajan tulee antaa tilintarkastajille näiden velvollisuuksiensa täyttämisessä mahdollisesti tarvitsemat tiedot ja apu.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

III LIITE Sopimuksen V artiklan 1 kappaleen b-kohdan tarkoittamat valinnaiset ohjelmat

I artikla

1. Jos neuvostolle tehdään ehdotus sopimuksen V artiklan l kappaleen b-kohdan tarkoittaman valinnaisen ohjelman toimeenpanosta, neuvoston puheenjohtaja toimittaa ehdotuksen kaikille jäsenvaltioille tutkittavaksi.

2. Sen jälkeen kun neuvosto on sopimuksen XI artiklan 5 kappaleen c (i) -kohdan mukaisesti hyväksynyt valinnaisen ohjelman toteuttamisen järjestön puitteissa, jäsenvaltion, joka ei aio osallistua ohjelmaan, on ilmoitettava virallisesti kolmen kuukauden kuluessa haluttomuudestaan osallistua ohjelmaan; osallistuvat valtiot laativat julistuksen, jossa tämän liitteen III artiklan l kappaleen määräysten mukaisesti esitetään heidän sitoumuksensa koskien

a) ohjelman eri vaiheita;

b) olosuhteita, joiden vallitessa ohjelma toteutetaan, mukaan lukien ajoitus, ohjelman eri vaiheisiin liittyvä viitteellinen taloudellinen kehys ja osakehykset sekä muut mahdolliset ohjelman hoitamiseen ja toteuttamiseen liittyvät määräykset;

c) yleissopimuksen XIII artiklan 2 kappaleen mukaisesti määrättyä maksuasteikkoa;

d) ensimmäisen sitovan taloudellisen sitoumuksen kestoa ja määrää.

3. Julistus lähetetään neuvostolle tiedoksi ja samalla sille jätetään hyväksyttäväksi luonnos toimeenpanoa koskevista säännöistä.

4. Jos osallistuva valtio ei voi hyväksyä julistuksessa esitettyjä määräyksiä ja toimeenpanoa koskevia sääntöjä julistuksen antaman määräajan puitteissa, se ei ole enää osallistujavaltio. Muut jäsenvaltiot voivat myöhemmin ryhtyä osallistujavaltioiksi hyväksymällä nämä määräykset osallistujavaltioiden kanssa päätettävien ehtojen mukaisesti.

II artikla

1. Ohjelma toteutetaan yleissopimuksen määräysten mukaisesti ja jollei tässä liitteessä tai toimeenpanoa koskevissa säännöissä toisin määrätä, järjestön voimassa olevien sääntöjen ja menettelytapojen mukaisesti. Päätökset neuvostossa tehdään tämän liitteen ja toimeenpanoa koskevien sääntöjen mukaisesti. Mikäli tästä liitteestä tai toimeenpanoa koskevista säännöistä puuttuu jokin erityinen määräys, sovelletaan yleissopimuksessa olevia äänestystä koskevia sääntöjä tai neuvoston menettelytapasääntöjä.

2. Päätökset uuden vaiheen aloittamisesta tehdään kaikkien osallistujavaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä, edellyttäen että tämä enemmistö edustaa ainakin kahta kolmasosaa ohjelman maksuosuuksista. Jos päätöstä uudesta vaiheesta ei voida tehdä, ne osallistujavaltiot, jotka kuitenkin haluavat jatkaa ohjelmaa, neuvottelevat keskenään ja päättävät jatkoa koskevista järjestelyistä. Sitten ne ilmoittavat tuloksesta neuvostolle, joka ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.

III artikla

1. Jos ohjelmaan kuuluu hankkeen määritysvaihe, osallistujavaltiot tarkistavat jokaisen vaiheen jälkeen ohjelman kustannukset. Jos tarkistus osoittaa, että kustannukset ylittävät I artiklassa tarkoitetun viitteellisen taloudellisen kehyksen enemmällä kuin 20 prosentilla, osallistujavaltio voi irtisanoutua ohjelmasta. Osallistujavaltiot, jotka haluavat kuitenkin jatkaa ohjelmaa, neuvottelevat keskenään ja päättävät jatkoa koskevista järjestelyistä. Sitten he ilmoittavat tuloksesta neuvostolle, joka ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.

2. Jokaisen vaiheen aikana, kuten julistuksessa määrätään, neuvosto hyväksyy kaikkien osallistujavaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä vuosittaiset talousarviot kyseisen taloudellisen tai osakehyksen puitteissa.

3. Neuvosto laatii käytännön, joka mahdollistaa taloudellisen kehyksen tai osakehyksen tarkistamisen mahdollisten hintatasossa tapahtuvien muutosten vuoksi.

4. Kun taloudellista tai osakehystä joudutaan tarkistamaan muista kuin edellä l ja 3 kappaleissa tarkoitetuista syistä, osallistujavaltiot noudattavat seuraavaa menettelytapaa:

a) Millään osallistujavaltiolla ei ole oikeutta irtisanoa ohjelmaa, ellei yhteenlaskettu kustannusten ylitys ole enemmän kuin 20 prosenttia alkuperäisen taloudellisen tai l kappaleessa tarkoitetun menettelytavan mukaisesti määritellyn tarkistetun kehyksen summaa suurempi.

b) Jos yhteenlaskettu kustannusten ylitys on enemmän kuin 20 prosenttia kyseistä taloudellista kehystä suurempi, osallistujavaltio voi irtisanoa ohjelman. Ne valtiot, jotka haluavat kuitenkin jatkaa ohjelmaa, neuvottelevat keskenään ja päättävät jatkoa koskevista järjestelyistä sekä ilmoittavat tuloksesta neuvostolle, joka ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin.

IV artikla

Järjestö, joka toimii osallistujavaltioiden puolesta, omistaa satelliitit, avaruusjärjestelmät ja muut ohjelman puitteissa tuotetut tavarat samoin kuin sen toimeenpanemisen vuoksi hankitut laitteet ja välineet. Omistusoikeuden siirrosta päättää neuvosto.

V artikla

1. Mikäli jäsenvaltio irtisanoo sopimuksen, siitä seuraa tämän jäsenvaltion irtisanoutuminen kaikista niistä ohjelmista, joihin sen osallistuu. Yleissopimuksen XXIV artiklaa sovelletaan näihin ohjelmiin liittyviin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.

2. Tämän liitteen II artiklan 2 kappaleen mukaiset lopettamiset ja III artiklan l kappaleen ja 4 kappaleen b-kohdan mukaiset irtisanomiset tulevat voimaan siitä päivästä lukien, jona neuvosto vastaanottaa näissä artikloissa tarkoitetun tiedon.

3. Osallistujavaltio, joka päättää jättäytyä ohjelmasta II artiklan 2 kappaleen nojalla tai irtisanoa ohjelman III artiklan l kappaleen ja 4 kappaleen b-kohdan nojalla, säilyttää osallistujavaltion oikeudet irtisanomisen voimaantulopäivämäärään saakka. Sen jälkeen ohjelman jäljellä olevasta osasta, johon valtio ei osallistu, ei aiheudu tälle muita oikeuksia tai velvollisuuksia. Se on edelleen velvollinen maksamaan osuutensa määrärahoista, jotka vastaavat sopimusvaltuutta kuluvalle tai edelliselle tilivuodelle hyväksytyn talousarvion ja käynnissä olevan ohjelman vaiheen toimeenpanon osalta. Osallistujavaltiot voivat kuitenkin yksimielisesti päättää julistuksessa, että valtio, joka päättää lopettaa tai irtisanoa ohjelman, joutuu maksamaan koko osuutensa ohjelman alkuperäisestä kehyksestä tai osakehyksestä.

VI artikla

1. Osallistujavaltiot voivat päättää ohjelman lopettamisesta sellaisten osallistujavaltioiden kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa ohjelmaan osoitetuista maksuosuuksista.

2. Järjestön tulee tiedottaa osallistujavaltioille ohjelman loppuun saattamisesta toimeenpanoa koskevien sääntöjen mukaisesti; nämä toimeenpanoa koskevat säännöt lakkaavat olemasta voimassa, kun tiedotus on vastaanotettu.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

IV LIITE Kansallisten ohjelmien kansainvälistäminen

I artikla

Kansallisten ohjelmien kansainvälistämisen päätavoite on, että jokainen jäsenvaltio antaa toisille jäsenvaltioille mahdollisuuden osallistua järjestön puitteissa kaikkiin uusiin siviiliavaruushankkeisiin, joihin se aikoo ryhtyä joko yksin tai yhteistyössä toisten jäsenvaltioiden kanssa. Tässä tarkoituksessa:

a) jokainen jäsenvaltio tiedottaa järjestön pääjohtajalle kaikista tällaisista hankkeista ennen sen B-vaiheen alkua (hankkeen määrittelyvaihe);

b) hankkeeseen osallistumista koskevien ehdotusten ajoituksen ja sisällön tulisi antaa muille jäsenvaltioille mahdollisuus huomattavaan osuuteen hankkeeseen liittyvästä työstä; järjestölle tulee ilmoittaa hyvissä ajoin mahdollisista syistä, jotka estävät tämän toteutumisen sekä kaikista ehdoista, jotka aloitteen tehnyt jäsenvaltio haluaa asettaa työtehtävien jakamiselle muiden jäsenvaltioiden kanssa;

c) aloitteen tehnyt jäsenvaltio selvittää ehdotuksensa hankkeen teknisen toteutuksen järjestämisestä ja ilmoittaa perustelunsa;

d) aloitteen tehnyt jäsenvaltio tekee parhaansa sovittaakseen yhteen kaikki järkevät vastaukset, mikäli sopimukseen on päästy hanketta koskevien päätösten aikataulun puitteissa koskien kustannusten tasoa ja tapaa, jolla kustannukset ja työ jaetaan; myöhemmin se antaa virallisen ehdotuksen III liitteen mukaisesti, jossa hanke toteutetaan mainitun liitteen ehtojen mukaisesti;

e) hankkeen toteuttamista järjestön puitteissa ei torjuta ainoastaan siitä syystä, että hanke ei ole kiinnostanut muita jäsenvaltioita aloitteen tehneen jäsenvaltion alun perin suunnittelemassa määrin.

II artikla

Jäsenvaltiot tekevät parhaansa taatakseen, että sellaiset kahdenväliset ja monenväliset avaruushankkeet, joihin ne ryhtyvät järjestön ulkopuolisten valtioiden kanssa, eivät vahingoita järjestön tieteellisiä, taloudellisia tai teollisia tavoitteita. Niiden tulee erityisesti

a) ilmoittaa järjestölle tällaisista hankkeista, mikäli ne katsovat, että tästä ei ole haittaa hankkeille;

b) keskustella muiden jäsenvaltioiden kanssa näin tiedotetuista hankkeista tavoitteena puitteet laajemmalle osallistumiselle. Jos osallistujavaltioiden määrän kasvu näyttää mahdolliselta, 1 artiklan b-e -kohtien määräyksiä sovelletaan.

Euroopan avaruusjärjestöä koskeva YLEISSOPIMUS

V LIITE Teollisuuspolitiikka

I artikla

1. Sopimuksen VII artiklan tarkoittaman teollisuuspolitiikan toimeenpanossa pääjohtajan tulee toimia tämän liitteen ja neuvoston määräysten mukaisesti.

2. Neuvoston tulee jatkuvasti tarkastella teollisuudessa piileviä kehitysmahdollisuuksia ja sen rakennetta suhteessa järjestön toimintoihin ja erityisesti

a) teollisuuden yleistä rakennetta ja teollisuuden ryhmittymiä,

b) teollisuuden toivottavaa erikoistumisastetta ja menetelmiä, joilla se saavutettaisiin,

c) merkittävien kansallisten teollisuuspolitiikkaa koskevien ohjelmien koordinoimista,

d) vuorovaikutusta muiden kansainvälisten elinten merkityksellisten teollisuuspoliittisten ohjelmien kanssa,

e) teollisen tuotantokapasiteetin ja mahdollisten markkinoiden välistä suhdetta,

f) yhteyksien järjestämistä teollisuuden kanssa, voidakseen valvoa ja tarvittaessa tarkistaa järjestön teollisuuspolitiikkaa.

II artikla

1. Kaikkia sopimuksia tehdessään järjestön tulee antaa etusija jäsenvaltioiden teollisuudelle ja järjestöille. Yleissopimuksen V artiklan l kappaleen b-kohdan tarkoittamissa valinnaisissa ohjelmissa etusija annetaan kuitenkin erityisesti osallistujavaltioiden teollisuudelle ja järjestöille.

2. Neuvosto päättää, voiko järjestö poiketa yllä mainitusta suosituimmuusmääräyksestä ja missä määrin se voi niin tehdä.

3. Kysymys siitä, katsotaanko jonkun yrityksen kuuluvan jollekin jäsenvaltioista, ratkaistaan seuraavien perusteiden valossa: yrityksen rekisteröity toimipiste, päätöksentekokeskusten ja tutkimuskeskusten sijaintipaikka sekä alue, jossa työ on määrä suorittaa. Epäselvissä tapauksissa neuvosto päättää, katsotaanko yrityksen kuuluvan jollekin jäsenvaltiolle.

III artikla

1. Pääjohtajan tulee sopimuksenteon aikaisessa vaiheessa ja ennen tarjouspyyntöjen lähettämistä jättää neuvostolle hyväksyttäväksi ehdotuksensa noudatettavasta hankintapolitiikasta jokaisen sopimuksen osalta

a) jonka arvo arviolta ylittää teollisuuspolitiikkaa koskevissa säännöissä määriteltävät rajat, jotka johtuvat työn luonteesta, tai

b) jota teollisuuspolitiikkaa koskevat säännöt tai neuvoston laatimat lisäohjeet eivät pääjohtajan mielestä riittävästi kata tai joka voi aiheuttaa ristiriitaa näiden sääntöjen tai ohjeiden kanssa.

2. Neuvosto laatii aika ajoin edellä l kappaleen b-kohdassa mainitut lisäohjeet, mikäli se katsoo niiden helpottavan sellaisten alueiden löytämisessä, jotka on tarpeen ensisijaisesti jättää hyväksyttäviksi l kappaleen mukaisesti.

3. Pääjohtaja hyväksyy järjestön tekemät sopimukset suoraan neuvottelematta enää neuvoston kanssa paitsi seuraavissa tapauksissa:

a) kun saatujen tarjousten arviointi johtaa suosittelemaan sellaisen sopimuskumppanin valintaa, joka olisi joko vastoin neuvoston l kappaleen sääntöjen nojalla antamia etukäteisohjeita tai vastoin neuvoston I artiklan 2 kappaleen nojalla suorittamien tutkimusten tuloksena hyväksyttyjä teollisuuspolitiikkaa koskevia yleisiä ohjeita; pääjohtaja jättää sitten asian neuvostolle päätettäväksi ja selvittää, miksi hän katsoo poikkeamisen tarpeelliseksi ja ilmoittaa myös, voisiko joku muu neuvoston päätös olla teknisesti, toiminnallisesti tai muutoin suositeltava vaihtoehto;

b) kun neuvosto on erityisistä syistä päättänyt tutkia asiaa ennen kuin sopimus on tehty.

4. Pääjohtajan tulee erikseen määrättävin säännöllisin väliajoin lähettää neuvostolle selonteko edellisen kauden aikana tehdyistä sopimuksista ja seuraavalle kaudelle suunnitelluista sopimushankkeista, jotta neuvosto voi valvoa järjestön teollisuuspolitiikan täytäntöönpanoa.

IV artikla

Kaikkien järjestön tekemien sopimusten maantieteellistä jakaumaa koskevat seuraavat yleiset säännöt:

1. Jäsenvaltion kokonaispalautekerroin on kaikkien jäsenvaltioiden kesken tehtyjen kaikkien sopimusten kokonaisarvosta sille lasketun prosentuaalisen osuuden ja sen maksuosuuksien prosentuaalisen summan suhde. Tämän kokonaispalautekertoimen laskemisessa ei kuitenkaan tule ottaa huomioon sopimuksia, jotka on tehty jäsenvaltioissa, tai jäsenvaltioiden maksuosuuksia ohjelmassa, joka suoritetaan

a) Yleissopimuksen VIII artiklan nojalla Euroopan avaruustutkimuslaitoksen perustamiseksi edellyttäen, että kyseiseen järjestelyyn sisältyy tätä koskevia määräyksiä tai että kaikki osallistujavaltiot myöhemmin yksimielisesti hyväksyvät sen;

b) tämän yleissopimuksen V artiklan l kappaleen b-kohdan nojalla, edellyttäen että kaikki alkuperäiset osallistujavaltiot ovat asiasta yhtä mieltä.

2. Palautekerrointen laskemiseksi sopimusten arvoon sovelletaan painokertoimia, jotka perustuvat niiden teknologiseen merkitykseen. Neuvosto määrittelee nämä painokertoimet. Yhtä erityisen merkittävää sopimusta kohden voidaan soveltaa useampaa kuin yhtä painokerrointa.

3. Parhaimmillaan järjestön tekemien sopimusten tulisi jakautua niin, että kaikkien valtioiden kokonaispalautekerroin on 1.

4. Palautekertoimet lasketaan neljännesvuosittain ja ne esitetään kumulatiivisina jäljempänä 5 kappaleessa tarkoitettuja virallisia tarkistuksia varten.

5. Viralliset tarkistukset koskien sopimusten maantieteellistä jakaumaa tehdään joka kolmas vuosi.

6. Sopimusten jakauman kahden virallisen tarkistuksen välillä tulisi olla sellainen, että jokaisen virallisen tarkistuksen aikana minkään jäsenvaltion kumulatiivinen kokonaispalautekerroin ei merkittävästi poikkea tavoitearvosta. Ensimmäisenä kolmivuotiskautena kumulatiivisen palautekertoimen alarajana pidetään 0.8. Jokaisen virallisen katsauksen aikana Neuvosto voi tarkistaa tämän alarajan seuraavaa kolmivuotiskautta varten kuitenkin siten, että se ei koskaan ole alempi kuin 0.8.

7. Neuvostolle toimitetaan erikseen arvio sopimuksen siinä määriteltäviä kategorioita koskevista palautekertoimista, erityisesti jatkotutkimus ja kehittämissopimusten sekä hankekohtaista teknologiaa koskevien sopimusten osalta. Pääjohtaja neuvottelee näistä arvioista neuvoston kanssa määrätyin säännöllisin väliajoin tavoitteena mahdollisen epätasapainon korjaamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden selvittäminen.

V artikla

1. Mikäli jonkin kolmivuotiskauden lopussa pidettävässä virallisessa tarkistuksessa huomataan, että jonkun jäsenvaltion kokonaispalautekerroin on IV artiklan 6 kappaleessa määriteltyä alarajaa pienempi, pääjohtaja esittää neuvostolle ehdotuksensa tilanteen korjaamiseksi vuoden kuluessa. Näihin ehdotuksiin sovelletaan järjestön sopimuksentekoa koskevia sääntöjä.

2. Jos epätasapaino ei ole korjaantunut vuoden kuluessa, pääjohtaja esittää neuvostolle ehdotuksen, jossa tarve korjata tilanne katsotaan järjestön sopimuksentekoa koskevia sääntöjä tärkeämmäksi.

VI artikla

Jokaiseen teollisuuspoliittisin perustein tehtyyn päätökseen, jonka seurauksena jonkun jäsenvaltion määrätyltä yritykseltä tai järjestöltä evätään kilpailumahdollisuus järjestön jonkun alan sopimuksiin nähden, tarvitaan kyseisen jäsenvaltion hyväksyminen.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Pariisissa 30 päivänä toukokuuta 1975 yhtenä saksan-, englannin-, espanjan-, ranskan-, italian-, hollannin- ja ruotsinkielisenä alkuperäiskappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset. Alkuperäiskappale talletetaan Ranskan hallituksen arkistoon ja Ranskan hallitus toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille.

Jäsenmaiden muille virallisille kielille käännetyt tämän yleissopimuksen tekstit vahvistetaan oikeaksi kaikkien jäsenmaiden yksimielisellä päätöksellä. Nämä tekstit talletetaan Ranskan hallituksen arkistoon ja Ranskan hallitus toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille.