45/1992
Annettu: 05.05.1992
Asetus vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Baselissa 22 päivänä maaliskuuta 1989 tehty vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on hyväksytty 8 päivänä marraskuuta 1991 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (361/92) ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt niin ikään 8 päivänä marraskuuta 1991 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 19 päivänä marraskuuta 1991, tulee voimaan 5 päivänä toukokuuta 1992 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Yleissopimuksen 5 artiklassa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen ja yhteysyksikkö on Suomessa vesi- ja ympäristöhallitus.
3 §
Vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskevan Baselin yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 8 päivänä marraskuuta 1991 annettu laki (361/92) ja tämä asetus tulevat voimaan 5 päivänä toukokuuta 1992.
Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 1992
VAARALLISTEN JÄTTEIDEN MAANRAJAN YLITTÄVIEN SIIRTOJEN JA KÄSITTELYN VALVONTAA KOSKEVA BASELIN YLEISSOPIMUS
JOHDANTO
Tämän yleissopimuksen sopimuspuolet, jotka
ovat tietoisia vaarallisten jätteiden, muiden jätteiden sekä näiden maan rajan ylittävien siirtojen muodostamasta terveys- ja ympäristövaarasta,
ottavat huomioon vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden kasvaneen määrän ja moninaisuuden sekä tällaisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen muodostaman kasvavan terveys- ja ympäristövaaran,
ottavat huomioon myös sen, että tehokkain tapa suojella terveyttä ja ympäristöä jätteiden aiheuttamilta vaaroilta on jätetuotannon vähentäminen mahdollisimman pieneksi sekä määrällisesti että vaarallisuuden kannalta,
ovat vakuuttuneita siitä, että valtioiden on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin varmistaakseen, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden huolto, mukaan luettuna jätteiden maan rajan ylittävät siirrot ja käsittely, tapahtuu terveyden- ja ympäristönsuojelun edellyttämällä tavalla lopullisesta käsittelypaikasta riippumatta,
toteavat, että valtioiden on varmistettava, että tuottaja huolehtii vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden kuljettamiseen ja käsittelyyn liittyvistä velvollisuuksistaan ympäristönsuojelun edellyttämällä tavalla lopullisesta käsittelypaikasta riippumatta,
tunnustavat täysin kunkin valtion täysivaltaisen oikeuden kieltää ulkomaisten vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maahantuonti ja käsittely alueellaan,
tunnustavat myös kasvavan halun kieltää vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävät siirrot ja käsittelyn muissa valtioissa, erityisesti kehitysmaissa,
ovat vakuuttuneita siitä, että vaaralliset jätteet ja muut jätteet on käsiteltävä siinä valtiossa, jossa ne on tuotettu, sikäli kuin tämä tapahtuu ympäristöä suojelevalla ja tehokkaalla tavalla,
tiedostavat myös, että sellaisten jätteiden siirron tuottajavaltiosta toiseen valtioon tulee olla sallittua vain, kun se tapahtuu vaarantamatta ihmisten terveyttä ja ympäristöä sekä on sopusoinnussa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa,
katsovat, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen tehostettu valvonta kannustaisi ympäristöä suojelevaan jätehuoltoon ja jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen vähentämiseen,
ovat vakuuttuneita siitä, että valtioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin vaihtaakseen tietoja vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maastaan tai maahansa tapahtuvista siirroista sekä valvoakseen niitä,
toteavat, että lukuisat kansainväliset ja alueelliset sopimukset käsittelevät kysymystä ympäristön suojelemisesta vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä,
ottavat huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonferenssin julistuksen (Tukholma 1972), Vaarallisten jätteiden ympäristöä suojelevaa jätehuoltoa koskevat Kairon ohjeet ja periaatteet, jotka Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) hallintoneuvosto hyväksyi päätöksellä 14/30 17 päivänä kesäkuuta 1987, Yhdistyneiden Kansakuntien vaarallisten aineiden kuljettamista käsittelevän asiantuntijakomitean suosituksen (laadittu vuonna 1957, tarkistetaan joka toinen vuosi), Yhdistyneiden Kansakuntien puitteissa hyväksytyt muut asiaan liittyvät suositukset, julistukset, sopimukset ja säännöt sekä muiden kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen työn ja tutkimukset,
ovat tietoisia Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 37. istunnossaan (1982) hyväksymän Maailman luonnon peruskirjan hengestä, periaatteista, tavoitteista ja tehtävistä ympäristön suojelua ja luonnonvarojen säilyttämistä koskevana eettisenä säännöstönä,
vahvistavat valtioiden vastaavan kansainvälisten terveyden ja ympäristön suojelua ja säilyttämistä koskevien velvollisuuksiensa täyttämisestä ja joutuvan vastuuseen kansainvälisen oikeuden mukaisesti,
tunnustavat, että tapauksiin, joissa tämän yleissopimuksen tai jonkin sen pöytäkirjan määräyksiä on rikottu, sovelletaan asiaan kuuluvaa kansainvälistä valtiosopimusoikeutta,
tiedostavat tarpeen jatkaa ympäristöä suojelevan vähäjäteteknologian, kierrätysvaihtoehtojen, asianmukaisen taloudenhoidon ja jätehuoltojärjestelmien kehittämistä ja toteuttamista vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden tuotannon vähentämiseksi mahdollisimman pieneksi,
tiedostavat myös kasvavan kansainvälisen huolen tarpeesta valvoa tiukasti vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja sekä tarpeen vähentää näiden siirtojen määrä mahdollisimman pieneksi,
ovat huolestuneita vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävistä laittomista kuljetuksista,
ottavat myös huomioon kehitysmaiden rajoitetut mahdollisuudet huoltaa vaarallisia jätteitä ja muita jätteitä,
tunnustavat tarpeen edistää teknologian siirtoa paikallisesti tuotettujen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden huollon saattamiseksi ympäristöä suojelevaksi, erityisesti kehitysmaihin Kairon ohjeiden ja ympäristönsuojeluteknologian siirron edistämistä koskevan UNEP:n hallintoneuvoston päätöksen 14/16 hengessä,
tunnustavat myös, että vaarallisia jätteitä ja muita jätteitä tulisi kuljettaa vain asiaan kuuluvien kansainvälisten yleissopimusten ja suositusten mukaisesti,
ovat vakuuttuneita myös siitä, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävät siirrot tulisi sallia vain silloin, kun kyseisten jätteiden kuljettaminen ja lopullinen käsittely tapahtuu ympäristöä suojelevasti,
päättävät ankaran valvonnan avulla suojella terveyttä ja ympäristöä vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja niiden huollon aiheuttamilta haitallisilta vaikutuksilta,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
Yleissopimuksen soveltamisala
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "vaarallisilla jätteillä" seuraavia maan rajan yli siirrettäviä jätteitä:
a) mihin tahansa I liitteessä mainittuun luokkaan kuuluvat jätteet, paitsi jos niillä ei ole mitään III liitteessä mainittuja ominaisuuksia, ja
b) jätteet, jotka eivät kuulu a kohdassa tarkoitettuihin, mutta jotka vienti-, tuonti- tai kauttakulkumaana olevan sopimuspuolen kansallisen lainsäädännön mukaan määritellään tai katsotaan vaarallisiksi jätteiksi.
2. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan "muilla jätteillä" mihin tahansa II liitteessä mainittuun luokkaan kuuluvia maan rajan yli siirrettäviä jätteitä.
3. Tätä yleissopimusta ei sovelleta jätteisiin, jotka radioaktiivisuutensa vuoksi ovat muiden kansainvälisten valvontajärjestelmien alaisia, mukaan luettuna erityisesti radioaktiivisia aineita koskevat sopimukset.
4. Tätä yleissopimusta ei sovelleta jätteisiin, jotka johtuvat aluksen tavanomaisesta kulusta ja joiden päästämistä veteen koskee jokin muu kansainvälinen sopimus.
2 artikla
Määritelmät
Tässä yleissopimuksessa
1. "jäte" tarkoittaa ainetta tai esinettä, joka kansallisen lainsäädännön mukaan käsitellään, aiotaan käsitellä tai on määrätty käsiteltäväksi,
2. "jätehuolto" tarkoittaa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden keräämistä, kuljettamista ja käsittelyä, mukaan luettuna käsittelypaikkojen jälkihuolto,
3. "maan rajan ylittävä siirto" tarkoittaa mitä tahansa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden siirtoa jonkin valtion kansallisen lainkäyttövallan alueelta toisen valtion kansallisen lainkäyttövallan alueelle tai alueelle, joka ei ole minkään valtion kansallisen lainkäyttövallan alainen, tai siirtoa mainittujen alueiden kautta, edellyttäen, että siirto koskee ainakin kahta valtiota,
4. "käsittely" tarkoittaa kaikkia tämän yleissopimuksen liitteessä IV mainittuja toimenpiteitä,
5. "hyväksytty käsittelypaikka tai -laitos" tarkoittaa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden käsittelypaikkaa tai laitosta, jonka sen valtion, jonka alueella käsittelypaikka tai -laitos sijaitsee, asianomainen viranomainen on tähän tarkoitukseen hyväksynyt,
6. "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa valtion viranomaista, jonka sopimuspuoli on nimennyt sopivaksi katsomallaan maantieteellisellä alueella vastaanottamaan vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maasta toiseen tapahtuvia siirtoja koskevia ilmoituksia ja muita niihin liittyviä tietoja sekä vastaamaan tällaisiin ilmoituksiin 6 artiklan määräysten mukaisesti,
7. "yhteysyksikkö" tarkoittaa 5 artiklassa mainittua sopimuspuolen toimielintä, jonka tehtävänä on vastaanottaa 13 ja 16 artiklan mukaiset ilmoitukset,
8. "ympäristöä suojeleva vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden huolto" tarkoittaa ryhtymistä kaikkiin toteutettavissa oleviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden huolto tapahtuu terveyttä ja ympäristöä tällaisten jätteiden haitallisilta vaikutuksilta suojelevalla tavalla,
9. "valtion kansallisen lainkäyttövallan alue" tarkoittaa kaikkea maa- ja merialuetta sekä ilmatilaa, johon nähden tietyllä valtiolla kansainvälisen oikeuden mukaan on terveyttä ja ympäristöä koskevissa asioissa hallinnollinen vastuu ja sääntelyvastuu,
10. "vientimaa" tarkoittaa sopimuspuolta, josta vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä suunnitellaan siirrettäväksi tai siirretään toiseen valtioon,
11. "tuontimaa" tarkoittaa sopimuspuolta, jonne vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä suunnitellaan siirrettäväksi tai siirretään käsittelyä varten tai kuormaamista varten ennen jätteiden käsittelyä alueella, joka ei ole minkään valtion lainkäyttövallan alainen,
12. "kauttakulkumaa" tarkoittaa mitä tahansa valtiota, lukuun ottamatta vienti- ja tuontimaata, jonka kautta vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä suunnitellaan siirrettäväksi tai siirretään,
13. "asianomainen valtio" tarkoittaa kaikkia vienti- tai tuontimaina olevia sopimuspuolia sekä kaikkia kauttakulkumaita riippumatta siitä, ovatko ne tämän yleissopimuksen sopimuspuolia,
14. "henkilö" tarkoittaa kaikkia luonnollisia henkilöitä ja oikeushenkilöitä,
15. "viejä" tarkoittaa vientimaan lainkäyttövallan alaisuudessa olevaa henkilöä, joka järjestää vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maastaviennin,
16. "tuoja" tarkoittaa tuontimaan lainkäyttövallan alaisuudessa olevaa henkilöä, joka järjestää vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maahantuonnin,
17. "kuljetuksen suorittaja" tarkoittaa henkilöä, joka huolehtii vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden siirtämisestä,
18. "tuottaja" tarkoittaa henkilöä, jonka toiminta tuottaa vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä, tai, mikäli tämä henkilö on tuntematon, henkilöä, jonka hallinnassa ja/tai valvonnassa tällainen jäte on,
19. "käsittelijä" tarkoittaa henkilöä, jolle vaaralliset jätteet tai muut jätteet kuljetetaan ja joka huolehtii tällaisten jätteiden käsittelystä,
20. "poliittinen ja/tai taloudellinen yhdentymisjärjestö" tarkoittaa täysivaltaisten valtioiden muodostamaa järjestöä, jolle jäsenvaltiot ovat antaneet toimivallan tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa ja joka on sisäisten menettelytapojensa mukaisesti asianmukaisesti valtuutettu allekirjoittamaan, ratifioimaan, hyväksymään tai virallisesti vahvistamaan tämä yleissopimus tai liittymään siihen,
21. "laiton kuljetus" tarkoittaa 9 artiklassa mainittuja vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja.
3 artikla
Vaarallisten jätteiden kansalliset määritelmät
1. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristölle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun kyseisestä valtiosta on tullut tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, mitkä muut kuin I ja II liitteissä mainitut jätteet määritellään tai katsotaan sen kansallisen lainsäädännön mukaan vaarallisiksi jätteiksi sekä tällaisten jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskeviin menettelyihin sovellettavista vaatimuksista.
2. Jokainen sopimuspuoli ilmoittaa sihteeristölle kaikista merkittävistä muutoksista 1 kappaleen mukaan antamiinsa tietoihin.
3. Sihteeristö ilmoittaa viipymättä kaikille sopimuspuolille 1 ja 2 kappaleen nojalla saamistaan tiedoista.
4. Jokainen sopimuspuoli vastaa siitä, että sihteeristön 3 kappaleen mukaisesti toimittamat tiedot saatetaan kyseisen sopimuspuolen viejien tietoon.
4 artikla
Yleiset velvoitteet
1. a) Sopimuspuolet, jotka käyttävät oikeuttaan kieltää vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maahantuonnin käsittelyä varten, ilmoittavat päätöksestään muille sopimuspuolille 13 artiklan mukaisesti.
b) Sopimuspuolet kieltävät tai eivät salli vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maastavientiä sellaisiin sopimuspuolena oleviin valtioihin, jotka ovat kieltäneet tällaisten jätteiden maahantuonnin, kun ilmoitus on tehty a kohdan mukaisesti.
c) Sopimuspuolet kieltävät tai eivät salli vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maastavientiä, ellei tuontimaa anna kirjallista suostumusta määrätyn jäte-erän maahantuontiin, milloin tuontimaa ei ole kieltänyt tällaisten jätteiden maahantuontia.
2. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin toimenpiteisiin
a) varmistaakseen, että sen alueella vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden tuotanto vähennetään mahdollisimman pieneksi ottaen huomioon yhteiskunnalliset, teknologiset ja taloudelliset seikat,
b) varmistaakseen, että vaarallisia jätteitä ja muita jätteitä varten on käytettävissä ympäristöä suojelevan jätehuollon kannalta riittävät käsittelylaitokset, jotka mahdollisuuksien mukaan sijaitsevat sopimuspuolen rajojen sisäpuolella käsittelypaikasta riippumatta,
c) varmistaakseen, että sen alueella vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden huoltoa harjoittavat henkilöt ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin estääkseen sellaisesta huollosta syntyvien vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ja, mikäli pilaantumista tapahtuu, rajoittaakseen siitä terveydelle ja ympäristölle aiheutuvat seuraukset mahdollisimman vähäisiksi,
d) varmistaakseen, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävät siirrot rajoitetaan ympäristöä suojelevalla ja tehokkaalla jätehuollolla mahdollisimman vähäisiksi ja toteutetaan terveyttä ja ympäristöä tällaisten siirtojen haitallisilta vaikutuksilta suojelevalla tavalla,
e) kieltääkseen vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maastaviennin tämän yleissopimuksen sopimuspuolena olevaan sellaiseen valtioon tai poliittiseen ja/tai taloudelliseen yhdentymisjärjestöön kuuluvaan valtioryhmään, ottaen erityisesti huomioon kehitysmaat, joka on lainsäädännössään kieltänyt kaiken maahantuonnin, tai jos on syytä epäillä, ettei kyseisiä jätteitä huolleta ympäristöä suojelevasti sopimuspuolten ensimmäisessä kokouksessaan päättämällä tavalla,
f) edellyttääkseen, että suunnitellusta vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävästä siirrosta asianomaisille valtioille V A liitteen mukaan annettavissa tiedoissa todetaan selvästi ehdotetun siirron terveys- ja ympäristövaikutukset,
g) estääkseen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maahantuonnin, jos on syytä epäillä, ettei kyseisiä jätteitä huolleta ympäristöä suojelevasti,
h) toimiakseen yhteistyössä muiden sopimuspuolten ja asiasta kiinnostuneiden järjestöjen kanssa suoraan tai sihteeristön välityksellä, mukaan luettuna vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittäviä siirtoja koskevien tietojen levittäminen ympäristöä suojelevan jätehuollon parantamiseksi ja laittoman kuljetuksen estämiseksi.
3. Sopimuspuolet katsovat, että vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden laiton kuljetus on rikollista.
4. Jokainen sopimuspuoli ryhtyy asianmukaisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimenpiteisiin toteuttaakseen ja toimeenpannakseen tämän yleissopimuksen määräykset, mukaan luettuna toimenpiteet yleissopimuksen rikkomisen estämiseksi ja rankaisemiseksi.
5. Sopimuspuolet eivät salli vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maastavientiä muuhun kuin sopimuspuolena olevan valtioon eivätkä maahantuontia muusta kuin sopimuspuolena olevasta valtiosta.
6. Sopimuspuolet sopivat, ettei vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä saa viedä käsittelyä varten etelämmäksi kuin 60 astetta eteläistä leveyttä siitä riippumatta, onko kysymyksessä jätteiden maan rajan ylittävä siirto.
7. Lisäksi jokainen sopimuspuoli
a) kieltää kaikkia lainkäyttövaltansa alaisia henkilöitä kuljettamasta tai käsittelemästä vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä, ellei asianomaisilla henkilöillä ole lupaa tai suostumusta suorittaa tällaisia tehtäviä,
b) edellyttää, että maan rajan yli siirrettävät vaaralliset jätteet ja muut jätteet pakataan, merkitään ja kuljetetaan yleisesti hyväksyttyjen ja tunnustettujen kansainvälisten pakkaus-, merkintä- ja kuljetussääntöjen ja -standardien mukaisesti ja että asiaankuuluva kansainvälisesti tunnustettu käytäntö otetaan asianmukaisesti huomioon,
c) edellyttää, että vaarallisiin jätteisiin ja muihin jätteisiin liittyy siirtoasiakirja maan rajan ylittävän siirron lähtöpaikasta lopulliseen käsittelypaikkaan saakka.
8. Jokainen sopimuspuoli edellyttää, että maastavientiin tarkoitetut vaaralliset jätteet tai muut jätteet huolletaan ympäristöä suojelevasti tuontimaassa tai muualla. Sopimuspuolet laativat ensimmäisessä kokouksessaan tekniset ohjeet tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien jätteiden ympäristöä suojelevasta huollosta.
9. Sopimuspuolet ryhtyvät asianmukaisiin toimenpiteisiin varmistaakseen, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävä siirto sallitaan vain mikäli
a) vientimaalla ei ole teknisiä edellytyksiä eikä tarvittavia laitoksia tai käsittelypaikkoja kyseisten jätteiden ympäristöä suojelevasti ja tehokkaasti tapahtuvaa käsittelyä varten, tai
b) kyseisiä jätteitä tarvitaan raaka-aineena tuontimaan kierrätys- ja talteenottoteollisuudessa, tai
c) kyseinen maan rajan ylittävä siirto tapahtuu sopimuspuolten päättämien muiden menettelytapojen mukaisesti, edellyttäen että nämä menettelytavat eivät poikkea tämän yleissopimuksen päämääristä.
10. Tästä yleissopimuksesta johtuvaa vaarallisia jätteitä ja muita jätteitä tuottavan valtion velvollisuutta vaatia kyseisten jätteiden huoltamista ympäristöä suojelevasti, ei missään olosuhteissa saa siirtää tuonti- tai kauttakulkumaalle.
11. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei estä sopimuspuolta asettamasta terveyden tai ympäristön suojelemiseksi tiukempia lisämääräyksiä, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen määräysten tai kansainvälisen oikeuden kanssa.
12. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei vaikuta valtioiden kansainvälisen oikeuden mukaiseen suvereenisuuteen aluemerensä osalta, eikä valtioiden kansainvälisen oikeuden mukaisiin suvereenisiin oikeuksiin ja lainkäyttövaltaan talousvyöhykkeidensä ja mannerjalustansa osalta, eikä kaikkien valtioiden alusten ja ilma-alusten merenkulun ja ilmailun oikeuksiin ja vapauksiin siten kuin nämä määritellään kansainvälisessä oikeudessa ja ne on turvattu asiaan kuuluvissa kansainvälisissä sopimuksissa.
13. Sopimuspuolet sitoutuvat määräajoin tarkistamaan mahdollisuudet pienentää maastavietävien vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden määrää ja/tai mahdollisia saastuttavia ominaisuuksia, erityisesti milloin niitä viedään kehitysmaihin.
5 artikla
Toimivaltaisten viranomaisten ja yhteysyksikön nimeäminen
Tämän yleissopimuksen toteuttamisen helpottamiseksi sopimuspuolet:
1. Nimeävät tai perustavat yhden tai useampia toimivaltaisia viranomaisia sekä yhteysyksikön. Yksi toimivaltainen viranomainen nimetään vastaanottamaan ilmoitukset, silloin kun valtio on kauttakulkumaana.
2. Ilmoittavat sihteeristölle kolmen kuukauden kuluessa päivästä, jona tämä yleissopimus on tullut voimaan niiden osalta, mitkä viranomaiset ne ovat nimenneet yhteysyksikökseen ja toimivaltaisiksi viranomaisikseen.
3. Ilmoittavat sihteeristölle kaikista 2 kappaleessa mainittuja nimeämisiä koskevista muutoksista yhden kuukauden kuluessa päivästä, jona asiaa koskeva päätös on tehty.
6 artikla
Sopimuspuolten välillä tapahtuva siirto
1. Vientimaa ilmoittaa tai vaatii tuottajaa tai viejää ilmoittamaan kirjallisesti vientimaan toimivaltaisen viranomaisen välityksellä asianomaisten valtioiden toimivaltaisille viranomaisille kaikista suunnitelluista vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävistä siirroista. Ilmoituksessa tulee olla V A liitteessä mainitut selitykset ja tiedot tuontimaan hyväksymällä kielellä. Riittää, että jokaiselle asianomaiselle valtiolle lähetetään yksi ilmoitus.
2. Tuontimaa antaa ilmoittajalle kirjallisen vastauksen, jossa se ilmoittaa suostuvansa siirtoon määrätyin ehdoin tai ehdoitta, kieltää kuljetuksen tai pyytää lisätietoja. Jäljennös tuontimaan lopullisesta vastauksesta lähetetään asianomaisten sopimuspuolten toimivaltaisille viranomaisille.
3. Vientimaa ei anna tuottajalle tai viejälle lupaa aloittaa maan rajan ylittävää siirtoa, ennen kuin se on saanut kirjallisen vahvistuksen siitä, että
a) ilmoittaja on saanut tuontimaan kirjallisen suostumuksen, ja
b) ilmoittaja on saanut tuontimaalta vahvistuksen siitä, että viejän ja käsittelijän välillä on sopimus, jossa yksilöidään kyseisten jätteiden ympäristöä suojelevasti tapahtuva huolto.
4. Kauttakulkumaana oleva sopimuspuoli vahvistaa viipymättä ilmoittajalle saaneensa ilmoituksen. Se voi sen jälkeen 60 päivän kuluessa antaa ilmoittajalle kirjallisen vastauksen, jossa se ilmoittaa suostuvansa siirtoon määrätyin ehdoin tai ehdoitta, kieltää siirron tai pyytää lisätietoja. Vientimaa ei anna lupaa aloittaa maan rajan ylittävää siirtoa, ennen kuin se on saanut kauttakulkumaan kirjallisen suostumuksen. Jos sopimuspuoli kuitenkin jossakin vaiheessa päättää, ettei se, yleisesti tai määrätyissä olosuhteissa, vaadi etukäteen annettua suostumusta vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittäville kauttakuljetuksena tapahtuville siirroille, tai jos se muuttaa vaatimuksiaan tässä suhteessa, se ilmoittaa päätöksestään välittömästi muille sopimuspuolille 13 artiklan mukaisesti. Ellei vientimaa jälkimmäisessä tapauksessa ole saanut minkäänlaista vastausta 60 päivän kuluessa siitä, kun kauttakulkumaa on vastaanottanut annetun ilmoituksen, se voi sallia maastaviennin kyseisen kauttakulkumaan kautta.
5. Milloin maan rajan yli siirrettävät jätteet laissa määritellään tai katsotaan vaarallisiksi jätteiksi vain
a) vientimaassa, tämän artiklan 9 kappaleen tuojaa tai käsittelijää ja tuontimaata koskevia määräyksiä sovelletaan mutatis mutandis viejään ja vientivaltioon,
b) tuontimaassa tai sopimuspuolena olevissa tuonti- ja kauttakulkumaissa, tämän artiklan 1, 3, 4 ja 6 kappaleen viejää tai vientivaltiota koskevia määräyksiä sovelletaan mutatis mutandis tuojaan tai käsittelijään ja tuontivaltioon, tai
c) sopimuspuolena olevassa kauttakulkumaassa, sovelletaan tähän valtioon 4 kappaleen määräyksiä.
6. Vientimaa voi asianomaisten valtioiden kirjallisen suostumuksen saatuaan sallia tuottajan tai viejän käyttää yleistä ilmoitusta, silloin kun sellaisia vaarallisia jätteitä tai muita jätteitä, joilla on sama fysikaalinen ja kemiallinen koostumus, toistuvasti kuljetetaan samalle käsittelijälle vientimaan saman tullitoimipaikan ja tuontimaan saman tullitoimipaikan kautta ja, kauttakuljetuksen ollessa kysymyksessä, kauttakulkumaiden samojen tullitoimipaikkojen kautta.
7. Asianomaiset valtiot voivat asettaa 6 kappaleessa mainitun yleisen ilmoituksen käyttämiseen antamansa kirjallisen suostumuksen ehdoksi, että kuljetettavista vaarallisista jätteistä ja muista jätteistä annetaan määrätyt tiedot, kuten jätteiden tarkka määrä tai määräajoin annettavat luettelot.
8. Tämän artiklan 6 ja 7 kappaleessa mainittu yleinen ilmoitus ja kirjallinen suostumus voi koskea useaa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden lähetystä enintään 12 kuukauden aikana.
9. Sopimuspuolet vaativat jokaista vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maasta toiseen tapahtuvasta siirrosta vastaavaa henkilöä allekirjoittamaan siirtoasiakirjan joko kyseisiä jätteitä luovutettaessa tai vastaanotettaessa. Niiden tulee myös vaatia käsittelijää ilmoittamaan sekä viejälle että vientimaan toimivaltaiselle viranomaiselle vastaanottaneensa kyseiset jätteet sekä aikanaan lopullisesti käsitelleensä jätteet ilmoituksessa yksilöidyllä tavalla. Jos vientimaa ei ole saanut tällaista tietoa, sen toimivaltainen viranomainen tai viejä ilmoittaa asiasta tuontimaalle.
10. Tässä artiklassa vaaditut ilmoitukset ja vastaukset toimitetaan asianomaisten sopimuspuolten osalta toimivaltaiselle viranomaiselle ja yleissopimukseen kuulumattomien valtioiden osalta asianmukaiseksi katsotulle viranomaiselle.
11. Jokaista vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävää siirtoa varten tulee olla vakuutus, takaus tai muu vakuus sen mukaan kuin tuonti- tai kauttakulkumaana oleva sopimuspuoli vaatii.
7 artikla
Siirto sopimuspuolena olevasta valtiosta sellaisten valtioiden kautta, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia
Tämän yleissopimuksen 6 artiklan 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan mutatis mutandis vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden siirtoon sopimuspuolena olevista valtioista sellaisten valtioiden kautta, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia.
8 artikla
Takaisinottovelvollisuus
Jos vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maasta toiseen tapahtuvaa siirtoa, johon asianomaiset valtiot ovat tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti antaneet suostumuksensa, ei voida saattaa loppuun sopimuksen mukaisesti, vientimaa varmistaa, että viejä ottaa kyseiset jätteet takaisin vientimaahan, ellei jätteitä voida muuten käsitellä ympäristöä suojelevasti 90 päivän kuluessa siitä, kun tuontimaa ilmoitti asiasta vientimaalle ja sihteeristölle, tai muun asianomaisten valtioiden sopiman ajan kuluessa. Tässä tarkoituksessa vientimaa tai mikään kauttakulkumaana oleva sopimuspuoli ei saa vastustaa, estää tai torjua kyseisten jätteiden palauttamista vientimaahan.
9 artikla
Laiton kuljetus
1. Tässä yleissopimuksessa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävä siirto,
a) joka tapahtuu ilman tämän yleissopimuksen määräysten mukaista ilmoitusta kaikille asianomaisille valtioille, tai
b) johon ei ole saatu tämän yleissopimuksen määräysten mukaista asianomaisen valtion suostumusta, tai
c) johon asianomaisten valtioiden suostumus on saatu väärentämällä, esittämällä virheellisiä tietoja tai petollisella menettelyllä, tai
d) joka ei sisällöltään vastaa asiakirjassa annettuja tietoja, tai
e) joka johtaa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden tämän yleissopimuksen ja kansainvälisen oikeuden yleisten periaatteiden vastaiseen tahalliseen käsittelyyn (esim. dumppaamiseen),
katsotaan laittomaksi kuljetukseksi.
2. Milloin vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävä siirto katsotaan viejän tai tuottajan menettelystä johtuen laittomaksi kuljetukseksi, vientimaa varmistaa,
a) että viejä tai tuottaja tai tarvittaessa se itse ottaa kyseiset jätteet takaisin vientimaahan tai jos tämä ei ole käytännössä mahdollista
b) että kyseiset jätteet käsitellään muuten tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti 30 päivän kuluessa siitä, kun vientimaalle on ilmoitettu laittomasta kuljetuksesta, tai muun asianomaisten valtioiden sopiman ajan kuluessa. Tässä tarkoituksessa asianomaiset sopimuspuolet eivät saa vastustaa, estää tai torjua näiden jätteiden palauttamista vientimaahan.
3. Milloin vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävä siirto katsotaan tuojan tai käsittelijän menettelystä johtuen laittomaksi kuljetukseksi, tuontimaa varmistaa, että tuoja tai käsittelijä tai tarvittaessa se itse käsittelee kyseiset jätteet ympäristöä suojelevasti 30 päivän kuluessa siitä, kun tuontimaa on saanut tiedon laittomasta kuljetuksesta, tai muun asianomaisten valtioiden sopiman ajan kuluessa. Tässä tarkoituksessa asianomaiset sopimuspuolet toimivat tarvittaessa yhteistyössä jätteiden käsittelemiseksi ympäristöä suojelevasti.
4. Kun vastuuta laittomasta kuljetuksesta ei voida osoittaa viejälle tai tuottajalle eikä tuojalle tai käsittelijälle, tapauksesta riippuen joko asianomaiset sopimuspuolet tai muut sopimuspuolet varmistavat yhteistoimin, että kyseiset jätteet käsitellään mahdollisimman pian ympäristöä suojelevasti joko vientimaassa tai tuontivaltiossa tai muussa sopivassa paikassa.
5. Jokainen sopimuspuoli saattaa voimaan asianmukaista kansallista lainsäädäntöä laittoman kuljetuksen estämiseksi ja rankaisemiseksi. Sopimusvaltiot toimivat yhteistyössä tämän artiklan tavoitteiden saavuttamiseksi.
10 artikla
Kansainvälinen yhteistyö
1. Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä toistensa kanssa parantaakseen ja toteuttaakseen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ympäristöä suojelevaa huoltoa.
2. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet
a) antavat pyydettäessä tietoja, joko kahdenvälisesti tai monenvälisesti, edistääkseen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ympäristöä suojelevaa huoltoa mukaan luettuna vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaista huoltoa koskevien käytäntöjen yhdenmukaistaminen,
b) toimivat yhteistyössä vaarallisten jätteiden huollon terveydelle ja ympäristölle aiheuttamien vaikutusten seurannassa,
c) toimivat yhteistyössä, kansalliset lakinsa, määräyksensä ja toimintaperiaatteensa huomioon ottaen, uuden ympäristöä suojelevan vähäjäteteknologian kehittämiseksi ja toteuttamiseksi sekä olemassaolevan teknologian parantamiseksi vähentääkseen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden tuotannon niin pieneksi kuin mahdollista ja saadakseen aikaan tehokkaammat menetelmät niiden ympäristöä suojelevan huollon varmistamiseksi mukaan luettuna sellaisen uuden tai parannetun teknologian käyttöönoton taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten vaikutusten tutkiminen,
d) toimivat aktiivisessa yhteistyössä, kansalliset lakinsa, määräyksensä ja toimintaperiaatteensa huomioon ottaen, vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ympäristöä suojelevaan huoltoon liittyvän teknologian ja huoltojärjestelmien siirrossa. Niiden tulee myös toimia yhteistyössä sopimuspuolten, erityisesti tällä alalla teknistä apua tarvitsevien ja pyytävien sopimuspuolten, teknisen valmiuden kehittämiseksi,
e) toimivat yhteistyössä asianmukaisten teknisten ohjeiden ja/tai menettelytapojen kehittämiseksi.
3. Sopimuspuolet käyttävät sopivia keinoja toimiakseen yhteistyössä kehitysmaiden avustamiseksi 4 artiklan 2 kappaleen a, b, c ja d kohdan määräysten toteuttamisessa.
4. Kehitysmaiden tarpeet huomioon ottaen sopimuspuolten ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen yhteistyötä rohkaistaan edistämään mm. yleistä tietoisuutta, vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisen huollon kehittämistä sekä uuden vähäjäteteknologian käyttöönottoa.
11 artikla
Kahdenväliset, monenväliset ja alueelliset sopimukset
1. Tämän yleissopimuksen 4 artiklan 5 kappaleen määräyksistä riippumatta sopimuspuolet voivat tehdä sopimuspuolien tai tähän yleissopimukseen kuulumattomien valtioiden kanssa kahdenvälisiä, monenvälisiä tai alueellisia sopimuksia tai järjestelyjä, jotka koskevat vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävää siirtoa, edellyttäen että sellaiset sopimukset tai järjestelyt eivät poikkea tämän yleissopimuksen edellyttämästä vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ympäristöä suojelevasta huollosta. Näiden sopimusten tai järjestelyjen määräykset eivät saa olla ympäristönsuojelun kannalta lievempiä kuin tämän yleissopimuksen määräykset, ottaen erityisesti huomioon kehitysmaiden edut.
2. Sopimuspuolet ilmoittavat sihteeristölle kaikista 1 kappaleessa mainituista kahdenvälisistä, monenvälisistä tai alueellisista sopimuksista tai järjestelyistä sekä vastaavista sopimuksista ja järjestelyistä, joihin ne ovat liittyneet ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa niiden osalta, ja joiden tarkoituksena on valvoa vaarallisen jätteiden ja muiden jätteiden siirtoja, jotka tapahtuvat kokonaan sellaisten sopimusten osapuolten välillä. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät vaikuta maan rajan ylittäviin siirtoihin, jotka tapahtuvat edellä tarkoitettujen sopimusten perusteella, edellyttäen että sopimukset eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen edellyttämän vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ympäristöä suojelevan huollon kanssa.
12 artikla
Vastuuta koskevat neuvottelut
Sopimuspuolet toimivat yhteistyössä tarkoituksenaan hyväksyä, niin pian kuin käytännössä on mahdollista, pöytäkirja, jolla vahvistetaan asianmukaiset määräykset ja menettelytavat vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävästä siirrosta ja käsittelystä aiheutuneita vahinkoja koskevan vastuun ja korvauksen määräämiseksi.
13 artikla
Tiedonkulku
1. Kun sopimuspuolen tietoon tulee vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävässä siirrossa tai tällaisten jätteiden käsittelyssä tapahtunut onnettomuus, joka saattaa vaarantaa terveyttä tai ympäristöä muissa valtioissa, sen on varmistettava, että näille valtioille ilmoitetaan asiasta välittömästi.
2. Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen sihteeristön välityksellä
a) toimivaltaisten viranomaisten ja/tai yhteysyksikön nimeämistä koskevat muutokset 5 artiklan mukaisesti,
b) vaarallisten jätteiden kansallisia määritelmiä koskevat muutokset 3 artiklan mukaisesti,
sekä mahdollisimman pian
c) tekemänsä päätökset olla kokonaan tai osittain hyväksymättä vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maahantuontia kansallisen lainkäyttövaltansa alueella tapahtuvaa käsittelyä varten,
d) tekemänsä päätökset rajoittaa vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maastavientiä tai kieltää se,
e) kaikki muut tämän artiklan 4 kappaleen nojalla vaadittavat tiedot.
3. Sopimuspuolet toimittavat kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti sihteeristön välityksellä 15 artiklan nojalla perustetulle sopimuspuolten konferenssille ennen kunkin kalenterivuoden päättymistä edellistä kalenterivuotta koskevan selvityksen, josta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot:
a) sopimuspuolen 5 artiklan mukaisesti nimeämät toimivaltaiset viranomaiset ja yhteysyksikkö,
b) tiedot vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maasta toiseen tapahtuneista maastavienneistä, joihin asianomainen sopimuspuoli on osallistunut mukaan luettuna
(i) maastavietyjen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden määrä, luokka, ominaisuudet, määränpää, mahdolliset kauttakulkumaat sekä ilmoitukseen annetussa vastauksessa yksilöity käsittelymenetelmä,
(ii) maahantuotujen vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden määrä, luokka, ominaisuudet, alkuperä ja käsittelymenetelmät,
(iii) käsittelyt, jotka eivät toteutuneet aiotulla tavalla,
(iv) toimenpiteet maan rajan ylittävien vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden määrän vähentämiseksi,
c) tiedot niistä toimenpiteistä, joihin sopimuspuoli on ryhtynyt tämän yleissopimuksen toteuttamiseksi,
d) tiedot sopimuspuolen kokoamista saatavina olevista asianmukaisista tilastoista, jotka koskevat vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden tuotannon, kuljetuksen ja käsittelyn aiheuttamia terveys- ja ympäristövaikutuksia,
e) tiedot tämän yleissopimuksen 11 artiklan mukaisista kahdenvälisistä, monenvälisistä ja alueellisista sopimuksista ja järjestelyistä, joihin sopimuspuoli on liittynyt,
f) tiedot vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävässä siirrossa tapahtuneista onnettomuuksista sekä toimenpiteistä, joihin niiden johdosta on ryhdytty,
g) tiedot sopimuspuolen lainkäyttövallan alueella toimivista käsittelyvaihtoehdoista,
h) tiedot toimenpiteistä, joilla pyritään kehittämään vaarallisia jätteitä ja muita jätteitä vähentävää ja/tai niiden tuotantoa poistavaa teknologiaa ja
i) muut sopimuspuolten konferenssin asiaan kuuluviksi katsomat tiedot.
4. Sopimuspuolet varmistavat kansallisten lakiensa ja määräystensä mukaisesti, että jokaisesta vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden maan rajan ylittävää siirtoa koskevasta ilmoituksesta ja siihen annetusta vastauksesta lähetetään jäljennös sihteeristölle, milloin sopimuspuoli, joka katsoo, että kyseinen siirto saattaa vaikuttaa sen ympäristöön, on sitä pyytänyt.
14 artikla
Rahoitus
1. Sopimuspuolet sopivat, että vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden huoltoa ja niiden tuotannon rajoittamista mahdollisimman pieneksi koskevaa koulutusta ja teknologian siirtoa varten perustetaan alueellisia keskuksia eri alueiden ja paikallisten osa-alueiden erityisten tarpeiden mukaan. Sopimuspuolet päättävät sopivien vapaaehtoisten rahastointijärjestelmien perustamisesta.
2. Sopimuspuolet harkitsevat jatkuvasti täydennettävän rahaston perustamista väliaikaisen avun antamiseksi hätätilanteissa vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävissä siirroissa ja tällaisten jätteiden käsittelyssä tapahtuvista onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieneksi.
15 artikla
Sopimuspuolten konferenssi
1. Täten perustetaan sopimuspuolten konferenssi. Konferenssin ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle UNEP:n pääjohtaja vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta. Sen jälkeen pidetään varsinaisia kokouksia säännöllisin väliajoin sen mukaan, kuin konferenssin ensimmäisessä kokouksessa päätetään.
2. Sopimuspuolten konferenssin ylimääräisiä kokouksia pidetään, kun konferenssi katsoo sen tarpeelliseksi tai kun jokin sopimuspuoli sitä kirjallisesti pyytää edellyttäen, että kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sihteeristö on toimittanut pyynnöstä tiedon muille sopimuspuolille, pyyntöä tukee ainakin kolmasosa sopimuspuolista.
3. Sopimuspuolten konferenssi laatii ja hyväksyy yksimielisesti menettelytapasäännöt itselleen ja perustamilleen toimielimille samoin kuin rahoitussäännöt, joilla määrätään erityisesti sopimuspuolten osallistumisesta tämän yleissopimuksen rahoittamiseen.
4. Ensimmäisessä kokouksessaan sopimuspuolet harkitsevat mahdollisia lisätoimenpiteitä, joita tarvitaan avustamaan sopimuspuolia merellisen ympäristön suojelemiseen ja säilyttämiseen liittyvien velvollisuuksiensa täyttämisessä tämän yleissopimuksen puitteissa.
5. Sopimuspuolten konferenssi tarkkailee ja arvioi jatkuvasti tämän yleissopimuksen toteuttamisen tehokkuutta ja lisäksi
a) edistää asiaan kuuluvien toimintaperiaatteiden, strategioiden ja toimenpiteiden yhdenmukaistamista vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieneksi,
b) harkitsee ja hyväksyy tarpeen mukaan muutoksia tähän yleissopimukseen ja sen liitteisiin ottaen huomioon inter alia saatavina olevat tieteelliset, tekniset, taloudelliset ja ympäristöä koskevat tiedot,
c) harkitsee ja ryhtyy tarvittaviin lisätoimiin tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi yleissopimuksen toiminnasta ja 11 artiklassa tarkoitettujen sopimusten ja järjestelyjen toiminnasta saatujen kokemusten valossa,
d) harkitsee ja hyväksyy pöytäkirjoja tarpeen mukaan, ja
e) perustaa alaisuuteensa tämän yleissopimuksen toteuttamisen kannalta tarpeellisiksi katsomiaan toimielimiä.
6. Yhdistyneet Kansakunnat, sen erityisjärjestöt sekä tähän yleissopimukseen kuulumattomat valtiot voivat olla edustettuina sopimuspuolten konferenssin kokouksissa huomioitsijoina. Ellei vähintään kolmasosa läsnäolevista sopimuspuolista sitä vastusta, huomioitsijaksi voidaan hyväksyä mikä tahansa muu kansallinen tai kansainvälinen, hallitustenvälinen tai ei-hallitustenvälinen toimielin tai järjestö, jonka toimialaan kuuluvat vaaralliset jätteet tai muut jätteet ja joka on ilmoittanut sihteeristölle halukkuudestaan olla edustettuna sopimuspuolten konferenssin kokouksessa huomioitsijana. Huomioitsijoiden hyväksymisessä ja osallistumisessa noudatetaan sopimusvaltioiden konferenssin hyväksymiä menettelytapasääntöjä.
7. Sopimuspuolten konferenssi arvioi kolmen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta ja sen jälkeen vähintään joka kuudes vuosi yleissopimuksen toimivuutta ja harkitsee tarpeen mukaan uusimpien tieteellisten, ympäristöä koskevien, teknisten ja taloudellisten tietojen valossa vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen kieltämistä kokonaan tai osittain.
16 artikla
Sihteeristö
1. Sihteeristön tehtäviin kuuluu
a) 15 ja 17 artikloissa tarkoitettujen kokousten ja niiden toimistopalvelujen järjestäminen,
b) 3, 4, 6, 11 ja 13 artiklojen mukaan saatuihin tietoihin, 15 artiklan nojalla perustettujen toimielinten kokouksista saatuihin tietoihin sekä soveltuvin osin asiaan kuuluvilta hallitustenvälisiltä järjestöiltä ja kansalaisjärjestöiltä saatuihin tietoihin perustuvien selvitysten laatiminen ja jakaminen,
c) toimintaansa tämän yleissopimuksen mukaisten tehtäviensä täyttämisessä koskevien selvitysten laatiminen sekä niiden esittäminen sopimuspuolten konferenssille,
d) asiaan kuuluvien kansainvälisten toimielinten kanssa tapahtuvan tarvittavan koordinoinnin varmistaminen ja erityisesti tehtäviensä tehokkaan täyttämisen edellyttämiin hallinnollisiin järjestelyihin ja sopimusjärjestelyihin liittyminen,
e) yhteydenpito sopimuspuolten tämän yleissopimuksen 5 artiklan mukaisesti nimeämien yhteysyksiköiden ja toimivaltaisten viranomaisten kanssa,
f) vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden käsittelyä varten sopimuspuolena olevassa valtiossa olevia luvan saaneita paikkoja ja laitoksia koskevien tietojen kerääminen ja näiden tietojen toimittaminen muille sopimuspuolille,
g) seuraavia seikkoja koskevien tietojen vastaanottaminen sopimuspuolilta ja niiden toimittaminen edelleen muille sopimuspuolille:
- teknisen avunannon ja koulutuksen voimavarat,
- saatavana oleva tekninen ja tieteellinen osaaminen,
- neuvonanto- ja asiantuntijavoimavarat ja
- voimavarojen saatavuus
avustaakseen pyydettäessä sopimuspuolia seuraavilla aloilla:
- tämän yleissopimuksen mukaisen ilmoitusjärjestelmän käsittely,
- vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden huolto,
- vaarallisiin jätteisiin ja muihin jätteisiin liittyvä ympäristöä suojeleva teknologia, kuten vähäjäteteknologia tai jätteetön teknologia,
- käsittelymahdollisuuksien ja -paikkojen arviointi,
- vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden seuranta sekä
- toimenpiteet hätätilanteissa,
h) tietojen antaminen sopimuspuolille näiden pyynnöstä sellaisista konsulteista tai konsulttiyrityksistä, joilla on alan edellyttämä tekninen pätevyys ja jotka voivat avustaa sopimuspuolia maan rajan ylittävää siirtoa koskevan ilmoituksen käsittelyssä, vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden erän sekä vastaavan ilmoituksen yhdenmukaisuuden tarkastamisessa ja/tai sen tarkastamisessa, että vaarallisten jätteiden tai muiden jätteiden suunnitellut käsittelylaitokset ovat ympäristöä suojelevia, milloin on syytä epäillä, ettei kyseisiä jätteitä huollettaisi ympäristöä suojelevasti. Sihteeristö ei kustanna tällaisia tarkastuksia,
i) sopimuspuolten avustaminen näiden pyynnöstä laittoman kuljetuksen tunnistamisessa sekä kaikkien saamiensa laitonta kuljetusta koskevien tietojen välitön toimittaminen asianomaisille valtioille,
j) sopimuspuolten sekä asiaan kuuluvien ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä toimiminen asiantuntijoiden ja välineiden saamiseksi silloin, kun sopimuspuoli hätätapauksessa tarvitsee nopeata apua, ja
k) muut tämän yleissopimuksen tavoitteisiin liittyvät tehtävät sen mukaan, kuin sopimuspuolten konferenssi päättää.
2. Sihteeristön tehtäviä hoitaa väliaikaisesti UNEP, kunnes sopimuspuolten konferenssi on 15 artiklan mukaisesti pitänyt ensimmäisen kokouksensa.
3. Ensimmäisessä kokouksessaan sopimuspuolten konferenssi nimittää sihteeristön niiden olemassa olevien, toimivaltaisten hallitustenvälisten järjestöjen joukosta, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa hoitaa tämän yleissopimuksen mukaisia sihteeristön tehtäviä. Tässä kokouksessa sopimuspuolten konferenssi myös arvioi, miten väliaikainen sihteeristö on täyttänyt tehtävänsä, erityisesti edellä 1 kappaleessa tarkoitetut tehtävänsä, ja päättää näiden tehtävien sopivasta kokoonpanosta.
17 artikla
Yleissopimuksen muuttaminen
1. Sopimuspuoli voi esittää muutoksia tähän yleissopimukseen ja jonkin pöytäkirjan sopimuspuoli voi esittää muutoksia asianomaiseen pöytäkirjaan. Muutoksissa on huomioitava inter alia asiaan kuuluvat tieteelliset ja tekniset näkökohdat.
2. Tähän yleissopimukseen tehtävät muutokset hyväksytään sopimuspuolten konferenssin kokouksessa. Pöytäkirjoihin tehtävät muutokset hyväksytään asianomaisen pöytäkirjan sopimuspuolten kokouksessa. Sihteeristö toimittaa tähän yleissopimukseen tai sen pöytäkirjaan esitetyn muutoksen tekstin, ellei asianomaisessa pöytäkirjassa toisin määrätä, sopimuspuolille vähintään kuusi kuukautta ennen kokousta, jossa muutos esitetään hyväksyttäväksi. Sihteeristö toimittaa muutosesitykset tiedoksi myös tämän yleissopimuksen allekirjoittajille.
3. Sopimuspuolet yrittävät päästä yksimieliseen sopimukseen kaikista tähän yleissopimukseen tehtävistä muutosesityksistä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, muutos hyväksytään kolmen neljäsosan enemmistöllä kokouksessa läsnäolevien ja äänestävien sopimuspuolten äänistä. Tallettaja toimittaa muutoksen kaikille sopimuspuolille ratifiointia, hyväksymistä tai virallista vahvistamista varten.
4. Edellä 3 kappaleessa mainittua menettelyä sovelletaan kaikkien pöytäkirjojen muutoksiin paitsi, että muutoksen hyväksymiseen riittää kahden kolmasosan enemmistö kokouksessa läsnäolevien ja äänestävien asianomaisen pöytäkirjan sopimuspuolten äänistä.
5. Muutoksia koskevat ratifioimis- ja hyväksymiskirjat sekä virallista vahvistamista koskevat asiakirjat talletetaan tallettajan huostaan. Artiklan 3 tai 4 kappaleen mukaisesti hyväksytyt muutokset tulevat voimaan muutoksen hyväksyneiden sopimuspuolten kesken yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun tallettaja on vastaanottanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjat tai virallista vahvistamista koskevat asiakirjat vähintään kolmelta neljäsosalta sopimuspuolia, jotka ovat hyväksyneet asianomaisen pöytäkirjan muutoksen, ellei pöytäkirjassa toisin määrätä. Muutokset tulevat voimaan muiden sopimuspuolten osalta yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun asianomainen sopimuspuoli on tallettanut muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tai virallista vahvistamista koskevan asiakirjansa.
6. Tässä artiklassa "läsnäolevat ja äänestävät sopimuspuolet" tarkoittaa läsnäolevia sopimuspuolia, jotka äänestävät puolesta tai vastaan.
18 artikla
Liitteiden hyväksyminen ja muuttaminen
1. Tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen liitteet muodostavat yleissopimuksen tai asianomaisen pöytäkirjan erottamattoman osan, ja ellei nimenomaisesti toisin määrätä, kaikki viittaukset tähän yleissopimukseen tai sen pöytäkirjoihin ovat samalla viittauksia niiden liitteisiin. Liitteiden sisältö on rajoitettu tieteellisiin, teknisiin ja hallinnollisiin asioihin.
2. Ellei asianomaisessa pöytäkirjassa sen liitteistä toisin määrätä, noudatetaan tähän yleissopimukseen tai sen pöytäkirjoihin lisättävien liitteiden esittämisen, hyväksymisen ja voimaantulon osalta seuraavaa menettelyä:
a) tähän yleissopimukseen ja sen pöytäkirjoihin lisättävät liitteet esitetään ja hyväksytään 17 artiklan 2, 3 ja 4 kappaleessa määrätyn menettelyn mukaisesti,
b) sopimuspuoli, joka ei voi hyväksyä tähän yleissopimukseen lisättävää liitettä tai liitettä sellaiseen pöytäkirjaan, jonka sopimuspuolena asianomainen sopimuspuoli on, ilmoittaa asiasta kirjallisesti tallettajalle kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona tallettaja on ilmoittanut liitteen hyväksymisestä. Tallettaja antaa välittömästi kaikille sopimuspuolille tiedoksi täten vastaanottamansa ilmoitukset. Sopimuspuoli voi milloin tahansa korvata aikaisemman vastustuksensa hyväksymisellä, joilloin liitteet tulevat voimaan asianomaisen sopimuspuolen osalta,
c) liite tulee voimaan kaikkien tämän yleissopimuksen sopimuspuolten tai asianomaisen pöytäkirjan sopimuspuolten osalta, jotka eivät ole tehneet edellä b kohdassa tarkoitettua ilmoitusta, kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona tallettaja on lähettänyt ilmoituksen,
3. Tämän yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen liitteitä koskevien muutosten esittämisen, hyväksymisen ja voimaantulon osalta noudatetaan samaa menettelyä kuin yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen liitteiden esittämisessä, hyväksymisessä ja voimaantulossa. Liitteissä ja niiden muutoksissa on huomioitava inter alia asiaankuuluvat tieteelliset ja tekniset näkökohdat.
4. Jos lisättävä liite tai liitteen muutos koskee tämän yleissopimuksen tai sen pöytäkirjan muutosta, lisätty tai muutettu liite ei tule voimaan, ennen kuin yleissopimuksen tai pöytäkirjan muutos on tullut voimaan.
19 artikla
Toteennäyttäminen
Sopimuspuoli, jolla on syytä epäillä, että toinen sopimuspuoli toimii tai on toiminut tästä yleissopimuksesta johtuvien velvoitteidensa vastaisesti, voi ilmoittaa asiasta sihteeristölle sekä samalla ja välittömästi joko suoraan tai sihteeristön välityksellä sopimuspuolelle, jota vastaan väite on tehty. Sihteeristön tulisi toimittaa kaikki asiaankuuluvat tiedot sopimuspuolille.
20 artikla
Riitojen ratkaiseminen
1. Sopimuspuolet pyrkivät ratkaisemaan tämän yleissopimuksen tai sen pöytäkirjojen tulkinnasta, soveltamisesta tai noudattamisesta syntyvät riidat neuvottelemalla tai muulla valitsemallaan rauhanomaisella tavalla.
2. Elleivät asianomaiset sopimuspuolet pysty ratkaisemaan riitaansa edellisessä kappaleessa mainituin keinoin, riita saatetaan asianomaisten suostumuksella Kansainväliseen tuomioistuimeen tai välitystuomioistuimeen välimiesmenettelyä koskevassa VI liitteessä määrätyillä ehdoilla. Vaikka sopimukseen riidan saattamisesta Kansainväliseen tuomioistuimeen tai välitystuomioistuimeen ei päästäisikään, tämä ei vapauta sopimuspuolia velvollisuudesta pyrkiä ratkaisuun 1 kappaleessa mainituin keinoin.
3. Valtio tai poliittinen ja/tai taloudellinen yhdentymisjärjestö voi tämän yleissopimuksen ratifioidessaan, hyväksyessään tai virallisesti vahvistaessaan tai siihen liittyessään tai milloin tahansa sen jälkeen selittää tunnustavansa ipso facto pakollisena ja ilman erityistä sopimusta jokaiseen saman velvoitteen hyväksyvään sopimuspuoleen nähden:
a) riidan saattamisen Kansainväliseen tuomioistuimeen, ja/tai
b) VI liitteen määräysten mukaisen välimiesmenettelyn.
Nämä selitykset annetaan kirjallisesti sihteeristölle, joka antaa ne tiedoksi sopimuspuolille.
21 artikla
Allekirjoittaminen
Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten valtioille, Namibialle Yhdistyneiden Kansakuntien Namibia-neuvoston edustamana sekä poliittisille ja/tai taloudellisille yhdentymisjärjestöille Baselissa 22 päivänä maaliskuuta 1989, Sveitsin valaliiton ulkoasiainministeriössä Bernissä 23 päivästä maaliskuuta 30 päivään kesäkuuta 1989 ja Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa 1 päivästä heinäkuuta 1989 22 päivään maaliskuuta 1990.
22 artikla
Ratifioiminen, hyväksyminen tai virallinen vahvistaminen
1. Tämä yleissopimus edellyttää valtioiden ja Yhdistyneiden Kansakuntien Namibia-neuvoston edustaman Namibian ratifioimista tai hyväksymistä sekä poliittisten ja/tai taloudellisten yhdentymisjärjestöjen virallista vahvistamista tai hyväksymistä. Ratifioimis- ja hyväksymiskirjat sekä virallista vahvistamista koskevat asiakirjat talletetaan tallettajan huostaan.
2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitettua järjestöä, joka tulee tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi ilman, että mikään sen jäsenvaltioista on yleissopimuksen sopimuspuoli, sitovat tämän yleissopimuksen mukaiset velvoitteet. Sellaisen järjestön osalta, jonka yksi tai useampi jäsenvaltio on tämän yleissopimuksen sopimuspuoli, järjestö ja sen jäsenvaltiot päättävät kunkin velvollisuuksista yleissopimuksen asettamien velvoitteiden toteuttamiseen nähden. Tällaisissa tapauksissa järjestö ja sen jäsenvaltiot eivät saa samanaikaisesti harjoittaa tästä yleissopimuksesta johtuvia oikeuksia.
3. Virallista vahvistamista tai hyväksymistä koskevissa asiakirjoissaan edellä 1 kappaleessa tarkoitetut järjestöt selittävät toimivaltansa rajat tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta. Järjestöt ilmoittavat myös kaikista olennaisista toimivallassaan tapahtuneista muutoksista tallettajalle, joka toimittaa tiedon edelleen sopimuspuolille.
23 artikla
Liittyminen
1. Tämä yleissopimus on avoinna liittymistä varten valtioille, Namibialle Yhdistyneiden Kansakuntien Namibia-neuvoston edustamana sekä poliittisille ja/tai taloudellisille yhdentymisjärjestöille sen päivän jälkeen, jona yleissopimus lakkaa olemasta avoinna allekirjoittamista varten. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.
2. Edellä 1 kappaleessa tarkoitetut järjestöt selittävät liittymiskirjoissaan toimivaltansa rajat tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvien asioiden osalta. Järjestöt ilmoittavat myös kaikista olennaisista toimivallassaan tapahtuneista muutoksista tallettajalle.
3. Yleissopimuksen 22 artiklan 2 kappaleen määräyksiä sovelletaan poliittisiin ja/tai taloudellisiin yhdentymisjärjestöihin, jotka liittyvät tähän yleissopimukseen.
24 artikla
Äänioikeus
1. Jäljempänä 2 kappaleessa tarkoitettuja tapauksia lukuun ottamatta jokaisella tämän yleissopimuksen sopimuspuolella on yksi ääni.
2. Poliittiset ja/tai taloudelliset yhdentymisjärjestöt voivat toimivaltaansa kuuluvissa asioissa 22 artiklan 2 kappaleen ja 23 artiklan 2 kappaleen mukaisesti käyttää niin monta ääntä kuin niiden jäsenvaltioita on tämän yleissopimuksen tai asianomaisen pöytäkirjan sopimuspuolina. Tällaiset järjestöt eivät saa käyttää äänioikeuttaan, jos jäsenvaltiot käyttävät omaa äänioikeuttaan, ja päinvastoin.
25 artikla
Voimaantulo
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona kahdeskymmenes ratifioimis- tai hyväksymiskirja, virallista vahvistamista koskeva asiakirja tai liittymiskirja on talletettu.
2. Valtion tai poliittisen ja/tai taloudellisen yhdentymisjärjestön osalta, joka ratifioi, hyväksyy tai virallisesti vahvistaa tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis- tai hyväksymiskirja tai virallista vahvistamista koskeva asiakirja tai liittymiskirja on talletettu, tämä yleissopimus tulee voimaan yhdeksäntenäkymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona asianomainen valtio tai poliittinen ja/tai taloudellinen yhdentymisjärjestö on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa, virallista vahvistamista koskevan asiakirjansa tai liittymis-kirjansa.
3. Edellä 1 ja 2 kappaleessa tarkoitetuissa tilanteissa poliittisen ja/tai taloudellisen yhdentymisjärjestön tallettamaa asiakirjaa ei lasketa asianomaisen järjestön jäsenvaltioiden tallettamien asiakirjojen lisäksi.
26 artikla
Varaumat ja selitykset
1. Tähän yleissopimukseen ei voi tehdä varaumia eikä poikkeuksia.
2. Tämän artiklan 1 kappale ei estä valtiota tai poliittista ja/tai taloudellista yhdentymisjärjestöä tämän yleissopimuksen allekirjoittamisen, ratifioimisen, hyväksymisen tai virallisen vahvistamisen tai siihen liittymisen yhteydessä antamasta selitystä tai lausuntoa, joka voi olla miten tahansa muotoiltu tai otsikoitu ja jonka tarkoituksena on inter alia, yhdenmukaistaa kyseisen valtion tai järjestön lait ja sääntelyt tämän yleissopimuksen määräysten mukaisiksi, edellyttäen että selityksellä tai lausunnolla ei pyritä poissulkemaan tai muuttamaan tämän yleissopimuksen määräyksistä johtuvia oikeudellisia vaikutuksia asianomaisessa valtiossa.
27 artikla
Irtisanominen
1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen milloin tahansa kolmen vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta asianomaisen sopimuspuolen osalta antamalla tallettajalle kirjallisen irtisanomisilmoituksen.
2. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut irtisanomista koskevan ilmoituksen tai ilmoituksessa mainittuna myöhempänä ajankohtana.
28 artikla
Tallettaja
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri toimii tämän yleissopimuksen ja sen pöytäkirjojen tallettajana.
29 artikla
Todistusvoimaisuus
Tämän yleissopimuksen arabian-, kiinan-, englannin-, ranskan-, venäjän- ja espanjankieliset alkuperäistekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Baselissa 22 päivänä maaliskuuta 1989
Liite I VALVOTTAVIEN JÄTTEIDEN LUOKAT
Jäteluokka alkuperän mukaan
Y1 Sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja klinikoilla syntyvät
sairaanhoidon jätteet
Y2 Lääkkeiden tuotannossa ja valmistamisessa syntyvät
jätteet
Y3 Lääke- ja lääkeainejätteet
Y4 Eliöiden torjuntaan käytettävien aineiden ja
kasviperäisten lääkeaineiden ja niitä sisältävien
valmisteiden tuotannossa, muokkaamisessa ja käytössä
syntyvä jäte
Y5 Puunsuojakemikaalien ja niitä sisältävien valmisteiden
tuotannossa, muokkaamisessa ja käytössä syntyvä jäte
Y6 Orgaanisten liuottimien ja niitä sisältävien
valmisteiden tuotannossa, muokkaamisessa ja käytössä
syntyvä jäte
Y7 Lämpökäsittelyssä ja karkaisussa syntyvä syanideja
sisältävä jäte
Y8 Mineraalipohjaiset jäteöljyt, jotka eivät sovellu
alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa
Y9 Jäteöljy-vesi-, hiilivety-vesi -seokset, emulsiot
Y10 Polykloorattuja bifenyylejä (PCB:t) ja/tai
polykloorattuja terfenyylejä (PCT:t) ja/tai
polybromattuja bifenyylejä (PBB:t) sisältävät tai
niiden saastuttamat jäteaineet ja -esineet
Y11 Tervaa sisältävä jäte, jota syntyy jalostuksessa,
tislauksessa ja muussa pyrolyyttisessä käsittelyssä
Y12 Painovärien, väriaineiden, pigmenttien, maalien,
lakkojen, vernissojen tuotannossa, muokkaamisessa ja
käytössä syntyvä jäte
Y13 Hartsin, lateksin, muovien pehmittimien, liimojen/
sideaineiden tuotannossa, muokkaamisessa ja käytössä
syntyvä jäte
Y14 Tutkimuksessa ja kehitys- tai opetustoiminnassa
syntyvät kemialliset jätteet, joita ei ole tunnistettu
ja/tai jotka ovat uusia ja joiden vaikutuksia ihmiseen
ja/tai ympäristöön ei tunneta
Y15 Räjähdysvaaralliset jätteet, joista ei säädetä muussa
lainsäädännössä
Y16 Kehitteiden ja muiden valokuvauskemikaalien
tuotannossa ja käytössä syntyvä jäte
Y17 Metallien ja muovien pintakäsittelyssä syntyvä jäte
Y18 Teollisuusjätteiden käsittelyssä syntyvät jätteet
Jätteet, jotka sisältävät
Y19 metallikarbonyylejä
Y20 berylliumia; berylliumyhdisteitä
Y21 kuudenarvoisia kromiyhdisteitä
Y22 kupariyhdisteitä
Y23 sinkkiyhdisteitä
Y24 arseenia; arseeniyhdisteitä
Y25 seleeniä; seleeniyhdisteitä
Y26 kadmiumia; kadmiumyhdisteitä
Y27 antimonia; antimoniyhdisteitä
Y28 telluuria; telluuriyhdisteitä
Y29 elohopeaa; elohopeayhdisteitä
Y30 talliumia; talliumyhdisteitä
Y31 lyijyä; lyijy-yhdisteitä
Y32 epäorgaanisia fluoriyhdisteitä, kalsiumfluoridia
lukuunottamatta
Y33 epäorgaanisia syanideja
Y34 happamia liuoksia tai kiinteässä muodossa olevia happoja
Y35 emäksisiä liuoksia tai kiinteässä muodossa olevia emäksiä
Y36 asbestia (pölyä ja kuituja)
Y37 orgaanisia fosforiyhdisteitä
Y38 orgaanisia syanideja
Y39 fenoleja; fenoliyhdisteitä, kloorifenolit mukaanluettuna
Y40 eettereitä
Y41 halogenoituja orgaanisia liuottimia
Y42 orgaanisia liuottimia, halogenoituja liuottimia
lukuunottamatta
Y43 Polyklooratun dibentsofuraanin johdannaisia
Y44 Polyklooratun dibentso-p-dioksiinin johdannaisia
Y45 muita orgaanisia halogeeniyhdisteitä, joihin ei ole
viitattu tässä liitteessä (esim. Y39, Y41, Y42, Y43,
Y44)
Liite II ERITYISTÄ HUOMIOTA VAATIVIEN JÄTTEIDEN LUOKAT
Y46 Kotitalouksista kerätyt jätteet
Y47 Kotitalousjätteiden polttamisessa syntyvät jäämät
Liite III VAARALLISTEN AINEIDEN OMINAISUUDET
YK-Luokka *) Koodi Tunnusmerkit
*) Vastaa vaarallisten aineiden kuljetusta koskeviin Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksiin sisältyvää vaarallisuusluokitusta (ST/SG/AC.10/1/Rev.5, United Nations, New York, 1988).
YK-Luokka *) Koodi Tunnusmerkit
1 H1 Räjähdystarvikkeet
Räjähdysaineella tai räjähdysalttiilla
jätteellä tarkoitetaan kiinteää tai
nestemäistä ainetta tai jätettä (tai
aineiden tai jätteiden seosta) joka
sellaisenaan kemiallisesti reagoimalla
kykenee muodostamaan kaasua, jonka
lämpötila, paine ja muodostumisnopeus
ovat sellaisia, että niistä voi aiheutua
vahinkoa aineen ympäristölle.
3 H3 Palavat nesteet
Palavat nesteet ovat nesteitä,
nesteseoksia, nesteiden ja kiinteiden
aineiden seoksia tai suspensioita
(esimerkiksi maalit, vernissat, lakat
jne., ei kuitenkaan aineet tai jätteet,
jotka on luokiteltu vaarallisiksi muiden
ominaisuuksiensa perusteella), joiden
leimahduspiste on enintään 60,5° C
määritettynä suljetun upokkaan
menetelmällä tai enintään 65,6° C
määritettynä avoimen upokkaan
menetelmällä. (Koska tulokset avoimen
upokkaan ja suljetun upokkaan menetelmillä
eivät ole suoraan vertailukelpoisia ja
jopa samalla menetelmällä saadut
yksittäiset tulokset ovat usein poikkeavia,
säännökset, jotka mahdollistavat
yllämainituista lukuarvoista poikkeamisen,
ovat tämän määritelmän hengen mukaisia.)
4.1 H4.1 Helposti syttyvät kiinteät aineet
Kiinteät aineet tai jätteet,
räjähdystarvikkeiksi luokiteltuja
lukuunottamatta, jotka kuljetus-
olosuhteissa ovat herkästi syttyviä
tai voivat hankauksen johdosta aiheuttaa
palon tai myötävaikuttaa paloon.
4.2 H4.2 Helposti itsestään syttyvät aineet ja
jätteet
Aineet tai jätteet, jotka voivat kuumentua
itsestään normaaleissa kuljetus-
olosuhteissa tai kuumenevat joutuessaan
kosketuksiin ilman kanssa ja voivat syttyä
itsestään.
4.3 H4.3 Aineet ja jätteet, jotka joutuessaan
veden kanssa kosketuksiin kehittävät
palavia kaasuja
Aineet tai jätteet, jotka joutuessaan
kosketuksiin veden kanssa voivat muuttua
itsestään syttyviksi tai kehittää
vaarallisia määriä palavia kaasuja.
5.1 H5.1 Hapettavat aineet
Aineet tai jätteet, jotka saattavat
yleensä happea vapauttamalla aiheuttaa
toisen aineen palamisen tai
myötävaikuttaa siihen, vaikka eivät
välttämättä itse ole palavia.
5.2 H5.2 Orgaaniset peroksidit
Orgaaniset aineet tai jätteet, joilla
on kaksivalenssinen 0-0- (happi-happi-)
rakenne, ovat termisesti epästabiileja
aineita ja voivat hajota itsestään
reaktion ollessa eksoterminen.
6.1 H6.1 Myrkylliset aineet (välitön myrkyllisyys)
Aineet tai jätteet, jotka voivat aiheuttaa
kuoleman tai vakavia vaurioita tai
terveyshaittoja nieltynä, hengitettynä
tai ihon kautta saatuna.
6.2 H6.2 Tartuntavaaralliset aineet
Elinvoimaisia mikro-organismeja tai
niiden myrkkyjä sisältävät aineet tai
jätteet, jotka aiheuttavat tai joiden on
perusteltua syytä olettaa aiheuttavan
sairauksia ihmisille tai eläimille.
8 H8 Syövyttävät aineet
Aineet tai jätteet, jotka kemiallisen
reaktion johdosta aiheuttavat vakavia
vaurioita elävään kudokseen, jonka
kanssa ne ovat kosketuksissa, tai jotka
pakkauksesta ulos vuotaessaan
vahingoittavat tai jopa tuhoavat muita
tavaroita tai kuljetusvälineitä tai
voivat aiheuttaa muuta vahinkoa.
9 H10 Myrkyllisten kaasujen vapautuminen aineen
tai jätteen ollessa kosketuksissa veden
tai ilman kanssa
Aineet tai jätteet, jotka joutuessaan
kosketuksiin veden tai ilman kanssa,
voivat muodostaa vaarallisia määriä
myrkyllisiä kaasuja.
9 H11 Myrkylliset aineet, jotka aiheuttavat
kroonisia tai myöhemmin ilmeneviä
vaikutuksia
Aineet tai jätteet, jotka hengitettyinä
tai nautittuina tai ihon kautta
imeytyneinä voivat aiheuttaa myöhemmin
ilmeneviä tai kroonisia vaikutuksia,
mukaanluettuna syöpää aiheuttavat
vaikutukset.
9 H12 Ympäristölle vaaralliset aineet
Aineet tai jätteet, jotka ympäristöön
joutuessaan aiheuttavat tai voivat
aiheuttaa välittömästi tai myöhemmin
haittaa ympäristölle kertyvyyden ja/tai
eliöille myrkyllisten ominaisuuksien
vuoksi.
9 H13 Aineet, jotka millä tavalla tahansa
käsittelyn jälkeen voivat tuottaa
toista ainetta, esimerkiksi suotovettä,
jolla on jokin edellä mainituista
ominaisuuksista.
Kokeet
Tiettyjen jätetyyppien aiheuttamia mahdollisia vaaroja ei tunneta; kokeita, joilla nämä vaarat voitaisiin kvantitatiivisesti määritellä ei ole olemassa. Jatkotutkimus on välttämätöntä, jotta voitaisiin kehittää menetelmiä tällaisten jätteiden ihmisille ja/tai ympäristölle aiheuttamien mahdollisten vaarojen arvioimiseksi. Puhtaille aineille on kehitetty standardisoituja testejä. Monet maat ovat kehittäneet kansallisia kokeita, joita voidaan soveltaa I liitteessä mainittuihin materiaaleihin sen selvittämiseksi, onko näillä materiaaleilla mitään tässä liitteessä mainituista ominaisuuksista.
Liite IV KÄSITTELYMENETELMÄT
A. MENETELMÄT, JOTKA EIVÄT MAHDOLLISTA JÄTTEIDEN
HYVÄKSIKÄYTTÖÄ, KIERRÄTYSTÄ, TALTEENOTTOA HYVÄKSIKÄYTTÖÄ
VARTEN, VÄLITÖNTÄ UUDELLEENKÄYTTÖÄ TAI VAIHTOEHTOISTA
KÄYTTÖÄ
A osa sisältää kaikki käytännössä esiintyvät
käsittelymenetelmät.
D1 Maahan tai maan pinnalle sijoittaminen (esim.
kaatopaikalle jne.)
D2 Maaperänkäsittely (esim. maaperässä olevien nestemäisten
tai lietemäisten jätteiden biologinen hajottaminen jne.)
D3 Syväpumppaus (esim. jätteiden pumppaaminen kaivoon,
suolapahkuihin tai luontaisesti esiintyviin muodostumiin
jne.)
D4 Sijoittaminen jätealtaisiin (esim. nestemäisten tai
lietemäisten jätteiden sijoittaminen kuoppaan,
lammikkoon tai patoaltaaseen jne.)
D5 Erityisesti rakennetut kaatopaikat (esim. sijoittaminen
vuorattuihin ja katettuihin osastoihin, jotka on
eristetty toisistaan ja luonnonympäristöstä jne.)
D6 Päästäminen veteen, merta lukuunottamatta
D7 Päästäminen mereen, merenpohjaan sijoittaminen mukaan
luettuna
D8 Biologinen, muualla tässä liitteessä määrittelemätön
käsittely, jonka tuloksena syntyvät yhdisteet tai
seokset hävitetään A osassa mainitulla menetelmällä
D9 Fysikaalis-kemiallinen, muualla tässä liitteessä
määrittelemätön käsittely, jonka tuloksena syntyvät
yhdisteet tai seokset hävitetään jollakin A osassa
mainitulla menetelmällä (esim. haihdutus, kuivatus,
pasutus, neutralointi, saostus jne.)
D10 Polttaminen maalla
D11 Polttaminen merellä
D12 Pysyvä varastoiminen (esim. sijoittaminen kaivokseen
säiliöissä jne)
D13 Sekoittaminen ennen jonkin A osassa mainitun menetelmän
käyttämistä
D14 Uudelleen pakkaaminen ennen jonkin A osassa mainitun
menetelmän käyttämistä
D15 Varastoiminen odotettaessa jonkin tai joidenkin A osassa
mainitun menetelmän käyttämistä
B. MENETELMÄT, JOTKA MAHDOLLISTAVAT JÄTTEIDEN HYVÄKSIKÄYTÖN,
KIERRÄTYKSEN, TALTEENOTON UUDELLEENKÄYTTÖÄ VARTEN,
VÄLITTÖMÄN UUDELLEENKÄYTÖN TAI VAIHTOEHTOISEN KÄYTÖN
B osa sisältää kaikki toiminnat, joita käytetään
oikeudellisesti vaarallisiksi jätteiksi määriteltyihin
tai vaarallisina jätteinä pidettyihin materiaaleihin,
joihin muuten olisi käytetty jotain A osassa mainittua
menetelmää
R1 Käyttö polttoaineena (muu kuin pelkkä polttaminen) tai
muu energiantuottamismenetelmä
R2 Liuottimien talteenotto/uudistaminen
R3 Sellaisten orgaanisten aineiden, joita ei käytetä
liuottimina, kierrätys/talteenotto
R4 Metallien ja metalliyhdisteiden kierrätys/talteenotto
R5 Muiden epäorgaanisten aineiden kierrätys/talteenotto
R6 Happojen ja emäksien uudistaminen
R7 Saasteiden torjuntaan käytettyjen ainesosien
hyväksikäyttö
R8 Katalyyttien ainesosien hyväksikäyttö
R9 Käytetyn öljyn uudelleen jalostaminen tai muu jo
käytetyn öljyn uudelleenkäyttö
R10 Maanviljelyä edistävä tai ympäristölle hyödyllinen
maaperäkäsittely
R11 R1-R10 -menetelmien käytössä muodostuneiden
jäännösmateriaalien käyttö
R12 Jätteiden vaihto jonkin menetelmän R1-R11 käyttämistä
varten
R13 Sellaisen materiaalin kertyminen, johon on tarkoitettu
käyttää jotakin B osassa mainittua menetelmää.
Liite V A ILMOITUKSESSA ANNETTAVAT TIEDOT
1. Syy jätteen maastavientiin
2. Jätteen viejä 1)
3. Jätteentuottaja(t) ja syntypaikka 1)
4. Jätteen käsittelijä ja tarkka käsittelypaikka 1)
5. Suunnitellut kuljetusten suorittajat tai heidän
edustajansa, jos ne tiedetään 1)
( 1) Täydellinen nimi ja osoite, puhelinnumero, telex-
tai telefaxnumero sekä yhteyshenkilön nimi, osoite,
puhelinnumero, telex- tai telefaxnumero.)
6. Vientimaa
Toimivaltainen viranomainen 2)
7. Oletetut kauttakulkumaat
Toimivaltainen viranomainen 2)
8. Tuontimaa
Toimivaltainen viranomainen 2)
( 2) Täydellinen nimi ja osoite, puhelinnumero, telex-
tai telefaxnumero)
9. Yleinen tai yksittäistä kuljetusta koskeva ilmoitus
10. Suunniteltu lähetyspäivämäärä/suunnitellut
lähetyspäivämäärät ja ajanjakso, jonka aikana jätettä
viedään sekä ehdotettu kuljetusreitti (mukaan luettuna
tulo- ja lähtöpaikka) 3)
( 3) Jos kysymyksessä on useita lähetyksiä koskeva yleinen
ilmoitus, on ilmoitettava joko jokainen suunniteltu
lähetyspäivämäärä tai, mikäli niitä ei tiedetä,
lähetysten suunniteltu toistumistiheys.)
11. Suunnitellut kuljetustavat (maantie-, rautatie-, meri-,
ilma-, sisävesikuljetus)
12. Vakuutuksiin liittyvät tiedot 4)
( 4) Asiaankuuluvista vakuutusvaatimuksista annettavat
tiedot sekä ilmoitus siitä, miten ne kohdistuvat
viejään, kuljetuksen suorittajaan ja jätteen
käsittelijään.)
13. Jätteen laatu ja fysikaalinen kuvaus mukaan luettuna
Y-numero ja YK-numero sekä sen koostumus 5) samoin kuin
tiedot erityisistä käsittelyvaatimuksista mukaan
luettuna ohjeet onnettomuustilanteiden varalta
( 5) Vaarallisimpien ainesosien laatu ja pitoisuus
ilmaisemalla jätteen myrkyllisyys ja sen aiheuttamat
muut vaarat käsittelyssä.)
14. Suunnitellut pakkaustyypit (esim. irtotavarana,
tynnyreissä, säiliössä)
15. Arvioitu määrä paino-/tilavuusyksikköinä 6)
( 6) Jos kysymyksessä on useita lähetyksiä koskeva yleinen
ilmoitus, on ilmoitettava sekä lähetysten arvioitu
yhteismäärä paino-/tilavuusyksikköinä että jokaisen
yksittäisen lähetyksen arvioitu määrä
paino/tilavuusyksikköinä.)
16. Prosessi, jossa jäte on syntynyt 7)
( 7) Siinä määrin kuin on välttämätöntä vaaran
arvioimiseksi ja ehdotetun käsittelymenetelmän
sopivuuden harkitsemiseksi.)
17. I liitteessä mainituista jätteistä II liitteen
mukaiset luokittelut: vaarallinen ominaisuus, H-numero
ja YK-luokka
18. Käsittelymenetelmä III liitteen mukaan
19. Jätteen tuottajan ja jätteen viejän ilmoitus tietojen
oikeellisuudesta
20. Jätteen käsittelijän jätteen viejälle tai tuottajalle
toimittamat tiedot (mukaan luettuna käsittelylaitoksen
tekninen kuvaus) siitä, mille jätteen käsittelijä on
perustanut arvionsa siitä, ettei ole syytä epäillä,
etteikö jätteiden huolto tapahtuisi ympäristöä
suojelevasti tuontimaan lakien ja määräysten mukaisesti
21. Tiedot viejän ja käsittelijän välisestä sopimuksesta.
Liite V B SIIRTOASIAKIRJASSA ANNETTAVAT TIEDOT
1. Jätteen viejä 1)
2. Jätteen tuottaja(t) ja syntypaikka 1)
3. Jätteen käsittelijä ja tarkka käsittelypaikka 1)
4. Jätteen kuljetuksen suorittaja(t) 1) tai hänen asiamiehensä
( 1) Täydellinen nimi ja osoite, puhelinnumero, telex-
tai telefaxnumero sekä onnettomuustilanteiden varalta
olevan yhteyshenkilön nimi ja osoite, puhelinnumero,
telex- tai telefaxnumero.)
5. Yleistä tai yksittäistä lähetystä koskeva ilmoitus
6. Maan rajan ylittävän siirron aloittamispäivämäärä sekä
jokaisen jätteestä vastuussa olevan henkilön merkitsemä
vastaanottopäivämäärä ja -kuittaus
7. Kuljetustapa (maantie-, rautatie-, sisävesi-, meri-,
ilmakuljetus) vienti-, kauttakulku- tai tuontimaassa,
maahantulo- ja maastapoistumispaikka, jos nämä on määrätty
8. Jätteen yleiskuvaus (olomuoto, YK:n määritelmän mukainen
kuljetusnimi ja luokka, soveltuva YK-numero, Y- ja
H-numerot
9. Tiedot erityiskäsittelyvaatimuksista mukaan luettuna
ohjeet onnettomuustilanteiden varalta
10. Pakkausten tyyppi ja lukumäärä
11. Määrä paino- ja tilavuusyksikköinä
12. Jätteen tuottajan tai viejän ilmoitus tietojen
oikeellisuudesta
13. Jätteen tuottajan tai viejän ilmoitus siitä, etteivät
asianomaisten sopimusvaltioiden toimivaltaiset
viranomaiset vastusta toimenpiteitä.
14. Jätteen käsittelijän antama todistus siitä, että jäte
on vastaanotettu sovitussa käsittelypaikassa, sekä
selvitys jätteen käsittelytavasta sekä arvioidusta
käsittelyajankohdasta.
Mikäli mahdollista, siirtoasiakirjassa vaadittavat
tiedot on liitettävä yhteen kuljetussäännöissä vaadittavan
asiakirjan kanssa. Jos tämä ei ole mahdollista,
siirtoasiakirjan tietojen on täydennettävä kuljetussäännöissä
vaadittuja tietoja eikä toistettava niitä. Siirtoasiakirjasta
on käytävä ilmi, kenen velvollisuutena tietojen antaminen ja
lomakkeiden täyttäminen on.
Liite VI VÄLIMIESMENETTELY
1 artikla
Jollei yleissopimuksen 20 artiklassa mainitusta sopimuksesta muuta johdu, välimiesmenettelyssä on noudatettava tämän liitteen 2-10 artikloita.
2 artikla
Kantaja ilmoittaa sihteeristölle siitä, että osapuolet ovat päättäneet saattaa riidan välimiesoikeuteen 20 artiklan 2 tai 3 kappaleen mukaisesti, ja liittää tähän ilmoitukseen erityisesti ne yleissopimuksen artiklat, joiden tulkintaa tai soveltamista riita koskee. Sihteeristö toimittaa saamansa tiedot edelleen yleissopimuksen sopimuspuolille.
3 artikla
Välimiesoikeuteen kuuluu kolme jäsentä. Kumpikin riidan osapuoli nimittää yhden välimiehen ja nämä kaksi tällä tavoin nimitettyä välimiestä nimittävät yhdessä kolmannen välimiehen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Viimeksimainittu ei saa olla kummankaan riidan osapuolena olevan valtion kansalainen, hänellä ei saa olla vakituista asuinpaikkaa kummankaan riidan osapuolena olevan valtion alueella, hän ei saa olla työsuhteessa kumpaankaan eikä hän saa olla millään muulla tavoin osallisena riidassa.
4 artikla
1. Jos välimiesoikeuden puheenjohtajaa ei ole nimitetty kahden kuukauden kuluessa toisen välimiehen nimittämisestä, Yhdistyneitten Kansakuntien pääsihteeri nimittää hänet kumman tahansa osapuolen pyynnöstä seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
2. Jos riidan osapuoli ei nimitä välimiestä kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta, toinen osapuoli voi ilmoittaa asiasta Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille, joka nimittää välimiesoikeuden puheenjohtajan seuraavan kahden kuukauden kuluessa. Tultuaan nimitetyksi välimiesoikeuden puheenjohtaja pyytää osapuolta, joka ei ole nimittänyt välimiestä, nimittämään tämän kahden kuukauden kuluessa. Tämä ajanjakson jälkeen hän ilmoittaa asiasta Yhdistyneitten Kansakuntien pääsihteerille, joka nimittää välimiehen seuraavan kahden kuukauden kuluessa.
5 artikla
1. Välimiesoikeus tekee päätöksensä kansainvälisen oikeuden ja tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti.
2. Tämän liitteen määräysten mukaisesti muodostetut välimiesoikeudet laativat itse omat menettelytapasääntönsä.
6 artikla
1. Välimiesoikeus tekee sekä menettelyä että sisältöä koskevat päätökset jäsentensä äänten enemmistöllä.
2. Välimiesoikeus voi ryhtyä kaikkiin tarkoituksenmukaisiin toimenpiteisiin tosiseikkojen selvittämiseksi. Toisen osapuolen pyynnöstä se voi suositella välttämättömiä väliaikaisia suojelutoimenpiteitä.
3. Riidan osapuolten on kaikin tarpeellisin keinoin turvattava menettelyn tehokas kulku.
4. Riidan osapuolen poissaolo tai laiminlyönti ei estä menettelyn jatkumista.
7 artikla
Välimiesoikeus voi kuulla vastakanteita, jotka johtuvat välittömästi riidan kohteesta, ja tehdä niiden johdosta päätöksiä.
8 artikla
Riidan osapuolet vastaavat yhtä suurin osuuksin välimiesoikeuden kuluista mukaan lukien jäsenten palkkiot, ellei välimiesoikeus tapauksen erityisten olosuhteiden johdosta toisin päätä. Välimiesoikeus pitää kirjaa kaikista kuluistaan ja antaa kirjanpidostaan loppuselvityksen osapuolille.
9 artikla
Välimiesoikeuden suostumuksella väliintulo-oikeus on jokaisella sopimuspuolella, jolla on riidan kohteeseen oikeudellinen intressi johon tapauksessa annettava tuomio voi vaikuttaa.
10 artikla
1. Välimiesoikeus antaa päätöksensä viiden kuukauden kuluessa perustamisestaan, ellei se katso tarpeelliseksi pidentää määräaikaa. Pidennyksen ei tulisi olla viittä kuukautta pitempi.
2. Välimiesoikeuden päätökseen liitetään perustelu. Päätös on riidan osapuoliin nähden lopullinen ja sitova.
3. Jos osapuolille tulee riitaa tuomion tulkinnasta tai täytäntöönpanosta, kumpi tahansa osapuoli voi alistaa riidan päätöksen tehneen välimiesoikeuden ratkaistavaksi tai ellei tämä voi sitä ratkaista, viedä riidan toiseen välimiesoikeuteen, joka on perustettu tätä tarkoitusta varten ja samalla tavalla kuin asian ratkaissut välimiesoikeus.