50/1988
Dokumentin versiot
YLEISSOPIMUS kansainvälistä tavaran kauppaa koskevista sopimuksista
Tämän yleissopimuksen osapuolina olevat valtiot, jotka
pitävät mielessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen uuden kansainvälisen talousjärjestyksen luomista käsitelleessä kuudennessa erityisistunnossa hyväksytyt yleistavoitteet,
katsovat, että kansainvälisen kaupan kehittäminen yhdenvertaisuuden ja keskinäisen hyödyn pohjalta tärkeällä tavalla edistää valtioiden välisiä ystävällisiä suhteita,
toteavat, että kansainvälisiä tavaran kauppaa koskevia sopimuksia sääntelevien ja erilaiset yhteiskunta-, talous- ja oikeusjärjestelmät huomioon ottavien yhtenäisten sääntöjen hyväksyminen vaikuttaisi osaltaan kansainvälisen kaupan oikeudellisten esteiden poistamiseen ja kansainvälisen kaupan kehittymiseen,
ovat sopineet seuraavasta:
I OSA
Soveltamisala ja yleiset määräykset
I luku
Soveltamisala
1 artikla
1) Tätä yleissopimusta sovelletaan tavaran kauppaa koskeviin sopimuksiin sellaisten sopijapuolten välillä, joiden liikepaikat ovat eri valtioissa:
a) kun valtiot ovat sopimusvaltioita; tai
b) kun kansainvälisen yksityisoikeuden säännöt johtavat sopimusvaltion oikeuden soveltamiseen.
2) Se, että sopijapuolilla on liikepaikkansa eri valtioissa, tulee jättää ottamatta huomioon, jos asia ei ilmene joko sopimuksesta tai sopijapuolten aikaisemmista liikeyhteyksistä tai heidän antamistaan tiedoista sopimusta tehtäessä tai sitä ennen.
3) Sopijapuolten kansalaisuutta ei saa ottaa huomioon tämän yleissopimuksen soveltamisesta päätettäessä, eikä myöskään sitä, tekevätkö sopijapuolet kaupan ammattimaisesti vai yksityishenkilöinä tai pidetäänkö sopimusta luonteeltaan yksityisenä vai kaupallisena.
2 artikla
Tätä yleissopimusta ei sovelleta:
a) henkilökohtaiseen taikka perheen tai kotitalouden käyttöön ostetun tavaran kauppaan, paitsi jos myyjä ei sopimusta tehtäessä tai sitä ennen tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää, että tavara ostettiin tällaiseen käyttöön;
b) huutokauppaan;
c) pakkohuutokauppaan tai muuten lain nojalla tapahtuvaan kauppaan;
d) osakkeiden, arvopaperien, juoksevien sitoumusten tai rahan kauppaan;
e) laivojen, alusten, ilmatyynyalusten tai ilma-alusten kauppaan;
f) sähkön kauppaan.
3 artikla
1) Sopimus, joka koskee valmistettavan tai tuotettavan tavaran toimittamista, katsotaan kaupaksi, paitsi jos tavaran tilaaja sitoutuu toimittamaan olennaisen osan valmistamiseen tai tuottamiseen tarvittavista aineista tai tarvikkeista.
2) Tätä yleissopimusta ei sovelleta sopimuksiin, joissa tavaraa toimittavan sopijapuolen velvollisuudet koostuvat suurimmaksi osaksi työn tai muiden palvelusten suorittamisesta.
4 artikla
Tämä yleissopimus sääntelee vain kauppaa koskevan sopimuksen tekoa sekä tällaisesta sopimuksesta johtuvia myyjän ja ostajan oikeuksia ja velvollisuuksia. Paitsi milloin tässä yleissopimuksessa nimenomaan toisin määrätään, se ei sääntele:
a) sopimuksen, sen määräyksen tai tavan pätevyyttä;
b) sopimuksen mahdollista vaikutusta myydyn tavaran omistusoikeuteen.
5 artikla
Tämä yleissopimus ei koske myyjän vastuuta tavaran aiheuttamasta henkilön kuolemasta tai henkilövahingosta.
6 artikla
Sopijapuolet voivat sopia, ettei tätä yleissopimusta sovelleta, tai, mikäli 12 artiklassa ei toisin määrätä, poiketa sen määräyksistä tai muuttaa niiden vaikutuksia.
II luku
Yleiset määräykset
7 artikla
1) Tämän yleissopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon yleissopimuksen kansainvälinen luonne sekä tarve edistää sen yhtenäistä soveltamista ja toimimista vilpittömässä mielessä kansainvälisessä kaupassa.
2) Kysymykset, jotka koskevat tämän yleissopimuksen sääntelemiä asioita mutta joista ei siinä nimenomaisesti määrätä, on ratkaistava niiden yleisten periaatteiden mukaisesti, joille yleissopimus rakentuu, tai jollei tällaisia ole, kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjen mukaan määräytyvän sovellettavan lain mukaisesti.
8 artikla
1) Tämän yleissopimuksen kannalta sopijapuolen lausumia ja muuta käyttäytymistä on tulkittava sopijapuolen tarkoituksen mukaisesti, mikäli toinen sopijapuoli tiesi tai hän ei voinut olla tietämättä tästä tarkoituksesta.
2) Jos edellistä kappaletta ei voida soveltaa, sopijapuolten lausumia ja muuta käyttäytymistä on tulkittava sen käsityksen mukaisesti, jonka vastapuolen asemassa oleva järkevä ja huolellinen henkilö olisi samassa tilanteessa niistä saanut.
3) Ratkaistaessa, mikä oli sopijapuolten tarkoitus tai minkä käsityksen järkevä ja huolellinen henkilö olisi saanut, on kiinnitettävä asianmukaista huomiota kaikkiin tapaukseen liittyviin merkityksellisiin asianhaaroihin, kuten sopimusneuvotteluihin, sopijapuolten välille muodostuneeseen käytäntöön, kauppatapaan sekä sopijapuolten myöhempään käyttäytymiseen.
9 artikla
1) Kauppatapa, josta sopijapuolet ovat sopineet, ja käytäntö, jonka he ovat omaksuneet, sitovat sopijapuolia.
2) Jollei toisin ole sovittu, sopijapuolten katsotaan hiljaisesti saattaneen sellaisen kauppatavan koskemaan sopimustaan tai sen tekemistä, jonka sopijapuolet tunsivat tai joka heidän olisi pitänyt tuntea ja joka kansainvälisessä kaupassa on kyseisellä alalla toimivien ja kyseisen tyyppisten sopimusten osapuolten laajalti tuntema ja säännöllisesti noudattama.
10 artikla
Tämän yleissopimuksen soveltamisen kannalta
a) jos sopijapuolella on useampi kuin yksi liikepaikka, liikepaikalla tarkoitetaan niistä sitä, jolla on läheisimmät liittymäkohdat sopimukseen ja sen täyttämiseen, ottaen huomioon sopijapuolten ennen sopimuksen tekemistä tai sen yhteydessä tuntemat tai edellyttämät asianhaarat;
b) jos sopijapuolella ei ole liikepaikkaa, kotipaikkaa pidetään liikepaikan sijasta ratkaisevana.
11 artikla
Kauppaa koskevaa sopimusta ei tarvitse tehdä tai näyttää toteen kirjallisesti eikä siihen sovelleta muitakaan muotovaatimuksia. Se voidaan näyttää toteen millä keinoin hyvänsä, myös todistajien avulla.
12 artikla
Tämän yleissopimuksen 11 ja 29 artiklan tai II osan määräystä, joka sallii kauppaa koskevan sopimuksen tekemisen, sen muuttamisen tai voimassaolon päättämisen sopimuksin taikka tarjouksen tekemisen, hyväksymisen tai muun tahdonilmaisun antamisen muussa muodossa kuin kirjallisesti, ei sovelleta, jos jollakin sopijapuolella on liikepaikkansa sopimusvaltiossa, joka on antanut tämän yleissopimuksen 96 artiklan mukaisen ilmoituksen. Sopijapuolet eivät saa poiketa tämän artiklan määräyksistä tai muuttaa sen vaikutuksia.
13 artikla
Tämän yleissopimuksen kannalta "kirjallinen" käsittää myös sähkeet ja kaukokirjoitinviestit.
II OSA
Sopimuksenteko
14 artikla
1) Yhdelle tai useammalle tietylle henkilölle osoitettu ehdotus sopimuksen tekemiseksi on tarjous, jos se on riittävän täsmällinen ja osoittaa ehdotuksen tekijän tahtoa sitoutua siinä tapauksessa, että ehdotus hyväksytään. Ehdotus on riittävän täsmällinen, jos siitä käy ilmi, mistä tavarasta on kyse, ja jos siinä määrätään suoraan tai välillisesti tavaran määrä ja hinta tai määritellään, miten ne määräytyvät.
2) Muunlainen kuin yhdelle tai useammalle tietylle henkilölle osoitettu ehdotus katsotaan pelkästään kehotukseksi tarjouksen tekemiseen, ellei ehdotuksen tekijä selvästi ilmaise päinvastaista tarkoitusta.
15 artikla
1) Tarjous tulee sitovaksi, kun se saapuu tarjouksen saajalle.
2) Myös tarjous, joka on peruuttamaton, voidaan peräyttää, jos peräyttämisilmoitus saapuu tarjouksen saajalle ennen tarjousta tai samanaikaisesti sen kanssa.
16 artikla
1) Tarjous voidaan peruuttaa ennen sopimuksen syntymistä, jos peruutus saapuu tarjouksen saajalle ennen kuin tämä on lähettänyt hyväksyvän vastauksensa.
2) Tarjousta ei kuitenkaan voida peruuttaa:
a) jos siitä ilmenee joko hyväksymiselle asetetun määräajan perusteella tai muuten, että se on peruuttamaton; tai
b) jos tarjouksen saaja saattoi kohtuudella luottaa tarjouksen peruuttamattomuuteen ja on toiminut tarjoukseen luottaen.
17 artikla
Vaikka tarjous on peruuttamaton, se lakkaa olemasta sitova, kun hylkäävä vastaus saapuu tarjouksen tekijälle.
18 artikla
1) Tarjouksen saajan lausuma tai muu tarjoukseen suostumista ilmentävä käyttäytyminen merkitsee hyväksymistä. Vaikeneminen tai toimimatta jättäminen eivät sinänsä merkitse hyväksymistä.
2) Tarjouksen hyväksymisestä tulee sitova silloin, kun suostumuksen osoitus saapuu tarjouksen tekijälle. Hyväksyminen ei ole sitova, jos suostumuksen osoitus ei saavu tarjouksen tekijälle tämän asettamassa määräajassa tai, jos määräaikaa ei ole asetettu, kohtuullisessa ajassa ottaen asianmukaisesti huomioon kauppaan liittyvät olosuhteet kuten tarjouksen tekijän käyttämien viestintäkeinojen nopeuden. Suullinen tarjous on hyväksyttävä heti, elleivät olosuhteet osoita muuta.
3) Jos tarjouksen saaja voi kuitenkin tarjouksen, sopijapuolten luoman keskinäisen käytännön tai kauppatavan perusteella osoittaa suostumuksensa suorittamalla tavaran lähettämiseen tai kauppahinnan maksamiseen liittyvän taikka muun toimenpiteen tekemättä tarjouksen tekijälle ilmoitusta, hyväksyminen on sitova toimenpiteen suorittamisesta lähtien edellyttäen, että toimenpide suoritetaan edellisen kappaleen mukaisessa määräajassa.
19 artikla
1) Tarjoukseen annettu vastaus, joka on tarkoitettu hyväksymiseksi mutta sisältää lisäyksiä, rajoituksia tai muita muutoksia, on hylkäävä vastaus ja katsotaan vastatarjoukseksi.
2) Vastaus tarjoukseen, joka on tarkoitettu hyväksymiseksi mutta sisältää lisäehtoja tai poikkeavia ehtoja, jotka eivät olennaisesti muuta tarjouksen ehtoja, katsotaan kuitenkin hyväksymiseksi, jollei tarjouksen tekijä ilman aiheetonta viivytystä suullisesti esitä vastalausetta erojen vuoksi tai lähetä asiaa koskevaa ilmoitusta. Jos tarjouksen tekijä ei esitä vastalausetta, sopimuksen ehdoiksi tulevat tarjouksen ehdot hyväksymiseen sisältyvin muutoksin.
3) Muun muassa hintaa, hinnan maksamista, tavaran laatua ja määrää, tavaran luovutuspaikkaa ja -aikaa, toisen sopijapuolen vastuuta toiselle tai riitojen ratkaisua koskevien lisäehtojen tai poikkeavien ehtojen katsotaan muuttavan tarjouksen ehtoja olennaisesti.
20 artikla
1) Tarjouksen tekijän sähkeessä tai kirjeessä tarjouksen hyväksymiselle asettama määräaika lasketaan hetkestä, jolloin sähke annetaan lähetettäväksi, tai kirjeen päiväyksestä taikka jos kirjeessä ei ole päiväystä, kirjekuoresta ilmenevästä päiväyksestä. Tarjouksen tekijän puhelimitse, kaukokirjoittimella tai muulla välittömällä viestintäkeinolla tarjouksen hyväksymiselle asettama määräaika lasketaan hetkestä, jolloin tarjous saapuu tarjouksen saajalle.
2) Hyväksymisajalle sattuvat viralliset pyhä- ja vapaapäivät lasketaan mukaan määräaikaan. Jos hyväksymistä koskevaa ilmoitusta ei kuitenkaan saada toimitetuksi tarjouksen tekijän osoitteeseen määräajan viimeisenä päivänä sen vuoksi, että päivä on tarjouksen tekijän liikepaikassa virallinen pyhä- tai vapaapäivä, määräaika jatkuu ensimmäiseen sitä seuraavaan työpäivään.
21 artikla
1) Myöhästynyt hyväksyminen on kuitenkin sitova, jos tarjouksen tekijä viipymättä niin ilmoittaa tarjouksen saajalle suullisesti tai lähettää sitä tarkoittavan ilmoituksen.
2) Jos kirjeestä tai muusta myöhästyneen hyväksymisen sisältävästä kirjallisesta ilmoituksesta ilmenee, että se on lähetetty sellaisissa olosuhteissa, että jos sen perille toimittaminen olisi tapahtunut normaalisti, se olisi saapunut tarjouksen tekijälle ajoissa, se on hyväksymisenä pätevä, paitsi jos tarjouksen tekijä viipymättä ilmoittaa tarjouksen saajalle suullisesti, että hän katsoo tarjouksensa rauenneeksi, tai lähettää sitä tarkoittavan ilmoituksen.
22 artikla
Hyväksyminen voidaan peruuttaa, jos peruutussilmoitus saapuu tarjouksen tekijälle viimeistään sillä hetkellä, kun hyväksymisestä olisi tullut sitova. (Sanamuotoa oikaistu 7.11.2017).
23 artikla
Sopimus syntyy sillä hetkellä, kun tarjouksen hyväksymisestä tulee tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti sitova.
24 artikla
Yleissopimuksen tätä osaa sovellettaessa katsotaan tarjouksen, hyväksymistä koskevan ilmoituksen tai muun tahdonilmaisun "saapuvan" vastaanottajalle, kun se tehdään hänelle suullisesti tai toimitetaan muulla tavalla hänelle henkilökohtaisesti, hänen liikepaikkaansa tai postiosoitteeseensa tai, jollei hänellä ole liikepaikkaa tai postiosoitetta, hänen vakituiseen asuinpaikkaansa.
III OSA
Tavaran kauppa
I luku
Yleiset määräykset
25 artikla
Sopijapuolen sopimusrikkomus on olennainen, jos se aiheuttaa vastapuolelle sellaista haittaa, että hän menettää olennaiselta osin sen, mitä hänellä oli aihetta odottaa sopimuksella saavuttavansa, paitsi jos sopimuksen rikkonut osapuoli ei ennakoinut eikä samassa asemassa oleva järkevä ja huolellinen henkilö olisi samanlaisessa tilanteessa ennakoinut sellaista lopputulosta.
26 artikla
Sopimuksen purku on tehokas vain, jos se on tehty vastapuolelle toimitetulla ilmoituksella.
27 artikla
Jollei yleissopimuksen tässä osassa nimenomaisesti toisin määrätä, sopijapuolen tämän osan määräysten mukaisesti ja olosuhteisiin nähden asianmukaisin keinoin tekemän ilmoituksen tai tiedustelun taikka hänen antamansa muun tiedonannon perille toimittamisessa tapahtunut viivästyminen tai virhe tai sen saapumatta jääminen ei estä kyseistä sopijapuolta vetoamasta tiedonantoon.
28 artikla
Jos sopijapuolella on tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti oikeus vaatia vastapuolta täyttämään jokin velvollisuus, tuomioistuimen ei tarvitse velvoittaa tätä luontoissuoritukseen, ellei se tekisi sitä oman oikeutensa nojalla sellaisen samankaltaisen kauppaa koskevan sopimuksen kohdalla, johon tätä yleissopimusta ei sovelleta.
29 artikla
1) Sopimusta voidaan muuttaa tai sen voimassaolo päättää pelkällä osapuolten välisellä sopimuksella.
2) Kirjallista sopimusta, joka sisältää määräyksen, että sopimuksen muuttaminen tai sen voimassaolon päättäminen tulee tehdä kirjallisesti, ei saa muuttaa tai saattaa päättymään sopimuksella muulla tavoin. Sopijapuolien voidaan kuitenkin käyttäytymisensä perusteella katsoa menettäneen oikeutensa vedota tähän määräykseen mikäli vastapuoli on luottanut hänen käyttäytymiseensä.
II luku
Myyjän velvollisuudet
30 artikla
Myyjän tulee luovuttaa tavara, antaa sitä koskevat asiakirjat ja siirtää omistusoikeus tavaraan siten kuin sopimus ja tämä yleissopimus edellyttävät.
II luku
Myyjän velvollisuudet
I osasto
Tavaran luovutus ja asiakirjojen toimittaminen
31 artikla
Jos myyjä ei ole velvollinen luovuttamaan tavaraa muussa määrätyssä paikassa, hänen luovutusvelvollisuutensa käsittää seuraavaa:
a) jos kauppaa koskevaan sopimukseen liittyy tavaran kuljetus, tavaran luovuttamisen ensimmäisen rahdinkuljettajan hallintaan ostajalle kuljettamista varten;
b) jos sopimus muussa kuin edellisessä kohdassa tarkoitetussa tapauksessa koskee yksilöityä tavaraa tai määrätystä erästä otettavaa yksilöimätöntä tavaraa taikka valmistettavaa tai tuotettavaa tavaraa ja jos sopijapuolet tiesivät sopimusta tehtäessä, että tavara oli taikka piti valmistaa tai tuottaa määrätyssä paikassa, tavaran asettamisen ostajan määrättäväksi siellä;
c) muissa tapauksissa tavaran asettamisen ostajan määrättäväksi siellä, missä myyjällä oli liikepaikkansa sopimusta tehtäessä.
32 artikla
1) Jos myyjä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisesti luovuttaa tavaran rahdinkuljettajan hallintaan ja jos tavaraa ei ole siihen tehdyin merkinnöin, laivausasiakirjojen perusteella tai muuten selvästi yksilöity sopimuksessa tarkoitetuksi, myyjän tulee ilmoittaa ostajalle lähetyksestä ja yksilöidä tavara ilmoituksessa.
2) Jos myyjä on velvollinen järjestämään tavaran kuljetuksen, hänen tulee tehdä sellaiset sopimukset, jotka ovat tarpeen tavaran kuljettamiseksi määräpaikkaan olosuhteisiin soveltuvalla kuljetustavalla ja tällaisessa kuljetuksessa noudatettuihin tavanomaisin ehdoin.
3) Jos myyjä ei ole velvollinen ottamaan vakuutusta tavaran kuljetuksen varalle, hänen tulee ostajan pyynnöstä antaa tälle kaikki käytettävissä olevat vakuutuksen ottamiseen tarpeelliset tiedot.
33 artikla
Myyjän tulee luovuttaa tavara:
a) jos sopimuksessa on asetettu määräpäivä tai jos sellainen on sopimuksen perusteella määrättävissä, tänä päivänä;
b) jos sopimuksessa on asetettu määräaika tai sellainen on sopimuksen perusteella määrättävissä, milloin hyvänsä määräajan kuluessa, jollei olosuhteista ilmene, että ostajan tulee valita ajankohta; tai
c) muissa tapauksissa kohtuullisen ajan kuluessa sopimuksen tekemisestä.
34 artikla
Jos myyjän velvollisuutena on luovuttaa tavaraan liittyvät asiakirjat, hänen on luovutettava ne sopimuksen mukaisena ajankohtana ja sopimuksen mukaisessa paikassa sekä sopimuksen edellyttämässä muodossa. Jos myyjä on luovuttanut asiakirjat ennen tätä ajankohtaa, hän voi tähän ajankohtaan saakka korjata asiakirjojen puutteellisuuksia, jollei tämän oikeuden käyttäminen aiheuta ostajalle kohtuutonta haittaa tai kohtuuttomia kustannuksia. Ostaja säilyttää kuitenkin tämän yleissopimuksen mukaisen oikeuden vaatia vahingonkorvausta.
II luku
Myyjän velvollisuudet
II osasto
Tavaran sopimuksenmukaisuus ja sivullisen vaatimukset
35 artikla
1) Myyjän tulee luovuttaa tavaraa, joka määrältään, laadultaan ja ominaisuuksiltaan on sopimuksen mukaista ja joka on pakattu sopimuksen edellyttämällä tavalla.
2) Jos sopijapuolet eivät ole toisin sopineet, tavara ei ole sopimuksenmukaista, jollei se:
a) sovellu tarkoituksiin, joihin vastaavanlaista tavaraa yleensä käytetään;
b) sovellu sopimusta tehtäessä nimenomaisesti tai epäsuorasti myyjän tietoon saatettuun erityiseen tarkoitukseen, paitsi kun olosuhteista ilmenee, että ostaja ei jättänyt asiaa myyjän asiantuntemuksen ja arvioinnin varaan tai että ostajan ei ollut kohtuullista tehdä niin;
c) ole ominaisuuksiltaan myyjän ostajalle esittämän näytteen tai mallin mukaista;
d) ole astiassa tai muuten pakattuna siten kuin kyseinen tavara tavanomaisesti pakataan, tai jos tällaista tapaa ei ole, tavalla, joka on asianmukainen tavaran säilyttämiseksi ja suojaamiseksi.
3) Myyjä ei ole 2 kappaleen a--d kohdan mukaisesti vastuussa tavaran virheestä, jos ostaja sopimusta tehtäessä tiesi tai ei ole voinut olla tietämättä tällaisesta virheestä.
36 artikla
1) Myyjä on sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisesti vastuussa sellaisesta tavaran virheestä, joka on olemassa kun vaaranvastuu siirtyy ostajalle, vaikka virhe ilmenisi vasta sen jälkeen.
2) Myyjä on vastuussa myös edellisessä kappaleessa mainitun ajankohdan jälkeen ilmaantuneesta virheestä, joka johtuu siitä, että hän on rikkonut jonkin velvollisuutensa, kuten takuun siitä, että tavara pysyy tietyn ajan käyttökelpoisena tavanomaiseen tarkoitukseensa tai johonkin erityiseen tarkoitukseen taikka säilyttää määrätyn ominaisuutensa tai piirteensä.
37 artikla
Jos myyjä on luovuttanut tavaran ennen sopimuksen mukaista luovutuspäivää, hän saa tähän päivään asti luovuttaa tavarasta puuttuvan osan tai määrän, luovuttaa uutta tavaraa virheellisen tavaran tilalle tai korjata luovutetun tavaran virheen sillä edellytyksellä, että tämän oikeuden käyttäminen ei aiheuta ostajalle kohtuutonta haittaa tai kohtuuttomia kustannuksia. Ostajalle jää kuitenkin oikeus vaatia vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen mukaisesti.
38 artikla
1) Ostajan on tarkastettava tai tarkastutettava tavara niin pian kuin se on olosuhteisiin nähden mahdollista.
2) Jos sopimukseen liittyy tavaran kuljetus, tarkastusta voidaan lykätä siihen saakka, kunnes tavara on saapunut määräpaikkaansa.
3) Jos ostaja määrää tavaralle sen kuljetuksen aikana uuden määräpaikan tai lähettää tavaran edelleen saamatta kohtuullista tilaisuutta sen tarkastamiseen ja jos myyjä sopimusta tehtäessä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää tavaran määräpaikan muuttamisen tai jatkokuljetuksen mahdollisuudesta, tarkastusta voidaan lykätä siihen saakka, kunnes tavara on saapunut uuteen määräpaikkaansa.
39 artikla
1) Ostaja menettää oikeutensa vedota tavaran virheeseen, jos hän ei kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on havainnut virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita, reklamoi siitä myyjälle ja yksilöi, minkälaisesta virheestä on kysymys.
2) Ostaja menettää joka tapauksessa oikeuden vedota tavaran virheeseen, jos hän ei reklamoi siitä myyjälle viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun tavara tosiasiallisesti luovutettiin hänen hallintaansa, paitsi jos tämä määräaika on ristiriidassa sopimukseen perustuvan takuuajan kanssa.
40 artikla
Myyjällä ei ole oikeutta vedota 38 ja 39 artiklan määräyksiin, jos virhe liittyy seikkoihin, joista hän oli tietoinen tai joista hän ei voinut olla tietämättä ja joista hän ei ilmoittanut ostajalle.
41 artikla
Myyjän tulee luovuttaa tavara, jota ei rasita sivullisen oikeus tai vaatimus, paitsi jos ostaja on suostunut ottamaan tavaran vastaan tällaisen oikeuden tai vaatimuksen rasittamana. Jos oikeus tai vaatimus perustuu teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen, myyjän velvollisuudet määräytyvät kuitenkin 42 artiklan mukaan.
42 artikla
1) Myyjän tulee luovuttaa tavara, jota ei rasita teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen perustuva sivullisen oikeus tai vaatimus, josta myyjä sopimusta tehtäessä oli tietoinen tai ei voinut olla tietämättä, edellyttäen, että oikeus tai vaatimus perustuu teollisoikeuteen tai muuhun immateriaalioikeuteen:
a) sen valtion lain mukaan, jossa tavara jälleenmyydään tai muuten käytetään, jos sopijapuolet sopimusta tehdessään edellyttivät tavaran tulevan jälleenmyytäväksi tai käytettäväksi tässä valtiossa; tai
b) muussa tapauksessa sen valtion oikeuden mukaan, jossa ostajalla on liikepaikkansa.
2) Edellisen kappaleen mukainen myyjän velvollisuus ei ulotu tapauksiin, joissa
a) ostaja sopimusta tehtäessä oli tietoinen oikeudesta tai vaatimuksesta tai ei voinut olla siitä tietämättä; tai
b) oikeus tai vaatimus johtuu siitä, että myyjä on noudattanut ostajan toimittamia teknisiä piirustuksia, malleja, kaavoja tai muita täsmennyksiä.
43 artikla
1) Ostaja menettää oikeutensa vedota 41 tai 42 artiklan määräyksiin, jos hän ei reklamoi myyjälle ja yksilöi sivullisen oikeuden tai vaatimuksen laatua kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on saanut tietää oikeudesta tai vaatimuksesta tai hänen olisi pitänyt saada siitä tietää.
2) Myyjällä ei ole oikeutta vedota edellisen kappaleen määräyksiin, jos hän tiesi sivullisen oikeudesta tai vaatimuksesta ja sen laadusta.
44 artikla
Ostaja voi 39 artiklan 1 kappaleen ja 43 artiklan 1 kappaleen määräysten estämättä vaatia hinnanalennusta 50 artiklan mukaisesti tai vaatia vahingonkorvausta muusta paitsi menetetystä kauppavoitosta, jos hänellä on kohtuullinen syy siihen, ettei hän ole reklamoinut asianmukaisesti.
II luku
Myyjän velvollisuudet
III osasto
Myyjän sopimusrikkomusten seuraamukset
45 artikla
1) Jos myyjä jättää täyttämättä jonkin sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, ostaja voi:
a) käyttää 46--52 artiklan mukaisia oikeuksia,
b) vaatia vahingonkorvausta 74--77 artiklan mukaan.
2) Ostaja ei menetä oikeutta vaatia vahingonkorvausta käyttämällä oikeuttaan vaatia muita seuraamuksia.
3) Tuomioistuin tai välimiesoikeus ei saa myöntää myyjälle suoritusajan pidennystä, kun ostaja vaatii seuraamuksia sopimusrikkomuksen vuoksi.
46 artikla
1) Ostaja voi vaatia myyjää täyttämään velvollisuutensa, paitsi jos ostaja on vaatinut seuraamusta, joka on ristiriidassa tällaisen vaatimuksen kanssa.
2) Jos tavara ei ole sopimuksen mukaista, ostaja voi vaatia uutta toimitusta vain, jos virhe merkitsee olennaista sopimusrikkomusta ja uutta toimitusta koskeva vaatimus esitetään joko 39 artiklan mukaisen reklamaation yhteydessä tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen.
3) Jos tavara ei ole sopimuksen mukaista, ostaja voi vaatia myyjää korjaamaan virheen kunnostamalla tavaran, ellei tämä kaikki asianhaarat huomioon ottaen ole kohtuutonta. Korjausvaatimus on esitettävä joko 39 artiklan mukaisen reklamaation yhteydessä tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen.
47 artikla
1) Ostaja voi asettaa kohtuullisen lisäajan, jonka kuluessa myyjän on täytettävä velvollisuutensa.
2) Ellei ostaja ole saanut myyjältä ilmoitusta siitä, että tämä ei aio täyttää velvollisuuttaan näin asetetun lisäajan kuluessa, ostaja ei voi tänä aikana vaatia mitään seuraamusta sopimusrikkomuksen johdosta. Ostaja ei kuitenkaan tämän perusteella menetä oikeuttaan vaatia vahingonkorvausta suorituksen viivästymisen johdosta.
48 artikla
1) Jollei 49 artiklasta johdu muuta, myyjä voi luovutusajankohdan jälkeenkin korjata velvollisuutensa täyttämättä jättämisen omalla kustannuksellaan, jos hän voi tehdä sen ilman kohtuutonta viivytystä ja aiheuttamatta ostajalle kohtuutonta haittaa tai epävarmuutta siitä, saako tämä suorittamistaan kuluista korvauksen myyjältä. Ostaja säilyttää kuitenkin oikeuden vaatia vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen mukaisesti.
2) Jos myyjä pyytää ostajaa ilmoittamaan, ottaako tämä suorituksen vastaan eikä ostaja vastaa pyyntöön kohtuullisen ajan kuluessa, myyjä saattaa täyttää sopimuksen pyynnössä mainitsemassaan ajassa. Ostaja ei saa tänä aikana vaatia mitään seuraamusta, joka on ristiriidassa myyjän suorituksen kanssa.
3) Myyjän ilmoituksen, että hän aikoo täyttää sopimuksen tietyn ajan kuluessa, katsotaan sisältävän edellisen kappaleen mukaisen pyynnön siitä, että ostaja ilmoittaa päätöksestään myyjälle.
4) Myyjän tämän artiklan 2 tai 3 kappaleen mukaisesti esittämä pyyntö tai ilmoitus on tehoton, jollei ostaja ole saanut sitä.
49 artikla
1) Ostaja voi purkaa sopimuksen:
a) jos se, että myyjä jättää täyttämättä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, merkitsee olennaista sopimusrikkomusta; tai
b) jos tavara on jäänyt luovuttamatta ja myyjä ei luovuta sitä ostajan 47 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettamassa lisäajassa tai ilmoittaa, ettei hän tule luovuttamaan tavaraa lisäajan kuluessa.
2) Jos myyjä on luovuttanut tavaran, ostaja menettää kuitenkin oikeutensa purkaa kaupan, jollei hän tee sitä:
a) luovutuksen viivästymisen kyseessä ollessa kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän on saanut tietää luovutuksen tapahtuneen;
b) muun sopimusrikkomuksen kuin luovutuksen viivästymisen kyseessä ollessa kohtuullisessa ajassa:
i) siitä, kun ostaja sai tietää sopimusrikkomuksesta tai sen olisi pitänyt tulla hänen tietoonsa;
ii) ostajan 47 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeen kulumisesta tai siitä, kun myyjä on ilmoittanut, ettei hän täytä velvollisuuksiaan lisäajan kuluessa; tai
iii) myyjän 48 artiklan 2 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeen kulumisesta tai siitä, kun ostaja on ilmoittanut, ettei hän hyväksy suoritusta.
50 artikla
Jos tavara ei ole sopimuksen mukaista, ostaja voi siitä riippumatta, onko kauppahinta jo maksettu vai ei, vaatia hinnanalentamista samassa suhteessa kuin luovutetun tavaran arvo luovutushetkellä on verrattuna siihen arvoon, joka sopimuksen mukaisella tavaralla olisi tuolla hetkellä ollut. Jos myyjä kuitenkin korjaa velvollisuuksiensa täyttämättä jättämisen 37 tai 38 artiklan mukaisesti tai jos ostaja kieltäytyy hyväksymästä myyjän näiden artiklojen mukaista suoritusta, ostajalla ei ole oikeutta hinnanalennukseen.
51 artikla
1) Jos myyjä toimittaa vain osan tavarasta tai jos vain osa toimitetusta tavarasta on sopimuksen mukaista, sovelletaan 46--50 artiklaa siihen osaan, joka puuttuu tai on sopimuksen vastaista.
2) Ostaja voi purkaa sopimuksen kokonaisuudessaan vain, jos se, että kaikkea tavaraa ei ole luovutettu tai että toimitus ei kokonaisuudessaan ole sopimuksen mukainen, merkitsee olennaista sopimusrikkomusta.
52 artikla
1) Jos myyjä luovuttaa tavaran ennen määräpäivää, ostaja voi ottaa sen vastaan tai kieltäytyä sen vastaanottamisesta.
2) Jos myyjä luovuttaa enemmän kuin sopimuksen mukaisen määrän tavaraa, ostaja voi ottaa yli menevän osan vastaan tai kieltäytyä sen vastaanottamisesta. Jos ostaja ottaa vastaan koko yli menevän määrän tai osan siitä, hänen tulee maksaa siitä sopimuksen mukaan määräytyvä hinta.
III luku
Ostajan velvollisuudet
53 artikla
Ostajan tulee maksaa tavaran hinta sekä ottaa toimitus vastaan siten kuin sopimuksessa ja tässä yleissopimuksessa määrätään.
III luku
Ostajan velvollisuudet
I osasto
Kauppahinnan maksaminen
54 artikla
Ostajan velvollisuuteen maksaa kauppahinta sisältyvät sellaiset toimenpiteet ja sellaisten muodollisuuksien noudattaminen, joita sopimuksen taikka lakien tai määräysten mukaan edellytetään, jotta maksu voisi tapahtua.
55 artikla
Silloin kun sopimus on pätevästi tehty ilman että siinä nimenomaisesti tai epäsuorasti määrätään kauppahintaa tai sitä, miten kauppahinta määräytyy, sopijapuolten katsotaan muuta osoittavien seikkojen puuttuessa tarkoittaneen tällaisesta tavarasta kyseisen kaltaisessa kaupassa vastaavanlaisissa olosuhteissa sopimuksentekohetkellä perittävää käypää hintaa.
56 artikla
Jos hinta määrätään tavaran painon mukaan, se määräytyy epäselvissä tapauksissa nettopainon perusteella.
57 artikla
1) Jos ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa muussa erityisessä paikassa, hänen on maksettava se myyjälle:
a) myyjän liikepaikassa; tai
b) jos maksun on määrä tapahtua tavaraa tai asiakirjoja vastaan, siellä, missä niiden hallinta luovutetaan.
2) Myyjä vastaa maksamiseen liittyvistä lisäkuluista, jotka aiheutuvat hänen liikepaikkansa vaihtumisesta sopimuksen tekemisen jälkeen.
58 artikla
1) Jos ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa muuna erityisenä ajankohtana, hänen tulee maksaa se silloin, kun myyjä asettaa sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisesti joko tavaran tai tavarasta määräämiseen oikeuttavat asiakirjat ostajan määrättäviksi. Myyjä voi asettaa tämän mukaisen maksun ehdoksi tavaran tai asiakirjojen hallinnan luovuttamiselle.
2) Jos sopimukseen liittyy tavaran kuljetus, myyjä saa lähettää tavaran ehdoin, että tavaran tai tavarasta määräämiseen oikeuttavien asiakirjojen hallinta luovutetaan ostajalle vain kauppahinnan maksua vastaan.
3) Ostaja ei ole velvollinen maksamaan kauppahintaa, ennen kuin hänellä on ollut tilaisuus tarkastaa tavara, paitsi jos tämä on ristiriidassa sopijapuolten kesken sovittujen luovutusta tai maksua koskevien menettelytapojen kanssa.
59 artikla
Ostajan tulee maksaa kauppahinta sopimuksessa tai tässä yleissopimuksessa määrättynä tai niiden perusteella määräytyvänä päivänä ilman, että myyjän tarvitsee vaatia sitä tai noudattaa muita muodollisuuksia.
III luku
Ostajan velvollisuudet
II osasto
Toimituksen vastaanottaminen
60 artikla
Ostajan velvollisuuteen ottaa toimitus vastaan sisältyy:
a) ryhtyminen kaikkiin toimiin, joita häneltä voidaan kohtuudella edellyttää, jotta myyjä voi luovuttaa tavaran; sekä
b) tavaran vastaanottaminen.
III luku
Ostajan velvollisuudet
III osasto
Ostajan sopimusrikkomusten seuraamukset
61 artikla
1) Jos ostaja jättää täyttämättä jonkin sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, myyjä voi:
a) käyttää 62--65 artiklan mukaisia oikeuksia;
b) vaatia vahingonkorvausta 74--77 artiklan mukaan.
2) Myyjä ei menetä oikeutta vaatia vahingonkorvausta käyttämällä oikeuttaan vaatia muita seuraamuksia.
3) Tuomioistuin tai välimiesoikeus ei saa myöntää ostajalle suoritusajan pidennystä, kun myyjä vaatii seuraamuksia sopimusrikkomuksen vuoksi.
62 artikla
Myyjä voi vaatia ostajaa maksamaan kauppahinnan, ottamaan toimituksen vastaan tai täyttämään muun velvollisuutensa, paitsi jos myyjä on vaatinut seuraamusta, joka on ristiriidassa tällaisen vaatimuksen kanssa.
63 artikla
1) Myyjä voi asettaa kohtuullisen lisäajan, jonka kuluessa ostajan on täytettävä velvollisuutensa.
2) Ellei myyjä ole saanut ostajalta ilmoitusta siitä, että tämä ei tule täyttämään velvollisuuttaan näin asetetun lisäajan kuluessa, myyjä ei voi tänä aikana vaatia mitään seuraamusta sopimusrikkomuksen vuoksi. Myyjä ei kuitenkaan tämän perusteella menetä oikeuttaan vaatia vahingonkorvausta suorituksen viivästymisen johdosta.
64 artikla
1) Myyjä voi purkaa sopimuksen
a) jos se, että ostaja jättää täyttämättä sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaisen velvollisuutensa, merkitsee olennaista sopimusrikkomusta; tai
b) jos ostaja ei myyjän 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettamassa lisäajassa täytä velvollisuuttaan maksaa kauppahinta tai ottaa toimitus vastaan tai jos hän ilmoittaa, ettei hän tule tekemään sitä lisäajan kuluessa.
2) Jos ostaja on maksanut kauppahinnan, myyjä menettää oikeutensa purkaa sopimuksen, jollei hän tee sitä:
a) ostajan suorituksen viivästymisen ollessa kyseessä ennen kuin myyjä on saanut tietää, että suoritus on tapahtunut; tai
b) muun sopimusrikkomuksen kuin suorituksen viivästymisen ollessa kyseessä kohtuullisessa ajassa
i) siitä kun myyjä sai tietää sopimusrikkomuksesta tai sen olisi pitänyt tulla hänen tietoonsa; tai
ii) myyjän 63 artiklan 1 kappaleen mukaisesti asettaman lisäajan umpeenkulumisesta tai siitä, kun ostaja on ilmoittanut, ettei hän täytä velvollisuuksiaan lisäajan kuluessa.
65 artikla
1) Jos ostajan on sopimuksen mukaan täsmennettävä tavaran muoto, mitat tai muut ominaisuudet eikä hän tee sitä joko sovittuna ajankohtana tai kohtuullisessa ajassa myyjän täsmennyspyynnön saatuaan, myyjä voi muita oikeuksiaan menettämättä suorittaa itse täsmentämisen niiden ostajan vaatimusten mukaisesti, jotka mahdollisesti ovat hänen tiedossaan.
2) Jos myyjä tekee täsmennyksen itse, hänen tulee ilmoittaa ostajalle sen yksityiskohdista ja asettaa kohtuullinen aika, jonka kuluessa ostaja voi esittää toisenlaisen täsmennyksen. Jos ostaja ei tällaisen ilmoituksen saatuaan esitä täsmennystään näin asetetussa määräajassa, myyjän tekemä täsmennys on sitova.
IV luku
Vaaranvastuun siirtyminen
66 artikla
Tavaran häviäminen tai vahingoittuminen vaaranvastuun siirryttyä ostajalle ei vapauta ostajaa velvollisuudesta maksaa kauppahinta, ellei häviäminen tai vahingoittuminen johdu myyjän teosta tai laiminlyönnistä.
67 artikla
1) Jos kauppaa koskevaan sopimukseen liittyy tavaran kuljetus eikä myyjä ole velvollinen luovuttamaan tavaraa määrätyssä paikassa, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavara luovutetaan ensimmäisen rahdinkuljettajan hallintaan sopimuksen mukaisesti ostajalle kuljetettavaksi. Jos myyjän on määrä luovuttaa tavara rahdinkuljettajan hallintaan määrätyssä paikassa, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun tavara luovutetaan kyseisessä paikassa rahdinkuljettajan hallintaan. Se, että myyjällä on oikeus pidättäytyä luovuttamasta tavarasta määräämiseen oikeuttavia asiakirjoja, ei vaikuta vaaranvastuun siirtymiseen.
2) Vaaranvastuu ei kuitenkaan siirry ostajalle, ennen kuin tavara on selvästi yksilöity sopimuksessa tarkoitetuksi joko tavaraan tehtyjen merkintöjen, laivausasiakirjojen tai ostajalle tehdyn ilmoituksen avulla taikka muulla tavoin.
68 artikla
Kuljetettavana olevaa tavaraa koskevassa kaupassa vaaranvastuu siirtyy ostajalle sopimuksen tekohetkellä. Jos olosuhteet niin osoittavat, ostaja ottaa kuitenkin vaaranvastuun kantaakseen siitä hetkestä lähtien, kun tavara luovutettiin kuljetussopimuksen sisältävät asiakirjat antaneen rahdinkuljettajan hallintaan. Jos myyjä kaupantekohetkellä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että tavara oli hävinnyt tai vahingoittunut eikä hän ilmoittanut tästä ostajalle, vaaranvastuu häviämisestä tai vahingoittumisesta on kuitenkin myyjällä.
69 artikla
1) Tapauksissa, joita 67 ja 68 artikla eivät koske, vaaranvastuu siirtyy ostajalle, kun hän vastaanottaa tavaran, tai jos hän ei tee sitä ajoissa, hetkellä, jolloin tavara asetetaan hänen määrättäväkseen ja hän syyllistyy sopimusrikkomukseen jättämällä tavaran vastaanottamatta.
2) Jos ostaja kuitenkin on velvollinen vastaanottamaan tavaran muualla kuin myyjän liikepaikassa, vaaranvastuu siirtyy silloin, kun luovutuksen on määrä tapahtua ja ostaja tietää, että tavara on asetettu hänen määrättäväkseen kyseisessä paikassa.
3) Jos sopimus koskee tavaraa, jota ei vielä ole yksilöity, tavaraa ei katsota asetetun ostajan määrättäväksi ennen kuin se on selvästi yksilöity sopimuksessa tarkoitetuksi.
70 artikla
Jos myyjä on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, 67--69 artiklan määräykset eivät estä ostajaa vaatimasta seuraamuksia sopimusrikkomuksen perusteella.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
I osasto
Ennakoitu sopimusrikkomus ja perättäishankinnat
71 artikla
1) Sopijapuoli voi keskeyttää velvollisuuksiensa täyttämisen, jos sopimuksenteon jälkeen käy ilmeiseksi, että toinen sopijapuoli ei tule täyttämään olennaista osaa omista velvollisuuksistaan:
a) hänen suorituskykyään tai luottokelpoisuuttaan koskevan vakavan puutteen vuoksi; tai
b) hänen käyttäytymisensä vuoksi hänen valmistautuessaan täyttämään sopimuksen tai täyttäessään sitä.
2) Jos myyjä on jo lähettänyt tavaran ennen kuin edellisessä kappaleessa mainitut perusteet tulivat ilmeisiksi, hän voi estää tavaran luovuttamisen ostajan hallintaan, vaikka tällä olisi tavaran saamiseen oikeuttava asiakirja. Tämä kappale koskee oikeutta tavaraan vain ostajan ja myyjän välisessä suhteessa.
3) Sopijapuolen, joka keskeyttää velvollisuuksiensa täyttämisen joko ennen tavaran lähettämistä tai sen jälkeen, on ilmoitettava siitä välittömästi toiselle sopijapuolelle ja jatkettava velvollisuuksiensa täyttämistä, jos toinen sopijapuoli asettaa riittävän vakuuden omien velvollisuuksiensa täyttämisestä.
72 artikla
1) Jos ennen sopimuksen täyttämisen ajankohtaa käy selväksi, että sopijapuoli tulee syyllistymään olennaiseen sopimusrikkomukseen, toinen sopijapuoli voi purkaa sopimuksen.
2) Jos aika sallii, on sopijapuolen, joka aikoo purkaa sopimuksen, kohtuullisella tavalla ilmoitettava tästä toiselle sopijapuolelle, jotta tämä saa tilaisuuden asettaa hyväksyttävän vakuuden velvollisuuksiensa täyttämisestä.
3) Edellisen kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos toinen sopijapuoli on ilmoittanut, että hän ei täytä velvollisuuksiaan.
73 artikla
1) Kun tavara on sopimuksen mukaan luovutettava osatoimituksina ja sopijapuoli jättää täyttämättä jotakin osatoimitusta koskevan velvollisuutensa tavalla, joka merkitsee tämän toimituksen suhteen olennaista sopimusrikkomusta, toinen sopijapuoli voi purkaa sopimuksen tämän toimituksen osalta.
2) Jos sopijapuoli jättää täyttämättä jonkin velvollisuutensa jonkin osatoimituksen osalta ja tämä antaa toiselle sopijapuolelle perusteltua aihetta olettaa, että tulevien osatoimitusten suhteen tulee tapahtumaan olennainen sopimusrikkomus, viimeksi mainittu sopijapuoli voi kohtuullisessa ajassa purkaa sopimuksen tulevien toimitusten osalta.
3) Ostaja, joka purkaa sopimuksen jonkin toimituksen osalta, voi samalla purkaa sen aiempien tai tulevien toimitusten osalta, jos niitä ei keskinäisen riippuvuutensa vuoksi voitaisi käyttää sopijapuolten sopimusta tehtäessä edellyttämään tarkoitukseen.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
II osasto
Vahingonkorvaus
74 artikla
Vahingonkorvaus sopijapuolen sopimusrikkomuksen johdosta käsittää rahamäärän, joka vastaa sopimusrikkomuksen vuoksi toiselle sopijapuolelle aiheutunutta vahinkoa, mukaan luettuna menetetty kauppavoitto. Vahingonkorvaus ei saa olla suurempi kuin se vahinko, jonka sopimusta rikkonut osapuoli sopimusta tehtäessä ennakoi tai jonka hänen olisi pitänyt ennakoida voivan seurata sopimusrikkomuksesta niiden tosiasioiden tai seikkojen valossa, jotka hän silloin tunsi tai jotka hänen olisi pitänyt tuntea.
75 artikla
Jos sopimus puretaan ja jos ostaja on kohtuullisella tavalla ja kohtuullisen ajan kuluttua purusta suorittanut kateoston tai myyjä on myynyt tavaran uudelleen, vahingonkorvausta vaativalla sopijapuolella on oikeus saada korvauksena sovitun hinnan ja katesopimuksen mukaisen hinnan välinen erotus sekä korvaus muusta 74 artiklassa tarkoitetusta vahingosta.
76 artikla
1) Jos sopimus puretaan ja tavaralla on käypä hinta eikä vahingonkorvausta vaativa sopijapuoli ole tehnyt kateostoa tai myynyt tavaraa uudelleen 75 artiklan mukaisesti, hänellä on oikeus saada sopimuksen mukaisen hinnan ja purkamisajankohdan mukaisen käyvän hinnan välinen erotus sekä muu 74 artiklan mukainen vahingonkorvaus. Jos vahingonkorvausta vaativa sopijapuoli kuitenkin on purkanut kaupan vasta otettuaan tavaran vastaan, sovelletaan purkamisajankohdan käyvän hinnan sijasta vastaanottoajankohdan käypää hintaa.
2) Edellisessä kappaleessa tarkoitetaan käyvällä hinnalla tavaran käypää hintaa sillä paikkakunnalla, missä tavara olisi pitänyt luovuttaa, tai jos tavaralla ei siellä ole käypää hintaa, muulla vertauskelpoisella paikkakunnalla vallitsevaa käypää hintaa, jota sovellettaessa on asianmukaisesti otettava huomioon tavaran kuljetuskustannuksista syntyvät erot.
77 artikla
Sopijapuolen, joka vetoaa sopimusrikkomukseen, tulee ryhtyä olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin vähentääkseen sopimusrikkomuksesta aiheutuvaa vahinkoa, mukaan lukien menetetty kauppavoitto. Jos hän ei ryhdy tällaisiin toimiin, sopimuksen rikkonut sopijapuoli voi vaatia vahingonkorvausta alennettavaksi sillä määrällä, jolla vahinkoa olisi pitänyt rajoittaa.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
III osasto
Korko
78 artikla
Jos sopijapuoli ei maksa kauppahintaa tai muuta erääntynyttä rahamäärää, toisella sopijapuolella on oikeus saada sille korkoa ilman, että tällä on vaikutusta 74 artiklan mukaisiin vahingonkorvausvaatimuksiin.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
IV osasto
Vastuusta vapautuminen
79 artikla
1) Sopijapuoli ei ole vastuussa velvollisuutensa täyttämättä jättämisestä, jos hän näyttää, että se on johtunut hänen vaikutusmahdollisuuksiensa ulkopuolella olevasta esteestä ja että hänen ei kohtuudella voida edellyttää ottaneen estettä huomioon sopimusta tehtäessä eikä välttäneen tai voittaneen estettä tai sen seurauksia.
2) Jos velvollisuuden täyttämättä jättäminen on johtunut sellaisen sivullisen sopimusrikkomuksesta, jota sopijapuoli on käyttänyt apunaan sopimuksen tai sen osan täyttämisessä, sopijapuoli vapautuu vastuusta vain, jos:
a) hän vapautuu vastuusta edellisen kappaleen perusteella; ja
b) sopijapuolen käyttämä sivullinen vapautuisi niin ikään vastuusta, jos sanotun kappaleen määräyksiä sovellettaisiin häneen.
3) Tämän artiklan mukainen vapautus vastuusta on voimassa sen ajan, jonka este on olemassa.
4) Velvollisuutensa täyttämättä jättäneen sopijapuolen on ilmoitettava toiselle sopijapuolelle esteestä ja sen vaikutuksesta hänen kykyynsä täyttää velvollisuutensa. Jos ilmoitus ei ole saapunut toiselle sopijapuolelle kohtuullisessa ajassa siitä, kun velvollisuutensa täyttämättä jättänyt sopijapuoli sai tietää esteestä tai sen olisi pitänyt tulla hänen tietoonsa, viimeksi mainittu on vastuussa vahingosta, joka aiheutuu ilmoituksen saapumatta jäämisestä.
5) Mikään tässä artiklassa ei estä kumpaakaan sopijapuolta käyttämästä muita oikeuksia kuin oikeutta vaatia vahingonkorvausta tämän yleissopimuksen mukaan.
80 artikla
Sopijapuoli ei saa vedota toisen sopijapuolen suoritusvelvollisuuden täyttämättä jättämiseen sikäli kuin tämä johtui ensin mainitun sopijapuolen teosta tai laiminlyönnistä.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
V osasto
Sopimuksen purkamisen vaikutukset
81 artikla
1) Sopimuksen purkaminen vapauttaa molemmat sopijapuolet sopimuksenmukaisista velvoitteistaan mahdollista vahingonkorvausvelvollisuutta lukuun ottamatta. Purkaminen ei vaikuta riitojen ratkaisemista koskeviin sopimusehtoihin eikä muihinkaan ehtoihin, joissa määrätään sopimuksen purkamisesta johtuvista sopijapuolen oikeuksista ja velvollisuuksista.
2) Sopimuksen joko kokonaan tai osaksi täyttänyt sopijapuoli voi vaatia toista sopijapuolta palauttamaan sen, minkä hän on sopimuksen mukaisesti toimittanut tai maksanut. Jos molemmat sopijapuolet ovat palautusvelvollisia, heidän on suoritettava palautus samanaikaisesti.
82 artikla
1) Ostaja menettää oikeuden purkaa sopimus tai vaatia uutta toimitusta, jos hänen on mahdotonta palauttaa tavara olennaisesti samassa kunnossa kuin se oli hänen vastaanottaessaan sen.
2) Edellistä kappaletta ei sovelleta:
a) jos mahdottomuus palauttaa tavara tai palauttaa se olennaisesti samassa kunnossa kuin se oli ostajan vastaanottaessa sen ei johdu hänen teostaan tai laiminlyönnistään;
b) jos tavara tai osa siitä on tuhoutunut tai huonontunut 38 artiklan mukaisen tarkastuksen johdosta; tai
c) jos ostaja on myynyt tavaran tai osan tavarasta tavanomaisessa liiketoiminnassaan tai kuluttanut tai muuntanut sen tai osan siitä tavanomaisessa käytössä ennen kuin hän havaitsi tavaran virheen tai hänen olisi pitänyt se havaita.
83 artikla
Ostaja, joka on 82 artiklan mukaisesti menettänyt oikeuden purkaa sopimus tai vaatia uutta toimitusta, säilyttää oikeutensa vaatia kaikkia muita sopimuksen ja tämän yleissopimuksen mukaisia seuraamuksia.
84 artikla
1) Jos myyjä on velvollinen palauttamaan kauppahinnan, hänen on maksettava sille myös korkoa siitä ajankohdasta alkaen, kun kauppahinta maksettiin.
2) Ostajan on tehtävä myyjälle tilitys kaikesta tavarasta tai osasta tavaraa saamastaan edusta:
a) jos hänen on palautettava tavara tai osa siitä; tai
b) jos hänen on mahdotonta palauttaa tavara tai osa siitä taikka palauttaa tavara tai osa siitä olennaisesti samassa kunnossa kuin on sen vastaanottanut mutta hän on kuitenkin purkanut sopimuksen tai vaatinut uutta toimitusta.
V luku
Myyjän ja ostajan velvollisuuksia koskevat yhteiset määräykset
VI osasto
Tavarasta huolehtiminen
85 artikla
Jos ostaja viivästyy tavaran vastaanottamisessa tai, milloin maksun ja tavaran luovuttamisen on määrä tapahtua samanaikaisesti, ostaja ei maksa kauppahintaa ja myyjällä joko on tavara hallinnassaan tai hän voi muuten määrätä siitä, myyjän on ryhdyttävä kaikkiin olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin huolehtiakseen tavarasta. Hänellä on oikeus pidättää tavara itsellään, kunnes ostaja on korvannut hänelle huolehtimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
86 artikla
1) Jos ostaja on vastaanottanut tavaran ja aikoo käyttää sopimuksen tai tämän yleissopimuksen mukaista oikeutta torjua se, hänen tulee ryhtyä olosuhteisiin nähden kohtuullisiin toimiin huolehtiakseen tavarasta. Hänellä on oikeus pidättää tavara itsellään, kunnes myyjä on korvannut hänelle huolehtimisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.
2) Jos ostajalle lähetetty tavara on asetettu ostajan määrättäväksi tavaran määräpaikassa ja ostaja käyttää oikeuttaan torjua se, hänen tulee ottaa se hallintaansa myyjän puolesta edellyttäen, että tämä voi tapahtua kauppahintaa maksamatta sekä ilman kohtuuttomia hankaluuksia ja kohtuuttomia kustannuksia. Tätä määräystä ei sovelleta, jos myyjä tai joku henkilö, jolla on oikeus ottaa tavara hallintaansa hänen lukuunsa, on saapuvilla määräpaikassa. Jos ostaja ottaa tavaran hallintaansa tämän kappaleen mukaisesti, hänen oikeutensa ja velvollisuutensa määräytyvät edellisen kappaleen mukaisesti.
87 artikla
Sopijapuoli, joka on velvollinen ryhtymään toimiin tavarasta huolehtimiseksi, voi jättää sen säilytettäväksi sivullisen varastoon toisen sopijapuolen kustannuksella edellyttäen, että tästä aiheutuvat kustannukset eivät ole kohtuuttomia.
88 artikla
1) Sopijapuoli, joka on velvollinen huolehtimaan tavarasta 85 tai 86 artiklan mukaisesti, saa myydä sen sopivalla tavalla, jos toinen sopijapuoli on kohtuuttomasti viivästynyt tavaran hallintaan ottamisessa, sen takaisin ottamisessa, kauppahinnan maksamisessa tai tavarasta huolehtimisesta aiheutuvien kulujen maksamisessa ja jos toiselle sopijapuolelle on kohtuullisella tavalla ilmoitettu myyntiaikomuksesta.
2) Jos tavara on vaarassa huonontua nopeasti tai siitä huolehtiminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia, sopijapuolen, jolla on 85 tai 86 artiklan mukaan velvollisuus huolehtia tavarasta, tulee ryhtyä kohtuullisiin toimiin sen myymiseksi. Hänen on mahdollisuuksien mukaan ilmoitettava myyntiaikomuksestaan toiselle sopijapuolelle.
3) Tavaran myyvällä sopijapuolella on oikeus pidättää itselleen kaupan tuotosta rahamäärä, joka vastaa tavarasta huolehtimisesta ja sen myymisestä aiheutuneita kohtuullisia kustannuksia. Hänen on tehtävä toiselle sopijapuolelle tilitys erotuksesta.
IV OSA
Loppumääräykset
89 artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri nimitetään tämän yleissopimuksen tallettajaksi.
90 artikla
Tällä yleissopimuksella ei ole etusijaa mihinkään kansainväliseen sopimukseen nähden, joka on jo tehty tai ehkä tehdään ja joka sisältää tämän yleissopimuksen sääntelemiä asioita koskevia määräyksiä, jos sopijapuolilla on liikepaikkansa tällaisen sopimuksen osapuolena olevissa valtioissa.
91 artikla
1) Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten kansainvälistä irtaimen kauppaa koskevia sopimuksia käsitelleen Yhdistyneiden Kansakuntien konferenssin päätösistunnossa ja pidetään avoinna kaikkien valtioiden allekirjoittamista varten Yhdistyneiden Kansakuntien päämajassa New Yorkissa syyskuun 30 päivään 1981 asti.
2) Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä yleissopimus.
3) Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien sellaisten valtioiden liittymistä varten, jotka eivät ole allekirjoittajavaltioita, siitä päivästä lähtien, jolloin se on avoinna allekirjoittamista varten.
4) Ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjat on talletettava Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.
92 artikla
1) Sopimusvaltio voi ilmoittaa allekirjoitus-, ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä, että se ei sitoudu noudattamaan tämän yleissopimuksen II tai III osaa.
2) Sopimusvaltiota, joka antaa edellisen kappaleen mukaisesti tämän yleissopimuksen II tai III osaa koskevan ilmoituksen, ei katsota sopimusvaltioksi tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen merkityksessä ilmoitusta koskevan osan sääntelemien asioiden osalta.
93 artikla
1) Jos sopimusvaltioon kuuluu kaksi tai useampia aluekokonaisuuksia, joilla sen valtiosäännön mukaan tässä yleissopimuksessa käsiteltyjen asioiden osalta sovelletaan erilaisia oikeusjärjestyksiä, se voi allekirjoitus-, ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä ilmoittaa, että tämä yleissopimus ulotetaan koskemaan kaikkia sen aluekokonaisuuksia tai vain yhtä tai useampaa niistä ja se voi muuttaa ilmoitustaan antamalla uuden ilmoituksen milloin hyvänsä.
2) Näistä ilmoituksista on tiedotettava tallettajalle ja niistä on ilmettävä yksityiskohtaisesti ne aluekokonaisuudet, joita koskemaan yleissopimus ulotetaan.
3) Jos tämä yleissopimus ulottuu tämän artiklan mukaisesti annetun ilmoituksen perusteella yhteen tai useampaan mutta ei jokaiseen sopimusvaltion aluekokonaisuuteen ja jos sopijapuolen liikepaikka sijaitsee tuossa valtiossa, ei sen tässä yleissopimuksessa katsota sijaitsevan sopimusvaltiossa, ellei se sijaitse sellaisella alueella, johon yleissopimus ulottuu.
4) Jos sopimusvaltio ei anna tämän artiklan 1 kappaleen mukaista ilmoitusta, yleissopimus ulottuu valtion kaikille alueille.
94 artikla
1) Kaksi tai useampia sopimusvaltiota, joilla on samanlaiset tai toisiaan läheisesti muistuttavat säännökset tämän yleissopimuksen sääntelemistä asioista, voivat milloin tahansa ilmoittaa, että yleissopimusta ei sovelleta kauppaa koskeviin sopimuksiin tai niiden tekemiseen, kun sopijapuolten liikepaikat sijaitsevat kyseisissä valtioissa. Ilmoitus voidaan antaa yhteisesti tai yksipuolisesti vastavuoroisuuden pohjalta.
2) Sopimusvaltiolla, jolla on samanlaiset tai toisiaan läheisesti muistuttavat säännökset tämän yleissopimuksen sääntelemistä asioista kuin yhdellä tai useammalla yleissopimuksen ulkopuolella olevalla valtiolla voi milloin hyvänsä ilmoittaa, että yleissopimusta ei sovelleta kauppaa koskeviin sopimuksiin tai niiden tekemiseen silloin, kun sopijapuolilla on liikepaikkansa kyseisissä valtioissa.
3) Jos edellisen kappaleen mukaisesti annetun ilmoituksen kohteena olevasta valtiosta tulee sopimusvaltio, annetulla ilmoituksella on 1 kappaleen mukaisesti annetun ilmoituksen sisältö siitä päivästä lähtien, jolloin yleissopimus tulee uuden sopimusvaltion osalta voimaan, edellyttäen, että uusi sopimusvaltio liittyy kyseiseen ilmoitukseen tai antaa vastavuoroisuuden pohjalla yksipuolisen ilmoituksen.
95 artikla
Jokainen valtio voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa tallettaessaan ilmoittaa, että se ei sitoudu noudattamaan tämän yleissopimuksen 1 artiklan 1 kappaleen b kohtaa.
96 artikla
Sopimusvaltio, jonka lainsäädännön mukaan kauppaa koskevat sopimukset on tehtävä tai vahvistettava kirjallisesti, voi milloin tahansa antaa 12 artiklan mukaisen ilmoituksen, että tämän yleissopimuksen 11 tai 29 artiklan määräys taikka II osaan sisältyvä määräys, joka sallii kauppaa koskevan sopimuksen tai sen muuttamisen tai sopimuksella tapahtuvan päättämisen taikka tarjouksen, hyväksymisen tai muun tahdonilmaisun tehtävän muussa muodossa kuin kirjallisesti, ei sovellu silloin, kun jonkin sopijapuolen liikepaikka on kyseisessä valtiossa.
97 artikla
1) Sopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä annetut tämän yleissopimuksen mukaiset ilmoitukset on vahvistettava sopimusta ratifioitaessa tai hyväksyttäessä.
2) Ilmoitukset ja niiden vahvistukset on tehtävä kirjallisesti ja niistä on ilmoitettava virallisesti tallettajalle.
3) Ilmoitus tulee kyseisen valtion osalta voimaan samanaikaisesti tämän yleissopimuksen kanssa. Ilmoitus, josta tallettaja vastaanottaa virallisen tiedonannon voimaantulon jälkeen, tulee kuitenkin voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut sen. Tämän yleissopimuksen 94 artiklan mukaiset vastavuoroiset yksipuoliset ilmoitukset tulevat voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut viimeisen ilmoituksen.
4) Jokainen valtio, joka antaa tämän yleissopimuksen mukaisen ilmoituksen, voi sanoa sen irti milloin hyvänsä osoittamalla tallettajalle virallisen kirjallisen ilmoituksen. Tällainen irtisanominen tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut tiedonannon.
5) Tämän yleissopimuksen 94 artiklan mukaisesti tehdyn ilmoituksen irtisanominen tekee kaikki toisen valtion kyseisen artiklan mukaisesti vastavuoroisuuden pohjalta antamat yksipuoliset ilmoitukset pätemättömiksi siitä päivästä lähtien, jolloin irtisanominen tulee voimaan.
98 artikla
Vain tässä yleissopimuksessa nimenomaisesti hyväksytyt varaumat sallitaan.
99 artikla
1) Tämä yleissopimus tulee voimaan, mikäli tämän artiklan 6 kappaleesta ei muuta johdu, kuukauden ensimmäisenä päivänä kahdentoista kuukauden kuluttua kymmenennen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta 92 artiklan mukaisesti annetun ilmoituksen sisältävä asiakirja mukaan luettuna.
2) Kun valtio ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen kymmenennen ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, tämä yleissopimus tulee ulkopuolelle jätettyä osaa lukuun ottamatta voimaan kyseisen valtion osalta, mikäli tämän artiklan 6 kappaleesta ei muuta johdu, kuukauden ensimmäisenä päivänä kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun valtio on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.
3) Valtio, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen ja joka on joko Haagissa 1 päivänä heinäkuuta 1964 kansainvälisten irtainten esineiden kauppaa koskevien sopimusten tekemistä sääntelevästä yhtenäislaista tehdyn yleissopimuksen (sopimuksentekoa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen) osapuolena tai Haagissa 1 päivänä heinäkuuta 1964 irtainten esineiden kansainvälistä kauppaa koskevasta yhtenäislaista tehdyn yleissopimuksen (irtaimen kauppaa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen) osapuolena tai molempien sopimusten osapuolena, tulee samalla sanoa irti tapauksen mukaan joko sopimuksentekoa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimus tai irtaimen kauppaa koskeva vuoden 1964 Haagin yleissopimus tai molemmat ilmoittamalla siitä Alankomaiden hallitukselle.
4) Irtaimen kauppaa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevan valtion, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen ja ilmoittaa tai on ilmoittanut 92 artiklan mukaisesti, että tämän yleissopimuksen II osa ei sido sitä, tulee ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä sanoa irti irtaimen kauppaa koskeva vuoden 1964 Haagin yleissopimus ilmoittamalla siitä Alankomaiden hallitukselle.
5) Sopimuksentekoa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen osapuolena olevan valtion, joka ratifioi tai hyväksyy tämän yleissopimuksen tai liittyy siihen ja ilmoittaa tai on ilmoittanut, että tämän yleissopimuksen III osa ei sido sitä, tulee ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymishetkellä sanoa irti sopimuksentekoa koskeva vuoden 1964 Haagin yleissopimus ilmoittamalla siitä Alankomaiden hallitukselle.
6) Tämän artiklan mukaan tätä yleissopimusta koskeva ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen, jonka suorittaa sopimuksentekoa koskevan vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen tai irtaimen kauppaa koskevaa vuoden 1964 Haagin yleissopimuksen osapuolena oleva sopimusvaltio tulee voimaan vasta, kun näiden sopimusvaltioiden osalta vaadittavat kahta viimeksi mainittua yleissopimusta koskevat irtisanomiset ovat tulleet voimaan. Asian yhteensovittamiseksi tässä suhteessa tämän yleissopimuksen tallettajan tulee neuvotella vuoden 1964 yleissopimusten tallettajana toimivan Alankomaiden hallituksen kanssa.
100 artikla
1) Tätä yleissopimusta sovelletaan sopimuksen tekemiseen vain silloin, kun sitä koskeva ehdotus tehdään sinä päivänä tai sen päivän jälkeen, kun yleissopimus tulee voimaan 1 artiklan 1 kappaleen a kohdan tarkoittamien sopimusvaltioiden tai 1 artiklan 1 kappaleen b kohdan tarkoittamien sopimusvaltioiden osalta.
2) Tätä yleissopimusta sovelletaan vain sopimuksiin, jotka tehdään sinä päivänä tai sen päivän jälkeen, kun yleissopimus tulee 1 artiklan 1 kappaleen a kohdan tarkoittamien valtioiden ja 1 artiklan 1 kappaleen b kohdan tarkoittamien valtioiden osalta voimaan.
101 artikla
1) Sopimusvaltio voi sanoa tämän yleissopimuksen tai sen II tai III osan irti osoittamalla tallettajalle virallisen kirjallisen ilmoituksen.
2) Irtisanominen tulee voimaan kuukauden ensimmäisenä päivänä kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen. Silloin kun irtisanomisen voimaantuloaika määritellään ilmoituksessa pitemmäksi, irtisanominen tulee voimaan tämän pitemmän ajan kuluttua siitä, kun tallettaja on vastaanottanut ilmoituksen.
Tehty Wienissä 11 päivänä huhtikuuta 1980 yhtenä alkuperäiskappaleena, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.