79/1986

Annettu: 01.11.1986

Asetus Asetus Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen voimaansaattamisesta ja sen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Pariisissa 24 päivänä heinäkuuta 1971 tarkistettu kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskeva Bernin yleissopimus, jonka eräät määräyksen on hyväksytty 11 päivänä heinäkuuta 1986 annetulla lailla (770/86) ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut niin ikään 11 päivänä heinäkuuta 1986 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajan huostaan 25 päivänä heinäkuuta 1986, tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Suomen lain mukaista suojaa ei myönnetä sellaiselle 1 §:ssä mainitussa yleissopimuksessa tarkoitetulle teokselle, jonka alkuperämaan lain mukainen suoja-aika on päättynyt.

Alkuperämaa määräytyy 1 momenttia sovellettaessa yleissopimuksen 5 artiklan 4 kappaleen mukaisesti.

3 §

Pariisissa vuonna 1971 tarkistetun kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 11 päivänä heinäkuuta 1986 annettu laki (770/86) ja tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986.

Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1986

Alkuperäinen sopimus: 6/1928

BERNIN YLEISSOPIMUS kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamisesta Pariisin sopimuskirja

9 päivältä syyskuuta 1886, täydennetty Pariisissa 4 päivänä toukokuuta 1896, tarkistettu Berliinissä 13 päivänä marraskuuta 1908, täydennetty Bernissä 20 päivänä maaliskuuta 1914 sekä tarkistettu Roomassa 2 päivänä kesäkuuta 1928, Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 1948, Tukholmassa 14 päivänä heinäkuuta 1967 ja Pariisissa 24 päivänä heinäkuuta 1971.

Liittomaat, haluten kaikki samalla tavoin suojata mahdollisimman tehokkaasti ja yhdenmukaisesti tekijöiden oikeuksia heidän kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiinsa,

tunnustaen Tukholmassa vuonna 1967 pidetyn tarkistuskonferenssin työn merkityksen,

ovat päättäneet tarkistaa Tukholman konferenssissa hyväksytyn sopimuskirjan pysyttäen muuttamatta sanotun sopimuskirjan 1--20 ja 22--26 artiklan.

Tämän vuoksi allekirjoittaneet valtuutetut, esitettyään oikeiksi ja asianmukaisiksi todetut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Ne maat, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan, muodostavat liiton suojatakseen tekijöiden oikeuksia heidän kirjallisiin ja taiteellisiin teoksiinsa.

2 artikla

1. Ilmaisu "kirjalliset ja taiteelliset teokset" käsittää kaikki kirjallisuuden, tieteen ja taiteen alaan kuuluvat tuotteet, niiden ilmaisutapaan tai muotoon katsomatta, kuten kirjat, kirjaset ja muut kirjoitukset; esitelmät, puheet, saarnat ja muut samankaltaiset teokset; näytelmä- tai musiikkinäytelmäteokset; tanssi- ja eletaiteelliset teokset; sanalliset tai sanattomat sävellysteokset; elokuvateokset, joihin rinnastetaan elokuvaamiseen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset; piirustus-, maalaus-, rakennus-, kuvanveisto-, kaiverrus- ja kivipiirrostaiteen teokset; valokuvateokset, joihin rinnastetaan valokuvaamiseen verrattavalla tavalla ilmaistut teokset; sovelletun taiteen teokset; maantieteelliset, topografiset, rakennustaiteelliset tai tieteelliset kuvitukset, kartat, asemapiirrokset, luonnokset ja kolmiulotteiset teokset.

2. Liittomaat voivat kuitenkin lainsäädännössään määrätä, ettei teoksia yleensä tai joitakin tietynlaisia teoksia suojata, ellei niitä ole saatettu johonkin aineelliseen muotoon.

3. Käännöksiä, muunnelmia, musiikkisovituksia ja muita kirjallisen tai taiteellisen teoksen muunnoksia suojataan samalla tavalla kuin alkuperäisteoksia, supistamatta tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.

4. Liittomaat voivat lainsäädännössään määrätä, millaista suojaa annetaan lainsäädännön, hallinnon ja lainkäytön alaan kuuluville virallisille teksteille ja niiden virallisille käännöksille.

5. Kirjallisten tai taiteellisten teosten kokoelmia, kuten tietosanakirjoja ja kokoomateoksia, jotka sisältönsä valinnan ja järjestelyn perusteella ovat henkisen luomistyön tuotteita, suojataan sellaisinaan, supistamatta kokoelmiin sisältyvien teosten tekijöille kuuluvia oikeuksia.

6. Tässä artiklassa mainittuja teoksia suojataan kaikissa liittomaissa. Suoja on voimassa tekijän ja hänen oikeutensa haltijoiden hyväksi.

7. Jollei tämän yleissopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen määräyksistä muuta johdu, liittomaat voivat lainsäädännössään määrätä sovelletun taiteen teoksia sekä teollista muotoilua ja teollisia malleja koskevien lakiensa soveltamisalan samoin kuin näiden teosten, muotoilun tuotteiden ja mallien suojaamisen edellytykset. Teokset, joita niiden alkuperämaassa suojataan vain muotoilun tuotteina tai malleina, saavat toisessa liittomaassa vain sellaista erityissuojaa, jota tuossa maassa annetaan muotoilun tuotteille tai malleille; ellei tuossa maassa tällaista erityissuojaa anneta, suojataan näitä teoksia kuitenkin taiteellisina teoksina.

8. Tämän yleissopimuksen mukaista suojaa ei sovelleta päivänuutisiin eikä erilaisiin asiatietoihin, jotka ovat luonteeltaan pelkkiä lehdistötiedotuksia.

2_bis artikla

1. Liittomaat voivat lainsäädännössään jättää poliittiset puheet sekä oikeudenkäynnissä pidetyt puheet kokonaan tai osaksi edellä olevassa artiklassa tarkoitettua suojaa vaille.

2. Liittomaat voivat niin ikään lainsäädännössään määrätä, millä ehdoilla julkisesti pidettyjä esitelmiä, puheita ja muita samankaltaisia teoksia saa toisintaa lehdistössä, yleisradioida, välittää yleisölle johtimitse sekä välittää yleisölle tämän yleissopimuksen 11 bis artiklan 1 kappaleessa tarkoitetulla tavalla, milloin sellainen käyttö on perusteltua tiedotustarkoituksessa.

3. Tekijällä on kuitenkin yksinoikeus valmistaa kokoelma edellä olevissa kappaleissa mainituista teoksistaan.

3 artikla

1. Tämän yleissopimuksen mukaista suojaa sovelletaan:

a) tekijöihin, jotka ovat jonkin liittomaan kansalaisia, heidän julkaistujen ja julkaisemattomien teostensa osalta;

b) tekijöihin, jotka eivät ole liittomaiden kansalaisia, heidän jossakin näistä maista taikka samanaikaisesti liittoon kuulumattomassa maassa ja jossakin liittomaassa ensiksi julkaistujen teostensa osalta.

2. Tekijät, jotka eivät ole liittomaiden kansalaisia, mutta joilla on vakinainen asuinpaikkansa jossakin liittomaassa, rinnastetaan tässä yleissopimuksessa tuon maan kansalaisiin.

3. "Julkaistuilla teoksilla" tarkoitetaan tekijöidensä suostumuksella julkaistuja teoksia, joiden millä tavoin tahansa valmistettuja kappaleita on saatavissa siten, että yleisön kohtuulliset tarpeet ovat teoksen luonteen huomioon ottaen tulleet täytetyiksi. Näytelmä-, musiikkinäytelmä-, elokuva- tai sävellysteoksen esittämistä, kirjallisen teoksen julkista luentaa, kirjallisten tai taiteellisten teosten välittämistä yleisölle johtimitse tai yleisradioimista, taideteoksen näytteillepanemista ja rakennusteoksen valmistamista ei pidetä julkaisemisena.

4. Teos katsotaan julkaistuksi samanaikaisesti useissa maissa, jos se on julkaistu kahdessa tai useammassa maassa kolmenkymmenen päivän kuluessa sen ensimmäisestä julkaisemisesta.

4 artikla

Tämän yleissopimuksen mukaista suojaa sovelletaan, vaikkeivät 3 artiklan mukaiset edellytykset ole täyttyneet:

a) sellaisten elokuvateosten tekijöihin, joiden valmistajan päätoimipaikka tai vakinainen asuinpaikka on liittomaassa;

b) liittomaahan rakennettujen rakennusteosten tai liittomaassa sijaitsevaan rakennukseen tai muuhun rakennelmaan kiinteästi liitettyjen muiden taiteellisten teosten tekijöihin.

5 artikla

1. Tekijöillä on tässä yleissopimuksessa suojattujen teostensa osalta muissa liittomaissa kuin teoksen alkuperämaassa ne oikeudet, jotka noiden maiden asianomaisissa laeissa nyt tai vastedes myönnetään niiden omille kansalaisille, samoin kuin tässä yleissopimuksessa erityisesti myönnetyt oikeudet.

2. Näiden oikeuksien nauttimisen ja käyttämisen ehdoksi ei saa asettaa mitään muodollisuuksia; oikeuksien nauttimisen ja käyttämisen on oltava riippumattomia siitä, suojataanko teosta sen alkuperämaassa. Tämän vuoksi sekä tämän yleissopimuksen määräysten estämättä määräytyvät täten suojan laajuus sekä tekijän oikeuksien suojaamiseksi käytettävissä olevat oikeuskeinot yksinomaan sen maan lakien mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

3. Alkuperämaassa annettava suoja määräytyy kansallisen lain mukaan. Milloin tekijä ei ole sen teoksen alkuperämaan kansalainen, jonka osalta häntä suojataan tämän yleissopimuksen nojalla, hänellä on kuitenkin tuossa maassa samat oikeudet kuin niillä tekijöillä, jotka ovat sen kansalaisia.

4. Alkuperämaana pidetään:

a) liittomaassa ensiksi julkaistujen teosten osalta tuota maata; samanaikaisesti useissa sellaisissa liittomaissa, joissa suoja-ajat ovat erilaiset, julkaistujen teosten osalta maata, jonka lainsäädännössä myönnetään lyhin suoja-aika;

b) samanaikaisesti liittoon kuulumattomassa maassa ja liittomaassa julkaistujen teosten osalta viimeksi mainittua maata;

c) julkaisemattomien teosten osalta tai sellaisten teosten osalta, jotka on ensiksi julkaistu liittoon kuulumattomassa maassa julkaisematta niitä samanaikaisesti liittomaassa, sitä liittomaata, jonka kansalainen tekijä on, kuitenkin niin, että:

(i) sellaisten elokuvateosten osalta, joiden valmistajalla on päätoimipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa liittomaassa, alkuperämaana pidetään tätä maata, ja

(ii) liittomaahan rakennettujen rakennusteosten tai liittomaassa sijaitsevaan rakennukseen tai muuhun rakennelmaan kiinteästi liitettyjen taiteellisten teosten osalta alkuperämaana pidetään tätä maata.

6 artikla

1. Jos liittoon kuulumaton maa ei riittävästi suojaa jonkin liittomaan kansalaisten teoksia, viimeksi mainittu maa voi rajoittaa sellaisten teosten suojaa, joiden tekijät ovat teoksia ensiksi julkaistaessa tuon toisen maan kansalaisia ja joilla ei ole vakinaista asuinpaikkaa liittomaassa. Jos maa, jossa teokset on ensiksi julkaistu, käyttää tätä oikeutta, muut liittomaat eivät ole velvollisia antamaan tällaisen erityiskohtelun alaisille teoksille laajempaa suojaa kuin mitä ne saavat siinä maassa, jossa ne on ensiksi julkaistu.

2. Edellä olevan kappaleen nojalla tehdyt rajoitukset eivät vaikuta niihin oikeuksiin, jotka tekijä on saanut liittomaassa ennen rajoituksen voimaantuloa julkaistuun teokseensa.

3. Liittomaiden, jotka tämän artiklan mukaisesti rajoittavat tekijänoikeuden suojaa, on tehtävä siitä Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtajalle (jäljempänä "pääjohtaja") ilmoitus kirjallisena selityksenä, jossa mainitaan ne maat, joiden osalta suojaa on rajoitettu, sekä ne rajoitukset, jotka kohdistuvat noiden maiden kansalaisiin kuuluvien tekijöiden oikeuksiin. Pääjohtaja tiedottaa tästä selityksestä välittömästi kaikille liittomaille.

6_bis artikla

1. Riippumatta taloudellisista oikeuksistaan ja myös luovutettuaan ne toiselle tekijällä on oikeus vaatia teoksen tekijyyden tunnustamista sekä oikeus vastustaa teoksensa vääristämistä, typistämistä ja muuta muuttamista samoin kuin kaikkia teokseen kohdistuvia loukkaavia toimenpiteitä, jotka vahingoittavat hänen kunniaansa tai mainettaan.

2. Tekijälle edellä olevan kappaleen nojalla kuuluvat oikeudet ovat voimassa tekijän kuoleman jälkeen vähintään taloudellisten oikeuksien lakkaamiseen saakka ja niitä saavat käyttää sen maan, jossa suojaa vaaditaan, lainsäädännössä määrätyt henkilöt tai laitokset. Kuitenkin ne maat, joiden lainsäädännössä ei niiden ratifioidessa tämän sopimuskirjan tai liittyessä siihen anneta suojaa tekijän kuoleman jälkeen kaikille edellä olevassa kappaleessa tarkoitetuille oikeuksille, voivat määrätä, että jokin tai jotkin näistä oikeuksista voivat lakata tekijän kuoltua.

3. Tässä artiklassa myönnettyjen oikeuksien suojaamiseksi käytettävät oikeuskeinot määräytyvät sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

7 artikla

1. Tässä yleissopimuksessa myönnetty suoja on voimassa tekijän elinajan ja viisikymmentä vuotta hänen kuolemastaan.

2. Elokuvateosten osalta liittomaat voivat kuitenkin määrätä, että suoja-aika päättyy viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun teos on tekijän suostumuksella saatettu yleisön saataviin tai, jollei niin ole tapahtunut viidenkymmenen vuoden kuluessa teoksen valmistamisesta, viidenkymmenen vuoden kuluttua valmistamisesta.

3. Nimettöminä tai salanimellä julkaistujen teosten osalta tämän yleissopimuksen mukainen suoja-aika päättyy viidenkymmenen vuoden kuluttua siitä, kun teos on laillisesti saatettu yleisön saataviin. Milloin tekijän käyttämä salanimi ei jätä epäilystä hänen henkilöllisyydestään, on suoja-aika kuitenkin sama kuin 1 kappaleessa määrätty. Jos nimettömänä tai salanimellä julkaistun teoksen tekijä ilmaisee henkilöllisyytensä edellä mainitun ajan kuluessa, sovelletaan 1 kappaleen mukaista suoja-aikaa. Liittomaat eivät ole velvollisia suojaamaan nimettöminä tai salanimellä julkaistuja teoksia, joiden osalta on syytä otaksua tekijän olleen kuolleena viisikymmentä vuotta.

4. Liittomaat voivat lainsäädännössään määrätä valokuvateosten sekä sovelletun taiteen teosten, mikäli viimeksi mainittuja suojataan taiteellisina teoksina, suoja-ajan; tämän suoja-ajan on kuitenkin oltava vähintään kaksikymmentäviisi vuotta tällaisen teoksen valmistamisesta.

5. Tekijän kuoleman jälkeinen suoja-aika sekä 2, 3 ja 4 kappaleessa mainitut määräajat alkavat kulua kuolinpäivästä tai sanotuissa kappaleissa tarkoitetuista tapahtumista, mutta näiden määräaikojen pituus lasketaan aina vasta kuolemaa tai tarkoitettua tapahtumaa seuranneen vuoden tammikuun ensimmäisestä päivästä.

6. Liittomaat voivat myöntää edellä olevissa kappaleissa tarkoitettua pitemmän suoja-ajan.

7. Niillä liittomailla, joiden osalta tämän yleissopimuksen Rooman sopimuskirja on sitova ja joiden tätä sopimuskirjaa allekirjoitettaessa voimassa olevan kansallisen lainsäädännön mukainen suoja-aika on edellä olevissa kappaleissa tarkoitettua lyhyempi, on oikeus pitää nämä suoja-ajat voimassa ratifioidessaan tämän sopimuskirjan tai liittyessään siihen.

8. Suoja-aika määräytyy aina sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa vaaditaan; kuitenkaan suoja-aika ei ole, ellei tuon maan lainsäädännöstä muuta johdu, teoksen alkuperämaassa määrättyä suoja-aikaa pitempi.

7_bis artikla

Edellä olevan artiklan määräyksiä sovelletaan myös, kun tekijänoikeus kuuluu yhteisesti teoksen yhdessä luoneille tekijöille, jolloin tekijän kuolemasta laskettavat määräajat lasketaan viimeksi elossa olleen tekijän kuolemasta.

8 artikla

Tämän yleissopimuksen suojaamien kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on koko sen suoja-ajan, jonka heidän oikeutensa alkuperäis- teokseen on voimassa, yksinoikeus kääntää ja käännättää teoksensa.

9 artikla

1. Tämän yleissopimuksen suojaamien kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia näiden teostensa millä tavalla ja missä muodossa tahansa tapahtuva toisintaminen.

2. Liittomaat voivat lainsäädännössään sallia näiden teosten toisintamisen tietyissä erityistapauksissa edellyttäen, ettei toisintaminen ole ristiriidassa teoksen normaalin käytön kanssa eikä kohtuuttomasti loukkaa tekijän laillisia etuja.

3. Kaikkea äänen tai kuvan tallentamista pidetään tässä yleissopimuksessa toisintamisena.

10 artikla

1. Lainaukset yleisön saataviin laillisesti saatetusta teoksesta, mukaan lukien lehdistökatsausten muodossa olevat lainaukset sanoma- ja aikakauslehtikirjoituksista, ovat sallittuja edellyttäen, että lainaaminen on hyvän tavan mukaista ja että se tehdään vain lainauksen tarkoituksen oikeuttamassa laajuudessa.

2. Liittomaat voivat lainsäädännössään ja keskenään tekemissään tai vastaisuudessa tehtävissä erityissopimuksissa sallia kirjallisten ja taiteellisten teosten käytön tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa opetuksen havainnollistamiseksi julkaisuissa, yleisradioinneissa taikka ääni- tai kuvatallenteissa edellyttäen, että tällainen käyttö on hyvän tavan mukaista.

3. Käytettäessä teoksia tämän artiklan edellä olevien kappaleiden mukaisesti on mainittava lähde sekä tekijän nimi, jos se ilmenee lähteestä.

10_bis artikla

1. Liittomaat voivat lainsäädännössään sallia sanoma- ja aikakauslehdissä julkaistujen ajankohtaisia taloudellisia, poliittisia tai uskonnollisia aiheita käsittelevien kirjoitusten taikka samanlaisten yleisradioitujen teosten toisintamisen lehdistössä sekä niiden yleisradioimisen tai välittämisen yleisölle johtimitse tapauksissa, joissa niiden toisintamista, yleisradioimista tai johtimitse yleisölle välittämistä ei ole nimenomaan kielletty. Lähde on kuitenkin aina selvästi ilmoitettava; tämän velvollisuuden rikkomisen oikeudelliset seuraamukset määräytyvät sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

2. Liittomaat voivat myös lainsäädännössään määrätä, millä ehdoilla, selostettaessa ajankohtaisia tapahtumia valokuvan tai elokuvan välityksellä taikka yleisradioimalla tai välittämällä yleisölle johtimitse, näissä tapahtumissa nähtyjä tai kuultuja kirjallisia tai taiteellisia teoksia saadaan tiedotustarkoituksen edellyttämässä laajuudessa toisintaa ja saattaa yleisön saataviin.

11 artikla

1. Näytelmä-, musiikkinäytelmä- ja sävellysteosten tekijöillä on yksinoikeus sallia:

(i) teostensa julkinen esittäminen millaisin keinoin tai menetelmin tahansa;

(ii) teostensa esityksen saattaminen yleisön saataviin millä tavalla tahansa.

2. Samat oikeudet on näytelmä- ja musiikkinäytelmäteosten tekijöillä teostensa käännöksiin koko sen ajan, jonka heidän oikeutensa alkuperäisteoksiin on voimassa.

11_bis artikla

1. Kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia:

(i) teostensa yleisradioiminen tai välittäminen yleisölle muulla merkkien, äänien tai kuvien johtimettoman lähettämisen keinolla;

(ii) teoksen yleisradioinnin välittäminen yleisölle johtimitse tai edelleen yleisradioiminen silloin, kun tämä tapahtuu muun kuin alkuperäisen organisaation toimesta;

(iii) teoksen yleisradioinnin välittäminen yleisölle kaiuttimella tai muulla samankaltaisella merkkien, äänen tai kuvien siirtämiseen käytettävällä laitteella.

2. Liittomaat voivat lainsäädännössään määrätä edellä olevassa kappaleessa tarkoitettujen oikeuksien käyttämisen ehdot, mutta näitä ehtoja sovelletaan yksinomaan niissä maissa, jotka ovat ne asettaneet. Ne eivät missään tapauksessa saa loukata tekijän moraalisia oikeuksia eivätkä hänen oikeuttaan saada kohtuullinen korvaus, jonka, jollei siitä ole sovittu, toimivaltainen viranomainen määrää.

3. Jollei toisin ole sovittu, tämän artiklan 1 kappaleen mukaiseen lupaan ei sisälly oikeutta tallentaa yleisradioitua teosta äänen tai kuvan tallentamislaitteelle. Liittomaat voivat kuitenkin lainsäädännössään antaa säännöksiä yleisradiointiorganisaation oikeudesta tehdä lyhytaikaisia tallenteita omilla välineillään ja omia lähetyksiään varten. Sellaisessa lainsäädännössä saa myös sallia tällaisten tallenteiden säilyttämisen virallisissa arkistoissa niiden poikkeuksellisen dokumentaarisen luonteen perusteella.

11_ter artikla

1. Kirjallisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia:

(i) teostensa julkinen luenta millä tahansa keinoilla tai menetelmillä;

(ii) teostensa luennan välittäminen yleisölle millä tahansa tavalla.

2. Samat oikeudet on kirjallisten teosten tekijöillä teostensa käännösten osalta koko sen ajan, minkä heidän oikeutensa alkuperäisteokseen ovat voimassa.

12 artikla

Kirjallisten tai taiteellisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia teostensa muunteleminen, sovittaminen ja muu muuttaminen.

13 artikla

1. Liittomaa saa omalta osaltaan asettaa varaumia ja ehtoja sävellysteoksen sekä sellaisen sanoituksen, jonka tallentamiseen yhdessä sävellysteoksen kanssa tekijä on jo antanut luvan, tekijän yksinoikeuteen sallia sävellysteoksen äänittäminen siihen ehkä kuuluvine sanoineen; kaikkia näitä varaumia ja ehtoja sovelletaan vain niissä maissa, jotka ovat ne asettaneet eivätkä ne saa missään tapauksessa loukata näiden tekijöiden oikeutta saada kohtuullinen korvaus, jonka, ellei siitä ole sovittu, määrää toimivaltainen viranomainen.

2. Sävellysteosten tallenteita, jotka liittomaassa on tehty Roomassa 2 päivänä kesäkuuta 1928 ja Brysselissä 26 päivänä kesäkuuta 1948 allekirjoitettujen yleissopimusten 13 artiklan 3 kappaleen mukaisesti, saa toisintaa tuossa maassa sävellysteoksen tekijän luvatta kahden vuoden ajan siitä lukien, jolloin tämä sopimuskirja tulee tuota maata sitovaksi.

3. Tallenteet, jotka on tehty tämän artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisesti ja jotka ilman asianosaisten lupaa on tuotu sellaiseen valtioon, missä niitä ei pidetä sallittuina, voidaan takavarikoida.

14 artikla

1. Kirjallisten ja taiteellisten teosten tekijöillä on yksinoikeus sallia:

(i) teostensa muunteleminen ja toisintaminen elokuvan avulla sekä tällä tavalla muunneltujen tai toisinnettujen teosten levittäminen;

(ii) näin muunneltujen tai toisinnettujen teosten julkinen esittäminen ja välittäminen yleisölle johtimitse.

2. Kirjallisiin tai taiteellisiin teoksiin perustuvan elokuvatuotteen muuntaminen muuhun taidelajiin edellyttää, loukkaamatta kuitenkaan elokuvatuotteen tekijän oikeutta määrätä teoksesta, alkuperäisteosten tekijäin suostumusta.

3. Edellä 13 artiklan 1 kappaleessa olevat määräykset eivät ole tässä sovellettavissa.

14_bis artikla

1. Elokuvateosta suojataan alkuperäisteoksena muunnelluksi tai toisinnetuksi ehkä tulleen teoksen tekijänoikeuksia supistamatta. Elokuvateoksen tekijänoikeuden haltijalla on samat oikeudet kuin alkuperäisteoksen tekijällä, edellä olevassa artiklassa tarkoitetut oikeudet niihin mukaan lukien.

2. a) Se, kenelle elokuvateoksen tekijänoikeus kuuluu, määräytyy sen maan lainsäädännön mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

b) Niissä liittomaissa, joiden lainsäädännössä elokuvateoksen tekijänoikeuden haltijoihin luetaan myös ne tekijät, jotka ovat antaneet panoksensa teoksen tekemiseen, nämä tekijät, jos he ovat sitoutuneet antamaan panoksensa elokuvan tekemiseen, eivät kuitenkaan voi, ellei siitä ole toisin tai muuten erityisesti sovittu, kieltää teoksen toisintamista, levittämistä, julkista esittämistä, välittämistä yleisölle johtimitse, yleisradioimista tai muuta välittämistä yleisölle taikka tekstittämistä tai tekstien uudelleen äänittämistä toiselle kielelle.

c) Kysymys siitä, onko edellä olevan b kohdan soveltamisen edellytyksenä, että siinä tarkoitettu sitoumus on tehty kirjallisen sopimuksen tai vastaavan asiakirjan muodossa, ratkaistaan sen liittomaan lainsäädännön mukaan, jossa elokuvateoksen tuottajalla on päätoimipaikkansa tai vakinainen asuinpaikkansa. Kuitenkin se liittomaa, jossa suojaa vaaditaan, voi lainsäädännössään määrätä, että sitoumus on tehtävä kirjallisen sopimuksen tai vastaavan asiakirjan muodossa. Maiden, joiden lainsäädännössä näin määrätään, on ilmoitettava siitä kirjallisella selityksellä pääjohtajalle, joka ilmoittaa siitä välittömästi kaikille muille liittomaille.

d) Ilmaisulla "toisin tai muuten erityisesti sovittu" tarkoitetaan jokaista rajoittavaa ehtoa, joka liittyy edellä mainittuun sitoumukseen.

3. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, edellä olevan 2 kappaleen b kohdan määräyksiä ei sovelleta elokuvateosten valmistamista varten laadittujen käsikirjoitusten, vuorosanojen eikä sävellysteosten tekijöihin eikä elokuvateoksen pääohjaajaan. Kuitenkin niiden liittomaiden, joiden lainsäädäntöön ei sisälly määräystä sanotun 2 kappaleen b kohdan soveltamisesta mainittuun ohjaajaan, on tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus pääjohtajalle, joka ilmoittaa siitä välittömästi kaikille muille liittomaille.

14_ter artikla

1. Alkuperäisten taideteosten sekä kirjailijoiden ja säveltäjien alkuperäisten käsikirjoitusten osalta tekijällä -- tai, hänen kuoltuaan, kansallisessa lainsäädännössä määrätyillä henkilöillä tai laitoksilla -- on luovuttamaton oikeus osuuteen teosten sellaisten myyntien tuotosta, jotka tapahtuvat tekijän luovutettua teoksensa ensimmäisen kerran.

2. Edellä olevassa kappaleessa tarkoitettua suojaa voi liittomaassa vaatia vain, jos tekijän oman maan lainsäädännössä myönnetään tällainen suoja, ja sen maan lainsäädännön sallimassa laajuudessa, jossa suojaa vaaditaan.

3. Osuuksien suorittaminen ja niiden suuruus määräytyvät kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

15 artikla

1. Jotta tässä yleissopimuksessa suojatun kirjallisen tai taiteellisen teoksen tekijää voitaisiin, ellei muuta näytetä, pitää tekijänä ja sen johdosta oikeutettuna ajamaan liittomaiden tuomioistuimissa kannetta tekijänoikeutensa loukkaamisesta, riittää, että hänen nimensä on tavanmukaisesti ilmoitettu teoksessa. Tätä kappaletta sovelletaan myös silloin, kun tuo nimi on salanimi, jos tekijän omaksuma salanimi ei jätä epäilystä hänen henkilöllisyydestään.

2. Luonnollista tai oikeushenkilöä, jonka nimi on tavanmukaisesti ilmoitettu elokuvateoksessa, pidetään, ellei muuta näytetä, teoksen tuottajana.

3. Tekijän nimettä ja muiden kuin edellä 1 kappaleessa tarkoitettujen salanimellä julkaistujen teosten osalta pidetään, ellei muuta näytetä, julkaisijaa, jonka nimi on teoksessa ilmoitettu, tekijän edustajana ja siinä ominaisuudessa oikeutettuna pitämään huolta tekijän oikeuksista ja toteuttamaan niitä. Tämän kappaleen määräysten sovellettavuus lakkaa, kun tekijä ilmaisee henkilöllisyytensä ja näyttää toteen tekijyytensä.

4. a) Sellaisten julkaisemattomien teosten osalta, joiden tekijän henkilöllisyyttä ei tiedetä, mutta jonka kuitenkin on perusteltua aihetta olettaa olevan liittomaan kansalainen, tuolla maalla on oikeus lainsäädännössään määrätä toimivaltainen viranomainen edustamaan tekijää sekä pitämään huolta hänen oikeuksistaan ja toteuttamaan niitä liittomaissa.

b) Liittomaiden, jotka antavat tämän sopimusmääräyksen mukaisen määräyksen, on tehtävä siitä pääjohtajalle kirjallinen ilmoitus, johon sisältyvät kaikki tiedot näin määrätystä viranomaisesta. Pääjohtajan tulee heti saattaa tämä ilmoitus kaikkien muiden liittomaiden tietoon.

16 artikla

1. Tekijänoikeutta loukaten valmistetut teoskappaleet voidaan takavarikoida liittomaassa, jossa alkuperäinen teos on laillisesti suojattu.

2. Edellä olevan kappaleen määräyksiä sovelletaan myös sellaisiin teoskappaleisiin, jotka ovat peräisin maasta, jossa teosta ei suojata tai jossa suoja on lakannut.

3. Takavarikko toimitetaan jokaisen maan oman lainsäädännön mukaan.

17 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin rajoita liittomaan hallituksen oikeutta lainsäädäntö- tai hallintotoimin sallia, valvoa tai kieltää sellaisten teosten tai tuotteiden levittämistä, esittämistä tai näytteille panemista, joiden osalta toimivaltainen viranomainen saattaa katsoa välttämättömäksi käyttää sanottua oikeutta.

18 artikla

1. Tätä yleissopimusta on sovellettava kaikkiin teoksiin, jotka sen tullessa voimaan eivät alkuperämaassaan ole vielä tulleet yleiseksi omaisuudeksi suoja-ajan päättymisen johdosta.

2. Jos teos kuitenkin on sille aikaisemmin kuuluneen suoja-ajan päättymisen johdosta tullut yleiseksi omaisuudeksi siinä maassa, jossa suojaa vaaditaan, ei teos saa siellä uudelleen suojaa.

3. Tätä periaatetta sovellettaessa on noudatettava liittomaiden välillä tässä tarkoituksessa tehtyjen tai tehtävien erityissopimusten määräyksiä. Jollei tällaisia määräyksiä ole, asianomaisten maiden on omalta osaltaan vahvistettava tämän periaatteen soveltamisedellytykset.

4. Edellä olevia määräyksiä on sovellettava myös uusien liittoon liittymisten osalta samoin kuin siinä tapauksessa, että suoja-aikaa 7 artiklaa soveltamalla tai varaumista luopumalla pitennetään.

19 artikla

Tämän yleissopimuksen määräykset eivät estä vaatimasta jonkin liittomaan lainsäädännössään ehkä myöntämän laajemman suojan soveltamista.

20 artikla

Liittomaiden hallitukset pidättävät itselleen oikeuden tehdä keskenään erityissopimuksia, sikäli kuin tällaisilla sopimuksilla myönnetään tekijöille tämän yleissopimuksen suomia oikeuksia laajempia oikeuksia tai mikäli niihin sisältyy muita määräyksiä, jotka eivät ole ristiriidassa tämän yleissopimuksen kanssa. Voimassa oleviin sopimuksiin sisältyviä määräyksiä, jotka täyttävät nämä ehdot, on edelleen sovellettava.

21 artikla

1. Kehitysmaita koskevat erityismääräykset sisältyvät liitteeseen.

2. Jollei 28 artiklan 1 kappaleen b kohdan määräyksistä muuta johdu, liite on tämän sopimuskirjan erottamaton osa.

22 artikla

1. a) Liitolla on liittokokous, jonka muodostavat ne liittomaat, joiden osalta 22--26 artikla ovat sitovia.

b) Jokaisen maan hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varavaltuutettuja, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Valtuuskunnan kustannuksista vastaa valtuuskunnan asettanut hallitus.

2. a) Liittokokouksen tulee:

(i) käsitellä kaikki asiat, jotka koskevat liiton ylläpitämistä ja kehittämistä sekä tämän yleissopimuksen soveltamista;

(ii) antaa tarkistuskonferenssien valmistelemista koskevia ohjeita Henkisen omaisuuden kansainväliselle toimistolle (jäljempänä "kansainvälinen toimisto"), jota tarkoitetaan Maailman henkisen omaisuuden järjestön (jäljempänä "järjestö") perustamista koskevassa yleissopimuksessa, ottaen asianmukaisesti huomioon niiden liittomaiden kannanotot, joiden osalta 22--26 artikla eivät ole sitovia;

(iii) tarkastaa ja hyväksyä järjestön pääjohtajan liittoa koskevat toimintakertomukset ja toimenpiteet sekä antaa hänelle kaikki tarpeelliset ohjeet liiton toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä;

(iv) valita liittokokouksen toimeenpanevan komitean jäsenet;

(v) tarkastaa ja hyväksyä toimeenpanevan komitean toimintakertomukset ja toimenpiteet ja antaa komitealle ohjeita;

(vi) määrittää liiton ohjelma, vahvistaa liiton kaksivuotinen talousarvio sekä hyväksyä sen tilinpäätös; (Muutettu 19 päivästä marraskuuta 1984.)

(vii) vahvistaa liiton tiliohjesääntö;

(viii) perustaa liiton tehtävien toteuttamiseen tarvittavia asiantuntijakomiteoita ja työryhmiä;

(ix) päättää, mitkä liittoon kuulumattomat maat sekä mitkä hallitustenväliset ja kansainväliset muut kuin valtiolliset järjestöt voivat olla huomioitsijoina läsnä liittokokouksen istunnoissa;

(x) hyväksyä 22--26 artiklan muutokset;

(xi) ryhtyä kaikkiin muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotka edistävät liiton päämääriä;

(xii) suorittaa kaikki muut tämän yleissopimuksen edellyttämät tehtävät;

(xiii) käyttää, mikäli se ne hyväksyy, järjestön perustamista koskevassa yleissopimuksessa sille annettuja oikeuksia.

b) Asioista, jotka kiinnostavat myös muita järjestön hallinnon alaisia liittoja, liittokokous tekee päätöksensä kuultuaan järjestön koordinointikomiteaa.

3. a) Jokaisella liittokokouksen jäsenmaalla on yksi ääni.

b) Liittokokouksen päätösvaltaisuuden edellytyksenä on, että puolet jäsenmaista on edustettuina.

c) Edellä b kohdassa olevien määräysten estämättä liittokokous voi, jos jossakin istunnossa edustettuina olevien maiden lukumäärä on vähemmän kuin puolet mutta vähintään yksi kolmasosa liittokokouksen jäsenmaista, tehdä päätöksiä, mutta tällaiset päätökset, kokouksen omia menettelytapoja koskevia päätöksiä lukuun ottamatta, tulevat voimaan ainoastaan seuraavin edellytyksin. Kansainvälinen toimisto tiedottaa mainitut päätökset niille liittokokouksen jäsenmaille, jotka eivät ole olleet edustettuina, ja kehottaa niitä ilmoittamaan kirjallisesti äänestyslausumansa tai pidättäytymisensä äänestämästä kolmen kuukauden kuluessa tiedottamispäivästä. Jos tämän ajan kuluttua umpeen äänestyslausumansa tai äänestyksestä pidättäytymisensä täten ilmaisseiden maiden lukumäärä yltää siihen lukumäärään, joka puuttui päätösvaltaisen määrän saavuttamisesta itse istunnossa, päätökset tulevat voimaan edellyttäen, että vaadittu enemmistö samanaikaisesti vielä saavutetaan.

d) Jollei 26 artiklan 2 kappaleen määräyksistä muuta johdu, vaaditaan liittokokouksen päätöksiin kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.

e) Äänestyksestä pidättäytymisiä ei lasketa ääniksi.

f) Valtuutettu voi edustaa vain yhtä maata ja äänestää tämän nimissä.

g) Liittomailla, jotka eivät ole liittokokouksen jäseniä, on oikeus osallistua liittokokouksen istuntoihin huomioitsijoina.

4. a) Liittokokous kokoontuu varsinaiseen istuntoon kerran joka toisena kalenterivuonna pääjohtajan kutsusta sekä, ellei erityisistä syistä muuta johdu, samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön yleiskokous. (Muutettu 19 päivästä marraskuuta 1984.)

b) Liittokokous kokoontuu pääjohtajan kutsusta ylimääräiseen istuntoon, jos toimeenpaneva komitea tai neljäsosa liittokokouksen jäsenmaista sitä pyytää.

5. Liittokokous hyväksyy itselleen menettelytapasäännöt.

23 artikla

1. Liittokokouksella on toimeenpaneva komitea.

2. a) Toimeenpanevan komitean muodostavat liittokokouksen jäsenmaidensa keskuudesta valitsemat maat, minkä lisäksi se maa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on tässä ominaisuudessaan komitean jäsen, jollei 25 artiklan 7 kappaleen b kohdan määräyksistä muuta johdu.

b) Toimeenpanevan komitean jokaisen jäsenmaan hallitusta edustaa yksi valtuutettu, jolla voi olla apunaan varavaltuutettuja, neuvonantajia ja asiantuntijoita.

c) Valtuuskunnan kustannukset suorittaa valtuuskunnan asettanut hallitus.

3. Toimeenpanevan komitean jäsenmaiden lukumäärän on vastattava yhtä neljäsosaa liittokokouksen jäsenmaiden lukumäärästä. Paikkojen määrää laskettaessa ei oteta huomioon sitä jäännöstä, joka jää neljällä jakamisen jälkeen.

4. Valitessaan jäseniä toimeenpanevaan komiteaan liittokokouksen tulee kiinnittää asianmukaista huomiota sopivaan maantieteelliseen jakaumaan samoin kuin siihen, että liiton puitteissa mahdollisiin erityissopimuksiin osallisten maiden on tarpeellista olla edustettuina toimeenpanevassa komiteassa.

5. a) Toimeenpanevan komitean jäsenten toimikausi kestää sen liittokokouksen istunnon päättymisestä, jossa heidät on valittu, seuraavan varsinaisen liittokokouksen istunnon päättymiseen saakka.

b) Toimeenpanevan komitean jäsenistä voidaan korkeintaan kaksi kolmasosaa valita uudelleen.

c) Liittokokous vahvistaa toimeenpanevan komitean jäsenten valintaa ja mahdollista uudelleenvalintaa koskevat yksittäiskohtaiset määräykset.

6. a) Toimeenpanevan komitean tulee:

(i) laatia ehdotus liittokokouksen työjärjestykseksi;

(ii) tehdä liittokokoukselle liiton toimintasuunnitelmaa ja kaksivuotista talousarviota koskevat pääjohtajan valmistelemat esitykset; (Muutettu 19 päivästä marraskuuta 1984.)

(iii) [Kumottu 19 päivästä marraskuuta 1984.]

(iv) esittää liittokokoukselle tarpeellisin kannanotoin pääjohtajan määräaikaiset toimintakertomukset sekä vuotuiset tilintarkastuskertomukset;

(v) ryhtyä liittokokouksen päätösten mukaisesti ja ottaen huomioon kahden varsinaisen liittokokouksen istuntojen välillä esiintulleet seikat kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että pääjohtaja voisi asianmukaisesti panna täytäntöön liiton toimintasuunnitelman;

(vi) suorittaa kaikki ne muut tehtävät, jotka tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti sille on annettu.

b) Asioissa, jotka koskevat myös muita järjestön hallinnon alaisia liittoja, toimeenpaneva komitea tekee päätöksensä kuultuaan järjestön koordinointikomiteaa.

7. a) Toimeenpaneva komitea kokoontuu varsinaiseen istuntoonsa kerran vuodessa pääjohtajan kutsusta ja mikäli mahdollista samaan aikaan ja samassa paikassa kuin järjestön koordinointikomitea.

b) Toimeenpaneva komitea kokoontuu ylimääräiseen istuntoonsa pääjohtajan kutsusta joko tämän aloitteesta tai komitean puheenjohtajan tai neljäsosan sen jäsenistä sitä pyytäessä.

8. a) Jokaisella toimeenpanevan komitean jäsenmaalla on yksi ääni.

b) Toimeenpaneva komitea on päätösvaltainen, kun edustettuina on puolet siihen kuuluvista jäsenistä.

c) Päätökset tehdään annettujen äänten yksinkertaisella enemmistöllä.

d) Äänestyksestä pidättäytymisiä ei katsota ääniksi.

e) Valtuutettu voi edustaa yhtä maata ja äänestää vain tämän nimissä.

9. Liittomaat, jotka eivät ole toimeenpanevan komitean jäseniä, voivat olla läsnä sen istunnoissa huomioitsijoina.

10. Toimeenpaneva komitea hyväksyy itselleen menettelytapasäännöt.

24 artikla

1. a) Liiton hallinnollisista tehtävistä vastaa Kansainvälinen toimisto, joka seuraa Liittotoimistoa ja siihen yhdistettyä teollisoikeuden suojelemista koskevalla kansainvälisellä yleissopimuksella perustettua Liittotoimistoa.

b) Kansainvälinen toimisto toimii erityisesti järjestön eri toimielinten sihteeristönä.

c) Järjestön pääjohtaja on liiton korkein toimeenpaneva virkamies ja edustaa liittoa.

2. Kansainvälinen toimisto kokoaa ja julkaisee tekijänoikeuden suojaamista koskevaa aineistoa. Liittomaan tulee tiedottaa mahdollisimman pian kansainväliselle toimistolle kaikkien tekijänoikeuden suojaamista koskevien uusien säädöstensä ja virallismääräystensä tekstit.

3. Kansainvälinen toimisto julkaisee kuukausittaista aikakauslehteä.

4. Liittomaan pyynnöstä kansainvälinen toimisto antaa tietoja tekijänoikeuden suojaamista koskevista asioista.

5. Kansainvälinen toimisto suorittaa tutkimuksia ja palveluja, jotka ovat omiaan helpottamaan tekijänoikeuden suojaamista.

6. Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen osallistuu äänioikeudetta kaikkiin liittokokouksen toimeenpanevan komitean ja kaikkien muiden asiantuntijakomiteoiden tai työryhmien istuntoihin. Pääjohtaja tai hänen määräämänsä henkilökunnan jäsen toimii viran puolesta näiden toimielinten sihteerinä.

7. a) Kansainvälinen toimisto valmistelee liittokokouksen ohjeiden mukaisesti ja yhteistyössä toimeenpanevan komitean kanssa yleissopimuksen tarkistamiskonferensseja, jotka koskevat muita kuin 22--26 artiklassa olevia määräyksiä.

b) Kansainvälinen toimisto voi neuvotella hallitustenvälisten ja kansainvälisten muiden kuin valtiollisten järjestöjen kanssa tarkistuskonferenssien valmistelusta.

c) Pääjohtaja ja hänen määräämänsä henkilöt osallistuvat näiden konferenssien neuvotteluihin äänioikeudetta.

8. Kansainvälinen toimisto suorittaa kaikki muut sille annettavat tehtävät.

25 artikla

1. a) Liitolla on talousarvio.

b) Liiton talousarvio käsittää liiton omat tulot ja menot, sen maksuosuuden liittojen yhteiseen talousarvioon sekä määrärahan, joka on varattu järjestön konferenssin talousarviota varten, milloin konferenssi järjestetään.

c) Menoja, joita ei voida pitää yksinomaan liiton menoina, vaan joita on pidettävä myös yhden tai useamman järjestön hallinnon alaisen muun liiton menoina, pidetään liittojen yhteisinä menoina. Liiton osuus tällaisista yhteisistä menoista määräytyy suhteessa siihen hyötyyn, mikä näistä menoista on liitolle.

2. Liiton talousarviota vahvistettaessa kiinnitetään asianmukaista huomiota liiton ja muiden järjestön hallinnon alaisten liittojen talousarvioiden yhtenäistämisen vaatimuksiin.

3. Liiton talousarvio rahoitetaan seuraavilla tuloilla:

(i) liittomaiden maksuosuuksilla;

(ii) Kansainvälisen toimiston liiton lukuun suorittamista palveluksista perityillä maksuilla ja palkkioilla;

(iii) Kansainvälisen toimiston liittoa koskevien julkaisujen myyntituloilla tai niistä saaduilla tekijänpalkkioilla;

(iv) lahjoituksilla, testamentinsaannoilla ja avustuksilla;

(v) vuokrilla, koroilla ja muilla erinäisillä tuloilla.

4. a) Maksuosuuksien suuruuden määräämistä varten jokainen liittomaa kuuluu tiettyyn luokkaan ja maksaa vuosittaiset maksuosuutensa seuraavien yksikkömäärien perusteella:


Luokka    I  .... 25
Luokka   II  .... 20
Luokka  III  .... 15
Luokka   IV  .... 10
Luokka    V  ....  5
Luokka   VI  ....  3
Luokka  VII  ....  1

b) Maan tulee ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettamisen yhteydessä ilmoittaa, ellei se ole sitä jo aikaisemmin tehnyt, mihin luokkaan se haluaa kuulua. Maa voi vaihtaa luokkaa. Jos maa valitsee alemman luokan, on sen ilmoitettava siitä liittokokoukselle jossakin sen varsinaisessa istunnossa. Muutos tulee voimaan kyseistä istuntoa seuraavan kalenterivuoden alusta.

c) Maan vuotuinen maksuosuus on määrältään samassa suhteessa kaikkien maiden liittokokouksen talousarvion vuotuisten osuuksien kokonaismäärään nähden kuin sen maksuyksiköt ovat kaikkien mainittujen maiden maksuyksikköjen kokonaismäärään nähden.

d) Maksuosuudet erääntyvät vuosittain tammikuun ensimmäisenä päivänä.

e) Maalla, jonka maksuosuuksien suoritus on viivästynyt, ei ole äänioikeutta missään liiton toimielimessä, jonka jäsen se on, jos maksamaton määrä vastaa niiden maksuosuuksien määrää tai ylittää ne maksuosuudet, jotka ovat erääntyneet kyseisen maan maksettaviksi kahdelta edelliseltä koko vuodelta. Kuitenkin liiton toimielin voi sallia tällaisen maan edelleen käyttävän äänioikeuttaan asianomaisessa toimielimessä, jos ja niin kauan kuin se on vakuuttunut siitä, että maksuviivästykset johtuvat poikkeuksellisista ja väistämättömistä olosuhteista.

f) Jollei talousarviota ole hyväksytty ennen uuden tilikauden alkua, noudatetaan edellisen vuoden talousarviota tiliohjesäännön määräyksiä soveltaen.

5. Kansainvälisen toimiston liiton lukuun suorittamista palveluksista perittävien maksujen ja palkkioiden määrän vahvistaa pääjohtaja, joka antaa asiasta selvityksen liittokokoukselle ja toimeenpanevalle komitealle.

6. a) Liitolla tulee olla käyttörahasto, joka koostuu liittomaiden suorittamista kertakaikkisista maksuista. Jos rahasto osoittautuu riittämättömäksi, liittokokous päättää rahaston lisäämisestä.

b) Jokaisen maan tähän rahastoon maksama ensimmäinen suoritus samoin kuin sen osuus rahaston lisäämisestä on suhteellinen sen vuoden maksuosuuteen, jona rahasto perustetaan tai päätös sen lisäämisestä tehdään.

c) Maksuosuuden suhdeluvun sekä maksamistavan vahvistaa liittokokous pääjohtajan esityksestä järjestön koordinointikomiteaa kuultuaan.

7. a) Päämajaa koskevassa sopimuksessa, joka on solmittu sen maan kanssa, jonka alueella järjestöllä on päämajansa, on määrättävä, että käyttörahaston osoittautuessa riittämättömäksi tämä maa myöntää ennakkoa. Ennakkojen suuruudesta ja niiden myöntämisen ehdoista tehdään kussakin tapauksessa erillinen sopimus sanotun maan ja järjestön välillä. Niin kauan kuin tämä maa on velvollinen suorittamaan ennakkoa, se on toimeenpanevan komitean jäsen tässä ominaisuudessaan.

b) Sekä a kohdassa tarkoitetulla maalla että järjestöllä on oikeus kirjallisin ilmoituksin irtisanoutua velvollisuudesta myöntää ennakoita. Irtisanoutuminen tulee voimaan kolmen vuoden kuluttua sen vuoden päättymisestä, jolloin siitä on ilmoitettu.

8. Tilintarkastuksesta huolehtii tiliohjesäännön määräämällä tavalla yksi tai useampi liittomaa tai ulkopuoliset tilintarkastajat, jotka liittokokous nimeää tehtävään saatuaan heidän suostumuksensa.

26 artikla

1. Liittokokouksen jäsenmaa samoin kuin toimeenpaneva komitea ja pääjohtaja voivat tehdä ehdotuksia 22, 23, 24 ja 25 artiklan sekä tämän artiklan muuttamiseksi. Pääjohtaja tiedottaa ehdotuksista liittokokouksen jäsenmaille vähintään kuusi kuukautta ennen kuin niitä ryhdytään käsittelemään liittokokouksessa.

2. Liittokokous hyväksyy 1 kappaleessa mainittujen artiklojen muutokset. Hyväksymiseen vaaditaan kolme neljäsosaa annetuista äänistä; 22 artiklan sekä tämän kappaleen muuttamiseen vaaditaan kuitenkin neljä viidesosaa annetuista äänistä.

3. Muutos, joka tarkoittaa 1 kappaleessa mainittuja artikloja, tulee voimaan kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on vastaanottanut asianomaisten valtiosääntöjen edellyttämässä järjestyksessä annetut kirjalliset hyväksymisilmoitukset kolmelta neljäsosalta niistä maista, jotka olivat liittokokouksen jäseniä sen hyväksyessä muutoksen. Näin hyväksytty muutos on kaikkia niitä maita sitova, jotka ovat liittokokouksen jäseniä muutoksen voimaantullessa, tai jotka tulevat jäseniksi myöhemmin; jäsenmaiden taloudellisia velvoitteita lisäävä muutos on kuitenkin ainoastaan niitä maita sitova, jotka ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä muutoksen.

27 artikla

1. Tämä yleissopimus on tarkistettavissa sellaisten muutosten tekemistä varten, jotka ovat omiaan parantamaan liiton järjestelmää.

2. Tätä tarkoitusta varten pidetään liittomaissa aika ajoin konferensseja näiden maiden valtuutettujen kesken.

3. Jollei 26 artiklan määräyksistä, jotka koskevat 22--26 artiklan muuttamista, muuta johdu, vaaditaan tämän sopimuskirjan tarkistamiseen, liite mukaan luettuna, kaikkien äänestykseen osallistuneiden yksimielinen päätös.

28 artikla

1. a) Liittomaa, joka on allekirjoittanut tämän sopimuskirjan, voi sen ratifioida, ja, jollei se ole sopimuskirjaa allekirjoittanut, se voi liittyä siihen. Ratifioimis- ja liittymiskirjat talletetaan pääjohtajan huostaan.

b) Liittomaa voi ratifioimis- tai liittymiskirjassaan selittää, ettei sen ratifioiminen tai liittyminen koske 1--21 artiklaa eikä liitettä edellyttäen, että jos maa on aikaisemmin antanut liitteen VI artiklan 1 kappaleen mukaisen selityksen, se voi kuitenkin selittää sanotussa asiakirjassa vain, ettei sen ratifioiminen tai liittyminen koske 1--20 artiklaa.

c) Liittomaa, joka b kohdan mukaisesti on jättänyt siinä tarkoitetut määräykset ratifioimatta tai ei ole niihin liittynyt, voi milloin tahansa myöhemmin selittää ulottavansa ratifioimisen tai liittymisen koskemaan näitä määräyksiä. Tällainen selitys talletetaan pääjohtajan huostaan.

2. a) Edellä olevat 1--21 artikla ja liite tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun molemmat seuraavista ehdoista ovat täyttyneet:

(i) vähintään viisi liittomaata on ratifioinut tämän sopimuskirjan tai liittynyt siihen antamatta 1 kappaleen b kohdan mukaista selitystä,

(ii) Pariisissa 24 päivänä heinäkuuta 1971 tarkistettu yleismaailmallinen tekijänoikeussopimus on tullut Amerikan Yhdysvaltoja, Espanjaa, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyttä Kuningaskuntaa sekä Ranskaa sitovaksi.

b) Edellä a kohdassa tarkoitettu voimaantulo koskee niitä liittomaita, jotka vähintään kolme kuukautta ennen sanottua voimaantuloa ovat tallettaneet ratifioimis- tai liittymiskirjansa antamatta 1 kappaleen b kohdan mukaista selitystä.

c) Liittomaan osalta, jota b kohta ei koske ja joka ratifioi tämän sopimuskirjan tai liittyy siihen antamatta 1 kappaleen b kohdan mukaista selitystä, 1--21 artikla ja liite tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja on ilmoittanut asianomaisen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta, ellei talletetussa asiakirjassa ole ilmoitettu myöhempää päivämäärää. Viimeksi mainitussa tapauksessa 1--21 artikla ja liite tulevat voimaan tämän valtion osalta ilmoitettuna päivänä.

d) Edellä a--c kohdassa olevat määräykset eivät vaikuta liitteen VI artiklan soveltamiseen.

3. Liittomaan osalta, joka ratifioi tämän sopimuskirjan tai liittyy siihen antamalla 1 kappaleen b kohdan mukaisen selityksen tai sitä antamatta, 22--38 artikla tulevat voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on ilmoittanut asianomaisen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta, ellei talletetussa asiakirjassa ole ilmoitettu myöhempää päivämäärää. Viimeksi mainitussa tapauksessa 22--38 artikla tulevat voimaan tuon valtion osalta ilmoitettuna päivänä.

29 artikla

1. Liittoon kuulumaton maa voi liittyä tähän sopimuskirjaan ja siten tulla tämän yleissopimuksen osapuoleksi ja liiton jäseneksi. Liittymiskirja talletetaan pääjohtajan huostaan.

2. a) Jollei b kohdasta muuta johdu, tämä yleissopimus tulee voimaan liittoon kuulumattoman valtion osalta kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on ilmoittanut sen liittymiskirjan tallettamisesta, ellei talletetussa asiakirjassa ole ilmoitettu myöhempää päivämäärää. Viimeksi mainitussa tapauksessa tämä yleissopimus tulee voimaan tuon maan osalta ilmoitettuna päivänä.

b) Jos a kohdan mukainen voimaantulo tapahtuu ennen 1--21 artiklan ja liitteen voimaantuloa 28 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisesti, sanotun maan osalta ovat tällä välin 1--21 artiklan ja liitteen sijasta tämän yleissopimuksen Brysselin sopimuskirjan 1--20 artikla sitovia.

29_bis artikla

Maan, jonka osalta tämän yleissopimuksen Tukholman sopimuskirjan 22--38 artikla eivät ole sitovia, suorittama tämän sopimuskirjan ratifioiminen tai siihen liittyminen rinnastetaan, kuitenkin vain järjestön perustamista koskevan yleissopimuksen 14 artiklan 2 kappaleen soveltamisen osalta, Tukholman sopimuskirjan ratifiointiin tai siihen liittymiseen sen 28 artiklan 1 kappaleen b kohdan i alakohdan sisältämin rajoituksin.

30 artikla

1. Jollei tämän artiklan 2 kappaleessa, 28 artiklan 1 kappaleen b kohdassa, 33 artiklan 2 kappaleessa taikka liitteessä sallituista poikkeuksista muuta johdu, merkitsee tämän yleissopimuksen ratifioiminen tai siihen liittyminen kaikkien määräysten hyväksymistä ja kaikkiin sen sisältämiin etuihin osallistumista.

2. a) Liittomaa, joka ratifioi tämän sopimuskirjan tai liittyy siihen, voi, jollei liitteen V artiklan 2 kappaleesta muuta johdu, pysyttää aikaisemmin tekemistään varaumista johtuvat edut, mikäli se antaa siitä selityksen ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan.

b) Liittyessään tähän yleissopimukseen liittoon kuulumaton valtio voi, jollei liitteen V artiklan 2 kappaleesta muuta johdu, selittää aikovansa ainakin väliaikaisesti korvata tämän sopimuskirjan käännösoikeutta koskevan 8 artiklan Pariisissa vuonna 1896 täydennetyn liittoa koskevan vuoden 1886 yleissopimuksen 5 artiklan määräyksillä sillä nimenomaisella edellytyksellä, että määräyksiä sovelletaan vain tässä maassa yleisesti käytetylle kielelle tehtäviin käännöksiin. Jollei liitteen I artiklan 6 kappaleen b kohdasta muuta johdu, maalla on oikeus myöntää niiden teosten käännösoikeudelle, joiden alkuperämaa on tällaisen varauman tehnyt maa, vastaavanlainen suoja, jota viimeksi mainittu maa itse antaa.

c) Maa voi peruuttaa tällaiset varaumat milloin tahansa pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

31 artikla

1. Maa voi ratifioimis- tai liittymiskirjassaan selittää tai koska tahansa myöhemmin kirjallisella ilmoituksella tiedottaa pääjohtajalle, että tätä yleissopimusta on sovellettava kaikilla tai joillakin selityksessä tai ilmoituksessa mainituilla sellaisilla alueilla, joiden kansainvälisistä suhteista tämä maa vastaa.

2. Maa, joka on antanut tällaisen selityksen tai tehnyt tällaisen ilmoituksen, voi koska tahansa ilmoittaa pääjohtajalle, että tätä yleissopimusta ei enää sovelleta näihin alueisiin tai osaan niistä.

3. a) Selitys, joka on annettu 1 kappaleen mukaisesti, tulee voimaan samana päivänä kuin se ratifioiminen tai liittyminen, jota koskevaan asiakirjaan selitys sisältyy, ja ilmoitus, joka on tehty sanotun kappaleen mukaisesti, tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on tehnyt sitä koskevan ilmoituksen.

b) Ilmoitus, joka on tehty 2 kappaleen mukaisesti, tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun pääjohtaja on sen vastaanottanut.

4. Tätä artiklaa ei ole tulkittava siten, että se merkitsisi liittomaan taholta minkään sellaisen alueen tosiasiallisen aseman tunnustamista tai hiljaista hyväksymistä, jonka toinen liittomaa on 1 kappaleen mukaan antamansa selityksen nojalla saattanut tämän yleissopimuksen piiriin.

32 artikla

1. Tämä sopimuskirja korvaa liittomaiden välillä ja siinä laajuudessa, kuin se on sovellettavissa, 9 päivänä syyskuuta 1886 tehdyn Bernin yleissopimuksen ja myöhemmät sen tarkistamiseksi tehdyt sopimuskirjat. Aikaisemmin voimassa olleita sopimuskirjoja sovelletaan edelleen kokonaisuudessaan tai siinä laajuudessa kuin tämä sopimuskirja ei niitä edellä olevan virkkeen mukaisesti korvaa, niiden liittomaiden osalta, jotka eivät ratifioi tätä sopimuskirjaa tai siihen liity.

2. Liittoon kuulumattomien maiden, jotka tulevat tämän sopimuskirjan osapuoliksi, on sovellettava sitä, jollei 3 kappaleesta muuta johdu, kaikkiin niihin liittomaihin, joiden osalta tämä sopimuskirja ei ole sitova tai jotka, joskin tämä sopimuskirja on niitä sitova, ovat antaneet 28 artiklan 1 kappaleen b kohdan mukaisen selityksen. Nämä maat hyväksyvät, että sanotut liittomaat niiden osalta:

(i) soveltavat sen viimeisimmän sopimuskirjan määräyksiä, joka on niitä sitova, sekä

(ii) jollei liitteen I artiklan 6 kappaleesta muuta johdu, ovat oikeutettuja saattamaan suojan tämän sopimuskirjan edellyttämälle tasolle.

3. Maa, joka on käyttänyt hyväkseen jotakin liitteessä tarkoitetuista etuuksista, voi soveltaa käyttämäänsä etuutta tai käyttämiään etuuksia koskevia liitteen määräyksiä suhteessaan sellaiseen toiseen liittomaahan, jonka osalta tämä sopimuskirja ei ole sitova, edellyttäen, että viimeksi mainittu maa on hyväksynyt sanottujen määräysten soveltamisen.

33 artikla

1. Kahden tai useamman liittomaan välisen tämän yleissopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevan erimielisyyden, jota ei ole voitu neuvotteluitse ratkaista, voi asianosainen maa antaa Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi tuomioistuimen perussäännön mukaisella hakemuksella, elleivät asianomaiset maat sovi erimielisyyden ratkaisemisesta muulla tavalla. Maan, joka on antanut erimielisyyden ratkaisemisen sanotulle tuomioistuimelle, on ilmoitettava siitä Kansainväliselle toimistolle; Kansainvälinen toimisto ilmoittaa asiasta muille liittomaille.

2. Maa voi allekirjoittaessaan tämän sopimuskirjan taikka tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa selittää, ettei se pidä 1 kappaleen määräyksiä itseään sitovina. Tällaisen maan ja toisen liittomaan väliseen erimielisyyteen ei sovelleta 1 kappaleen määräyksiä.

3. Maa, joka on antanut 2 kappaleen määräysten soveltamista koskevan selityksen, voi milloin tahansa peruuttaa selityksensä pääjohtajalle osoitetulla ilmoituksella.

34 artikla

1. Jollei 29 bis artiklasta muuta johdu, mikään maa ei voi ratifioida tämän yleissopimuksen aikaisempia sopimuskirjoja eikä liittyä niihin sen jälkeen, kun 1--21 artikla ja liite ovat tulleet voimaan.

2. Sen jälkeen kun 1--21 artikla ja liite ovat tulleet voimaan, mikään maa ei voi antaa Tukholman sopimuskirjaan liitetyn kehitysmaita koskevan pöytäkirjan 5 artiklan mukaista selitystä.

35 artikla

1. Tämän yleissopimuksen voimassaoloaikaa ei ole rajoitettu.

2. Maa voi irtisanoutua tästä sopimuskirjasta pääjohtajalle osoitettavalla ilmoituksella. Irtisanoutuminen käsittää myös kaikista aikaisemmista sopimuskirjoista irtisanoutumisen ja tulee voimaan ainoastaan irtisanoutuneen maan osalta yleissopimuksen jäädessä voimaan muiden liittomaiden osalta.

3. Irtisanoutuminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääjohtaja on vastaanottanut ilmoituksen.

4. Maa ei voi käyttää tämän artiklan mukaista irtisanoutumisoikeutta ennen kuin viisi vuotta on kulunut siitä päivästä, jolloin se on tullut liiton jäseneksi.

36 artikla

1. Tämän yleissopimuksen osapuolena oleva maa sitoutuu toteuttamaan valtiosääntönsä mukaisesti ne järjestelyt, jotka ovat välttämättömiä tämän yleissopimuksen soveltamisen varmistamiseksi.

2. Tämän yleissopimuksen tullessa jotakin maata sitovaksi sen edellytetään pystyvän kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti panemaan täytäntöön tämän yleissopimuksen määräykset.

37 artikla

1. a) Tämä sopimuskirja allekirjoitetaan yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena ja, jollei 2 kappaleesta muuta johdu, talletetaan pääjohtajan huostaan.

b) Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja laadituttaa yleissopimuksesta viralliset tekstit arabian, espanjan, italian, portugalin ja saksan kielelle sekä sellaisille muille kielille, jotka liittokokous voi määrätä.

c) Eri tekstien tulkintaa koskevissa erimielisyyksissä on ranskankielinen teksti todistusvoimainen.

2. Tämä sopimuskirja on avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään tammikuuta 1972. Mainittuun päivään asti 1 kappaleen a kohdassa tarkoitettu sopimuskappale on talletettuna Ranskan Tasavallan hallituksen huostaan.

3. Pääjohtaja toimittaa kaikkien liittomaiden hallituksille sekä pyynnöstä muunkin maan hallitukselle kaksi oikeaksi todistettua jäljennöstä tämän sopimuskirjan allekirjoitetusta tekstistä.

4. Pääjohtaja rekisteröittää tämän sopimuskirjan Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä.

5. Pääjohtaja ilmoittaa kaikkien liittomaiden hallituksille allekirjoittamisista, ratifioimis- ja liittymiskirjojen tallettamisista sekä ilmoituksista, jotka sisältyvät näihin asiakirjoihin tai jotka on tehty 28 artiklan 1 kappaleen c kohdan, 30 artiklan 2 kappaleen a ja b kohdan sekä 33 artiklan 2 kappaleen mukaisesti, tämän sopimuskirjan määräysten voimaantulosta, irtisanoutumisilmoituksista sekä niistä ilmoituksista, jotka on annettu 30 artiklan 2 kappaleen c kohdan, 31 artiklan 1 ja 2 kappaleen, 33 artiklan 3 kappaleen sekä 38 artiklan 1 kappaleen samoin kuin liitteen perusteella.

38 artikla

1. Liittomaat, jotka eivät ole ratifioineet tätä sopimuskirjaa tai siihen liittyneet ja joiden osalta tämän yleissopimuksen Tukholman sopimuskirjan 22--26 artikla eivät ole sitovia, voivat halutessaan käyttää 26 päivään huhtikuuta 1975 sanotuissa artikloissa tarkoitettuja oikeuksia ikään kuin sanotut artiklat olisivat niitä sitovia. Maan, joka haluaa käyttää sanottuja oikeuksia, tulee antaa siitä kirjallinen ilmoitus pääjohtajalle; ilmoitus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin se on vastaanotettu. Näitä maita pidetään liittokokouksen jäseninä mainittuun päivään asti.

2. Niin kauan kuin kaikki liittomaat eivät ole järjestön jäseniä, toimii järjestön Kansainvälinen toimisto myös Liittotoimistona sekä pääjohtaja tämän toimiston johtajana.

3. Kun kaikki liittomaat ovat tulleet järjestön jäseniksi, siirtyvät Liittotoimiston oikeudet ja velvollisuudet samoin kuin sen omaisuus järjestön Kansainväliselle toimistolle.

Liite

I artikla

1. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vakiintuneen käytännön mukaan kehitysmaana pidettävä maa, joka ratifioi tämän sopimuskirjan, jonka erottamaton osa tämä liite on, tai liittyy siihen, ja joka taloudellisen tilansa ja yhteiskunnalliset tai sivistykselliset tarpeensa huomioon ottaen ei katso voivansa välittömästi ryhtyä toimenpiteisiin kaikkien tässä sopimuskirjassa mainittujen oikeuksien suojaamiseksi, voi pääjohtajalle talletettavalla ilmoituksella ratifioimis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan tai, jollei V artiklan 1 kappaleen c kohdasta muuta johdu, milloin tahansa sen jälkeen selittää käyttävänsä hyväkseen II artiklan mukaista oikeutta tai III artiklan mukaista oikeutta taikka molempia näistä oikeuksista. Se voi II artiklan mukaisen oikeuden käyttämisen sijasta antaa selityksen V artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaisesti.

2. a) Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu selitys, josta on ilmoitettu kymmenen vuoden määräajan kuluessa 1--21 artiklan sekä 28 artiklan 2 kappaleen mukaisesta tämän liitteen voimaantulosta, on voimassa sanotun määräajan päättymiseen asti. Se voidaan uudistaa kokonaan tai osaksi uudeksi kymmenvuotiskaudeksi tekemällä ilmoitus, joka talletetaan pääjohtajalle enintään viisitoista ja vähintään kolme kuukautta ennen kulumassa olevan kymmenvuotiskauden päättymistä.

b) Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu selitys, josta on ilmoitettu kymmenen vuoden määräajan kuluessa siitä kun 1--21 artikla ja tämä liite ovat 28 artiklan 2 kappaleen mukaisesti tulleet voimaan, on voimassa tuolloin kulumassa olevan kymmenvuotiskauden päättymiseen asti. Tällaisen selityksen voi uudistaa a kohdan toisen virkkeen mukaisesti.

3. Liittomaa, jota on lakattu pitämästä 1 kappaleessa tarkoitettuna kehitysmaana, ei ole enää oikeutettu uudistamaan 2 kappaleen mukaista selitystään eikä, riippumatta siitä, peruuttaako se virallisesti selityksensä, saa käyttää 1 kappaleessa mainittuja oikeuksia joko tuolloin kulumassa olevan kymmenvuotiskauden päätyttyä tai kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sitä on lakattu pitämästä kehitysmaana, riippuen siitä, kumpi määräajoista päättyy myöhemmin.

4. Milloin 1 tai 2 kappaleen mukaan annetun selityksen voimassaolon lakatessa jäljellä on tämän liitteen määräysten nojalla myönnetyllä luvalla valmistettuja teoskappaleita, saa niitä edelleen levittää, kunnes niiden painos on loppunut.

5. Maa, jonka osalta tämän sopimuskirjan määräykset ovat sitovia ja joka on tallettanut 31 artiklan 1 kappaleen mukaisesti selityksen tai ilmoituksen sopimuskirjan soveltamisesta sellaiseen erityiseen alueeseen, jonka voidaan katsoa olevan samassa asemassa kuin 1 kappaleessa tarkoitetut maat, voi antaa tuon alueen osalta 1 kappaleessa tarkoitetun selityksen tai 2 kappaleessa tarkoitetun uudistamista koskevan ilmoituksen. Niin kauan kuin tällainen selitys tai ilmoitus on voimassa, sovelletaan tämän liitteen määräyksiä asianomaiseen alueeseen.

6. a) Se, että jokin maa käyttää hyväkseen jotakin 1 kappaleessa tarkoitetuista oikeuksista, ei oikeuta toista maata myöntämään niille teoksille, joiden alkuperämaa on ensiksi mainittu maa, vähempää suojaa kuin minkä se on velvollinen antamaan 1--20 artiklan mukaan.

b) Ennen I artiklan 3 kappaleen mukaisen määräajan päättymistä ei oikeutta 30 artiklan 2 kappaleen b kohdan toisessa virkkeessä tarkoitetun vastavuoroisen kohtelun soveltamiseen saa käyttää hyväksi sellaisten teosten osalta, joiden alkuperämaa on V artiklan 1 kappaleen a kohdan mukaisen selityksen antanut maa.

II artikla

1. Maa, joka on selittänyt käyttävänsä hyväkseen tässä artiklassa tarkoitettua etuutta, on oikeutettu painettujen tai vastaavassa muodossa julkaistujen teosten osalta korvaamaan 8 artiklassa tarkoitetun yksinoikeuden kääntäminen sellaisella järjestelmällä, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen jäljempänä lueteltavin ehdoin, ja jollei IV artiklasta muuta johdu, myöntää yksinoikeudettomia lupia, jotka eivät ole siirrettävissä.

2. a) Milloin kolmen vuoden tai edellä mainitun maan kansallisessa lainsäädännössä määrätyn pitemmän määräajan kuluttua siitä päivästä, jolloin teos on ensiksi julkaistu, käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan ei ole julkaistu teoksesta käännöstä tuossa maassa yleisesti käytetylle kielelle, jokainen tämän maan kansalainen voi, jollei 3 kappaleesta muuta johdu, saada luvan teoksen kääntämiseen sanotulle kielelle ja käännöksen julkaisemiseen painetussa tai vastaavassa muodossa.

b) Tässä artiklassa tarkoitettujen ehtojen mukainen lupa voidaan myöntää myös, jos kyseisellä kielellä julkaistun käännöksen kaikki painokset ovat loppuneet.

3. a) Sellaiselle kielelle tehtyjen käännösten osalta, jota ei yleisesti käytetä missään liittoon kuuluvassa kehittyneessä maassa, sovelletaan 2 kappaleen a kohdassa tarkoitetun kolmen vuoden määräajan sijasta yhden vuoden määräaikaa.

b) Edellä 1 kappaleessa tarkoitettu maa voi sellaisten liittoon kuuluvien kehittyneiden maiden, joissa yleisesti käytetään samaa kieltä, yksimielisesti antaman suostumuksen perusteella korvata tälle kielelle tehtyjen käännösten osalta 2 kappaleen a kohdassa tarkoitetun kolmen vuoden määräajan tällaisen suostumuksen mukaisella lyhyemmällä, kuitenkin vähintään yhden vuoden pituisella määräajalla. Edellä olevan virkkeen määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta, milloin kysymyksessä on englannin, espanjan tai ranskan kieli. Hallitusten, jotka ovat tehneet tällaisen sopimuksen, on ilmoitettava siitä pääjohtajalle.

4. a) Tämän artiklan mukaista kolmen vuoden jälkeen saatavaa lupaa ei myönnetä, ennen kuin kuuden kuukauden lisämääräaika on päättynyt, eikä yhden vuoden jälkeen saatavaa lupaa, ennen kuin yhdeksän kuukauden lisämääräaika on päättynyt

(i) siitä päivästä lukien, jolloin hakija täyttää IV artiklan 1 kappaleessa mainitut vaatimukset, tai

(ii) milloin käännösoikeuden haltijan henkilöllisyyttä tai osoitetta ei tunneta, siitä päivästä lukien, jolloin hakija lähettää IV artiklan 2 kappaleessa tarkoitetulla tavalla jäljennökset luvan myöntävälle viranomaiselle tekemästään hakemuksesta.

b) Jos sanotun kuuden tai yhdeksän kuukauden määräajan kuluessa käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan käännös julkaistaan sillä kielellä, jota hakemus koskee, lupaa ei tämän artiklan nojalla myönnetä.

5. Tämän artiklan mukainen lupa myönnetään vain koulu-, yliopisto- tai tutkimustarkoituksiin.

6. Jos käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan teoksen käännös julkaistaan hinnasta, joka on verrattavissa kyseisessä maassa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettaviin hintoihin, lakkaa tämän artiklan nojalla myönnetty lupa olemasta voimassa, jos käännös on tehty samalle kielelle ja on olennaisesti samansisältöinen kuin luvan perusteella julkaistu käännös. Ennen luvan voimassaolon lakkaamista valmistettuja teoskappaleita saa kuitenkin levittää, kunnes niiden painos on loppunut.

7. Pääasiassa kuvituksia käsittävien teosten osalta voidaan lupa tekstikäännöksen suorittamiseen ja julkaisemiseen sekä kuvitusten toisintamiseen ja julkaisemiseen myöntää ainoastaan, mikäli myös III artiklan mukaiset ehdot on täytetty.

8. Tämän artiklan mukaista lupaa ei myönnetä, milloin tekijä on poistanut kaikki teoksensa kappaleet levityksestä.

9. a) Lupa kääntää teos, joka on julkaistu painettuna tai vastaavassa muodossa, voidaan myöntää myös sellaiselle yleisradiointiorganisaatiolle, jonka päätoimipaikka on 1 kappaleessa tarkoitetussa maassa, sanotun organisaation tuon maan toimivaltaiselle viranomaiselle tekemästä hakemuksesta, edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

(i) käännös tehdään sanotun maan lainsäädännön mukaisesti valmistetusta ja hankitusta teoskappaleesta;

(ii) käännös on käytettävissä vain yleisradioinneissa, joiden tarkoituksena on yksinomaan joko opetus taikka tieteellis- tai teknisluonteisten tietojen levittäminen tietyn ammattialan asiantuntijoille;

(iii) käännöstä käytetään yksinomaan ii alakohdassa tarkoitettuihin tarkoituksiin laillisesti tehdyissä ja sanotun maan alueella oleville vastaanottajille tarkoitetuissa yleisradioinneissa, mukaan luettuina yleisradioinnit, jotka on tehty ääni- tai kuvatallenteiden avulla laillisesti ja yksinomaan tällaisia yleisradiointeja varten.

(iv) mihinkään käännöksen käyttöön ei liity ansiotarkoitusta.

b) Yleisradiointiorganisaation tämän kappaleen nojalla myönnetyllä luvalla tekemiä käännöksen ääni- tai kuvatallenteita voi a kohdassa mainittuihin tarkoituksiin ja siinä mainituin ehdoin sekä tuon organisaation suostumuksella käyttää myös muu yleisradiointiorganisaatio, jonka päätoimipaikka on siinä maassa, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt kyseisen luvan.

c) Mikäli kaikki a kohdassa mainitut edellytykset ja ehdot on täytetty, yleisradiointiorganisaatiolle voidaan myöntää myös lupa audiovisuaaliseen tallenteeseen sisältyvän tekstin kääntämiseen, milloin tallenne on valmistettu ja julkaistu yksinomaan koulu- ja yliopistokäyttöä varten.

d) Jollei a--c kohdasta muuta johdu, sovelletaan edellä olevien kappaleiden määräyksiä tämän kappaleen mukaisen luvan myöntämiseen ja käyttöön.

III artikla

1. Maa, joka on selittänyt käyttävänsä hyväkseen tässä artiklassa tarkoitettua etuutta, on oikeutettu korvaamaan 9 artiklassa tarkoitetun yksinoikeuden toisintamiseen sellaisella järjestelmällä, jonka mukaan toimivaltainen viranomainen jäljempänä lueteltavin ehdoin, ja jollei IV artiklasta muuta johdu, myöntää yksinoikeudettomia lupia, jotka eivät ole siirrettävissä.

2. a) Jos teoksen osalta, johon tätä artiklaa 7 kappaleen mukaisesti sovelletaan:

(i) 3 kappaleessa tarkoitetun määräajan kuluessa, joka lasketaan siitä päivästä, jolloin teoksen tietty painos on ensiksi julkaistu, tai

(ii) samasta päivästä laskettavan, 1 kappaleessa tarkoitetun maan kansallisessa lainsäädännössä määrätyn pitemmän määräajan kuluessa,

ei toisintamisoikeuden haltijan toimesta eikä hänen suostumuksellaan ole saatettu myytäväksi tämän painoksen teoskappaleita tuossa maassa yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tuossa maassa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettavaan hintaan, jokainen tuon maan kansalainen voi saada luvan painoksen toisintamiseen ja julkaisemiseen mainittuun tai sitä alempaan hintaan koulu- ja yliopistokäyttöä varten.

b) Lupa sellaisen painoksen toisintamiseen ja julkaisemiseen, jota on levitetty a kohdassa mainitulla tavalla, voidaan niin ikään myöntää tässä artiklassa määrätyin ehdoin, jos tapaukseen sovellettavan määräajan kuluttua tämän painoksen asianomaisella luvalla valmistettuja teoskappaleita ei ole kuuteen kuukauteen ollut kyseisessä maassa kaupan yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tässä maassa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettavaan hintaan.

3. Edellä 2 kappaleen a kohdan i alakohdassa tarkoitettu määräaika on viisi vuotta, paitsi että

(i) matemaattisten tieteiden, luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvien teosten osalta määräaika on kolme vuotta;

(ii) mielikuvituksen varaisten teosten, kuten romaanien, runo-, näytelmä- ja musiikkiteosten sekä taidekirjojen osalta määräaika on seitsemän vuotta.

4. a) Kolmen vuoden jälkeen saatavaa lupaa ei tämän artiklan nojalla saa myöntää ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut

(i) siitä päivästä, jolloin hakija täyttää IV artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut vaatimukset, tai

(ii) milloin toisintamisoikeuden haltijan henkilöllisyyttä tai osoitetta ei tunneta, siitä päivästä, jolloin hakija lähettää IV artiklan 2 kappaleessa tarkoitetulla tavalla jäljennökset luvan myöntävälle viranomaiselle tekemästään hakemuksesta.

b) Jos muissa tapauksissa IV artiklan 2 kappale on sovellettavissa, lupaa ei voida myöntää ennen kuin kolme kuukautta on kulunut hakemuksen jäljennösten lähettämisestä.

c) Jos teos on 2 kappaleen a kohdassa tarkoitetulla tavalla saatettu myytäväksi a ja b kohdassa tarkoitetun kuuden tai kolmen kuukauden määräajan kuluessa, lupaa ei myönnetä tämän artiklan nojalla.

d) Lupaa ei voida myöntää, jos tekijä on poistanut levityksestä sen painoksen kaikki teoskappaleet, jonka toisintamista tai julkaisemista varten lupaa on haettu.

5. Teoksen käännöksen toisintamis- ja julkaisemislupaa ei myönnetä tämän artiklan nojalla seuraavissa tapauksissa:

(i) kun kyseistä käännöstä ei ole julkaistu käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan, tai

(ii) kun käännöstä ei ole tehty siinä maassa yleisesti käytetylle kielelle, jossa lupaa on haettu.

6. Jos teoksen toisintamisoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan teoksen tietyn painoksen teoskappaleita on 1 kappaleessa tarkoitetussa maassa saatettu myyntiin yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tuossa maassa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettaviin hintoihin, lakkaa tämän artiklan nojalla myönnetty lupa olemasta voimassa, jos painos on samankielinen ja olennaisesti samansisältöinen kuin sanotun luvan nojalla julkaistu painos. Ennen luvan päättymistä valmistettuja teoskappaleita saa kuitenkin levittää, kunnes painos on loppunut.

7. a) Jollei b kohdasta muuta johdu, tätä artiklaa sovelletaan vain painetussa tai vastaavassa toisintamismuodossa julkaistuihin teoksiin.

b) Tätä artiklaa sovelletaan myös laillisesti tehtyjen audiovisuaalisten tallenteiden audio-visuaaliseen toisintamiseen, sikäli kuin ne ovat tai sisältävät suojattuja teoksia, samoin kuin niihin liitetyn tekstin kääntämiseen sellaiselle kielelle, jota käytetään yleisesti siinä maassa, jossa lupaa on haettu, kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että kyseiset audiovisuaaliset tallenteet on valmistettu ja julkaistu käytettäväksi yksinomaan koulu- ja yliopistokäyttöä varten.

IV artikla

1. Edellä II artiklassa tai III artiklassa tarkoitettu lupa voidaan myöntää vain, jos hakija asianomaisen maan menettelytapojen mukaisesti näyttää joko, että hän on pyytänyt oikeuden haltijalta suostumusta käännöksen tekemiseen ja julkaisemiseen tai vastaavasti painoksen toisintamiseen ja julkaisemiseen, sitä kuitenkaan saamatta, taikka ettei hän ole asianmukaista huolellisuutta noudattaen voinut tavoittaa oikeuden haltijaa. Tehdessään pyynnön oikeuden haltijalle hakijan on samalla ilmoitettava asiasta 2 kappaleessa tarkoitetulle kansalliselle tai kansainväliselle tiedotuskeskukselle.

2. Jollei luvan hakija ole voinut tavoittaa oikeuden haltijaa, hänen on lähetettävä kirjatussa lentopostissa jäljennökset luvan myöntävälle toimivaltaiselle viranomaiselle osoitetusta hakemuksestaan teoksessa ilmoitetulle kustantajalle sekä kansalliselle tai kansainväliselle tiedotuskeskukselle, jonka sen maan hallitus, jossa kustantajalla voidaan otaksua olevan pääasiallinen toimipaikkansa, on voinut tätä tarkoitusta varten osoittaa pääjohtajalle talletetulla ilmoituksella.

3. Tekijän nimi on ilmoitettava kaikissa II artiklan tai III artiklan nojalla myönnetyillä luvilla julkaistuissa käännösten tai toisinteiden teoskappaleissa. Teoksen nimi on ilmoitettava kaikissa näissä kappaleissa. Käännöksen osalta kaikissa sanotuissa kappaleissa on aina ilmoitettava teoksen alkuperäinen nimi.

4. a) Lupa, joka on myönnetty II artiklan tai III artiklan mukaisesti, ei oikeuta teoskappaleiden maastavientiin, ja sellainen lupa on voimassa vain käännöksen tai vastaavasti toisinteen julkaisemista varten sen maan alueella, jossa lupaa on haettu.

b) Edellä a kohdassa tarkoitettu maininta maastaviennistä koskee myös teoskappaleiden lähettämistä joltakin alueelta siihen maahan, joka on antanut tällaisen alueen osalta I artiklan 5 kappaleen mukaisen selityksen.

c) Milloin valtiollinen tai muu julkisoikeudellinen toimielin maassa, joka on II artiklan mukaisesti myöntänyt luvan teoksen kääntämiseen muulle kuin englannin, espanjan tai ranskan kielelle, lähettää tällaisella luvalla julkaistuja käännöskappaleita toiseen maahan, lähettämistä ei pidetä a kohdassa tarkoitettuna maastavientinä, jos kaikki seuraavat ehdot on täytetty:

(i) vastaanottajat ovat sen maan kansalaisuutta olevia yksityishenkilöitä, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan, tai sellaisista henkilöistä koostuvia järjestöjä;

(ii) teoskappaleet on tarkoitettu vain koulu-, yliopisto- tai tutkimuskäyttöä varten;

(iii) teoskappaleiden lähettäminen ja niiden myöhempi levittäminen vastaanottajille ei tapahdu ansiotarkoituksessa; ja

(iv) maa, johon teoskappaleet on lähetetty, on sopinut sen maan kanssa, jonka toimivaltainen viranomainen on myöntänyt luvan, vastaanottamisen tai levittämisen tai näiden molempien sallimisesta, ja luvan myöntäneen maan hallitus on ilmoittanut sopimuksesta pääjohtajalle.

5. Jokaisessa II artiklan tai III artiklan nojalla myönnetyllä luvalla julkaistussa teoskappaleessa on sopivalla kielellä ilmoitettava, että kappale on levitettävissä vain siinä maassa tai sillä alueella, jota sanottu lupa koskee.

6. a) Valtionsisäisesti on suoritettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

(i) lupa takaa käännös- tai vastaavasti toisintamisoikeuden haltijalle kohtuullisen korvauksen, joka vastaa asianomaisissa maissa olevien henkilöiden välillä vapaasti sovittujen lupien perusteella perittävien tekijänpalkkioiden tavanmukaista tasoa, ja

(ii) sanottu korvaus maksetaan ja siirretään; milloin on voimassa kansallinen valuuttasäännöstely, toimivaltaisen viranomaisen tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, kansainvälisiä toimielimiä hyväksi käyttäen, varmistaakseen korvauksen siirron kansainvälisesti vaihdettavana tai sitä vastaavana valuuttana.

b) Kansallisen lainsäädännön puitteissa on suoritettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että teos käännetään moitteettomasti tai että vastaavasti tietty painos toisinnetaan täsmällisesti.

V artikla

1. a) Maa, joka on oikeutettu antamaan selityksen siitä, että se käyttää hyväkseen II artiklassa mainittua etuutta, voi sen sijasta ratifioidessaan tämän sopimuskirjan tai siihen liittyessään:

(i) antaa 30 artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaisen selityksen käännösoikeuden osalta, jos se on maa, johon sovelletaan sanottua kohtaa;

(ii) antaa 30 artiklan 2 kappaleen b kohdan ensimmäisen virkkeen mukaisen selityksen, jos se on maa, johon ei sovelleta 30 artiklan 2 kappaleen a kohtaa, silloinkaan kun se ei ole liittoon kuulumaton maa.

b) Maan osalta, jota on lakattu pitämästä I artiklan 1 kappaleen mukaisena kehitysmaana, on tämän kappaleen mukaisesti annettu selitys voimassa siihen päivään asti, jolloin I artiklan 3 kappaleen nojalla sovellettava määräaika päättyy.

c) Maa, joka on antanut tämän kappaleen mukaisen selityksen, ei voi myöhemmin käyttää hyväkseen II artiklassa tarkoitettua etuutta siinäkään tapauksessa, että se peruuttaa sanotun selityksen.

2. Jollei 3 kappaleesta muuta johdu, maa, joka on käyttänyt hyväkseen II artiklassa tarkoitettuja etuuksia, ei voi myöhemmin antaa 1 kappaleen mukaista selitystä.

3. Maa, jota on lakattu pitämästä I artiklan 1 kappaleen mukaisena kehitysmaana, voi viimeistään kaksi vuotta ennen I artiklan 3 kappaleen nojalla sovellettavan määräajan päättymistä antaa 30 artiklan 2 kappaleen b kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun selityksen sen estämättä, ettei se ole liittoon kuulumaton maa. Tällainen selitys tulee voimaan sinä päivänä, jolloin I artiklan 3 kappaleen nojalla sovellettava määräaika päättyy.

VI artikla

1. Liittomaa voi selittää tämän sopimuskirjan päiväyksestä alkaen ja milloin tahansa ennen kuin 1--21 artikla ja liite tulevat sitä sitoviksi:

(i) jos se on maa, joka, mikäli 1--21 artikla ja tämä liite sitä sitoisivat, olisi oikeutettu käyttämään hyväkseen I artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuja etuuksia, soveltavansa II artiklan tai III artiklan taikka molempien artiklojen määräyksiä teoksiin, joiden alkuperämaa on maa, joka jäljempänä olevan ii alakohdan nojalla hyväksyy näiden artiklojen soveltamisen sanottuihin teoksiin tai jonka osalta 1--21 artikla ja tämä liite ovat sitovia; sellainen selitys voi II artiklan sijasta tarkoittaa V artiklaa;

(ii) hyväksyvänsä, että maat, jotka ovat antaneet edellä olevan i alakohdan mukaisen selityksen tai tehneet I artiklan mukaisen ilmoituksen, saavat soveltaa tämän liitteen määräyksiä teoksiin, joiden alkuperämaa se on.

2. Edellä olevan 1 kappaleen mukainen selitys on tehtävä kirjallisesti ja talletettava pääjohtajan huostaan. Selitys tulee voimaan tallettamispäivästä lukien.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, siihen asianmukaisesti valtuutettuina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuskirjan.

Tehty Pariisissa 24 päivänä heinäkuuta 1971.

(Allekirjoitukset)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.