Asetus Suomen, Norjan ja Ruotsin välisen Pohjoiskalotin koulutussäätiön perustamista koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Tukholmassa 21 päivänä joulukuuta 1990 tehty Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen sopimus Pohjoiskalotin koulutussäätiön perustamisesta, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 31 päivänä lokakuuta 1991 ja jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 21 päivänä marraskuuta 1991 ja jonka hyväksymisestä on 26 päivänä marraskuuta 1991 ilmoitettu Ruotsin ulkoasiainministeriölle, tulee voimaan 26 päivänä joulukuuta 1991 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 26 päivänä joulukuuta 1991.
Suomen, Norjan ja Ruotsin välinen SOPIMUS Pohjoiskalotin koulutussäätiön perustamisesta
Suomen, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jotka vuonna 1971 sopivat Pohjoiskalotin ammattikurssikeskuksen perustamisesta Övertorneån kuntaan ovat sopineet seuraavaa:
1 artikla
Perustetaan ruotsalainen säätiö, jonka nimi on "Pohjoiskalotin koulutussäätiö". Säätiön kotipaikka on Övertorneån kunnassa, ja sen on määrätystä päivämäärästä lukien järjestettävä ja kehitettävä työvoimapoliittista aikuiskoulutusta etupäässä Suomen, Norjan ja Ruotsin pohjoisimpien osien tarpeita silmällä pitäen. Säätiöllä on oikeus myydä myös muita koulutustoimintaan liittyviä palveluja ja tuotteita.
Säätiön on työskenneltävä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi, ja opetus on järjestettävä siten, että sitä voi seurata opiskelija, joka hallitsee suomen, norjan tai ruotsin kielen.
2 artikla
Säätiön toiminta rahoitetaan pääasiassa kursseista ja toimeksiannoista saatavin tuotoin. Säätiö ei pyri toiminnallaan tuottamaan voittoa. Ylijäämä voidaan käyttää seuraavien toimintavuosien mahdollisen alijäämän kattamiseen tai siirtää muuhun toimintaan.
3 artikla
Ruotsin valtio sitoutuu tällä sopimuksella tukemaan säätiön toimintaa vuonna 1991 seitsemän, vuonna 1992 kuuden ja vuonna 1993 viiden miljoonan kruunun vuotuisella määrärahalla. Määräraha voidaan käyttää henkilöstön kehittämiseen, markkinointiin sekä säätiön oppilassosiaaliseen toimintaan.
Kysymystä siitä, jatkaako Ruotsi tämän jälkeen tuen maksamista käsitellään siinä yhteydessä, kun työmarkkinakysymyksistä vastaavat ministerit säätiön kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen arvioivat sopimuksen toteutumista.
4 artikla
Säätiön toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu kaksi jäsentä Suomesta, kaksi jäsentä Norjasta ja kaksi jäsentä Ruotsista. Kullekin jäsenelle valitaan myös varajäsen. Toimikausi on kaksi vuotta.
5 artikla
Säätiön juoksevasta toiminnasta vastaa johtaja, jonka säätiön hallitus nimittää. Johtaja palkataan nelivuotiskaudeksi. Johtajaksi pyritään valitsemaan henkilö, joka on eri maan kansalainen kuin viran kaksi edellistä haltijaa.
6 artikla
Kolme maata maksavat opiskelijoittensa kursseille osallistumisesta aiheutuvat todelliset kustannukset. Kutakin uutta toimintavuotta varten maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen tietyn vuotuisen koulutuspaikkamäärän ostamisesta. Sovittujen vuotuisten koulutuspaikkojen osalta maiden on maksettava säätiölle ennakkoa vuosineljänneksittäin vähintään yksi neljäsosa sopimuksen mukaisesta määrästä. Tämän lisäksi maat voivat vuoden mittaan sopia säätiön kanssa erilliskurssien ostamisesta.
Säätiön kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana Suomi sitoutuu ostamaan säätiöltä vuosittain 60, Norja 100 ja Ruotsi 140 vuotuista koulutuspaikkaa.
7 artikla
Kolme maata maksavat opiskelijoittensa todelliset asumiskustannukset. Kutakin toimintavuotta varten maat tekevät säätiön kanssa sopimuksen säätiön opiskelijoiden käyttöön varaamien asuntojen vuokraamisesta. Maiden on maksettava säätiölle vuosineljänneksittäin ennakkona sovitut asumiskustannukset.
8 artikla
Säätiön järjestämään työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opiskelijoiden, joiden valitsemisesta kansalliset työvoimaviranomaiset päättävät, on saatava asianomaisen maan työvoimaviranomaisen määräämät etuudet. Nämä etuudet maksaa kotimaan viranomainen.
9 artikla
Säätiön palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan samoja palkkaus- ja työsuhteen ehtoja sekä työoloja koskevia sääntöjä kuin Ruotsin työmarkkinakoulutusjärjestelmän palveluksessa oleviin.
Lisäksi heille on maksettava pääasiassa samojen sääntöjen nojalla niitä lisiä, joita pohjoismaisten laitosten palveluksessa oleville maksetaan.
Kussakin pohjoismaassa on myös laadittava määräykset, joiden mukaan säätiön palveluksessaoloajaksi myönnetään virkavapautta, sekä määräykset siitä miten tuo palvelus luetaan eläkkeeseen oikeuttavaksi ajaksi.
10 artikla
Otettaessa kouluttajia säätiön palvelukseen on pyrittävä Suomen, Norjan ja Ruotsin välillä näiden maiden opiskelijoiden määrää vastaavaan jakaumaan.
11 artikla
Työmarkkinakysymyksistä vastaavat ministerit seuraavat säätiön toimintaa ja tekevät aloitteen tämän sopimuksen mahdollisesta muuttamisesta säätiön kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen.
12 artikla
Tämä sopimus tulee Norjan ja Ruotsin osalta voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991. Suomen osalta se tulee voimaan kolmenkymmenen päivänä kuluttua siitä, kun Suomi on ilmoittanut Ruotsin ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä. Tällä sopimuksella kumotaan 20 päivänä joulukuuta 1974 tehty sopimus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen ja lisäyksineen.
13 artikla
Sopimuksen oltua voimassa vuoden osapuoli voi irtisanoa sen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Ruotsin ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille osapuolille sellaisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällöstä.
Jos jokin osapuoli irtisanoo sopimuksen, se lakkaa olemasta voimassa vuoden kuluttua siitä päivästä, jona Ruotsin ulkoministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen. Työmarkkinakysymyksistä vastaavien ministereiden on irtisanomisen tapahduttua tehtävä aloite säätiön toiminnan jatkamista koskevista neuvotteluista.
14 artikla
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Ruotsin ulkoministeriöön, joka toimittaa siitä muille osapuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.
Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Tukholmassa 21 päivänä joulukuuta 1990 yhtenä suomen-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.