44/1991

Euroopan sosiaalinen PERUSKIRJA

Tämän peruskirjan allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä,

pitävät mielessään, että Euroopan neuvoston pyrkimyksenä on luoda kiinteämmät yhteydet jäsenvaltioidensa välille niiden ihanteiden ja periaatteiden turvaamiseksi ja toteuttamiseksi, jotka muodostavat niiden yhteisen perinnön, sekä niiden taloudellisen ja sosiaalisen edistyksen helpottamiseksi, etenkin pitämällä yllä ja kehittämällä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia,

katsovat, että Euroopan neuvoston jäsenvaltiot ovat sopineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi Roomassa 4 päivänä marraskuuta 1950 allekirjoitetun eurooppalaisen yleissopimuksen ja sen Pariisissa 20 päivänä maaliskuuta 1952 allekirjoitetun lisäpöytäkirjan mukaisesti niissä määriteltyjen kansalaisoikeuksien sekä poliittisten oikeuksien ja vapauksien turvaamisesta väestöilleen,

katsovat, että sosiaaliset oikeudet on taattava ilman rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, uskontoon, poliittiseen katsomukseen, kansalliseen syntyperään tai sosiaaliseen alkuperään perustuvaa syrjintää,

ovat päättäneet pyrkiä kaikin keinoin yhdessä niin kaupungeissa kuin maaseudulla asuvan väestönsä elintason parantamiseen ja niiden sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitukseen soveltuvien instituutioiden ja toimien avulla, ja

ovat sopineet seuraavasta:

I osa

Sopimuspuolet hyväksyvät toimintansa tavoitteeksi, johon ne pyrkivät kaikin sopivin keinoin niin kansallisella kuin kansainvälisellä tasolla, sellaisten olosuhteiden luomisen, joissa seuraavat oikeudet ja periaatteet ovat tehokkaalla tavalla toteutettavissa:

1. Jokaisella tulee olla mahdollisuus ansaita elantonsa itse vapaasti valitsemassaan ammatissa.

2. Kaikilla työntekijöillä on oikeus oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin.

3. Kaikilla työntekijöillä on oikeus turvallisiin ja terveellisiin työolosuhteisiin.

4. Kaikilla työntekijöillä on oikeus kohtuulliseen palkkaan, joka on riittävä turvaamaan tyydyttävän elintason heille ja heidän perheilleen.

5. Kaikilla työntekijöillä ja työnantajilla on oikeus järjestäytyä kansallisiin tai kansainvälisiin järjestöihin taloudellisten ja sosiaalisten etujensa turvaamiseksi.

6. Kaikilla työntekijöillä ja työnantajilla on oikeus työehtosopimusten tekemiseen.

7. Lapsilla ja nuorilla on oikeus erityiseen suojeluun niitä fyysisiä ja moraalisia vaaroja vastaan, joille he joutuvat alttiiksi.

8. Naispuolisilla työntekijöillä on raskauden ja synnyttämisen yhteydessä ja tarpeen vaatiessa muulloinkin oikeus erityiseen työsuojeluun.

9. Jokaisella on oikeus asianmukaiseen ammatinvalinnanohjaukseen, jonka tarkoituksena on auttaa asianomaista valitsemaan henkilökohtaisiin taipumuksiinsa ja kiinnostuksiinsa soveltuva ammatti.

10. Jokaisella on oikeus asianmukaiseen ammatilliseen koulutukseen.

11. Jokaisella on oikeus käyttää hyväkseen kaikkia toimenpiteitä, joiden avulla hän voi saavuttaa parhaan mahdollisen terveydentilan.

12. Kaikilla työntekijöillä ja heidän huollettavillaan on oikeus sosiaaliturvaan.

13. Jokainen, jolta puuttuvat riittävät varat, on oikeutettu saamaan sosiaali- ja lääkintäapua.

14. Jokaisella on oikeus käyttää sosiaalihuollon palveluja.

15. Vammaisilla on oikeus ammatilliseen koulutukseen, kuntoutukseen ja uudelleen työllistämiseen vamman alkuperästä ja laadusta riippumatta.

16. Yhteiskunnan perusyksikkönä perheellä on oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun sen täysipainoisen kehityksen turvaamiseksi.

17. Äideillä ja lapsilla on siviilisäädystä ja perhesuhteista riippumatta oikeus asianmukaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen suojeluun.

18. Sopimuspuolten kansalaisilla on oikeus olla ansiotyössä toisen sopimuspuolen alueella samoilla ehdoilla kuin viimeksi mainitun maan kansalaisilla edellyttäen, etteivät pakottavat taloudelliset tai sosiaaliset syyt aiheuta tälle oikeudelle rajoituksia.

19. Siirtotyöläisillä, jotka ovat sopimuspuolen kansalaisia samoin kuin heidän perheenjäsenillään, on oikeus suojeluun ja tukeen toisen sopimuspuolen alueella.

II osa

Sopimuspuolet sitoutuvat sen mukaan kuin III osassa tarkemmin määrätään pitämään seuraavissa artikloissa ja kappaleissa mainittuja velvoitteita itseään sitovina:

1 artikla
Oikeus työhön

Toteuttaakseen oikeuden työhön tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. pitämään mahdollisimman korkean ja vakaan työllisyysasteen saavuttamista ja ylläpitämistä yhtenä ensisijaisista tavoitteistaan ja velvollisuuksistaan tarkoituksena täystyöllisyyden saavuttaminen,

2. suojelemaan tehokkaasti työntekijän oikeutta ansaita elantonsa vapaasti valitsemassaan ammatissa,

3. tarjoamaan kaikille työntekijöille maksuttomat työnvälityspalvelut,

4. tarjoamaan tai edistämään asianmukaista ammatinvalinnanohjausta, ammatillista koulutusta ja kuntoutusta.

2 artikla
Oikeus oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin

Toteuttaakseen oikeuden oikeudenmukaisiin työsuhteen ehtoihin tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. määräämään kohtuullisista päivittäisistä ja viikottaisista työajoista ja siitä, että työviikkoa lyhennetään vähitellen siinä määrin kuin tuotannon kasvu ja muut asiaan vaikuttavat tekijät sallivat,

2. määräämään palkallisista yleisistä juhlapäivistä,

3. määräämään vähintään kahden viikon palkallisesta vuosilomasta,

4. määräämään että säädetyissä vaarallisissa tai terveydelle haitallisissa ammateissa työskenteleville työntekijöille myönnetään ylimääräistä palkallista lomaa tai lyhennetty työaika,

5. varmistamaan viikottaisen levon, joka mikäli mahdollista on samaan aikaan kuin kyseisessä maassa tai kyseisellä alueella perinteisesti tai tavanmukaisesti tunnustettu lepopäivä.

3 artikla
Oikeus turvallisiin ja terveellisiin työolosuhteisiin

Toteuttaakseen oikeuden turvallisiin ja tervellisiin työolosuhteisiin tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. laatimaan turvallisuus- ja terveysmääräyksiä,

2. valvomaan näiden määräysten täytäntöönpanoa,

3. asianmukaisella tavalla neuvottelemaan työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa työturvallisuuden ja työterveyden parantamiseen tähtäävistä toimenpiteistä.

4 artikla
Oikeus kohtuulliseen palkkaan

Toteuttaakseen oikeuden kohtuulliseen palkkaan tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. tunnustamaan työntekijöiden oikeuden sellaiseen palkkaan, joka turvaa tyydyttävän elintason heille ja heidän perheilleen,

2. myöntämään, että työntekijöillä on oikeus ylityöstä maksettavaan korotettuun palkkaan erityistapauksia koskevia poikkeuksia lukuunottamatta,

3. myöntämään, että miehillä ja naisilla on oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä,

4. myöntämään, että kaikilla työntekijöillä on oikeus kohtuulliseen työsuhteen irtisanomisaikaan,

5. sallimaan palkanpidätykset ainoastaan niillä ehdoilla ja siinä laajuudessa kuin kansallisissa laeissa tai määräyksissä säädetään tai työehtosopimuksissa tai välitystuomioilla määrätään.

Nämä oikeudet tulee turvata vapaasti tehdyillä työehtosopimuksilla, säädetyllä palkkojen määräämismenettelyllä tai muulla kansallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla.

5 artikla
Järjestäytymisoikeus

Turvatakseen ja edistääkseen työntekijöiden ja työnantajien oikeutta muodostaa paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä järjestöjä taloudellisten ja sosiaalisten etujensa suojelemiseksi sekä oikeutta liittyä näihin järjestöihin, sopimuspuolet takaavat, ettei kansallista lainsäädäntöä laadita sellaiseksi tai sitä sovelleta tavalla, joka loukkaisi tätä oikeutta. Kansallisilla laeilla tai muilla säädöksillä tulee määrätä, missä laajuudessa tämän artiklan sisältämiä takeita sovelletaan poliisivoimiin. Samoin kansallisilla laeilla tai säädöksillä tulee määrätä periaate, jonka mukaan näitä takeita sovelletaan puolustusvoimien jäseniin, ja missä laajuudessa niitä sovelletaan tähän ryhmään kuuluviin henkilöihin.

6 artikla
Kollektiivinen neuvotteluoikeus

Turvatakseen oikeuden työehtosopimusten tekemiseen sopimuspuolet sitoutuvat:

1. edistämään työntekijöiden ja työnantajien välisiä yhteisiä neuvotteluja,

2. edistämään, silloin kun se on tarpeellista ja asianmukaista, työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tai työnantajien ja työntekijäjärjestöjen välistä vapaaehtoista neuvottelujärjestelmää, jotta työsuhteen ehdot määritettäisiin työehtosopimuksilla,

3. edistämään asianmukaisen sovittelumenettelyn ja vapaaehtoisen välitysmenettelyn luomista ja käyttöä työriitojen selvittämisessä,

ja tunnustamaan:

4. työntekijöiden ja työnantajien oikeuden ryhtyä yhteistoimiin, kuten lakkoon eturistiriitojen sattuessa, edellyttäen ettei voimassa olevista työehtosopimusten velvoitteista muuta seuraa.

7 artikla
Lasten ja nuorten oikeus suojeluun

Turvatakseen sen, että lasten ja nuorten oikeus suojeluun toteutuisi tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. määräämään, että vähimmäisikäraja työhönottoa varten on 15 vuotta; poikkeuksen voivat muodostaa erikseen määritetyt kevyet työt, joista ei koidu vahinkoa lasten terveydelle, moraalille eikä koulutukselle,

2. määräämään korkeamman vähimmäisikärajan työhönottoa varten silloin, kun kysymyksessä ovat erikseen määritetyt vaarallisina tai epäterveellisinä pidetyt työt,

3. määräämään, ettei oppivelvollisuuden alaisina olevia henkilöitä saa ottaa sellaiseen työhön, joka estäisi heitä hyödyntämästä täysipainoisesti koulutustaan,

4. määräämään alle 16-vuotiaiden työajan rajoitettavaksi heidän kehityksensä ja etenkin heidän ammatillisen koulutuksen tarpeensa edellyttämällä tavalla,

5. tunnustamaan nuorten työntekijöiden ja harjoittelijoiden oikeuden kohtuulliseen palkkaan tai muihin tarkoituksenmukaisiin korvauksiin,

6. määräämään, että nuorten henkilöiden normaalin työajan puitteissa ammatilliseen koulutukseen työnantajan suostumuksella käyttämä aika luetaan työpäivään kuuluvaksi,

7. määräämään, että alle 18-vuotiaat työntekijät ovat oikeutettuja vähintään kolmen viikon palkalliseen vuosilomaan,

8. määräämään, ettei alle 18-vuotiaita henkilöitä saa käyttää yötyössä lukuun ottamatta tiettyjä, kansallisten lakien tai säädösten määrittämiä ammatteja,

9. määräämään, että alle 18-vuotiaat henkilöt, jotka tekevät sellaisia töitä, joista säännellään kansallisissa laeissa tai säädöksissä, käyvät säännöllisesti lääkärintarkastuksissa,

10. turvaamaan erityisen suojelun niitä fyysisiä tai moraalisia vaaroja vastaan, joille lapset ja nuoret ovat alttiina, ja etenkin sellaisia vaaroja vastaan, jotka välittömästi tai välillisesti aiheutuvat heidän työstään.

8 artikla
Naispuolisten työntekijöiden oikeus suojeluun

Turvatakseen sen, että naispuolisten työntekijöiden oikeus suojeluun toteutuisi tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. järjestämään naisille vapaata ennen ja jälkeen synnytyksen yhteensä vähintään 12 viikon ajaksi joko palkallisen loman, riittävien sosiaaliturvaetuuksien tai julkisista varoista saatujen etuuksien avulla,

2. pitämään laittomana sitä, jos työnantaja irtisanoo naisen tämän ollessa äitiyslomalla tai sellaisena ajankohtana, että irtisanomisaika päättyisi tällaisen poissaolon aikana,

3. määräämään, että imettävät äidit ovat oikeutettuja riittävään vapaaseen tätä tarkoitusta varten,

4. a) säätelemään naisten yötyötä teollisuudessa,

b) kieltämään naispuolisen työvoiman käytön maanalaisessa kaivostoiminnassa ja asianmukaisesti kaikessa muussa työssä, joka vaarallisuutensa, epäterveellisyytensä tai rasittavuutensa vuoksi on heille sopimatonta.

9 artikla
Oikeus ammatinvalinnanohjaukseen

Turvatakseen sen, että oikeus ammatinvalinnanohjaukseen toteutuisi tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat tarpeen vaatiessa järjestämään ja edistämään palveluja, joiden tarkoituksena on auttaa kaikkia, myös vammaisia, ratkaisemaan ammatinvalintaan ja ammatissa etenemiseen liittyviä ongelmia ottaen huomioon asianomaisen yksilölliset luonteenpiirteet suhteessa tarjolla oleviin työtilaisuuksiin; tämän palvelun tulisi olla maksutonta ja sitä tulisi olla tarjolla sekä nuorille, myös koululaisille, että aikuisille.

10 artikla
Oikeus ammatilliseen koulutukseen

Toteuttaakseen oikeuden ammatilliseen koulutukseen tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat:

1. tarvittaessa järjestämään ja edistämään ammatillista koulutusta kaikille, myös vammaisille, yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa sekä tarjoamaan mahdollisuudet päästä korkeampaan ammatilliseen ja yliopistokoulutukseen yksinomaan yksilön soveltuvuuden perusteella,

2. järjestämään ja edistämään harjoittelijajärjestelmää ja muita järjestelyjä nuorten poikien ja tyttöjen kouluttamiseksi eri työpaikoissa,

3. tarvittaessa järjestämään ja edistämään

a) sopivia ja helposti saatavilla olevia koulutusmahdollisuuksia aikuisille työntekijöille,

b) erityisiä, teknisen kehityksen tai muiden työelämässä tapahtuvien uusien suuntauksien edellyttämiä uudelleenkoulutusmahdollisuuksia aikuisille työntekijöille,

4. rohkaisemaan järjestettyjen mahdollisuuksien täysipainoista hyväksikäyttöä asianmukaisin toimenpitein, esimerkiksi

a) vähentämällä kaikkia maksuja tai poistamalla ne,

b) myöntämällä taloudellista tukea sopivissa tapauksissa,

c) sisällyttämällä normaaliin työaikaan se aika, jonka työntekijä käyttää lisäkoulutukseen työnantajan pyynnöstä työsuhteen aikana

d) varmistamalla sopivan valvonnan avulla ja yhteistyössä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kanssa, että harjoittelijajärjestelmä ja muu nuorille työntekijöille järjestetty koulutus on tehokasta ja että kaikki nuoret työntekijät saavat riittävän suojelun.

11 artikla
Oikeus terveyden suojeluun

Toteuttaakseen oikeuden terveyden suojeluun tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet ryhtyvät, joko suoraan tai yhteistyössä julkisten tai yksityisten järjestöjen kanssa, ryhtymään asianmukaisiin toimiin, jotta muun muassa

1. terveyttä heikentävät syyt poistetaan mahdollisimman laajalti,

2. neuvontapalveluja ja valistusta järjestetään terveyden edistämiseksi ja rohkaistaan henkilökohtaisen vastuun ottamista terveyttä koskevissa asioissa,

3. kulkutauteja, kansantauteja ja muita sairauksia ehkäistään niin laajalti kuin mahdollista.

12 artikla
Oikeus sosiaaliturvaan

Toteuttaakseen oikeuden sosiaaliturvaan tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. luomaan sosiaaliturvajärjestelmän ja pitämään sitä yllä,

2. pitämään sosiaaliturvajärjestelmänsä tyydyttävällä, vähintään Kansainvälisen työjärjestön sosiaaliturvan vähimmäistasoa koskevan yleissopimuksen (nro 102) edellyttämällä tasolla,

3. pyrkimään asteittain nostamaan sosiaaliturvajärjestelmänsä korkeammalle tasolle,

4. ryhtymään toimenpiteisiin tekemällä sopivia kahdenvälisiä ja monenvälisiä sopimuksia tai muilla keinoin, tällaisten sopimusten sallimilla ehdoilla, varmistaakseen:

a) muiden sopimusvaltioiden kansalaisten tasavertaisen kohtelun sopimusvaltion omien kansalaisten kanssa sosiaaliturvaoikeuksien osalta samoin kuin sosiaaliturvalainsäädännöstä johtuvien etuuksien säilymisen, missä tahansa vakuutetut henkilöt liikkuvat sopimusvaltioiden alueiden välillä,

b) sosiaaliturvaoikeuksien myöntäminen, säilyttäminen ja jatkaminen esimerkiksi laskemalla yhteen kunkin sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti loppuun suoritetut vakuutus- tai työskentelyjaksot.

13 artikla
Oikeus sosiaali- ja lääkintäapuun

Toteuttaakseen oikeuden sosiaali- ja lääkintäapuun tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. varmistamaan, että jokaiselle henkilölle, jolta puuttuvat riittävät varat ja joka ei pysty hankkimaan tällaisia varoja omin avuin tai muista lähteistä etenkin sosiaaliturvajärjestelmän tarjoamista etuuksista, turvataan riittävää apua ja sairaustapauksissa kyseisen tilan vaatimaa hoitoa,

2. varmistamaan, että tällaista apua saavat henkilöt eivät tästä syystä joudu kokemaan poliittisten tai sosiaalisten oikeuksiensa supistamista,

3. määräämään, että jokainen voi saada tarvitsemaansa neuvontaa ja henkilökohtaista apua joko sopivien julkisten tai yksityisten palvelujen kautta, jotta ehkäistäisiin asianomaisen tai hänen perheensä joutuminen hätään tai tällaisen tilanteen poistamiseksi tai lievittämiseksi.

4. soveltamaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdassa mainittuja määräyksiä tasavertaisesti omiin kansalaisiinsa ja muiden sopimusvaltioiden kansalaisiin, jotka laillisesti oleskelevat niiden alueella, Pariisissa 11 joulukuuta 1953 allekirjoitetun, sosiaali- ja lääkintäapua koskevan Euroopan yleissopimuksen asettamien velvoitteiden mukaisesti.

14 artikla
Oikeus käyttää sosiaalipalveluja

Toteuttaakseen oikeuden käyttää sosiaalipalveluja tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. edistämään ja järjestämään palveluja, jotka sosiaalityön menetelmiä käyttäen osaltaan edistävät yhteisössä sekä yksilöiden että ryhmien hyvinvointia ja kehitystä sekä näiden sopeutumista sosiaaliseen ympäristöönsä,

2. rohkaisemaan yksilöiden sekä vapaaehtois- ja muiden järjestöjen osallistumista tällaisten palvelujen järjestämiseen ja ylläpitämiseen.

15 artikla
Fyysisesti tai psyykkisesti vammaisten oikeus ammatilliseen koulutukseen, kuntoutukseen ja yhteiskunnalliseen jälleensopeutumiseen

Toteuttaakseen fyysisesti tai psyykkisesti vammaisten oikeuden ammatilliseen koulutukseen, kuntoutukseen ja yhteiskunnalliseen jälleensopeutumiseen toteutuisi tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin järjestääkseen vammaisille koulutusmahdollisuudet ja tarvittaessa perustamaan julkisia tai yksityisiä erityislaitoksia,

2. ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin vammaisten sijoittamiseksi työelämään muun muassa perustamalla työnvälityspalveluja, luomalla mahdollisuuksia suojatyöhön sekä rohkaisemalla työnantajia ottamaan palvelukseensa vammaisia.

16 artikla
Perheen oikeus sosiaaliseen, oikeudelliseen ja taloudelliseen suojeluun

Turvatakseen yhteiskunnan perusyksikön, perheen, täysipainoisen kehityksen välttämättömät edellytykset, sopimuspuolet sitoutuvat edistämään perhe-elämän taloudellista, oikeudellista ja sosiaalista suojelua sosiaalisin ja perhe-etuuksin, verotuksellisin järjestelyin, perheasuntojen rakentamista edistämällä, nuorille perheille myönnetyillä etuuksilla ja muilla asianmukaisilla keinoilla.

17 artikla
Äitien ja lasten oikeus sosiaaliseen ja taloudelliseen suojeluun

Toteuttaakseen äitien ja lasten oikeuden sosiaaliseen ja taloudelliseen suojeluun tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin ja tarpeellisiin toimenpiteisiin kuten perustamaan ja ylläpitämään asianmukaisia laitoksia ja palveluja.

18 artikla
Oikeus olla ansiotyössä toisen sopimuspuolen alueella

Toteuttaakseen oikeuden olla ansiotyössä toisen sopimuspuolen alueella tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. soveltamaan voimassa olevia säännöksiä vapaamielisessä hengessä,

2. yksinkertaistamaan käytössä olevia muodollisuuksia sekä vähentämään tai poistamaan ulkomaalaisten työntekijöiden tai heidän työnantajiensa maksettaviksi lankeavia leima- ja muita maksuja,

3. yksittäisesti tai yhdessä lieventämään ulkomaalaisten työntekijöiden työhönottoa koskevia säännöksiä,

ja tunnustamaan

4. kansalaistensa oikeuden lähteä maasta ryhtyäkseen ansiotyöhön toisen sopimusvaltion alueella.

19 artikla
Siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeus suojeluun ja apuun

Toteuttaakseen siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuden suojeluun ja apuun jonkin toisen sopimuspuolen alueella tehokkaalla tavalla, sopimuspuolet sitoutuvat

1. järjestämään riittäviä ja maksuttomia palveluja tai huolehtimaan siitä, että näitä palveluja järjestetään tällaisten työntekijöiden avustamiseksi, erityisesti täsmällisten tietojen tarjoamiseksi, ja ryhtymään kansallisten lakien ja säännösten rajoissa kaikkiin asianmukaisiin toimiin maastamuuttoa ja maahanmuuttoa koskevan harhaanjohtavan propagandan torjumiseksi,

2. ryhtymään oman toimivaltansa puitteissa asianmukaisiin toimiin helpottaakseen tällaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä lähtöä, matkaa ja vastaanottoa sekä oman toimivaltansa puitteissa järjestämään tarvittavat terveys- ja lääkintäpalvelut sekä hyvät hygieeniset olosuhteet matkan aikana,

3. tarvittaessa edistämään asianmukaisella tavalla julkisten ja yksityisten sosiaalipalvelujen välistä yhteistyötä maissa, joista ja joihin muutetaan,

4. turvaamaan sellainen kohtelu kyseisille työntekijöille, jotka laillisesti oleskelevat niiden alueilla, mikäli tällaiset asiat ovat lailla tai määräyksillä säänneltyjä tai hallintoviranomaisten valvonnan alaisia, joka ei ole epäedullisempi kuin niiden omien kansalaisten saama kohtelu seuraavien asioiden osalta:

a) palkkaus sekä työsuhteen ehdot ja työolosuhteet,

b) ammattiliittojen jäsenyys ja oikeus päästä osalliseksi työehtosopimusten tuomista etuisuuksista,

c) asunto-olosuhteet,

5. turvaamaan sellaisille niiden alueella laillisesti oleskeleville työntekijöille, kohtelun, joka ei ole epäedullisempi kuin niiden omien kansalaisten saama kohtelu niiden työsuhteeseen liittyvien verojen tai maksujen osalta, jotka peritään työntekijöiltä,

6. helpottamaan mahdollisimman suuressa määrin sellaisen ulkomaalaisen työntekijän perheen yhdistymistä, jonka on sallittu asettua alueelle,

7. turvaamaan kyseisille niiden alueella laillisesti oleskeleville työntekijöille kohtelun, joka ei ole epäedullisempi kuin niiden omien kansalaisten kohtelu tässä artiklassa mainittuja asioita koskevissa oikeudenkäyntimenettelyissä,

8. turvaamaan, ettei kyseisiä niiden alueella laillisesti oleskelevia työntekijöitä karkoteta, elleivät he vaaranna kansallista turvallisuutta tai loukkaa yleistä etua tai moraalia,

9. sallimaan laissa säädetyissä rajoissa kyseisten työntekijöiden ansioista tai säästöistä sellaisten osien siirto kuin he itse haluavat,

10. soveltuvin osin ulottamaan tässä artiklassa esitetyn suojan ja avun koskemaan siirtolaisia, jotka ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia.

III OSA

20 artikla
Sitoumukset

1. Kukin sopimuspuoli sitoutuu

a) pitämään tämän peruskirjan I osaa niiden tavoitteiden julistuksena, joihin ne pyrkivät kaikin asianmukaisin keinoin, kuten kyseisen osan johdannossa on määrätty,

b) pitämään itseään sitovina ainakin viittä tämän peruskirjan II osan seuraavista artikloista: 1, 5, 6, 12, 13, 16 ja 19 artikla,

c) pitämään b kohdan mukaisesti valitsemiensa artikloiden lisäksi itseään sitovina tämän peruskirjan II osasta valitsemiaan artikloita tai kohtia, joiden kokonaislukumäärä ei kuitenkaan saa alittaa 10 artiklaa tai 45 kohtaa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen b ja c kohdan mukaisesti valituista artikloista tai kappaleista on ilmoitettava Euroopan neuvoston pääsihteerille samalla kun asianomainen sopimuspuoli tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

3. Jokainen sopimuspuoli voi myöhemmin selittää pääsihteerille annettavalla ilmoituksella, että se pitää itseään sitovina muita peruskirjan II osan artikloja tai kappaleita, joita se ei ole aikaisemmin hyväksynyt tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti. Tällaisia myöhemmin tehtyjä sitoumuksia pidetään ratifioinnin tai hyväksymisen erottamattomana osana ja niillä on sama vaikutus kolmannestakymmenennestä päivästä ilmoituksen jättämispäivästä lukien.

4. Pääsihteeri antaa kaikille allekirjoittaja- hallituksille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle tiedon kaikista peruskirjan tämän osan mukaisesti vastaanottamistaan ilmoituksista.

5. Kukin sopimuspuoli ylläpitää kansallisten olosuhteiden mukaista ammattien tarkastusta.

IV OSA

21 artikla
Hyväksyttyjä määräyksiä koskevat raportit

Sopimuspuolet lähettävät kahden vuoden välein Euroopan neuvoston pääsihteerille hyväksymiensä peruskirjan II osan määräysten soveltamista koskevan raportin ministerikomitean määräämässä muodossa.

22 artikla
Raportit niistä määräyksistä, joita ei ole hyväksytty

Sopimuspuolet lähettävät sopivin väliajoin ministerikomitean määräysten mukaisesti pääsihteerille raportit, jotka liittyvät niihin peruskirjan II osan määräyksiin, joita ne eivät ole hyväksyneet niiden ratifioimis- tai hyväksymisajankohtana eikä myöhemmällä ilmoituksella. Ministerikomitea päättää aika ajoin, mistä määräyksistä raportteja pyydetään sekä kyseisten raporttien muodosta.

23 artikla
Jäljennösten lähettäminen

1. Kukin sopimuspuoli lähettää jäljennökset 21 ja 22 artiklassa tarkoitetuista raporteistaan sellaisille kansallisille järjestöilleen, jotka ovat niiden kansainvälisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen jäseniä, jotka 27 artiklan 2 kappaleen nojalla kutsutaan olemaan edustettuina Euroopan neuvoston hallitusten välisen sosiaalikomitean alakomitean kokouksissa.

2. Sopimuspuolet toimittavat edelleen pääsihteerille kaikki kyseisiltä järjestöiltä saadut mainittuja raportteja koskevat kommentit, mikäli nämä sitä pyytävät.

24 artikla
Raporttien tutkiminen

Asiantuntijakomitea tarkastaa pääsihteerille 21 ja 22 artiklan mukaisesti lähetetyt raportit, ja kyseinen komitea saa myös käytettäväkseen kaikki pääsihteerille 23 artiklan 2 kappaleen mukaisesti toimitetut kommentit.

25 artikla
Asiantuntijakomitea

1. Asiantuntijakomiteassa on enintään seitsemän jäsentä.

Ministerikomitea nimittää jäsenet ehdokaslistalta, johon sopimuspuolet ovat ehdottaneet nuhteettomia, riippumattomia asiantuntijoita, jotka ovat kansainvälisiin sosiaalisiin kysymyksiin tunnetusti perehtyneitä.

2. Komitean jäsenet nimitetään kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Heidät voidaan nimittää uudelleen. Kahden ensin nimitetyn jäsenen toimikausi päättyy kuitenkin neljän vuoden kuluttua.

3. Ministerikomitea valitsee arvalla heti ensimmäisen nimityksen jälkeen jäsenet, joiden toimikausi päättyy neljän ensimmäisen vuoden kuluttua.

4. Asiantuntijakomitean jäsenen, joka on nimitetty sellaisen jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole vielä päättynyt, hoitaa edeltäjänsä tointa tämän toimikauden päättymiseen asti.

26 artikla
Kansainvälisen työjärjestön osallistuminen

Kansainvälistä työjärjestölle varataan tilaisuus kehottaa nimittämään edustajansa osallistumaan asiantuntijakomitean neuvotteluihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

27 artikla
Hallitusten välisen sosiaalikomitean alakomitea

1. Sopimuspuolten raportit ja asiantuntijakomitean johtopäätökset jätetään Euroopan neuvoston hallitusten välisen sosiaalikomitean alakomitean tutkittaviksi.

2. Alakomiteaan kuuluu yksi kunkin sopimuspuolen edustaja. Se kutsuu korkeintaan kaksi kansainvälistä työnantajajärjestöä ja korkeintaan kaksi kansainvälistä työntekijäjärjestöä lähettämään neuvoa-antavassa asemassa olevat tarkkailijansa kokouksiinsa. Lisäksi se voi neuvotella korkeintaan kahden Euroopan neuvostossa neuvoa-antavassa asemassa olevan kansainvälisten kansalaisjärjestöjen edustajan kanssa sellaisista kysymyksistä, joita kyseiset järjestöt erityisen hyvin hallitsevat, kuten esimerkiksi sosiaalihuollon sekä perheen taloudellisen ja sosiaalisen suojelun.

3. Alakomitea esittää ministerikomitealle raportin, joka sisältää sen johtopäätökset ja jonka liitteenä on asiantuntijakomitean raportti.

28 artikla
Neuvoa-antava yleiskokous

Euroopan neuvoston pääsihteeri luovuttaa asiantuntijakomitean johtopäätökset neuvoa-antavalle yleiskokoukselle. Neuvoa-antava yleiskokous toimittaa näitä johtopäätöksiä koskevan lausuntonsa ministerikomitealle.

29 artikla
Ministerikomitea

Alakomitean raportin perusteella ja kuultuaan neuvoa-antavaa yleiskokousta ministerikomitea voi kahden kolmasosan enemmistöllä komitean jäsenmäärästä tehdä kullekin sopimuspuolelle tarvittavia suosituksia.

V OSA

30 artikla
Poikkeuksia sodan tai yleisen hätätilan aikana

1. Sodan tai muun yleisen hätätilan aikana, joka uhkaa kansakunnan elämää, sopimuspuolet voivat ryhtyä toimiin, jotka merkitsevät poikkeamista tämän peruskirjan mukaisista velvoitteista siinä laajuudessa kuin tilanne sitä välttämättä vaatii edellyttäen kuitenkin, etteivät tällaiset toimet ole ristiriidassa valtion muiden kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden kanssa.

2. Sopimuspuoli, joka on käyttänyt hyväkseen oikeutta poiketa peruskirjasta, ilmoittaa kohtuullisen ajan kuluessa Euroopan neuvoston pääsihteerille toteutetuista toimista ja niihin johtaneista syistä. Samoin sopimuspuoli ilmoittaa pääsihteerille, milloin näistä toimista on luovuttu ja milloin sen hyväksymiä peruskirjan määräyksiä jälleen noudatetaan täysimääräisesti.

3. Pääsihteeri puolestaan tiedottaa muille sopimuspuolille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle kaikista tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti vastaanottamistaan ilmoituksista.

31 artikla
Rajoituksia

1. Osassa I esitettyihin oikeuksiin ja periaatteisiin niitä tehokkaasti toteutettaessa ja niiden II osan mukaiseen tehokkaaseen käyttöön ei saa kohdistaa muita kuin näissä osissa määritettyjä rajoituksia tai supistuksia lukuunottamatta sellaisia rajoituksia ja supistuksia, jotka on laissa säädetty ja jotka ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa muiden yksilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi tai yleisen edun, kansallisen turvallisuuden, kansan terveyden tai moraalin suojelemiseksi.

2. Tämän peruskirjan sallimia, siinä esitettyjen oikeuksien ja velvoitteiden rajoituksia ei sovelleta muihin kuin niistä säädettyihin tarkoituksiin.

32 artikla
Peruskirjan suhde valtionsisäiseen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin

Tämän peruskirjan säännökset eivät rajoita mitään sellaisen valtionsisäisen lainsäädännön tai kahdenvälisten tai monenvälisten sopimusten jo voimassa olevia määräyksiä tai myöhemmin voimaan tulevia määräyksiä, joiden mukaan suojelun kohteena olevat henkilöt saavat edullisemman kohtelun.

33 artikla
Toteuttaminen työehtosopimusten avulla

1. Niissä jäsenvaltioissa, joissa tämän peruskirjan II osan 2 artiklan 1, 2, 3, 4 ja 5 kohdan, 7 artiklan 4, 6 ja 7 kohdan ja 10 artiklan 1, 2, 3 ja 4 kohdan määräykset tavallisesti säädellään työnantajien tai työnantajajärjestöjen ja työntekijäjärjestöjen välisin sopimuksin tai tavallisesti muutoin ilman lainsäädäntöä, voidaan kyseisissä kappaleissa esitetyt sitoumukset tehdä ja katsoa voimassa oleviksi, jos niiden määräyksiä tällaisten sopimusten avulla tai muilla keinoin sovelletaan kyseisten työntekijöiden valtaenemmistöön.

2. Niissä jäsenvaltioissa, joissa näistä määräyksistä tavallisesti säädetään lailla, voidaan sitoumukset samoin tehdä ja katsoa voimassaoleviksi, jos määräyksiä sovelletaan lainsäädännön nojalla kyseisten työntekijöiden valtaenemmistöön.

34 artikla
Alueellinen soveltaminen

1. Tätä peruskirjaa sovelletaan kunkin sopimuspuolen emämaahan. Kukin allekirjoittajahallitus voi allekirjoituksen tai ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettamisen yhteydessä määritellä Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla selityksellä sen alueen, jota pidetään sen emämaana peruskirjaa sovellettaessa.

2. Ratifioidessaan tai hyväksyessään tämän peruskirjan tai milloin hyvänsä sen jälkeen sopimuspuoli voi selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, että peruskirjan tai sen osan soveltamisalaan kuuluvat mainitussa selityksessä määritetty emämaan ulkopuolella sijaitseva alue tai alueet, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa tai joista se haluaa ottaa kansainvälisen vastuun. Selityksessä sen tulee määritellä ne peruskirjan II osan artiklat ja kappaleet, jotka se hyväksyy itseään sitoviksi ilmoituksessa nimettyjen alueiden osalta.

3. Peruskirja kattaa edellä mainitussa selityksessä nimetyn alueen tai alueet kolmannestakymmenennestä päivästä lähtien päivästä, jona pääsihteeri on vastaanottanut tiedon tällaisesta selityksestä.

4. Sopimuspuoli voi myöhemmin selittää Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, että se hyväksyy sitoviksi artikloja tai numeroituja kappaleita, joita se ei ole jo aikaisemmin hyväksynyt alueen tai alueiden osalta, jotka peruskirja kattaa tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti. Tällaisia myöhemmin tehtyjä sitoumuksia on pidettävä alkuperäisen selityksen olennaisena osana kyseisen alueen osalta, ja niillä on sama vaikutus kolmannestakymmenennestä päivästä ilmoituksen jättämisestä lukien.

5. Pääsihteerin tulee antaa tiedoksi muille allekirjoittajahallituksille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle kaikki hänelle tämän artiklan mukaisesti toimitetut ilmoitukset.

35 artikla
Allekirjoittaminen, ratifiointi ja voimaantulo

1. Tämä peruskirja on avoinna allekirjoittamista varten Euroopan neuvoston jäsenvaltioille. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Tämä peruskirja tulee voimaan kolmantenakymmentenä päivänä viidennen ratifioimis- tai hyväksymiskirjan talletettamispäivästä.

3. Myöhemmin ratifioivien allekirjoittajahallitusten osalta peruskirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä ratifioimis- tai hyväksymiskirjan tallettamispäivästä.

4. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenvaltioille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle peruskirjan voimaantulosta, sen ratifioineiden tai hyväksyneiden sopimuspuolten nimet sekä myöhemmistä ratifioimis- tai hyväksymiskirjojen tallettamisista.

36 artikla
Muutokset

Euroopan neuvoston jäsen voi ehdottaa muutoksia tähän peruskirjaan Euroopan neuvoston pääsihteerille osoitetulla tiedonannolla. Pääsihteeri ilmoittaa kaikki tällaiset muutosehdotukset muille Euroopan neuvoston jäsenille. Ehdotukset toimitetaan sen jälkeen ministerikomitean käsiteltäviksi ja jätetään neuvoa-antavalle yleiskokoukselle lausuntoa varten. Kaikki ministerikomitean hyväksymät muutokset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet hyväksymisensä pääsihteerille. Pääsihteeri ilmoittaa kaikille Euroopan neuvoston jäsenille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle tällaisten muutosten voimaantulosta.

37 artikla
Irtisanominen

1. Sopimuspuoli voi irtisanoa tämän peruskirjan aikaisintaan viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona peruskirja sen osalta tuli voimaan tai sitä seuraavien kaksivuotisjaksojen päättyessä ja kaikissa kyseisissä tapauksissa ilmoitettuaan irtisanomisesta kuusi kuukautta etukäteen Euroopan neuvoston pääsihteerille, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille ja Kansainvälisen työjärjestön pääjohtajalle sanotusta irtisanomisesta. Kyseinen irtisanominen ei vaikuta peruskirjan sitovuuteen muihin sopimuspuoliin nähden edellyttäen, että kyseisiä sopimuspuolia aina on vähintään viisi.

2. Sopimuspuoli voi edellisen kappaleen määräysten mukaisesti irtisanoa hyväksymänsä peruskirjan II osan artiklan tai kappaleen edellyttäen, ettei sopimuspuolta sitovien artiklojen tai kappaleiden lukumäärä koskaan laske alle 10 edellisessä tapauksessa ja alle 45 jälkimmäisessä tapauksessa ja että tähän artiklojen ja kappaleiden lukumäärään sisältyvät 20 artiklan 1 kappaleen b kohdassa mainitut sopimuspuolen valitsemat artiklat.

3. Sopimuspuoli voi sanoa irti tämän peruskirjan tai peruskirjan II osan artikloja tai kappaleita tämän artiklan 1 kappaleessa määritetyillä ehdoilla sellaisen alueen osalta, johon mainittua peruskirjaa sovelletaan 34 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tehdyn selityksen nojalla.

38 artikla
Liite

Tämän peruskirjan liite muodostaa sen olennaisen osan.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän peruskirjan.

Tehty Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena, jonka molemmat tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia ja joka talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteeri toimittaa viralliset jäljennökset kaikille allekirjoittajavaltioille.

Sosiaalisen peruskirjan liite

Sosiaalisen peruskirjan soveltamisala suojelun kohteena olevien henkilöiden osalta

1. Ellei 12 artiklan 4 kohdan ja 13 artiklan 4 kohdan määräyksestä muuta johdu, ulkomaalaiset kuuluvat 1--17 artiklassa tarkoitettuihin henkilöihin ainoastaan näiden ollessa muiden sopimusvaltioiden kansalaisia, jotka laillisesti asuvat tai työskentelevät säännöllisesti kyseisen sopimusvaltion alueella edellyttäen, että mainittuja artikloja tulkittaessa otetaan kuitenkin huomioon 18 ja 19 artiklan määräykset.

Tämä tulkinta ei estä sitä, että sopimuspuoli voi ulottaa vastaavat oikeudet kattamaan myös muita henkilöitä.

2. Kunkin sopimuspuolen tulee myöntää Genevessä 28 heinäkuuta 1951 allekirjoitetun pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen määrittelemille pakolaisille, jotka laillisesti oleskelevat sen alueella, mahdollisimman edullinen kohtelu, joka ei missään tapauksessa ole epäedullisempi kuin se, mihin sopimuspuoli on sitoutunut sanotun yleissopimuksen ja muiden kyseisiin pakolaisiin sovellettavien voimassa olevien kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

I osa 18 kohta ja

II osa 18 artiklan 1 kohta

Katsotaan, että näillä määräyksillä ei ole tarkoitus säädellä sopimusvaltioiden alueille pääsyä eivätkä ne vaikuta Pariisissa 13 päivänä joulukuuta 1955 allekirjoitetun Euroopan maahan asettautumista koskevan yleissopimuksen määräyksiin.

II osa

1 artiklan 2 kohta

Tätä määräystä ei tule tulkita siten, että se kieltäisi tai oikeuttaisi mitään liittojen suojaksi asetettuja ehtoja tai käytäntöjä.

4 artiklan 4 kohta

Tätä määräystä ei tule tulkita siten, että se kieltäisi työsuhteen välittömän purkamisen vakavan rikkomuksen perusteella.

4 artiklan 5 kohta

Katsotaan, että sopimuspuoli voi tehdä tässä kohdassa vaaditun sitoumuksen, ellei ole sallittua, että palkan pidätyksiä tehdään työntekijöiden valtaosan kohdalla lain tai työehtosopimusten tai välitystuomioiden perusteella. Poikkeuksia voidaan tehdä ainoastaan sellaisten henkilöiden kohdalla, joita kyseinen lainsäädäntö, kyseiset sopimukset tai välitystuomiot eivät koske.

6 artiklan 4 kohta

Katsotaan, että kukin sopimuspuoli voi omalta osaltaan säännellä lakko-oikeutta lailla edellyttäen, että jokainen kyseisen oikeuden rajoittaminen voidaan katsoa oikeutetuksi 31 artiklan ehtojen nojalla.

7 artiklan 8 kohta

Katsotaan, että sopimuspuoli voi tehdä tässä kohdassa vaaditun sitoumuksen, jos se sitoumuksen hengen mukaisesti määrää lailla, että valtaosaa alle 18-vuotiaista henkilöistä ei saa käyttää yötyöhön.

12 artiklan 4 kohta

Tämän kohdan johdannossa esiintyvät sanat "ja tällaisten sopimusten sallimilla ehdoilla" on ymmärrettävä tarkoittavan niiden etujen osalta, jotka ovat saatavissa vakuutusmaksusta riippumatta muun muassa, että sopimuspuoli voi vaatia määrättyä oleskeluaikaa ennen etuuksien myöntämistä muiden sopimusvaltioiden kansalaisille.

13 artiklan 4 kohta

Hallitukset, jotka eivät ole Euroopan sosiaali- ja lääkintäapua koskevan yleissopimuksen osapuolia, voivat ratifioida sosiaalisen peruskirjan tämän kohdan osalta edellyttäen, että ne myöntävät muiden sopimusvaltioiden kansalaisille kohtelun, joka on yhdenmukainen mainitun yleissopimuksen määräysten kanssa.

19 artiklan 6 kohta

Tämän määräyksen soveltamisen yhteydessä on katsottava, että ilmaisu "ulkomaalaisen työntekijän perhe" tarkoittaa ainakin tämän vaimoa ja alle 21-vuotiaita huollettavia lapsia.

III osa

Katsotaan, että peruskirja sisältää luonteeltaan kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteita, joiden soveltaminen on ainoastaan sen IV osassa säädetyn valvonnan alainen.

20 artiklan 1 kappale

Katsotaan, että "kohdat" voivat tarkoittaa artikloja, joissa on vain yksi kappale.

V osa

30 artikla

Ilmaisu "sodan tai muun yleisen hätätilan aikana" tulee ymmärtää siten, että se kattaa myös sodan uhkan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.