Asetus ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä (vajaakuntoiset henkilöt) koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään:
1 §
Kansainvälisen työkonferenssin 20 päivänä kesäkuuta 1983 hyväksymä työturvallisuutta ja työterveyttä, ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä (vajaakuntoiset henkilöt) koskeva yleissopimus, jonka eduskunta on hyväksynyt 11 päivänä joulukuuta 1984, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 15 päivänä maaliskuuta 1985 ja jonka ratifioinnin Kansainvälisen työtoimiston pääjohtaja on rekisteröinyt 24 päivänä huhtikuuta 1985 tulee Suomen osalta voimaan 24 päivänä huhtikuuta 1986 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 24 päivänä huhtikuuta 1986.
Yleissopimus (n:o 159), joka koskee ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä (vajaakuntoiset henkilöt), 1983
Kansainvälisen työjärjestön yleinen konferenssi,
aloitettuaan Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston kokoonkutsumana Genevessä 1 päivänä kesäkuuta 1983 69. istuntokautensa,
pannen merkille invalidien työhuolto-suosituksen, 1955, sekä inhimillisten voimavarojen kehittämissuosituksen, 1975, sisältämät kansainväliset normit,
kiinnittäen huomiota siihen, että invalidien työhuoltosuosituksen, 1955, hyväksymisen jälkeen on kuntoutustarpeiden ymmärtämisessä ja kuntoutuspalvelujen laajuudessa ja niiden järjestämisessä sekä monien jäsenvaltioiden lainsäädännössä ja käytännössä mainitussa suosituksessa käsiteltyjen kysymysten suhteen tapahtunut huomattavaa kehitystä,
todeten, että Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous julisti vuoden 1981 Kansainväliseksi Vammaisten Vuodeksi teemalla "täysi osallistuminen ja tasa-arvo" ja että maailmanlaajuisella vajaakuntoisia henkilöitä koskevalla toimintaohjelmalla on tarkoitus aikaansaada kansainvälisellä ja kansallisella tasolla tehokkaita toimenpiteitä, joiden avulla voidaan toteuttaa tavoitteet vajaakuntoisten henkilöiden "täydestä osallistumisesta" yhteiskuntaelämään ja yhteiskunnan kehittämiseen sekä "tasa-arvosta",
todeten, että tämän kehityksen vuoksi on perusteltua hyväksyä asiaa koskevia uusia kansainvälisiä normeja, joissa otetaan erityisesti huomioon tarve varmistaa tasavertaiset mahdollisuudet ja kohtelu kaikille vajaakuntoisten henkilöiden ryhmille työssä ja integroitumisessa yhteiskuntaan niin maaseudulla kuin kaupungeissakin,
päätettyään hyväksyä eräitä ehdotuksia, jotka koskevat ammatillista kuntoutusta, mikä kysymys on neljäntenä kohtana istuntokauden työjärjestyksessä, sekä
päätettyään, että nämä ehdotukset laaditaan kansainvälisen yleissopimuksen muotoon,
hyväksyy tänä 20 päivänä kesäkuuta 1983 seuraavan yleissopimuksen, jonka nimenä on ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä (vajaakuntoiset henkilöt) koskeva yleissopimus, 1983:
I osaMääritelmät ja soveltamisala
1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa tarkoitetaan käsitteellä "vajaakuntoinen henkilö" henkilöä, jonka mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ja säilyttämiseen sekä työssä etenemiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun fyysisen tai psyykkisen vamman tai vajavuuden vuoksi.
2. Tätä yleissopimusta sovellettaessa tulee kunkin jäsenvaltion pitää ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena sitä, että vajaakuntoiselle henkilölle tehdään mahdolliseksi sopivan työn saaminen ja säilyttäminen sekä työssä eteneminen ja näin edistetään vajaakuntoisen henkilön integroitumista tai uudelleenintegroitumista yhteiskuntaan.
3. Kunkin jäsenvaltion tulee soveltaa tämän yleissopimuksen määräyksiä kansallisiin olosuhteisiin soveltuvin ja kansallisen käytännön mukaisin toimenpitein.
4. Tämän yleissopimuksen määräykset koskevat kaikkia vajaakuntoisten henkilöiden ryhmiä.
II osaVajaakuntoisia henkilöitä koskevan ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen periaatteet
2 artikla
Kunkin jäsenvaltion tulee kansalliset olosuhteet, käytäntö ja mahdollisuudet huomioon ottaen laatia, toimeenpanna sekä määräajoin tarkistaa vajaakuntoisten henkilöiden ammatillista kuntoutusta ja työllistämistä koskeva kansallinen toimintapolitiikka.
3 artikla
Tämän toimintapolitiikan tarkoituksena on varmistaa, että kaikille vajaakuntoisten ryhmille on saatavilla asianmukaista ammatillista kuntoutusta, sekä edistää vajaakuntoisten henkilöiden työllistämismahdollisuuksia avoimilla työmarkkinoilla.
4 Artikla
Tämän toimintapolitiikan tulee perustua sille periaatteelle, että vajaakuntoisilla työntekijöillä on samanlaiset mahdollisuudet kuin työntekijöillä muutoin. Vajaakuntoisten mies- ja naistyöntekijöiden tasavertaisten mahdollisuuksien ja kohtelun periaatetta on kunnioitettava. Erityisiä käytännön toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on taata todelliset tasavertaiset mahdollisuudet ja kohtelu vajaakuntoisille verrattuna muihin työntekijöihin, ei tule pitää muita työntekijöitä syrjivinä.
5 artikla
Työnantajia ja työntekijöitä edustavien järjestöjen kanssa on neuvoteltava tämän toimintapolitiikan täytäntöönpanosta sekä niistä toimenpiteistä, joihin tulee ryhtyä, jotta voitaisiin edistää ammatillista kuntoutustoimintaa harjoittavien julkisten ja yksityisten elinten välistä yhteistyötä ja yhteensovittamista. Lisäksi tulee neuvotella sekä vajaakuntoisten henkilöiden omien että heidän asioitaan ajamaan perustettujen, edustavien järjestöjen kanssa.
III osaVajaakuntoisten henkilöiden ammatillisen kuntoutuksen ja työllistämisen kehittäminen kansallisella tasolla
6 artikla
Kunkin jäsenvaltion tulee kansallista lainsäädäntöä tai määräyksiä tai muuta kansallisten olosuhteiden tai käytännön mukaista tapaa noudattaen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tämän yleissopimuksen 2, 3, 4 ja 5 artiklojen täytäntöönpanemiseksi.
7 artikla
Asianomaisten viranomaisten tulee ryhtyä toimenpiteisiin ammatinvalinnanohjauksen, ammattikoulutuksen, työhönsijoittamis- ja työllistämispalvelujen sekä muiden näihin liittyvien palvelujen järjestämiseksi ja arvioimiseksi, jotta vajaakuntoisilla henkilöillä on mahdollisuus työn saamiseen ja säilyttämiseen sekä työssä etenemiseen. Tähän tarkoitukseen tulee käyttää olemassa olevia työntekijöille yleisesti tarkoitettuja palveluja tarpeen mukaan muunneltuina silloin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
8 artikla
On ryhdyttävä toimenpiteisiin, joilla tuetaan vajaakuntoisille henkilöille tarkoitettujen ammatillisen kuntoutuksen palvelujen ja työllistämispalvelujen luomista ja kehittämistä maaseudulla ja syrjäseuduilla.
9 artikla
Kunkin jäsenvaltion tulee pyrkiä varmistamaan vajaakuntoisten henkilöiden ammatinvalinnanohjauksesta, ammattikoulutuksesta, työhönsijoittamisesta ja työllistämisestä vastuussa olevien kuntoutusneuvojien sekä muun sopivan pätevyyden omaavan henkilökunnan kouluttaminen ja saatavuus.
IV osaLoppumääräykset
10 artikla
Tämän yleissopimuksen virallisista ratifioinneista on rekisteröintiä varten lähetettävä ilmoitus Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle.
11 artikla
1. Tämä yleissopimus sitoo vain niitä Kansainvälisen työjärjestön jäsenvaltioita, joiden ratifioinnit pääjohtaja on rekisteröinyt.
2. Yleissopimus tulee voimaan 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona pääjohtaja on rekisteröinyt kahden jäsenvaltion ratifioinnit.
3. Sen jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin jäsenvaltion osalta 12 kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona sen ratifiointi on rekisteröity.
12 artikla
1. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio voi kymmenen vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus ensiksi tuli voimaan, sanoa sen irti kirjelmällä, joka lähetetään Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajalle rekisteröitäväksi. Irtisanominen tulee voimaan vasta vuoden kuluttua sen rekisteröimisestä.
2. Tämän yleissopimuksen ratifioinut jäsenvaltio, joka ei vuoden kuluessa edellisessä momentissa mainitun kymmenen vuoden määräajan päättymisestä käytä artiklassa määrättyä irtisanomisoikeutta, on sidottu sopimukseen uudeksi kymmenvuotiskaudeksi ja voi sen jälkeen sanoa irti sopimuksen kunkin kymmenvuotiskauden päätyttyä tässä artiklassa määrätyin ehdoin.
13 artikla
1. Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava Kansainvälisen työjärjestön kaikille jäsenvaltioille tieto kaikista järjestön jäsenvaltioiden hänelle ilmoittamista ratifioinneista ja irtisanomisista.
2. Ilmoittaessaan järjestön jäsenvaltioille toisen hänelle ilmoitetun ratifioinnin rekisteröimisestä pääjohtajan tulee kiinnittää järjestön jäsenvaltioiden huomio yleissopimuksen voimaantulopäivään.
14 artikla
Kansainvälisen työtoimiston pääjohtajan on annettava kaikista edellisten artiklojen mukaisesti rekisteröimistään ratifioinneista ja irtisanomisista Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille täydelliset tiedot Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaista rekisteröintiä varten.
15 artikla
Kansainvälisen työtoimiston hallintoneuvoston on, milloin se katsoo tarpeelliseksi, annettava yleiselle konferenssille tämän yleissopimuksen soveltamista koskeva selostus sekä tutkittava, onko aihetta ottaa konferenssin työjärjestykseen kysymys sopimuksen täydellisestä tai osittaisesta muuttamisesta.
16 artikla
1. Mikäli konferenssi hyväksyy uuden yleissopimuksen, joka kokonaan tai osittain muuttaa tämän yleissopimuksen, eikä uusi yleissopimus määrää toisin, niin
a) kun jäsenvaltio ratifioi uuden muutetun yleissopimuksen, aiheutuu tästä välittömästi ipso jure tämän yleissopimuksen irtisanominen 12 artiklan määräyksistä riippumatta uuden muutetun yleissopimuksen tullessa voimaan;
b) uuden muutetun yleissopimuksen tultua voimaan eivät jäsenvaltiot enää voi ratifioida tätä yleissopimusta.
2. Tämä yleissopimus jää kuitenkin voimaan nykyisen muotoisena ja sisältöisenä niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat sen ratifioineet, mutta eivät ole ratifioineet muutettua yleissopimusta.
17 artikla
Tämän yleissopimuksen englannin- ja ranskankieliset tekstit ovat kumpikin yhtä todistusvoimaiset.