33/1986

Annettu: 01.04.1986

Asetus liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Genevessä 1 päivänä toukokuuta 1971 tehty, Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avattua liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävä eurooppalainen sopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 15 päivänä helmikuuta 1985 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan 1 päivänä huhtikuuta 1985, tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1986 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Sopimuksen ratifioinnin yhteydessä Suomi on tehnyt seuraavat varaumat:

1. Varauma sopimuksen liitteen 17 kohtaan (muutos yleissopimuksen 1 liitteen B-osan 2 ja 3 kohtaan: vaarallinen alamäki ja jyrkkä ylämäki). Suomi varaa oikeuden käyttää vaarallista alamäkeä osoittavana liikennemerkkinä yleissopimuksen merkkiä A 2c merkin A 2a sijasta. Samoin jyrkkää ylämäkeä osoittavana merkkinä käytetään merkkiä A 3c merkin A 3a sijasta.

2. Varauma sopimuksen liitteen 22 kohtaan (muutos yleissopimuksen 4 liitteen huomautukseen ja A-osaan: kielto- tai rajoitusmerkit). Suomi varaa oikeuden käyttää punaista vinoviivaa yleissopimuksen merkkejä C 3a-C 3k vastaavissa liikennemerkeissä.

3 §

Sopimuksen ratifioinnin yhteydessä Suomi on tehnyt sopimuksen 11 artiklan 3 kohdan nojalla seuraavan ilmoituksen:

Varaumat, jotka Suomi on tehnyt liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen 18 artiklaan, 5 liitteen F-osan johtolauseeseen sekä 4 ja 5 kohtaan sekä 5 liitteen F-osan 6 kohtaan, koskevat myös tätä sopimusta.

4 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1986.

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 1986

Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avattua liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävä eurooppalainen SOPIMUS

Sopimuspuolet, jotka ovat myös Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia,

haluten päästä suurempaan yhdenmukaisuuteen liikennemerkkejä, -opasteita ja tunnuksia sekä tiemerkintöjä koskevissa määräyksissä Euroopassa,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Sopimuspuolten, jotka ovat myös Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia, tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen takaamiseksi, että niiden alueella sovellettava liikennemerkkien ja -opasteiden sekä tiemerkintöjen järjestelmä on tämän sopimuksen liitteen määräysten mukainen.

2 artikla

1. Tämä sopimus on avoinna allekirjoittamista varten 30 päivään huhtikuuta 1972 saakka valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen tai ovat liittyneet siihen ja ovat joko Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission jäseniä tai jotka on hyväksytty komissioon neuvonantajina komission järjestyssääntöjen 8 kohdan mukaisesti.

2. Tämä sopimus on ratifioitavissa sen jälkeen, kun kyseinen valtio on ratifioinut Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen tai liittynyt siihen. Ratifiointikirjat tulee tallettaa Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan.

3. Tämä sopimus on avoinna liittymistä varten tämän artiklan 1 kohdassa mainituille valtioille, jotka ovat Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen sopimuspuolia. Liittymiskirjat tulee tallettaa pääsihteerin huostaan.

3 artikla

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tai liittyessään siihen tahi milloin tahansa sen jälkeen selittää pääsihteerille tekemällään ilmoituksella, että tätä sopimusta sovelletaan kaikilla tai joillakin alueilla, joiden kansainvälisistä suhteista se on vastuussa. Yleissopimusta aletaan soveltaa ilmoituksessa mainitulla alueella tai alueilla kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun pääsihteeri on ilmoituksen saanut, tai sinä päivänä, jolloin sopimus tulee ilmoituksen tehneessä valtiossa voimaan, riippuen siitä, kumpi näistä päivämääristä on myöhäisempi.

2. Valtio, joka on antanut tämän artiklan 1 kohdan mukaisen selityksen, voi milloin tahansa sen jälkeen selittää pääsihteerille tekemällään ilmoituksella, että tätä sopimusta lakataan soveltamasta ilmoituksessa mainitulla alueella; sopimusta lakataan soveltamasta tällaisella alueella vuoden kuluttua siitä päivästä, kun pääsihteeri on saanut siitä ilmoituksen.

4 artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua kymmenennen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

2. Valtiossa, joka ratifioi tämän sopimuksen tai liittyy siihen kymmenennen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, sopimus tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tämä valtio on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

3. Jos tämän artiklan 1 ja 2 kohtien mukaisesti sovellettava voimaantulopäivä on aikaisempi kuin Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen 39 artiklan soveltamisen mukainen päivämäärä, tämä sopimus tulee voimaan tämän artiklan 1 kohdan tarkoittamassa mielessä myöhäisempänä näistä kahdesta päivämäärästä.

5 artikla

Tullessaan voimaan tämä sopimus kumoaa ja korvaa sopimuspuolten välisissä suhteissa Genevessä 16 päivänä syyskuuta 1950 allekirjoitetun vuoden 1949 tieliikenteen yleissopimusta ja liikennemerkkejä koskevaa pöytäkirjaa täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen sisältyvän liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan pöytäkirjan, Genevessä 16 päivänä joulukuuta 1955 allekirjoitetun tietöiden merkkejä koskevan sopimuksen ja Genevessä 13 päivänä joulukuuta 1957 allekirjoitetun tiemerkintöjä koskevan eurooppalaisen sopimuksen.

6 artikla

1. Tämän sopimuksen oltua voimassa kaksitoista kuukautta voi sopimuspuoli ehdottaa siihen yhden tai useampia muutoksia. Muutosehdotuksen teksti ja siihen liitettävä selitysmuistio tulee toimittaa pääsihteerille, jonka tulee antaa se tiedoksi kaikille sopimuspuolille. Sopimuspuolilla on mahdollisuus ilmoittaa hänelle kahdentoista kuukauden kuluessa niiden jakamisesta a) hyväksyvätkö ne muutosehdotuksen, b) hylkäävätkö ne sen vai c) haluavatko ne konferenssin kutsuttavaksi koolle käsittelemään muutosehdotusta. Pääsihteeri toimittaa ehdotettujen muutosten tekstit myös kaikille muille tämän sopimuksen 2 artiklassa mainituille valtioille.

2. a) Muutosehdotus, joka on annettu tiedoksi tämän artiklan 1 kohdan mukaisella tavalla, katsotaan hyväksytyksi, jos edellisessä kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden kuluessa vähemmän kuin yksi kolmasosa sopimuspuolista ilmoittaa pääsihteerille, että ne joko hylkäävät muutosehdotuksen tai haluavat konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään. Pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille jokaisesta ehdotetun muutoksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä ja vaatimuksesta kutsua konferenssi koolle. Mikäli tällaisten, kahdentoista kuukauden kuluessa vastaanotettujen hylkäämisten ja vaatimusten kokonaismäärä on pienempi kuin kolmasosa sopimuspuolten kokonaismäärästä, pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille, että muutos tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua tämän artiklan 1 kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson päättymisestä kaikkien muiden sopimuspuolten osalta paitsi niiden, jotka mainitun ajanjakson kuluessa ovat hylänneet muutosehdotuksen tai vaatineet konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään.

b) Sopimuspuoli, joka mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa on hylännyt muutosehdotuksen tai vaatinut konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään, voi milloin tahansa tämän ajanjakson päätyttyä ilmoittaa pääsihteerille hyväksyvänsä muutosehdotuksen, ja pääsihteerin tulee toimittaa tällainen ilmoitus kaikille muille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan sen sopimuspuolen osalta, joka on ilmoittanut hyväksymisestään, kuuden kuukauden kuluttua siitä päivämäärästä, jolloin pääsihteeri sai tämän ilmoituksen.

3. Mikäli muutosehdotusta ei ole hyväksytty tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ja jos tämän artiklan 1 kohdassa mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa vähemmän kuin puolet sopimuspuolten kokonaismäärästä ilmoittaa pääsihteerille hylkäävänsä muutosehdotuksen ja jos vähintään kolmasosa sopimuspuolten kokonaismäärästä, ei kuitenkaan vähempää kuin viisi, ilmoittaa hänelle hyväksyvänsä sen tai haluavansa konferenssin kutsuttavaksi koolle sitä käsittelemään, tulee pääsihteerin kutsua koolle konferenssi käsittelemään muutosehdotusta tai sellaisia muita ehdotuksia, joita hänelle voidaan tehdä tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti.

4. Jos konferenssi kutsutaan koolle tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, tulee pääsihteerin kutsua siihen osallistumaan kaikki sopimuspuolet ja muut tämän sopimuksen 2 artiklassa mainitut valtiot. Hänen tulee kehottaa kaikkia konferenssiin kutsuttuja valtioita jättämään hänelle vähintään kuusi kuukautta ennen sen avajaispäivää kaikki ehdotukset, joita ne haluavat konferenssin käsittelevän ehdotetun muutoksen lisäksi, ja toimittaa tällaiset ehdotukset vähintään kolmea kuukautta ennen konferenssin avajaispäivää kaikille konferenssiin kutsutuille valtioille.

5. a) Tämän sopimuksen muutosehdotus katsotaan hyväksytyksi, jos kahden kolmasosan enemmistö konferenssissa edustettuina olevista valtioista on hyväksynyt sen edellyttäen, että tähän enemmistöön sisältyy vähintään kaksi kolmasosaa konferenssissa edustettuina olevista sopimuspuolista. Pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille sopimuspuolille muutosehdotuksen hyväksymisestä, ja muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua hänen ilmoituksestaan kaikkien muiden paitsi niiden sopimuspuolten osalta, jotka tämän ajanjakson kuluessa ovat ilmoittaneet pääsihteerille hylkäävänsä muutosehdotuksen.

b) Sopimuspuoli, joka on hylännyt muutosehdotuksen mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson kuluessa, voi milloin tahansa ilmoittaa pääsihteerille hyväksyvänsä sen, ja pääsihteerin tulee antaa tiedoksi tämä ilmoitus kaikille muille sopimuspuolille. Muutos tulee voimaan hyväksymisensä ilmoittaneen sopimuspuolen osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on saanut ilmoituksen tai mainitun kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson päättyessä riippuen siitä, kumpi näistä on myöhäisempi.

6. Ellei muutosehdotusta ole katsottava hyväksytyksi tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä tämän artiklan 3 kohdassa mainittuja konferenssin koollekutsumisen edellytyksiä ole täytetty, katsotaan muutosehdotus hylätyksi.

7. Riippumatta tämän artiklan 1 6 kohdissa määrätystä korjausmenettelystä, tämän sopimuksen liitettä voidaan korjata kaikkien sopimuspuolten asianomaisten hallintoelinten välisellä sopimuksella. Jos sopimuspuolen hallintoelin katsoo, että sen kansallinen laki velvoittaa sen alistamaan sopimuksensa erityisen luvan tai lakiasäätävän elimen hyväksymisen varaan, katsotaan kyseisen sopimuspuolen asianomaisen hallintoelimen suostuneen liitteen korjaukseen vasta sitten, kun se ilmoittaa pääsihteerille saaneensa tarvittavan luvan tai hyväksymisen. Asianomaisten hallintoelinten välisessä sopimuksessa voidaan määrätä, että siirtymäkauden aikana liitteen entiset määräykset jäävät joko kokonaan tai osittain voimaan yhdessä uusien määräysten kanssa. Pääsihteerin tulee määrätä uusien määräysten voimaanastumispäivä.

8. Kunkin valtion tulee allekirjoittaessaan tai ratifioidessaan tämän sopimuksen tahi liittyessään siihen ilmoittaa pääsihteerille sen asianomaisen hallintoelimen nimi ja osoite, joka on oikeutettu hoitamaan tämän artiklan 7 kohdassa käsiteltyä sopimusasiaa.

7 artikla

Sopimuspuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti pääsihteerille osoitetulla kirjallisella ilmoituksella. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun pääsihteeri on saanut tällaisen ilmoituksen. Jokainen sopimuspuoli, joka lakkaa olemasta Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avatun liikennemerkkejä ja -opasteita koskevan yleissopimuksen sopimuspuoli, lakkaa samana päivänä myös olemasta tämän sopimuksen sopimuspuoli.

8 artikla

Tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa, jos sopimuspuolten lukumäärä kahdentoista kuukauden pituisen ajanjakson aikana on pienempi kuin viisi tai silloin, kun Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avattu liikennemerkkejä ja -opasteita koskeva yleissopimus lakkaa olemasta voimassa.

9 artikla

1. Yhden tai useamman sopimuspuolen väliset riitakysymykset, jotka koskevat tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja joita riidan osapuolet eivät kykene ratkaisemaan neuvotteluilla tai sovitteluteitse, tulee siirtää ratkaistavaksi, jos jokin riidan osapuolena oleva sopimuspuoli sitä vaatii, ja tässä tarkoituksessa ne tulee alistaa riidan osapuolten yhteisellä sopimuksella valitsemalle ratkaisijalle tai ratkaisijoille. Jos riidan osapuolet eivät pysty sopimaan ratkaisijan tai ratkaisijoiden valinnasta kolmen kuukauden kuluessa ratkaisuvaatimuksesta, voi mikä tahansa näistä osapuolista vaatia Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeriä määräämään yhden ainoan ratkaisijan, jolle riita tulee alistaa päätöstä varten.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti määrätyn ratkaisijan tai ratkaisijoiden antama päätös sitoo riidan osapuolina olevia sopimuspuolia.

10 artikla

Tätä sopimusta ei tule tulkita siten, että se estäisi sopimuspuolta ryhtymästä sellaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan määräyksiin soveltuvaan ja tilanteen vaatimusten mukaisesti rajoitettuun toimenpiteeseen, jonka se katsoo välttämättömäksi ulkoisen tai sisäisen turvallisuutensa vuoksi.

11 artikla

1. Valtio voi allekirjoittaessaan tämän sopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa ilmoittaa, että se ei katso tämän sopimuksen 9 artiklan määräyksen sitovan itseään. Muita sopimuspuolia ei 9 artiklan määräys sido näiden suhteissa sopimuspuoleen, joka on tehnyt tällaisen ilmoituksen.

2. Lukuunottamatta tämän artiklan 1 kohdassa mainittua varaumaa ovat tätä sopimusta koskevat varaumat sallittuja edellyttäen, että ne tehdään kirjallisesti, ja mikäli ne on tehty ennen ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamista, että ne siinä vahvistetaan.

3. Tallettaessaan tämän sopimuksen ratifiointi- tai liittymiskirjansa valtion tulee ilmoittaa pääsihteerille kirjallisesti, missä laajuudessa Wienissä -8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avattua liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta koskevat varaumat koskevat tätä sopimusta. Minkään liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta koskevan varauman, jota ei ole sisällytetty tämän sopimuksen ratifiointi- tai liittymiskirjaa talletettaessa tehtävään ilmoitukseen, ei katsota koskevan tätä sopimusta.

4. Pääsihteerin tulee saattaa tämän artiklan mukaisesti tehdyt varaumat ja ilmoitukset kaikkien tämän sopimuksen 2 artiklassa mainittujen valtioiden tietoon.

5. Valtio, joka on tehnyt tämän artiklan mukaisen selityksen, varauman tai ilmoituksen, voi peruuttaa sen milloin tahansa pääsihteerille tehtävällä ilmoituksella.

6. Tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti tehty tai sen 3 kohdan mukaisesti ilmoitettu varauma

a) muuttaa varauman tehneen tai varaumasta ilmoittaneen sopimuspuolen osalta niitä tämän sopimuksen määräyksiä, joita varauma koskee varauman sisällön mukaisesti;

b) muuttaa näitä määräyksiä samassa määrin muiden sopimuspuolten osalta niiden suhteissa varauman tehneeseen tai siitä ilmoittaneeseen sopimuspuoleen.

12 artikla

Pääsihteerin tulee tämän sopimuksen 6 ja 11 artiklan edellyttämien selitysten, ilmoitusten ja tiedoksiantojen lisäksi ilmoittaa sopimuspuolille ja muille tämän sopimuksen 2 artiklassa mainituille valtioille seuraavat seikat:

a) 2 artiklan mukaiset allekirjoittamiset, ratifioinnit ja liittymiset;

b) 3 artiklan mukaiset ilmoitukset ja selitykset;

c) päivämäärät, jolloin tämä sopimus tulee 4 artiklan mukaisesti voimaan;

d) päivämäärät, jolloin tämän sopimuksen muutokset tulevat voimaan 6 artiklan 2, 5 ja 7 kohdan mukaisesti;

e) 7 artiklan mukaiset irtisanomiset;

f) tämän sopimuksen voimassaolon 8 artiklan mukainen lakkaaminen.

13 artikla

Huhtikuun 30 päivän 1972 jälkeen tämän sopimuksen alkuperäiskappale on talletettuna Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan, jonka tulee lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille tämän sopimuksen 2 artiklassa mainituille valtioille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamat edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Genevessä ensimmäisenä päivänä toukokuuta tuhatyhdeksänsataaseitsemänkymmentäyksi yhtenä englannin-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, jonka kaikki tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia.

LIITE

1. Tässä liitteessä tarkoittaa sana "Yleissopimus" Wienissä 8 päivänä marraskuuta 1968 allekirjoitettavaksi avattua liikennemerkkejä ja -opasteita koskevaa yleissopimusta.

2. Tämä liite sisältää ainoastaan lisäykset ja muutokset yleissopimuksen vastaaviin määräyksiin.

3. Yleissopimuksen 1 artiklaan (Määritelmiä)

Alakohta h)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Taajama" tarkoittaa rakennettua aluetta, jonka alkaminen ja päättyminen on erityisesti sellaiseksi merkitty;"

Alakohta 1)

Kolmipyöräisiä ajoneuvoja, joiden oma paino ei ylitä 400 kg (900 naulaa), pidetään moottoripyörinä.

Tämän artiklan loppuun sijoitettava uusi alakohta

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Lastenvaunuja, pyörätuolia tahi mitä tahansa muuta pientä moottoritonta ajoneuvoa työntävät tai vetävät taikka polkupyörää tai mopoa taluttavat henkilöt sekä itse pyörätuolia kuljettavat tahi sellaisilla kävelyvauhtia liikkuvat vammaiset katsotaan jalankulkijoiksi".

4. Yleissopimuksen 3 artiklaan (Sopimuspuolten velvollisuudet)

3 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Kaikki merkit, tunnukset, laitteet tai merkinnät, jotka eivät ole yleissopimuksessa ja tässä sopimuksessa määrättyyn järjestelmään kuuluvia, tulee korvata kymmenen vuoden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä. Tänä aikana voidaan aikaisemmin käytettyjä merkkejä, tunnuksia ja tekstejä käyttää yleissopimuksessa ja tässä sopimuksessa määrättyjen rinnalla, jotta tienkäyttäjät voisivat totuttautua yleissopimuksen ja tämän sopimuksen mukaiseen järjestelmään".

5. Yleissopimuksen 6 artiklaan

4 kohta

Tämän kohdan määräysten, jotka yleissopimuksessa ovat suosituksia, tulee olla velvoittavia.

6. Yleissopimuksen 7 artiklaan

1 kohta

Tämän kohdan loppuun lisättävä uusi lause

Tämän lauseen tulee kuulua seuraavasti: "Tällaisten merkkien osalta suositellaan lisäksi, että valaistuja tai heijastavalla materiaalilla tai heijastinlaitteilla varustettuja merkkejä ja merkkejä, joita ei ole täten valaistu tai varustettu, ei käytettäisi samalla tieosuudella".

7. Yleissopimuksen 8 artiklaan

3 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Tämän liitteen 4 kohdassa määrätyn kymmenen vuoden siirtymäkauden aikana ja sen jälkeenkin poikkeuksellisissa olosuhteissa voidaan merkkien ymmärtämisen helpottamiseksi joko sijoittaa teksti niiden alle suorakulmaiseen kilpeen, jossa voi olla merkki, taikka itse merkin sisältämään suorakulmaiseen kilpeen; tällainen teksti voidaan sijoittaa myös itse merkkiin, ellei se tee merkin ymmärtämistä vaikeammaksi kuljettajille, jotka eivät voi ymmärtää kyseistä tekstiä".

8. Yleissopimuksen 9 artiklaan

1 kohta

Jokaisen valtion tulee valita mallin Aa mukainen varoitusmerkki.

9. Yleissopimuksen 10 artiklaan (Etuajooikeutta sääntelevät merkit)

3 kohta

Jokaisen valtion tulee valita mallin B 2a mukainen "STOP"- merkki.

6 kohta

Ennakkovaroituksen antamiseen merkistä B 1 tulee käyttää tätä samaa merkkiä, jossa on yleissopimuksen 7 liitteen mallin 1 mukainen kilpi.

Ennakkovaroituksen antamiseen merkistä B 2a tulee käyttää merkkiä B 1 varustettuna suorakulmaisella kilvellä, jossa on STOP-tunnus ja etäisyyden merkkiin B 2a osoittava numero.

10. Yleissopimuksen 18 artiklaan (Paikkakuntakilvet)

2 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Yleissopimuksen 9 liitteessä esitettyjen mallien mukaiset merkit E 9a ja E 9C osoittavat tienkäyttäjille, että kyseisen valtion alueella taajamia koskevat yleiset säännöt ovat voimassa merkistä E 9a merkkiin E 9c lukuunottamatta sitä, että taajamien joillekin tieosuuksille voidaan osoittaa toisenlaisia sääntöjä. Niissä tulee olla tekstit tummalla värillä valkoisella tai vaaleanvärisellä pohjalla ja ne tulee sijoittaa asianmukaisesti taajaman sisääntulo- ja ulosmenokohtiin. Kuitenkin on merkki B 4 sijoitettava aina etuajo-oikeutetulle tielle, joka on merkitty merkillä B 3, jos kyseisen tien etuajo-oikeus lakkaa sen kulkiessa taajaman läpi".

3 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Muihin kuin tämän artiklan 2 kohdan edellä esitetyn sanamuodon mukaisiin tarkoituksiin käytettävien paikkakuntakilpien tulee erota selvästi samassa kohdassa mainituista merkeistä; niissä tulee olla tekstit valkoisella tai vaalealla värillä tummalla pohjalla".

11. Yleissopimuksen 23 artiklaan (Ajoneuvoliikennettä koskevat opasteet)

Välittömästi tämän artiklan 3 kohdan jälkeen sijoitettava uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti:

a) Yleissopimuksen 6 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan liikennemerkkejä koskevat määräykset koskevat muualla kuin tasoristeyksissä käytettäviä liikennevalo-opastimia.

b) Risteyksissä käytettävät liikennevalo-opastimet tulee sijoittaa ennen risteystä tai sen keskelle ja yläpuolelle; ne voidaan toistaa risteyksen toisella puolella.

c) Lisäksi suositellaan kansallisessa lainsäädännössä määrättäväksi, että liikennevalo-opastimien

i) tulee olla siten sijoitettuina, etteivät ne estä liikenteessä ajoradalla liikkuvia ajoneuvoja ja että ne ollessaan sijoitettuina pientareelle haittaavat mahdollisimman vähän jalankulkijoita;

ii) tulee olla helposti havaittavissa riittävän kaukaa ja lähestyttäessä helposti ymmärrettävissä; ja että

iii) niiden tulee olla standardisoituja eri tieluokkien osalta kunkin sopimuspuolen alueella".

9 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jos kolmivärisen järjestelmän vihreä valo on yhden tai useamman pyöreällä, mustalla taustalla olevan vihreän nuolen muotoinen, merkitsee tällaisen nuolen tai tällaisten nuolten syttyminen, että ajoneuvot saavat edetä vain nuolten osoittamaan suuntaan tai suuntiin. Nuolten, jotka merkitsevät oikeutta ajaa suoraan eteenpäin, tulee osoittaa ylöspäin".

10 kohta

Tämän kohdan alun tulee kuulua seuraavasti: "Jos kolmivärisen järjestelmän opastimeen kuuluu yksi tai useampia vihreitä lisävaloja, joissa on yksi tai useampia vihreitä nuolia pyöreällä mustalla taustalla, merkitsee tällaisen nuolen..."

Välittömästi tämän artiklan 10 kohdan jälkeen sijoitettava uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Milloin punaisessa tai keltaisessa valossa on yhden tai useamman nuolen ääriviivat, koskee valo-opasteen sisältö ainoastaan nuolen osoittamaa suuntaa tai nuolten osoittamia suuntia".

Välittömästi tämän artiklan 11 kohdan jälkeen sijoitettava uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Erikoistapauksissa, joissa valo-opastimen jatkuva käyttö ei ole välttämätöntä, voidaan käyttää opastinta, jonka muodostaa vilkkumaton ruskeankeltainen valo ja sitä seuraava vilkkumaton punainen valo; vilkkumatonta ruskeankeltaista valoa voi edeltää vilkkuva ruskeankeltainen valo".

12. Yleissopimuksen 24 artiklaan (Ainoastaan jalankulkijoita koskevat liikennevalot).

1 kohta, alakohta a) ii)

Tätä määräystä ei sovelleta.

2 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jalankulkijoita koskevien liikennevalojen tulee kuulua kaksiväriseen järjestelmään, johon kuuluu kaksi valoa, punainen ja vihreä. Kaksi valoa ei saa koskaan palaa samanaikaisesti".

3 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti:" Valot on järjestettävä pystysuoraan siten, että punainen valo on aina ylimpänä ja vihreä aina alimpana. Punaisen valon tulee esittää seisovaa jalankulkijaa tai jalankulkijoita ja vihreän valon kävelevää jalankulkijaa tai jalankulkijoita".

13. Yleissopimuksen 31 artiklaan (Tietöiden merkit)

2 kohta

Esteisiin ei saa maalata mustavalkoisia tai mustakeltaisia raitoja.

LIITE

14. Yleissopimuksen 32 artiklaan (Merkitseminen valoin tai heijastinlaittein)

Tämän artiklan tulee kuulua seuraavasti:

"1. Huomion kiinnittämiseksi ajoradalla oleviin pylväisiin tai korokkeisiin suositellaan käytettäväksi valkoisia tai keltaisia valoja tahi valkoisia tai keltaisia heijastinlaitteita.

2. Jos ajoradan reunat on merkitty valoilla tai heijastinlaitteilla, valojen tai heijastinlaitteiden tulee olla joko

a) kokonaan valkoisia tai vaaleankeltaisia; tai

b) valkoisia tai vaaleankeltaisia liikennesuunnan vastaisen ajoradan reunan merkitsemiseen ja punaisia tai tummankeltaisia ajoradan liikenne. suunnan puoleisen reunan merkitsemiseen.

3. Kunkin tämän sopimuksen sopimuspuolena olevan valtion tulee ottaa käyttöön koko alueellaan sama väri tai sama värijärjestelmä tässä artiklassa mainituissa valoissa tai heijastinlaitteissa".

15. Yleissopimuksen 33 artiklaan

1 kohta, alakohta a)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jos tasoristeykseen on asennettu opastusjärjestelmä varoittamaan junien lähestymisestä tai välittömästä puomien tai puolipuomien sulkeutumisesta tulee siinä olla punainen vilkkuva valo tai punaiset, vuorotellen vilkkuvat valot, siten kuin on määrätty yleissopimuksen 23 artiklan alakohdassa 1 b. Tasoristeyksissä, joissa ei ole puomeja eikä puolipuomeja, tulee opastusjärjestelmän mieluimmin muodostua kahdesta vuorotellen vilkkuvasta valosta. Kuitenkin:

i) voidaan vilkkuvat punaiset valot täydentää tai korvata yleissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa kuvatulla kolmivärisellä, punaisen, ruskeankeltaisen ja vihreän värin muodostamalla järjestelmällä tai kyseisellä järjestelmällä ilman vihreätä valoa, jos muita kolmivärisiä liikennevaloja on tiellä lähellä tasoristeystä tai jos tasoristeyksessä on puomit. Puolipuomein varustetussa tasoristeyksessä olevia vilkkuvia punaisia valoja ei voida korvata edellisessä lauseessa esitetyllä tavalla; niitä voidaan kuitenkin täydentää tällä tavoin edellyttäen, että toiset kolmiväriset liikennevalot on sijoitettu tielle lähelle tasoristeystä;

ii) tilusteillä, joilla on vain hyvin vähän liikennettä sekä poluilla voidaan käyttää yksinomaan äänimerkkiä".

2 kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Liikennevalot on sijoitettava ajoradan reunaan liikennesuunnan mukaiselle puolelle; milloin olosuhteet niin vaativat esimerkiksi opasteiden näkyvyyden tai liikenteen tiheyden vuoksi, on valot toistettava tien toisella puolella. Kuitenkin jos paikallisten olosuhteiden vuoksi katsotaan paremmaksi, voidaan valot toistaa ajoradan yläpuolella tai ajoradalla olevalla korokkeella".

16. Yleissopimuksen 35 artiklaan

1 kohta

Tasoristeyksissä olevia puomeja ja puolipuomeja ei saa merkitä mustavalkoisin tai mustakeltaisin raidoin.

17. Yleissopimuksen 1 liitteen B-osaan

2 kohta (Vaarallinen alamäki)

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jyrkästä alamäestä varoitetaan tunnuksella A 2a.

Tunnuksen A 2a vasemmanpuoleisen osan tulee täyttää merkkikilven vasen kulma ja sen alaosan tulee olla koko kilven levyinen; numero osoittaa laskukaltevuuden prosenteissa.

3 kohta (Jyrkkä ylämäki)

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jyrkästä ylämäestä varoitetaan tunnuksella A 3a.

Tunnuksen A 3a oikeanpuoleisen osan tulee täyttää merkin oikea kulma ja sen alaosan tulee olla koko kilven levyinen; numero osoittaa nousukaltevuuden prosenteissa".

11 kohta (Suojatie)

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Suojatiestä varoitetaan tunnuksella A 11a. Myös tunnuksen peilikuvaa voidaan käyttää".

18. Yleissopimuksen 2 liitteen A-osaan

1 kohta (Merkki "VÄISTÄ")

Merkissä B1 ei saa olla tunnusta eikä tekstiä.

2 kohta (Merkki "STOP")

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "STOP"-merkin tulee olla mallin B 2a mukainen merkki B 2. Mallin 13 2a mukaisen merkin B 2 tulee olla kahdeksankulmio, jossa on punainen, kapean valkoisen tai vaaleankeltaisen reunuksen ympäröimä pohja, ja siinä tulee olla valkoinen tai vaaleankeltainen "STOP"-tunnus; tunnuksen korkeuden tulee olla vähintään yksi kolmannes kilven korkeudesta.

Normaalikokoisen B 2a -merkin korkeuden tulee olla noin 0,90 m (3 jalkaa); pienten merkkien korkeuden tulee olla vähintään 0,60 m (2 jalkaa)".

19. Yleissopimuksen 2 liitteen B-osaan

2 kohta (Tunnukset), alakohta a) i)

Tämän määräyksen tulee kuulua seuraavasti: "Risteyksessä, jossa etuajo-oikeus on maassa voimassa olevan yleisen etuajo-oikeussäännön mukainen, tulee käyttää tunnusta A 21a".

2 kohta (Tunnukset), alakohta a) iii)

Tämän määräyksen tulee kuulua seuraavasti: "Risteyksissä, joissa kuljettajien on väistettävä risteävän tien tienkäyttäjiä, tulee merkkiä B 1 tai B 2a käyttää tämän liitteen 9 kohdan määräysten mukaisesti.

2 kohta (Tunnukset), alakohta b)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Jos liikennettä risteyksessä sääntelevät valoopasteet, voidaan tässä osassa selitettyjen merkkien lisäksi tai niiden sijasta käyttää merkkiä Aa, jossa on yleissopimuksen 1 liitteen 13-osassa kuvattu tunnus A 16.

20. Yleissopimuksen 3 liitteen A-osaan

Johdantokappaleen ensimmäinen lause

Tämän lauseen tulee kuulua seuraavasti: "Käytettävän merkin tulee olla yleissopimuksen 1 liitteen A-osassa kuvattu merkki Aa".

Alakohta b)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Muista tasoristeyksistä varoitetaan tunnuksella A 27a".

21. Yleissopimuksen 3 liitteen B-osaan

Merkin B 7 mallia B 7c ei saa käyttää". Malleissa B 7a ja B 7b voi olla punaisia raitoja edellyttäen, ettei merkkien yleinen ulkonäkö tai niiden tehokkuus kärsi siitä.

22. Yleissopimuksen 4 liitteen A-osaan

2 kohta (Merkkien selitys), alakohta a)

(Ajoneuvolla ajon kieltävät ja sitä rajoittavat merkit)

Merkin C 1 mallia C 1b ei saa käyttää.

2 kohta (Merkkien selitys), alakohta a)

(Ajoneuvolla ajon kieltävät ja sitä rajoittavat merkit)

iii) Tämän liitteen lisäyksessä esitettyä kahta lisämerkkiä, joilla on seuraavat merkitykset, voidaan käyttää:

Lisämerkki n:o 1 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILLA, JOISSA ON ENEMMÄN KUIN TIETTY MÄÄRÄ RÄJÄHTÄVIÄ TAI HELPOSTI SYTTYVIÄ AINEITA"

Lisämerkki n:o 2 "AJO KIELLETTY AJONEUVOILLA, JOISSA ON ENEMMÄN KUIN TIETTY MÄÄRÄ MAHDOLLISESTI VEDEN SAASTUMISTA AIHEUTTAVIA AINEITA".

Tämän määräyksen lopussa olevan huomautuksen tulee kuulua seuraavasti: Merkeissä C 3a - C 3k ja tässä kohdassa mainitussa lisämerkissä n:o 1 ja 2 ei saa olla punaista vinoviivaa".

2 kohta (Merkkien selitys), alakohta d)

(Ohituskielto)

Merkkien C 13a ja C 13b malleja C 13ab ja C 13bb ei saa käyttää.

23. Yleissopimuksen 4 liitteen B-osaan

1 kohta (Merkkien ja tunnusten yleispiirteet), alakohta b)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Ellei toisin ole määrätty, tulee merkkien olla sinisiä valkoisin tai vaaleanvärisin tunnuksin".

2 kohta (Merkkien selitys), alakohta a)

(Pakollinen ajosuunta)

Merkkiä D 1b ei saa käyttää.

2 kohta (Merkkien selitys) alakohta c)

(Liikenneympyrä)

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti; "Merkillä D 3 "LIIKENNEYMPYRÄ" ei ole muuta merkitystä kuin, että se osoittaa kiertävälle ajoneuvoliikenteelle määrätyn kulkusuunnan.

Vasemmanpuoleisessa liikenteessä on nuolten suunta vaihdettava päinvastaiseksi".

LIITE

24. Yleissopimuksen 5 liitteeseen

Osissa A-F kuvattujen merkkien ja tunnusten yleispiirteet. Välittömästi tämän liitteen A-osan edelle sijoitettava uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti "Moottoriteitä ja niihin rinnastettavia teitä koskevissa ennakko-opastusmerkeissä tai tienviitoissa voivat merkeissä E 15 ja E 17 käytettävät tunnukset olla pienennetyssä mittakaavassa".

25. Yleissopimuksen 5 liitteen A-osaan

2 kohta (Erikoistapauksia), alakohta (a)

Merkkien E 2a ja E 2b punaisen viivan ympärillä tulee olla valkoinen reunus.

26. Yleissopimuksen 5 liitteen B-osaan

1 kohta

Merkkiä E 5c ei saa käyttää.

2 kohta

Merkkiä E 6c ei saa käyttää.

27. Yleissopimuksen 5 liitteen C-osaan

Tämän osan loppuun lisättävä uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Merkkejä E 9a ja E 9c, joissa on teksti tummalla värillä valkoisella tai vaaleanvärisellä pohjalla, tulee käyttää tämän liitteen 10 kohdan määräysten mukaisesti".

28. Yleissopimuksen 5 liitteen E-osaan

Merkkiä E 11b ei saa käyttää.

29. Yleissopimuksen 5 liitteen F-osaan

2 kohta (Merkki "YKSISUUNTAINEN TIE") alakohta b)

Merkin E 13b nuolessa saa olla teksti ainoastaan siinä tapauksessa, että merkin tehokkuus ei siitä kärsi.

3 kohta (Merkki "TIE PÄÄTTYY")

Merkin E 14 punaisen viivan ympärillä tulee olla valkoinen reunus.

4 kohta (Moottoritien sisääntulo- tai ulosmenokohtia osoittavat merkit)

Välittömästi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen sijoitettava uusi alakohta

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Merkkiä E 15 voidaan käyttää ja se voidaan toistaa moottoritielle saapumisesta varoitettaessa. Jokaiseen tässä tarkoituksessa pystytettyyn merkkiin tulee sijoittaa sen alaosaan merkin ja moottoritien alkamiskohdan välisen etäisyyden osoittava teksti, tai yleissopimuksen 7 liitteen mallin 1 mukainen lisäkilpi".

5 kohta

(Merkit, jotka osoittavat saapumista tielle tai poistumista tieltä, jolla noudatettavat liikennesäännöt ovat samat kuin moottoriteillä).

Välittömästi tämän kohdan ensimmäisen alakohdan jälkeen sijoitettava uusi alakohta

Tämän alakohdan tulee kuulua seuraavasti: "Merkkiä E 17 voidaan käyttää ja se voidaan toistaa varoitettaessa saapumisesta tielle, jolla noudatettavat liikennesäännöt ovat samat kuin moottoriteillä. Jokaisen tässä tarkoituksessa pystytetyn merkin alaosassa tulee osoittaa etäisyys merkistä sen tien alkuun, jolla noudatettavat liikennesäännöt ovat samat kuin moottoriteillä, tai siihen on sijoitettava yleissopimuksen 7 liitteen mallin 1 mukainen lisäkilpi".

30. Yleissopimuksen 5 liitteen G-osaan

2 kohta (Tunnusten selitys), alakohta a)

Tunnuksia F 1b ja F 1c ei saa käyttää.

31. Yleissopimuksen 6 liitteen A-osaan

Merkkien selitys

1 kohta, alakohta b)

Tätä määräystä ei sovelleta.

2 kohta, alakohta c)

Tätä määräystä ei sovelleta.

3 kohta, alakohta (e)

Mahdollisuutta käyttää kiellon koskiessa ainoastaan lyhyttä matkaa yhtä ainoata merkkiä, jossa on punaisessa ympyrässä ilmoitettuna kiellon tarkoittama matka, ei käytetä.

32. Yleissopimuksen 6 liitteen B-osaan

1 kohta (Merkki "PYSÄKÖINTI")

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitussa nelikulmaisessa kilvessä tulee olla kirjain "P".

2 kohta (Pysäköintiajan rajoitusalueen loppumista osoittava merkki)

Tämän kohdan loppuun sijoitettava lisäteksti

Tämän tekstin tulee kuulua seuraavasti: "Pysäköintilevyn sijasta voidaan käyttää vaaleanharmaita sisääntulokohdan merkissä olevia merkkejä.

Pysäköintiajan rajoitusalueen loppumista osoittava merkki voidaan sijoittaa alueen alkamista osoittavan merkin kääntöpuolelle päinvastaiseen suuntaan kulkevaa liikennettä varten.

33. Yleissopimuksen 7 liitteeseen (Lisäkilvet)

Välittömästi 1 kohdan jälkeen sijoitettava uusi kohta

Tämän kohdan tulee kuulua seuraavasti: "Lisäkilpien pohjan tulisi mieluimmin olla samanlainen kuin niiden merkkiryhmien, joiden kanssa niitä käytetään".

LIITE - LISÄYS

Lisämerkki n:o 1

Ajo kielletty ajoneuvoilla, joissa on enemmän kuin tietty määrä räjähtäviä tai helposti syttyviä aineita.

(kuva)

Lisämerkki n:o 2

Ajo kielletty ajoneuvoilla, joissa on enemmän kuin tietty määrä mahdollisesti veden saastumista aiheuttavia aineita.

(kuva)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.