53/1992

Annettu: 01.07.1992

Asetus OECD:n neuvoston hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvontaa koskevan päätöksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Pariisissa 30 päivänä maaliskuuta 1992 tehty Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) neuvoston päätös hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 5 päivänä maaliskuuta 1992, on voimassa 30 päivästä maaliskuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.

Naantalissa 26 päivänä kesäkuuta 1992

OECD:N NEUVOSTON PÄÄTÖS hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen valvonnasta [C(92)39/FINAL]

(neuvoston 778, kokouksessaan 30 päivänä maaliskuuta 1992 hyväksymä (Japani pidättyi äänestyksestä.)

Neuvosto, joka

ottaa huomioon Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöstä 14 joulukuuta 1960 tehdyn yleissopimuksen 5a artiklan,

ottaa huomioon neuvoston 1 helmikuuta 1984 tehdyn, vaarallisten jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevan päätöksen ja suosituksen [C(83)180(Final)], jonka mukaan jäsenmaiden on valvottava vaarallisten jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja,

ottaa huomioon neuvoston 27 toukokuuta 1988 tekemän, vaarallisten jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevan päätöksen [C(88)90(Final)] (OECD:n neuvoston päätöksen [C(88)90/FINAL] teksti on nähtävänä ja saatavissa ympäristöministeriössä, joka myös antaa siitä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.), jossa määritellään käsite "jätteet", yksilöidään asianomaisissa neuvoston määräyksissä vaarallisiksi katsotut jätteet ja esitetään maan rajan yli siirrettävien jätteiden luokitusjärjestelmä,

ottaa huomioon neuvoston 31 tammikuuta 1991 tekemän, jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen vähentämistä koskevan päätöksen ja suosituksen [C(90)178/Final], jossa mm. kehotetaan kehittämään valvontatoimia, joita voidaan soveltaa hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviin siirtoihin, selkiyttämään jätteiden määrittelyä ja yksilöimään sellaiset jätteet, jotka saattavat vaatia tavanomaisesta poikkeavaa valvontaa,

ottaa huomioon vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan, 22 maaliskuuta 1989 hyväksytyn Baselin yleissopimuksen ja toteaa, että useimmat jäsenmaat ja Euroopan talousyhteisö ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen,

toivoo päästävän yleissopimuksen 11 artiklan mukaiseen järjestelyyn tai sopimukseen,

toteaa, että jätteistä peräisin olevien arvokkaiden raaka-aineiden hyödyntäminen on olennainen osa kansainvälistä talousjärjestelmää ja että jätteiden keräykselle ja käsittelylle on vakiintuneet kansainväliset markkinat,

toteaa edelleen, että monet teollisuudenalat jo hyödyntävät jätteitä talouden ja ympäristön kannalta tyydyttävällä tavalla ja suojelevat siten rajallisia, vielä koskemattomia raaka-ainelähteitä, ja on vakuuttunut siitä, että tämänsuuntaiset lisätoimet ovat tarpeen ja että niitä pitää edistää,

on tietoinen siitä, että jotkin jätteiden maan rajan ylittävät siirrot voivat olla tehokkaan ja ympäristön kannalta asianmukaisen jätehuollon takia perusteltuja, jotta voitaisiin hyödyntää muissa maissa olevia jätteitä hyödyntäviä asianmukaisia laitoksia,

on kuitenkin vakuuttunut siitä, että neuvoston asiaa koskevien määräysten mukaisesti ja sopusoinnussa Baselin yleissopimuksen määräysten kanssa on saatava aikaan asianmukainen järjestelmä, jolla valvotaan hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja,

on vakuuttunut siitä, että kaikilla, jotka ovat osallisia hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevissa sopimuksissa tai järjestelyissä, on oltava asianmukainen oikeudellinen asema, jotta voitaisiin varmistaa näiden jätteiden ympäristön kannalta asianmukainen käsittely, ja

on tietoinen siitä, että ympäristön kannalta asianmukaista vaarallisten jätteiden käsittelyä koskeva työ on käynnissä Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelmassa,

ympäristökomitean esityksestä

I päättää, että jäsenmaiden on OECD:n alueella valvottava hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja liitteen 1 mukaisesti, joka on tämän päätöksen erottamaton osa.

II kehottaa ympäristökomiteaa yhteistyössä OECD:n muiden asianomaisten elinten, etenkin kauppakomitean kanssa säännöllisesti tarkistamaan valvontajärjestelmän ja liitteen 1 jäteluettelot ottaen huomioon 2 liitteessä luetellut arviointiperusteet, sekä tekemääntarpeellisiksi katsomansa ehdotukset 1 liitteen muuttamiseksi.

III kehottaa ympäristökomiteaa yhteistyössä OECD:n muiden asianomaisten elinten kanssa vuosittain tekemään selkoa siitä, mihin toimiin jäsenmaat ovat ryhtyneet tämän päätöksen johdosta.

IV pyytää pääsihteeriä toimittamaan tämän päätöksen Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman pääjohtajalle ja Baselin yleissopimuksen väliaikaiselle sihteeristölle.

Liite 1 I Määritelmiä

Tässä päätöksessä

"jätteillä" tarkoitetaan OECD:n neuvoston 27 päivänä toukokuuta 1988 tekemässä päätöksessä C(88)90(Final) määriteltyjä jätteitä.

"hyödyntämisellä" tarkoitetaan toimia, joiden tarkoitus on hyödyntää, kierrättää, ottaa talteen taikka käyttää välittömästi uudelleen tai vaihtoehtoisin tavoin jätteitä OECD:n neuvoston 27 päivänä toukokuuta 1988 tekemän päätöksen C(88)90(Final) liitteessä olevan taulukon 2 kohdan B mukaisesti.

"maan rajan ylittävällä siirrolla" tarkoitetaan hyödynnettävien jätteiden siirtoa OECD:n jäsenmaan lainkäyttövallan alaiselta alueelta toisen OECD:n jäsenmaan lainkäyttövallan alaiselle alueelle.

"jätteitä hyödyntävällä laitoksella" tarkoitetaan laitosta, joka maan lainsäädännön mukaisesti ottaa vastaan ja hyödyntää jätteitä tai jolla on tuontimaassa lupa ottaa vastaan ja hyödyntää niitä.

"kansainvälisellä jätteiden tunnistusjärjestelmällä" (IWIC) tarkoitetaan OECD:n neuvoston 27 toukokuuta 1988 tekemässä päätöksessä C(88)90(Final) määriteltyä ja kuvattua luokitus järjestelmää.

"vientimaalla" tarkoitetaan OECD:n jäsenmaata, josta jätteitä suunnitellaan siirrettävän maan rajan yli tai josta jätteitä on ryhdytty siirtämään.

"tuontimaalla" tarkoitetaan OECD:n jäsenmaata, johon jätteitä suunnitellaan siirrettäväksi maan rajan yli tai jonne jätteitä siirretään siellä hyödynnettäviksi.

"kauttakulkumaalla" tarkoitetaan OECD:n jäsenmaata, joka ei ole vienti-eikä tuontimaa ja jonka kautta jätteitä suunnitellaan siirrettäväksi tai siirretään maasta toiseen.

"asianomaisilla mailla" tarkoitetaan vienti-, tuonti- ja kauttakulkumaita, jotka ovat OECD:n jäsenmaita.

"OECD:n alueella" tarkoitetaan OECD:n jäsenmaiden lainkäyttövaltaan kuuluvia maa- ja vesialueita.

"toimivaltaisilla viranomaisilla" tarkoitetaan niitä asianomaisten maiden hallintoviranomaisia, jotka lain nojalla käsittelevät hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevat asiat.

"henkilöllä" tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä. Henkilö voi olla julkinen tai yksityinen.

"ilmoittajalla" tarkoitetaan vientimaan lainkäyttövallan alaista henkilöä, jolla ilmoitettaessa omistaa tai aiotun maan rajan ylittävän siirron alkaessa omistaisi jätteet tai jolla on muunlainen laillinen määräysvalta jätteisiin ja joka ilmoittaa jätteiden maan rajan ylittävän siirron tarkoituksenaan toimittaa jätteet hyödynnettäviksi.

"vastaanottajalla" tarkoitetaan henkilöä, jolle omistusoikeus tai muu oikeus määrätä jätteitä siirtyy, kun jätteet otetaan vastaan tuontimaassa.

"tunnetulla välittäjällä" tarkoitetaan henkilöä, jolla on asianomaisten maiden antama lupa toimia päämiehenä jätteiden ostamiseksi ja niiden myymiseksi sen jälkeen; tämä henkilö voi määrätä jätteistä ostohetkestä myyntihetkeen; tämä henkilö saa järjestää hyödynnettävien jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja ja avustaa niissä.

"tuottajalla" tarkoitetaan henkilöä, jonka toiminnassa muodostuu jätteitä.

Liite 1 II Yleiset määräykset

1. Kaikkia seuraavia ehtoja on sovellettava tämän päätöksen tarkoittamiin jätteiden maan rajan ylittäviin siirtoihin:

a) Jätteet on hyödynnettävä laitoksessa, joka toimii tai jolla on lupa toimia tuontimaassa maan lainsäädännön mukaisesti,

b) Jätteiden maan rajan ylittävissä siirroissa on noudatettava asianomaisten kansainvälisten kuljetussopimusten määräyksiä (alaliitteessä 1 on esimerkinomainen luettelo tällaisista sopimuksista),

c) Kauttakuljetuksia muiden maiden kuin jäsenmaiden kautta koskevat kaikki asianomaiset kansainväliset ja kunkin maan lait ja määräykset.

2. Maan rajan ylittäviin siirtoihin sovellettavat valvontatoimet määritellään kolmitasoisen järjestelmän avulla:

a) "Vihreä" järjestelmä

Kun vihreässä luettelossa mainittuja jätteitä siirretään OECD:n jäsenmaasta toiseen hyödynnettäviksi, niitä on valvottava kaikin sellaisin toimin, jotka yleensä koskevat kaupankäyntiä. Tämä määräys ei koske vihreään luetteloon kuuluvia jätteitä, jos ne ovat siinä määrin muiden aineiden saastuttamia, että näitä jätteitä on liitteessä 2 mainituin perustein syytä lisääntyneiden riskien takia pitää keltaiseen tai punaiseen luetteloon kuuluvina jätteitä.

b) "Keltainen" järjestelmä

Keltaisessa luettelossa mainittuihin hyödynnettäviin jätteisiin on sovellettava tämän liitteen IV jaksossa määrättyjä valvontatoimia.

c) "Punainen" järjestelmä

Punaisessa luettelossa mainittuihin hyödynnettäviin jätteisiin on sovellettava tämän liitteen V jaksossa määrättyjä valvontatoimia.

3. Jätteitä on arvioitava liitteessä 2 mainituin perustein, kun pohditaan sisällytetäänkö ne vihreään, keltaiseen tai punaiseen luetteloon. Nimikkeitä voidaan tämän päätöksen määräysten mukaisesti määräajoin lisätä, muuttaa tai poistaa. Jätteitä ei saa, kuten III jakson kohdassa 2 määrätään, sisällyttää luetteloihin minkään yksittäisen arviointiperusteen nojalla.

4. Tarkoitus on, että luetteloihin ei jää tulkinnanvaraa sen suhteen, mihin luetteloista jokin jäte kuuluu. Silti ei jotakin keltaiseen tai punaiseen luetteloon kuuluvaa jätettä ehkä ole vientimaassa lain nojalla määrätty tai luokitettu vaaralliseksi jätteeksi siitä syystä, että asianomaisen maan toimivaltaiset viranomaiset ovat maan omin menetelmin tehtyjen selvitysten perusteella vakuuttuneita jätteen olevan vailla ainoatakaan OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 mainittua vaarallista ominaisuutta *). Jos jäte kuitenkin on tuontimaassa lain nojalla määritelty tai katsottu vaaralliseksi jätteeksi, kaikkia IV tai V jaksossa - kumpaa tahansa sovelletaankin - mainittuja vaatimuksia on noudatettava seuraavasti: tuontimaan tulee omaksua näitä jaksoja koskevat vientimaassa voimassa olevat velvoitteet, etenkin mitä ilmoitusten tekemiseen tulee. Jäljennös ilmoituksesta on toimitettava vientimaan toimivaltaisille viranomaisille. Jäsenmaiden, joita tämä kohta koskee, on viipymättä toimitettava OECD:n sihteeristölle tiedot tällaisesta jätteestä tai jätteistä ja niihin sovellettavista lainsäädännön vaatimuksista.

( *) Joihinkin jätelajeihin liittyviä mahdollisia riskejä ei vielä ole täysin selvitetty; menetelmiä riskien kvantitatiivista määrittämistä varten ei ole olemassa. Lisätutkimukset ovat tarpeellisia,jotta voitaisiin kehittää keinoja jätteiden ihmiselle tai ympäristölle taikka molemmille mahdollisesti aiheuttamien vaarojen luonnehtimiseksi. Standardimenetelmät on kehitetty puhtaita aineita ja materiaaleja varten. Monet jäsenmaat ovat kehittäneet testejä materiaaleille, jotka on tarkoitettu hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 2 luetelluin menetelmin; näiden testien tarkoitus on tehdä mahdolliseksi päättää, onko tällaisilla materiaaleilla mainitun päätöksen taulukossa 5 lueteltuja vaarallisia ominaisuuksia.)

5. Jäsenmaiden, jotka määräävät, että on käytettävä tiettyjä testejä ja testausmenettelyjä sen määrittämiseksi, onko jätteellä OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 lueteltuja vaarallisia ominaisuuksia, on ilmoitettava OECD:n sihteeristölle, mitä testejä ja testausmenetelmiä tällöin käytetään sekä, jos mahdollista, mitkä jätteet lain nojalla näiden asianomaisen maan menettelyjen perusteella joko määritettäisiin tai katsottaisiin vaarallisiksi jätteiksi tai, mitkä näillä perustein eivät olisi tällaisia jätteitä.

6. Tämä päätös ei rajoita jäsenmaiden oikeutta ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi valvoa tiettyjä vihreään luetteloon kuuluvia jätteitä johonkin muuhun luetteloon kuuluvien jätteiden tavoin oman lainsäädäntönsä ja kansainvälisen oikeuden määräysten mukaisesti. Jäsenmaan on tällöin välittömästi ilmoitettava OECD:n sihteeristölle asiasta sekä siitä, mistä jätteistä ja millaisista lainsäädännöllisistä vaatimuksista on kysymys.

7. Hyödynnettävät jätteet, joita ei vielä ole otettu vihreään, keltaiseen tai punaiseen luetteloon, voidaan tämän päätöksen mukaan siirtää maan rajan yli seuraavin ehdoin:

i) jäsenmaiden on yksilöitävä jätteet ja annettava niistä tieto varsinaisen päätöksen II ja III jaksossa perustettavaa arviointimenettelyä varten,

ii) jätteet on viipymättä tutkittava arviointimenettelyssä, jotta ne voidaan sisällyttää oikeaan luetteloon,

iii) niin kauan kuin jätteitä ei ole sisällytetty mihinkään luetteloon, niihin sovelletaan asianomaisten maiden lainsäädännön vaatimia, jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevia valvontatoimia siten, että mikään maa ei ole velvollinen noudattamaan muita kuin omia lakejaan,

iv) jos tällaisilla jätteillä kuitenkin on jokin OECD:n päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 mainittu, kansallisten menetelmien tai sovellettavien kansainvälisten sopimusten mukaan määräytyvä vaarallinen ominaisuus, jätteisiin on sovellettava punaisen järjestelmän valvontatoimia.

8. Jos kaksi tai useampi erä jätteitä sekoitetaan keskenään taikka niitä muuten muutetaan fysikaalisesti tai kemiallisesti, nämä toimet suorittava henkilö on katsottava toimien tuloksena muodostuvien uusien jätteiden tuottajaksi.

Liite 1 III Vihreä järjestelmä

1. Vihreän luettelon nimikkeet seuraavat asianomaisia pääluokkien otsikoita. Vain jonkin pääluokan otsikon jälkeen yksilöidysti mainitut nimikkeet kuuluvat vihreään luetteloon, eivät itse pääluokat.

2. Jätteitä ei saa sisällyttää vihreään luetteloon, jos niillä on jokin OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 mainittu vaarallinen ominaisuus. Kussakin jäsenmaassa voimassa olevatmenettelyt, joissa ratkaistaan, onko jollakin jätteellä yksi tai useampia tällaisia ominaisuuksia vai eikö niitä ole, otetaan huomioon, kun jäte otetaan tai jätetään ottamatta vihreään luetteloon.

3. Jos vihreän luettelon jätteitä viedään maasta edelleen, alkuperäistä vientimaata muiden asiaan liittyvien sopimuksien tai yleissopimuksien perusteella koskevat velvoitteet siirtyvät maalle, joka ryhtyy viemään näitä jätteitä edelleen, eivätkä enää koske alkuperäistä vientimaata.

4. Vihreä jäteluettelo

Vihreä jäteluettelo on alaliitteenä 3.

Liite 1 IV Keltainen järjestelmä

1. Ehdot

Jätteitä, joita koskee keltainen sääntelyjärjestelmä, saa siirtää maan rajan yli vain ilmoittajasta alkavin ja jätteitä hyödyntävään laitokseen päättyvin järjestelyin, jotka perustuvat voimassa olevaan kirjalliseen sopimukseen taikka sopimusketjuun tai jotka on järjestetty näihin rinnastettavin tavoin saman oikeuskelpoisen yhteisön eri yksiköiden kesken. Kaikilla sopimuksiin tai muihin järjestelyihin osallisilla henkilöillä on oltava asianmukainen oikeudellinen asema.

Sopimuksissa on oltava määräykset asianomaisen maan omassa lainsäädännössä vaadituista tai kansainvälisen oikeuden mukaisista taloudellisista vakuuksista. Vaadittavien taloudellisten vakuuksien tarkoituksena on mahdollistaa, että vaihtoehtona on jätteiden kierrätys, lopullinen käsittely tai muu asianmukainen jätehuolto, jollei jätteitä pystytä siirtämään ja hyödyntämään siten kuin on aiottu. Sopimuksissa on myös määrittävä, kumman sopimuspuolen on huolehdittava jätteiden vaihtoehtoisesta käsittelystä. Sopimuksissa on lisäksi mainittava jätteiden vastaanottajalta vaadittava jäljempänä kohdan 3 alakohdassa a (Jälleenvienti kolmanteen maahan) tarkoitettu ilmoitus ja tarvittaessa edellytettävä, että vastaanottaja tekee tämän ilmoituksen.

Tällöin

a) henkilön, joka silloin omistaa jätteet tai jonka hallussa ne tuolloin käytännössä ovat, on välittömästi tiedotettava asiasta ilmoittajalle sekä vienti- ja tuontimaan toimivaltaisille viranomaisille ja, jos jätteet ovat kauttakulkumaassa, tämän maan toimivaltaisille viranomaisille;

b) sopimuksessa määrätyn henkilön on sovellettavien lakien ja määräysten mukaisesti otettava vastuu jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja niiden palauttamisesta, jos tämä on tarpeen. Asianomaisten maiden toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että tarpeelliset toimet tehdään määräajassa, eivätkä ne saa vastustaa, estää tai kieltää jätteiden palauttamista vientimaahan.

2. Valvontajärjestelmä

Keltaisessa valvontajärjestelmässä menetellään jommallakummalla seuraavista tavoista:

i) kullakin kerralla, kun jätteitä lähetetään niitä hyödyntävää laitokseen, vaaditaan erillinen hyväksyntä;

ii) jätteet lähetetään määrättyihin niitä hyödyntäviin laitoksiin, joille tällaisia laitoksia valvovat toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneen yleisen ennakkohyväksynnän ottaa vastaan tiettyjä jätteitä.

Menettely 1. Määräykset silloin, kun kukin lähetys vaatii erillisen hyväksynnän

a) Ennen kuin jätteitä ryhdytään siirtämään maan rajan yli, on ilmoittajan tehtävä kirjallinen ilmoitus asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille. Ilmoituksesta täytyy käydä ilmi kaikki alaliitteen 2 kohdassa A mainitut seikat. Ilmoittajan sijasta voivat vientimaan toimivaltaiset viranomaiset tehdä ilmoituksen siten kuin siitä on tässä maassa säädetty.

b) Kun tuontimaan toimivaltaiset viranomaiset ovat saaneet edellä kohdassa a tarkoitetun, täydellisen ilmoituksen, niiden on kolmen (3) työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanotosta toimitettava ilmoittajalle vastaanottotodistus ja lähetettävä siitä jäljennös muiden asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille.

c) Vienti- ja tuontimaan toimivaltaiset viranomaiset voivat kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa maansa lainsäädännön mukaisesti ilmoittaa vastustavansa aiottua jätteen siirtoa maan rajan yli. Tämä kolmenkymmenen päivän määräaika alkaa edellä kohdassa b tarkoitetun vastaanottotodistuksen antamisesta.

d) Kauttakulkumaat voivat oman lainsäädäntönsä nojalla esittää vastalauseen sitä vastan, että maasta toiseen siirrettäviä jätteitä tuodaan niiden alueelle.

e) Asianomaisten maiden on toimitettava vastalauseensa kolmenkymmenen päivän kuluessa kirjallisena ilmoittajalle ja muiden asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille.

f) Jos vastalausetta ei ole esitetty, jätteitä saa ryhtyä siirtämään maan rajan yli kun kolmekymmentä päivää on kulunut. Hiljainen suostumus lakkaa kuitenkin olemasta voimassa yhden kalenterivuoden kuluttua tästä päivämäärästä.

g) Asianomaisten maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää antaa kirjallisen suostumuksen ennen kolmenkymmen päivän pituisen määräajan päättymistä. Maan rajan ylittävä siirto voi alkaa heti, kun kaikki tarvittavat suostumukset on saatu.

h) Kirjallinen suostumus tai vastalause voidaan toimittaa kirjeitse tai telekopiona, jota seuraa kirje. Suostumus lakkaa olemasta voimassa yhden kalenterivuoden kuluttua, ellei toisin ole ilmoitettu.

i) Siirrettäessä jätteitä maan rajan yli on niiden mukana oltava siirtoasiakirja, joka sisältää alaliitteessä 2 mainitut tiedot.

j) Jätteitä hyödyntävän laitoksen on kolmen päivän kuluessa jätteiden vastaanottamisesta toimitettava allekirjoitettu jäljennös siirtoasiakirjasta ilmoittajalle ja asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille. Jätteitä hyödyntävän laitoksen on säilytettävä alkuperäinen siirtoasiakirja kolmen vuoden ajan.

k) Silloin kun sama ilmoittaja toistuvasti lähettää olennaisesti samanlaisia jätteitä (joilla esimerkiksi on olennaisesti samanalaisetfysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet) samaan jätteitä hyödyntävään laitokseen, asianomaisten maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat halutessaan hyväksyä, että näistä jätteistä tehdään yksi, yleinen ilmoitus korkeintaan yhtä vuotta varten:

i) Hyväksyntä voidaan kerralla uusia enintään yhdeksi vuodeksi.

ii) Kunkin asianomaisen maan toimivaltaiset viranomaiset voivat ilmoittajalle annettavalla virallisella tiedoksiannolla peruuttaa hyväksynnän. Hyväksynnän peruuttavan maan toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava hyväksynnän peruuttamisesta kaikkien asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille.

Menettely 2. Määräykset silloin, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet yleisen ennakkohyväksynnän jätteiden lähettämiselle määrättyihin niitä hyödyntäviin laitoksiin

a) Toimivaltaiset viranomaiset, joiden lainkäyttövallan alaisina määrätyt jätteitä hyödyntävät laitokset toimivat, voivat päättää olla esittämättä vastalausetta sille, että tällaisiin laitoksiin lähetetään tietynlaisia jätteitä. Tällaiset päätökset voivat olla määräaikaisia; ne voidaan kuitenkin milloin tahansa peruuttaa.

b) Tämän vaihtoehdon valinneiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava OECD:n sihteeristölle jätteitä hyödyntävän laitoksen nimi ja osoite, laitoksessa käytettävät teknologiat sekä, mitä jätteitä ennakkohyväksyntä koskee ja kuinka kauan se on voimassa. Myös peruutuksista on ilmoitettava OECD:n sihteeristölle.

c) Kaikista aiotuista jätteiden maan rajan ylittävistä siirroista tällaisiin laitoksiin on tehtävä ilmoitus; ilmoittajan on toimitettava asianomaisten maiden toimivaltaisille viranomaisille alaliitteen 2 kohdassa A tarkoitetut tiedot. Ilmoituksen on oltava perillä ennen kun jätteitä ryhdytään siirtämään.

d) Vientimaan ja kauttakulkumaan toimivaltaiset viranomaiset voivat lainsäädäntönsä nojalla kieltää kyseisen maan rajan ylittävän siirron tai rajoittaa sitä muulla tavoin.

e) Jos toimivaltaisten viranomaisten on asianomainenmaisen maan lainsäädännön nojalla tarkastettava edellä kohdassa 1 (Ehdot) mainitut sopimukset, näiden viranomaisten on tiedotettava siitä OECD:n sihteeristölle. Ilmoitukseen kuuluvien tietojen sekä tarkastettavan sopimuksen (sopimusten) tai otteen siitä (niistä) on tällöin oltava perillä seitsemän (7) päivää ennen kuin jätteiden kuljetus alkaa, jotta tarkastus voidaan tehdä asianmukaisesti.

f) Menettelyn 1 kohtien i, j ja k määräyksiä on noudatettava.

3. Lisämääräyksiä jätteiden jälleen viennistä kolmanteen maahan

a) Keltaiseen valvontajärjestelmään kuuluvia jätteitä saa viedä tuontimaasta edelleen vasta sen jälkeen, kun tuontimaan ilmoittaja on tehnyt ilmoituksen alkuperäisen vientimaan toimivaltaisille viranomaisille, jonka on kolmen työpäivän kuluessa vahvistettava, että se on otettu vastaan. Alkuperäisen vientimaan toimivaltaisilla viranomaisilla on kolmekymmentä päivää aikaa esittää vastalause jätteiden suunniteltua siirtoa vastaan. Tämä kolmenkymmenen päivän määräaika alkaa siitä, kun edellä mainittu ilmoitus on vahvistettu otetuksi vastaan. Ellei vastalausetta ole esitetty, jätteitä voidaan ryhtyä siirtämään maan rajan yli, kun kolmenkymmenen päivän määräaika on kulunut umpeen. Toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää antaa kirjallisen suostumuksen kolmeakymmentä päivää lyhyempään määräaikaan. Jätteitä voidaan ryhtyä siirtämään maan rajan yli heti, kun tämä suostumus on saatu. Kirjallinen suostumus voidaan aluksi lähettää telekopiona, jota vaadittaessa seuraa kirje.

b) Jälleenvientiin OECD:n alueen ulkopuolelle on sovellettava kaikkia OECD:n jäsenmaata tuontimaana koskevia kansainvälisiä sopimuksia ja järjestelyjä ja jälleenviennin täytyy täyttää näiden kaikki vaatimukset.

4. Tunnettuja välittäjiä koskevat määräykset

a) Tunnetun välittäjän, joka ottaa jätteet aineellisesti huostaansa ja aikoo ryhtyä johonkin niistä toimista, jotka on mainittu OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukon 2 kohdassa B, on haettava toimivaltaisilta viranomaisilta asianmukainen lupa saada toimia jätteiden hyödyntäjänä.

b) Tunnettu välittäjä voi toimia jätteiden ilmoittajana tai vastaanottajana kaikkine ilmoittajalle ja vastaanottajalle kuuluvine velvoitteineen.

c) Edellä kohdassa 1 (Ehdot) mainituissa sopimuksissa on

i) selvästi yksilöitävä kunkin jätelajin tuottaja; henkilö joka ottaa jätteet aineellisesti huostaansa ja henkilö, jonka valvonnassa jätteet laillisesti ovat; sekä jätteitä hyödyntävä laitos,

ii) määrättävä, että kaikki tämän päätöksen vaatimukset otetaan huomioon ja että ne ovat oikeudellisesti kaikkia sopimuspuolia sitovia.

d) alaliitteen 2 kohdassa A vaaditussa ilmoitustiedoissa on oltava ilmoittajan allekirjoittama selvitys siitä, että asianmukaiset sopimukset ovat olemassa ja että ne voidaan laillisesti panna toimeen kaikissa asianomaisissa maissa.

e) Vienti- ja tuontimaan toimivaltaiset viranomaiset voivat lainsäädäntönsä nojalla vaatia ilmoittajalta kopiot sopimuksista tai niiden osista.

f) Kaikki tiedot edellä olevan kohdan e mukaisesti toimitettujen sopimusten tiedot on pidettävä tiukasti luottamuksellisina kunkin maan lainsäädännön mukaisesti ja niin laajasti kuin tämä sallii.

5. Määräykset jätteistä, joita on tarkoitus vaihtaa tai kerätä ennen niiden toimittamista hyödynnettäviksi OECD:n neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukon 2 kohdan B nimikkeissä R 1 - R 11 tarkoitetuin tavoin

a) Alaliitteen 2 kohdassa A mainitun ilmoituksen tiedoista on myös käytävä ilmi se seikka, onko ilmoituksen kattamia jätteitä tarkoitus vaihtaa tai varastoida.

b) Asianomaisten maiden toimivaltaiset viranomaiset voivat vaatia nimettäväksi jätteitä hyödyntävän laitoksen, jossa neuvoston päätöksen C(88)90(Final) taulukon 2 kohdassa B nimikkeissä R 1 - R 11 tarkoitetut toimet tehdään.

c) Alaliitteen 2 kohdassa B tarkoitetun siirtoasiakirjan tulee seurata jätteitä edellä kohdassa b tarkoitettuun jätteitä hyödyntävään laitokseen, jonka tulee toimia edellä olevan kohdan 2 (Valvontajärjestelmä)alakohdan j mukaisesti.

6) Keltainen jäteluettelo

Keltainen jäteluettelo on alaliitteenä 4.

Liite 1 V Punainen järjestelmä

1. Punaisessa luettelossa on tiettyjä erikoisaineita, joita asianmukaisestikin siirrettyinä on valvottava tiukemmin kuin keltaisessa valvontajärjestelmässä määrätään. Punaisen luettelon jätteitä koskevat samat valvontatoimet kuin keltaisen luettelon jätteitä (ks. IV jakso), ja ne on siirrettävä 1 menettelyn mukaisesti paitsi, että tuontimaan ja kauttakulkumaan on annettava kirjallinen suostumus ennen kuin maan rajan ylittävä siirto aloitetaan.

2. Punainen jäteluettelo

Punainen jäteluettelo on alaliitteenä 5.

Liite 1 VI Yhtenäiseen toimeenpanoon tähtäävät toimet

1. Jäsenvaltioiden on sekä erikseen että yhdessä tällä päätöksellä perustetussa arviointimenettelyssä ryhdyttävä asianmukaisiin toimiin edistääkseen vihreän, keltaisen ja punaisen jäteluettelon kehittämistä ja tämän päätöksen yhdenmukaista soveltamista.

2. Jäsenmaiden tulee harjoittaa yhteistyötä, jonka tarkoituksena on

a) kehittää menetelmiä niiden liitteen 2 arviointiperusteiden merkityksen arvioimiseksi, joiden perusteella päätetään mihin luetteloon tietty jäte on sisällytettävä, ja

b) yhtenäistää menettelyjä, joilla päätetään onko tietyllä jätteellä jokin OECD:n päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 lueteltu vaarallinen ominaisuus.

3. Jäsenvaltioiden on yhteistyössä yksilöitävä ja arvioitava toimet, joihin on ryhdytty, jotta kutakin jätelajia hyödynnettäisiin ympäristön kannalta mahdollisimman asianmukaisesti ja taloudellisesti mahdollisimman tehokkaasti.

4. Silloin kun on turvauduttava II jakson kohtien 4, 6 ja 7 mukaisiin menettelyihin, jäsenmaiden on yhdessä varmistettava, että tämän päätöksen määräyksiä poikkeuksetta noudatetaan.

5. OECD:n sihteeristö välittää kaikille jäsenmaille tämän päätöksen ja erityisesti II jakson kohtien 4, 5, 6 ja 7 edellyttämät tiedot.

Liite 1 Alaliite 1 Kansainvälisiä kuljetussopimuksia

1. Chicagon yleissopimus:

Kansainvälistä siviili-ilmailua koskevan yleissopimuksen (1944) liite 18 vaarallisten aineiden ilmakuljetuksista

(T.I.: Vaarallisten aineiden turvallisia ilmakuljetuksia koskevat tekniset ohjeet),

2. ADR:

Euroopan maiden solmima sopimus vaarallisten aineiden kansainvälisistä maantiekuljetuksista (1957),

3. ADNR:

Määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksista Reinillä (1970),

4. MARPOL-yleissopimus:

Kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan saastumisen ehkäisemiseksi (1973/1978),

5. SOLAS-yleissopimus:

Kansainvälinen yleissopimus ihmishengen turvallisuudesta merellä (1974),

6. IMDG-määräykset:

Kansainväliset määräykset vaarallisten aineiden kuljettamisesta merellä (osa SOLAS-yleissopimusta 1985 lähtien)

7. COTIF:

Kansainvälinen yleissopimus tavaroiden rautatiekuljetuksista (1985),

8. RID: Kansainväliset määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (1985) (COTIF-yleissopimuksen liite I).

Liite 1 Alaliite 2 Ilmoitus ja siirtoasiakirja

A. Ilmoituksessa annettavat tiedot

1. Ilmoituslomakkeen sarjanumero tai muu hyväksytty tunnus.

2. Ilmoittajan nimi, osoite, puhelinnumero ja telekopionumero.

3. Jätteitä hyödyntävän laitoksen nimi, osoite, puhelinnumero ja telekopionumero sekä laitoksen käyttämät teknologiat.

4. Ellei vastaanottaja ole jätteitä hyödyntävä laitos, vastaanottajan osoite, puhelinnumero ja telekopionumero.

5. Aiotun kuljetuksen suorittaja ja tämän asiamiehet.

6. Vientimaa ja sen asianomainen toimivaltainen viranomainen.

7. Kauttakulkumaat ja niiden asianomainenmaiset toimivaltaiset viranomaiset.

8. Tuontimaa ja sen asianomainenmainen toimivaltainen viranomainen.

9. Onko kysymyksessä yksittäistä siirtoa koskeva vai yleinen ilmoitus? Jos ilmoitus on yleinen, on ilmoitettava voimassaoloaika.

10. Maan rajan ylittävän siirron ennakoitu alkamispäivä.

11. Todistus siitä, että maan rajan ylittävän siirron kattaa voimassa oleva tai voimaan tuleva vakuutus tai muu taloudellinen vakuus.

12. Jätelajien nimikkeet asianomaisessa (keltaisessa tai punaisessa) luettelossa ja jätteiden kuvaus sekä kunkin jätelajin todennäköinen kokonaismäärä ja jätteiden hyväksyttyyn yhtenäiseen tunnistusjärjestelmään (esim. IWIC) perustuva tunniste.

13. Todistus tämän päätöksen edellyttämästä kirjallisesta sopimuksesta tai sopimusketjusta tai vastaavasta järjestelystä.

14. Ilmoittajan vahvistus, että tiedot ovat hänen tietämyksensä mukaan täydelliset ja oikeat.

B. Siirtoasiakirja

Siirtoasiakirjassa on A kohdan tietojen lisäksi oltava seuraavat tiedot:

a) Siirron alkamispäivämäärä

b) Lähettäjän (ellei tämä ole ilmoittaja) osoite, puhelinnumero ja telekopionumero

c) Jätteiden varsinainen kuljettaja

d) Kuljetusvälineet ja -tavat sekä pakkaustavat

e) Erityiset varotoimet, joihin kuljetuksen suorittajan on ryhdyttävä

f) Ilmoittajan vakuutus siitä, etteivät minkään asianomaisen maan toimivaltaiset viranomaiset ole esittäneet vastalausetta. Ilmoittajan tulee allekirjoittaa tämä vakuutus.

g) Kunkin jätteet haltuunsa ottaneen asianmukainen allekirjoitus.

C. Kaikki nämä tiedot on annettava lomakkeessa, joka laaditaan käytettäväksi OECD-alueella

D. Huomautus: Eräät jäsenmaat vaativat lainsäädäntönsä nojalla muitakin kuin edellä kohdissa A ja B mainittuja tietoja ympäristön kannalta asianmukaiseen jätteiden käsittelyyn liittyvien seikkojen arviointia varten. Näiden maiden on ilmoitettava tästä OECD:n sihteeristölle ja toimitettava sille luettelo vaatimistaan lisätiedoista.

Liite 1 Alaliite 3 Vihreä jäteluettelo *)

( *) Mahdollisuuksien mukaan luettelon asianomaiseen kohtaan merkitään 14 päivänä kesäkuuta 1983 tehdyn Brysselin yleissopimuksen mukaisen, tulliyhteistyöneuvoston johdolla perustetun yhtenäisen tavaroiden tunnistus- ja luokitusjärjestelmän (seuraavassa yhtenäinen tullitariffinimikkeistö) nimike. Tullitariffinimikkeistöä voidaan soveltaa sekä jätteisiin että tuotteisiin. Tässä päätöksessä ei ole muita nimikkeitä kuin jätteitä. Tämän takia nimikkeistö - jota käyttävät sekä tulliviranomaiset toimintaansa helpottaakseen että muut - on esitetty vain tässä päätöksessä lueteltujen ja sen kattamien jätteiden yksilöinnin helpottamiseksi. Tulliyhteistyöneuvoston vastaavia virallisia selostuksia tulee kuitenkin käyttää tulkintaohjeina yleisotsikoiden jälkeen lueteltujen jätteiden yksilöinnissä.

Merkintä "ex" osoittaa, että kyseinen nimike on mainittu yhtenäisen tullitariffinimikkeistön otsikon jälkeen.)

Vaikka jätteet olisi otettu tähän luetteloon, niitä ei saa siirtää vihreän jäteluettelon jätteinä, jos ne ovat siinä määrin muiden aineiden saastuttamia, että a) näitä jätteitä on liitteessä 2 mainituin perustein syytä lisääntyneiden vaarojen takia pitää keltaiseen tai punaiseen luetteloon kuuluvina jätteinä, tai b) jätteitä ei voida hyödyntää ympäristön kannalta asianmukaisesti.

A. KIINTEÄT METALLISET METALLI- JA METALLISEOSJÄTTEET **):

( **) "Kiinteisiin" jätteisiin eivät kuulu vaarallisia nestemäisiä jätteitä sisältävät jauhemaiset, lietemäiset tai pölymäiset jätteet eivätkä kiinteät esineet, jotka sisältävät vaarallisia nestemäisiä jätteitä.)


Seuraavat jalometallien ja niiden seosten jätteet ja romu:
   711210 - kulta
   711220 - platina (ilmaisuun "platina" sisältyy platina,
          iridium, osmium, palladium, rodium ja rutenium)
   711290 - muut jalometallit, kuten hopea
    Huom. 1. Näissä metalleissa ei saa olla elohopeaa.
          2. Sähkölaitteiden jätteet saavat sisältää vain
             metalleja tai metalliseoksia.
          3. Elektroniikkaromu (Tämä kohta kaipaa tiettyjä
             täsmennyksiä, jotka tehdään arviointi-
             menettelyssä.)
Seuraavat rautajätteet ja -romu; romusta sulatetut
rauta- tai teräsharkot:
   720410 - jätteet ja romu, valurautaa
   720421 - jätteet ja romu, ruostumatonta terästä
   720429 - jätteet ja romu, muuta seosterästä
   720430 - jätteet ja romu, tinattua rautaa tai terästä
   720441 - sorvaus- ja muut lastut, kaavinta- ja kuorimis-
          jätteet,hiomajätteet, sahausjätteet, viilajauho,
          purseet ja jäysteet sekä leikkausjätteet, myös
          paaleina
   720449 - muut rautajätteet ja -romu
   720450 - romusta sulatetut harkot
ex 730210 - käytetyt rauta- ja teräskiskot
Seuraavat muiden kuin rautametallien ja niiden seosten
jätteet ja romu:
   740400 kuparijätteet ja -romu
   750300 nikkelijätteet ja -romu
   760200 alumiinijätteet ja -romu
ex 780200 lyijyjätteet ja -romu
   790200 sinkkijätteet ja -romu
   800200 tinajätteet ja -romu
ex 810191 volframijätteet ja -romu
ex 810291 molybdeenijätteet ja -romu
ex 810310 tantaalijätteet ja -romu
   810420 magnesiumjätteet ja -romu
ex 810510 kobolttijätteet ja -romu
ex 810600 vismuttijätteet ja -romu
ex 810710 kadmiumjätteet ja -romu
ex 810810 titaanijätteet ja -romu
ex 810910 zirkoniumjätteet ja -romu
ex 811000 antimonijätteet ja -romu
ex 811100 mangaanijätteet ja -romu
ex 811211 berylliumjätteet ja -romu
ex 811220 kromijätteet ja -romu
ex 811230 germaniumjätteet ja -romu
ex 811240 vanadiinijätteet ja -romu
ex 811291 Seuraavien metallien jätteet ja romu:
          - hafnium
          - indium
          - niobium
          - renium
          - gallium
          - tallium
ex 280530 toriumin ja harvinaisten maa-alkalimetallien
          jätteet ja romu
ex 280490 seleenijätteet ja -romu
ex 280450 telluurijätteet ja -romu

B. MUUT METALLIEN SULATUKSESSA JA JALOSTUKSESSA
MUODOSTUVAT METALLIPITOISET JÄTTEET:

   262011 kovasinkki
          kuonaa sisältävä sinkki
          - sinkkigalvanoinnin pintakuona (> 90 % Zn)
          - sinkkigalvanoinnin pohjakuona (> 92 % Zn)
          - sinkkipainevalukuona (> 85 % Zn)
          - kuumagalvanoinnin sinkkikuona (panosprosessista)
          (> 92 % Zn)
          - sinkkiskimmausjäte
          aluminiiniskimmausjäte
ex 262090 jalometallien ja kuparin käsittelyssä muodostunut,
          jatkojalostukseen tarkoitettu kuona

C. KAIVANNAISTOIMINNAN JÄTTEET; NÄIDEN JÄTTEIDEN ON
OLTAVA KIINTEITÄ

ex 250490 luonnongrafiittijäte
ex 251400 liuskekivijäte, myös karkeasti lohkottu tai
          pelkästään sahaamalla tai muulla tavalla leikattu
   252530 kiillejäte
ex 252921 maasälpä, leusiitti, nefeliini ja nefeliini-
          syeniitti; fluorisälpä, jossa on enintään 97
          painoprosenttia kalsiumfluoridia
ex 280461 kiinteät piijätteet lukuun ottamatta valimoissa
ex 280469 käytettyjä

D. KIINTEÄT MUOVIJÄTTEET:

Muun muassa seuraavat:
   3915   muovijätteet, -leikkeet ja -romu
   391510 - eteenipolymeereistä
   391520 - styreenipolymeereistä
   391530 - vinyylikloridipolymeereistä
   391590   polymeroitu tai kopolymeroitu
          - polypropeeni
          - polyeteenitereftalaatti
          - akryylinitriilikopolymeeri
          - butadieenikopolymeeri
          - styreenikopolymeeri
          - polyamidit
          - polybuteenitereftalaatit
          - polykarbonaatit
          - polyfenyleenisulfidit
          - akryylipolymeerit
          - paraffiinit (C10-C13)
          - polyuretaani (joissa ei ole kloorifluori-
          hiilivetyjä)
          - polysiloksaleenit (silikonit)
          - polymetyylimetakrylaatti
          - polyvinyylialkoholi
          - polyvinyylibutyraali
          - polyvinyyliasetaatti
          - fluorattu polytetrafluorieteeni (Teflon, PTFE)
   391590 seuraavista valmistetut hartsit tai
          kondensaatiotuotteet:
          - ureaformaldehydihartsit
          - fenoliformaldehydihartsit
          - melamiiniformaldehydihartsit
          - epoksihartsit
          - alkydihartsit
          - polyamidit

E. PAPERI-, KARTONKI- JA PAHVIJÄTE:

   470700 paperi-, kartonki- ja pahvijäte:
   470710 - valkaisemattomasta voimapaperista,
          -kartongista tai -pahvista tai aaltopaperista-,
          -kartongista tai -pahvista koostuvat jätteet
   470720 - muusta, pääasiassa valkaistusta kemiallisesta,
          ei kuitenkaan massavärjätystä massasta
          valmistetusta paperista, kartongista tai pahvista
          koostuvat jätteet
   470730 - pääasiassa mekaanisesta massasta valmistetusta
          paperista, kartongista tai pahvista koostuvat
          jätteet (esimerkiksi sanomalehdet, aikakauslehdet
          ja niiden kaltaiset painotuotteet)
   470790 muut, kuten:
          1) laminoitu kartonki tai pahvi
          2) lajittelematon jäte

F. KIINTEÄ LASIJÄTE:

ex 700100 lasimurska ja muu lasijäte ja -romu paitsi
          katodisädeputkilasi ja muu aktivoitunut lasi
          lasikuitujätteet

G. KIINTEÄT KERAAMISET JÄTTEET:

ex 690000 muotoilun jälkeen poltettujen keraamisten
          tuotteiden jätteet, myös keraamisten astioiden
          jätteet
ex 811300 kermettijätteet ja -romu
          muualla mainitsemattomat keramiikkakuidut

H. TEKSTIILIJÄTTEET:

   5003   silkkijätteet (myös kelauskelvottomat kokongit,
          lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)
   500310 - karstaamattomat ja kampaamattomat
   500390 - muut
   5103   villajätteet ja hienon tai karkean eläimenkarvan
          jätteet, myös lankajätteet, ei kuitenkaan
          garnetoidut jätteet ja lumput
   510310 - villan ja hienon eläimenkarvan kampausjätteet
   510320 - muut villan ja hienon eläimenkarvan jätteet
   510330 - karkean eläimenkarvan jätteet
   5202   puuvillajätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut
          jätteet ja lumput)
   520210 - lankajätteet
   520291 - garnetoidut jätteet ja lumput
   520299 - muut
   530130 pellavarohtimet ja -jätteet
ex 530290 hampun (Cannabis sativa L.) rohtimet ja jätteet
          (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja
          lumput)
ex 530390 juutin ja muiden niinitekstiilikuitujen (paitsi
          pellavan, hampun ja ramin) rohtimet ja jätteet
          (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja
          lumput)
ex 530490 sisalin ja muiden Agave-suvun kasvien tekstiili-
          kuitujen jätteet (myös lankajätteet ja
          garnetoidut jätteet ja lumput)
ex 530519 kookoksen rohtimet, kampausjätteet ja jätteet
          (myös lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja
          lumput)
ex 530529 abacan (manillahamppu tai Musa textilis Nee)
          rohtimet, kampausjätteet ja jätteet (myös
          lankajätteet ja ja garnetoidut jätteet ja
          lumput)
ex 530599 muualla mainitsemattomat rami- ja muut kasvi-
          tekstiilikuiturohtimet, -kampausjätteet ja
          -jätteet (myös lankajätteet ja garnetoidut
          jätteet ja lumput)
   5505   tekokuitujätteet (myös kampausjätteet,
          lankajätteet ja garnetoidut jätteet ja lumput)
   550510 - tekokuituiset
   550520 - muuntokuituiset
   630900 käytetyt vaatteet ja muut käytetyt tekstiili-
          tuotteet
   6310   lumput ja leikkeet, side- ja purjelangan, nuoran
          ja köyden jätteet sekä loppuunkuluneet side- ja
          purjelangasta, nuorasta tai köydestä tehdyt
          tavarat, tekstiiliainetta
   631010 - lajitellut
   631090 - muut

I. KUMIJÄTTEET:

   400400 kumijätteet, -leikkeet ja -romu (muista kuin
          kovakumista) sekä niistä saadut jauheet ja rakeet
   401220 käytetyt ilmarenkaat
ex 401700 kovakumijätteet ja -romu (esim. eboniitti)

J. KÄSITTELEMÄTTÖMÄN KORKIN JA PUUN JÄTTEET:

   440130 puujäte ja -romu, myös pölkyiksi, briketeiksi,
          rakeiksi tai niiden kaltaiseen muotoon saatettuina
   450190 korkkijäte; rouhittu, rakeistettu tai jauhettu
          korkki

K. ELINTARVIKE- JA REHUTEOLLISUUDEN JÄTTEET

   230100 lihasta tai muista eläimenosista, kalasta,
          äyriäisistä, nilviäisistä tai muista selkä-
          rangattomista vesieläimistä valmistetut
          ihmisravinnoksi kelpaamattomat kuivatut,
          steriloidut ja stabiloidut jauhot, jauheet ja
          rakeet; eläinrasvan sulatusjätteet
   230200 leseet, lesejauhot ja muut viljan tai
          palkoviljan seulomisessa, jauhamisessa tai
          muussa käsittelyssä muodostuneet jätetuotteet,
          myös rakeistettuina
   230300 tärkkelysvalmistuksen jätetuotteet ja niiden
          kaltaiset jäteaineet, sokerijuurikasjätemassa,
          sokeriruokojäte (bagassi) ja muut sokerin-
          valmistuksen jätteet, rankki ja muut panimo-
          ja polttimojätteet, myös rakeistettuina
   230400 eläinten ruokintaan käytettävät öljykakut ja
          muut soijaöljyn erottamisessa muodostuneet
          kiinteät jätetuotteet, myös jauhettuina tai
          rakeistettuina
   230500 eläinten ruokintaan käytettävät öljykakut ja
          muut maapähkinäöljyn erottamisessa muodostuneet
          kiinteät jätetuotteet, myös jauhettuina tai
          rakeistettuina
   230600 eläintenrehuna käytettävät öljykakut ja muut
          kasvirasvojen tai -öljyjen erottamisessa
          muodostuneet kiinteät jätetuotteet, myös
          jauhettuina tai rakeistettuina
ex 230700 viinisakka
ex 230800 muualla mainitsemattomat, kuivatut ja steriloidut
          kasvien jätteet, jätetuotteet ja sivutuotteet,
          jollaisia käytetään eläinten ruokinnassa, myös
          rakeistettuina
   152200 degras (nahkarasva); rasva-aineiden tai eläin-
          ja kasvivahojen käsitelyssä muodostuneet jätteet
   180200 kaakaonkuoret ja -kalvot sekä muut kaakaonjätteet

L. VUOTIEN VÄRJÄYKSESSÄ JA KÄSITTELYSSÄ JA NAHAN
KÄYTÖSSÄ MUODOSTUVAT JÄTTEET:

   050200 sian ja villisian harjasten ja muiden karvojen
          jätteet; mäyränkarvojen ja muiden harjantekoon
          käytettävien karvojen jätteet
   050300 jouhien jätteet, myös kerrostettuna,
          tukiaineeseen yhdistettynäkin
   050590 höyhen- tai untuvapeitteisten linnunnahkojen ja
          muiden osien, höyhenten ja höyhenten osien
          jätteet (myös sellaisten, joiden reunat on
          leikattu) ja sellaisten untuvien jätteet, joita
          ei ole valmistettu muulla tavoin kuin puhdistettu,
          desinfioitu tai käsitelty säilytystä varten
   050690 valmistamattomien, rasvattomiksi tehtyjen,
          yksinkertaisesti käsiteltyjen (mutta ei
          määrämuotoisiksi leikattujen), hapolla
          käsiteltyjen tai degelatinoitujen luiden ja
          sarvitohlojen jätteet
   411000 nahkatavaroiden valmistukseen soveltumattoman
          nahan tai tekonahan leikkuu- ja muut jätteet,
          paitsi nahkapöly ja -jauhe

M. MUUT JÄTTEET:

   890800 romutettaviksi tarkoitetut alukset ja muut uivat
          rakenteet, asianmukaisesti tyhjennettyjä lastista,
          joka mahdollisesti on luokiteltu vaaralliseksi
          aineeksi tai jätteeksi ajoneuvohylyt,
          tyhjennettynä nesteistä
   050100 hiusjätteet
ex 051191 kalajätteet
          raskaasta pohjaöljystä tehtyjen anodihiilien
          jätteet
          savukaasujen rikinpoistokipsi (FGD)
          rakennusten purkamisessa syntyvä kipsilevy- ja
          kipsilaastilevyjäte
ex 2621   hiilivoimalaitosten lentotuhka, pohjatuhka ja
          laskettu kuona (Tämä kohta kaipaa tiettyjä
          täsmennyksiä, jotka tehdään arviointimenettelyssä.)
          jäteolki
          rikottu betoni
          käytetyt katalyytit:
          - FCC- katalyytit
          - jalometallipitoiset katalyytit
          - siirtymämetallikatalyytit
          eläinten ruokintaan käytettävät, penisilliinin
          valmistuksessa syntyneet deaktivoidut
          sienihuovastot
   261800 raudan ja teräksen valmistuksessa muodostuva
          jyvästetty kuona
ex 261900 raudan tai teräksen valmistuksessa muodostuva
          muu kuin jyvästetty kuona (Tämä kohta kattaa
          kyseisten kuonien käytön titaanidioksidin ja
          vanadiinin lähteinä.)
   310320 raudan tai teräksen valmistuksessa muodostuva,
          fosfaattilannoitteisiin tai muuhun käytettävä
          tuomaskuona
ex 262100 kuparin valmistuksessa muodostuva, kemiallisesti
          stabiloitu kuona, jossa on paljon rautaa
          (yli 20 %) ja joka on käsitelty teollisuus-
          standardien mukaan (esim. DIN 4301 tai DIN 8201)
          pääasiallisesti rakennus- ja hiontatarkoituksiin
ex 262100 alumiinin valmistuksessa muodostuva neutraloitu
          punalieju
ex 262100 käytetty aktiivihiili
          kiinteä rikki
ex 283650 kalsiumsyanamidin valmistuksessa muodostuva
          kalkkikivi (jonka pH-arvo on alle 9)
          natrium-, kalsium- ja kaliumkloridit
          valokuvausfilmin peruskalvojäte ja valokuvaus-
          filmijäte, jossa ei ole hopeaa
          kertakäyttökamerat paristoitta
ex 281810 tekokorundi

Liite 1 Alaliite 4 KELTAINEN JÄTELUETTELO *)

( *) Mahdollisuuksien mukaan luettelon asianomaiseen kohtaan merkitään 14 päivänä kesäkuuta 1983 tehdyn Brysselin yleissopimuksen mukaisen, tulliyhteistyöneuvoston johdolla perustetun yhtenäisen tavaroiden tunnistus- ja luokitusjärjestelmän (seuraavassa yhtenäinen tullitariffinimikkeistö) nimike. Tullitariffinimikkeistöä voidaan soveltaa sekä jätteisiin että tuotteisiin. Tässä päätöksessä ei ole muita nimikkeitä kuin jätteitä. Tämän takia nimikkeistö - jota käyttävät sekä tulliviranomaiset toimintaansa helpottaakseen että muut - on esitetty vain tässä päätöksessä lueteltujen ja siinä tarkoitettujen jätteiden yksilöinnin helpottamiseksi. Tulliyhteistyöneuvoston vastaavia virallisia selostuksia tulee kuitenkin käyttää tulkintaohjeina yleisotsikoiden jälkeen sijoitettujen jätteiden yksilöinnissä.

Merkintä "ex" osoittaa, että kyseinen nimike on mainittu yhtenäisen tullitariffinimikkeistön otsikon jälkeen.)

Vaikka jätteet olisi otettu tähän luetteloon, niitä ei saa siirtää keltaisen luettelon jätteinä, jos ne ovat siinä määrin muiden aineiden saastuttamia, että a) niitä on liitteessä 2 mainituin perustein syytä lisääntyneiden vaarojen takia pitää punaiseen luetteloon kuuluvina jätteinä, tai, b) jätteitä ei voida hyödyntää ympäristön kannalta asianmukaisesti.


ex 261900 kuona, hehkuhilse ja muut raudan tai teräksen
          valmistuksessa muodostuvat jätteet *)
   262019 sinkkituhka ja -jäteaineet *)
   262020 lyijytuhka ja -jäteaineet *)
   262030 kuparituhka ja -jäteaineet *)
   262040 alumiinituhka ja-jäteaineet *)
   262050 vanadiinituhka ja -jäteaineet *)
   262090 tuhka ja jäteaineet *), jotka sisältävät
          metalleja tai metalliyhdisteitä, joita ei ole
          mainittu muualla
          alumiinin valmistuksessa muodostuvat jäteaineet,
          joita ei ole mainittu muualla

( *) Luetteloon kuuluvat tuhka, sakat, kuona, skimmausjäte, hehkuhilse, pöly, liete ja kakut, ellei jotakin ainetta ole erikseen mainittu muualla.)

   262100 tuhka ja jäteaineet, joita ei ole mainittu muualla
          yhdyskuntajätteiden poltossa muodostuvat jäteaineet
   271390 maaöljykoksin ja bitumin valmistuksessa tai
          käsittelyssä muodostuva jäte, paitsi anodihiilten
          jätteet
          lyijyakut, kokonaiset tai murskatut
          jäteöljyt, jotka eivät sovellu alkuperäiseen
          käyttötarkoitukseensa
          jäteöljyjen ja veden seokset, hiilivetyjen ja
          veden seokset, emulsiot
          painovärien, väriaineiden, pigmenttien, maalien,
          lakkojen ja vernissojen valmistuksessa,
          seostuksessa ja käytössämuodostuvat jätteet
          hartsien, lateksien, pehmittimien, liimojen ja
          side-aineiden valmistuksessa, seostuksessa ja
          käytössä muodostuvat jätteet
          muualla mainitsemattomien reprojäljennös- ja
          valokuvauskemikaalien ja -kehitysaineiden
          valmistuksessa, seostuksessa ja käytössä
          muodostuvat jätteet
          kertakäyttökamerat paristoineen
          metallien ja muovien pintakäsittelyssä muodostuvat
          syanidittomien prosessien jätteet
          kauppabitumijätteet
          fenolit ja fenoliyhdisteet, jotka sisältävät
          kloorifenolia nesteenä tai lietteenä
          käsitellyt korkki- ja puujätteet
          käytetyt paristot ja akut, kokonaiset tai
          murskatut, muut kuin lyijyakut, sekä paristojen
          ja akkujen valmistuksessa muodostuva jäte ja
          romu, jota ei ole mainittu muualla
ex 391590 nitroselluloosa
ex 700100 katodisädeputkilasi ja muu aktivoitunut lasi
ex 411000 nahkapöly, -tuhka, -liete ja -jauhe
ex 252921 kalsiumfluoridiliete
          muut epäorgaaniset fluoriyhdisteet nesteenä
          tai lietteenä
          sinkkikuona, jossa on enintään 18 painoprosenttia
          sinkkiä
          galvaaniset lietteet
          metallien syövytyksessä syntyvät liuokset
          valimoissa käytetyt hiekat
          talliumyhdisteet
          polyklooratut naftaleenit
          eetterit
          jalometallipitoiset kiinteät jäteaineet, joissa
          on jäämiä epäorgaanisista syanideista
          vetyperoksidiliuokset
          valimohiekkojen kovetuksessa käytettävä
          trietyyliamiinikatalyytti
ex 280480 arseenijäte ja -jäteaineet
ex 280540 elohopeajäte ja -jäteaineet
          jalometallituhka, -liete, -pöly ja muut
          jäteaineet, kuten
          - painopiirilevyjen poltossa syntyvä tuhka
          - filmituhka
          katalyyttijätteet, jotka eivät ole vihreässä
          jäteluettelossa
          sinkin käsittelyssä syntyvät liuotusjätteet,
          pölyt ja lietteet kuten jarosiitti, hematiitti,
          götiitti jne.
          alumiinihydraattijätteet
          alumiinijätteet
          jätteet, jotka sisältävät jotakin seuraavista
          aineista tai koostuvat niistä tai ovat niiden
          saastuttamia:
          - epäorgaaniset syanidit, paitsi jalometalli-
          pitoiset kiinteät jäteaineet, joissa on jäämiä
          epäorgaanisista syanideista
          - orgaaniset syanidit
          räjähdysherkät jätteet, elleivät ne ole jonkun
          muun erityislainsäädännön alaisia
          puunsuojakemikaalien valmistuksessa, seostuksessa
          ja käytössä muodostuvat jätteet
          lyijypitoinen bensiiniliete
          käytetty puhallushiekka
          kloorifluorihiilivedyt
          halonit
          metallinöyhtä - autojen paloituksessa muodostuva
          kevyt jae
          lämmönsiirtonesteet
          hydrauliikkanesteet
          jarrunesteet
          pakkasnesteet
          ioninvaihtohartsit

Keltaisen jäteluettelon jätteet, jotka tutkitaan
arviointimenettelyssä mahdollisimman pian uudelleen

          orgaaniset fosforiyhdisteet
          halogenoimattomat liuottimet
          halogenoidut liuottimet
          orgaanisten liuottimien hyödyntämisessä
          muodostuvat halogenoidut tai halogenoimattomat
          tislausjätteet, jotka eivät sisällä vettä
          sian virtsa ja ulosteet
          jätevesiliete
          kotitalousjätteet *)

( *) Baselin yleissopimuksen mukaan kotitalousjätteitä - jotka sopimuksessa on määritelty "muiksi jätteiksi" - siirtämistä maasta toiseen valvotaan. Siksi kaikki kotitalousjätteet (eikä vain ne, joilla on jokin vaarallinen ominaisuus) koskevat IV jaksossa (Keltainen jäteluettelo) mainitut menettelyt. Siihen saakka, kun vientimailla on laillinen toimivalta valvoa kotitalousjätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja, sovelletaan sopimuksen II artiklan 4 kohdan määräyksiä.)

          torjunta-aineiden (joihin kuuluvat kasvinsuojelu-
          aineet) valmistuksessa, seostuksessa ja käytössä
          muodostuvat jätteet
          lääkeaineiden valmistuksessa muodostuvat jätteet
          happamat liuokset
          emäksiset liuokset
          pinta-aktiiviset aineet
          epäorgaaniset halidiyhdisteet, joita ei ole
          mainittu muualla
          teollisuuden kaasupäästöjen puhdistuksessa
          käytettyjen, saastumista ehkäisevien laitteiden
          jätteet, joita ei ole muualla mainittu
          kemianteollisuuden prosesseissa syntyvä kipsi.

Liite 1 Alaliite 5 Punainen jäteluettelo

Tässä luettelossa sanat "sisältyy" tai "saastuttamaa" tarkoittavat, että mainittua ainetta on siinä määrin, että se tekee jätteen a) liitteen 2 mukaisin arviointiperustein vaaralliseksi, tai b) hyödyntämiskelvottomaksi.

Jätteet, aineet ja tuotteet, jotka sisältävät seuraavia aineita, koostuvat niistä tai ovat niiden saastuttamia, edellyttäen, että näiden aineiden yhteinen pitoisuus on vähintään 50 mg/kg:

- polyklooribifenyylit (PCB)

- polyklooritrifenyylit (PCT)

- polybromibifenyylit, (PBB)

- näiden yhdisteiden monibromijohdannaiset

Jätteet, jotka sisältävät seuraavia aineita, koostuvat niistä tai ovat niiden saastuttamia:

          - moniklooratut dibentsofuraanit
          - moniklooratut dibentsodioksiinit
          asbesti (pöly ja kuidut)
          asbestin kaltaiset keraamiset kuidut
          lyijypitoisten nakutuksenestoyhdisteiden lietteet

Punaisen jäteluettelon jätteet, jotka tutkitaan
arviointimenettelyssä mahdollisimman pian uudelleen

          tervamaiset jäämät (paitsi kauppabitumit), joita
          syntyy jalostuksessa, tislauksessa tai
          kuivatislauksessa
          muut peroksidit kuin vetyperoksidi

Liite 2 Arviointiperusteet

A) Ominaisuudet

1. Onko jätteellä normaalisti jokin OECD:n päätöksen C(88)90(Final) taulukossa 5 lueteltu vaarallinen ominaisuus? Lisäksi on hyödyllistä tietää, onko jäte yhdessä tai useassa jäsenmaassa määrätty vaaralliseksi jätteeksi lain nojalla tai pidetäänkö sitä sellaisena.

2. Onko jätteelle ominaista, että se on saastunutta?

3. Minkälainen on jätteenfysikaalinen olomuoto?

4. Miten vaikeaa on puhdistus, jos jätettä vahingossa pääsee ympäristöön tai sitä käsitellään väärin?

5. Mikä on jätteen taloudellinen arvo kun otetaan huomioon menneet hinnanvaihtelut?

B) Käsittely

6. Onko jätteen hyödyntämiseen teknisiä mahdollisuuksia?

7. Onko jätteen siirtämisestä maan rajan yli tai siihen liittyvistä jätteiden hyödyntämisestä aikaisemmin aiheutunut ympäristölle haitallisia onnettomuuksia ?

8. Siirretäänkö jätettä tavanomaisesti maan rajan yli vakiintuneen käytännön mukaisesti ja onko tämän tunnusmerkkinä kaupallinen nimike?

9. Perustuuko jätteen siirtäminen maan rajan yli yleensä siihen, että voimassa on sopimus tai sopimusketju?

10. Missä määrin jätteitä kierrätetään ja hyödynnetään ja miten käsitellään se jätteestä erotettu osa, jota ei hyödynnetä?

11. Mitä etua hyödyntämisestä on ympäristön kannalta yleensä?

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.