5/1986

KANSAINVÄLINEN TELELIIKENNEYLEISSOPIMUS

ENSIMMÄINEN OSA

Perusmääräykset

Johdanto

1 Todeten, että jokaisella maalla on ehdoton oikeus määrätä teleliikenteestään ja ottaen huomioon teleliikenteen kasvavan merkityksen rauhantilan säilymiselle ja kaikkien maiden sosiaaliselle ja taloudelliselle kehittymiselle sopimushallitusten täysivaltaiset edustajat ovat kansojen välisten rauhanomaisten suhteiden, yhteistyön sekä taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen helpottamiseksi tehokkaan teleliikenteen avulla yhteisesti sopien tehneet tämän yleissopimuksen, joka on Kansainvälisen teleliikenneliiton perusasiakirja.

1 LUKU

Liiton kokoonpano, tarkoitus ja rakenne

1 artikla
Liiton kokoonpano

2 1. Kansainvälinen teleliikenneliitto koostuu jäsenistä, jotka ottaen huomioon yleismaailmallisuuden periaatteen sekä sen, että liittoon osallistumisen toivottaisiin olevan yleismaailmallista, ovat:

3 a) jokainen liitteessä n:o 1 mainittu maa, joka allekirjoittaa ja ratifioi tämän yleissopimuksen tai liittyy tähän;

4 b) jokainen liitteessä n:o 1 mainitsematon maa, josta tulee Yhdistyneiden Kansakuntien jäsen ja joka liittyy tähän yleissopimukseen 46 artiklan määräysten mukaisesti;

5 c) jokainen täysivaltainen, liitteessä n:o 1 mainitsematon ja Yhdistyneisiin Kansakuntiin kuulumaton maa, joka liittyy tähän yleissopimukseen 46 artiklan määräysten mukaisesti sen jälkeen, kun kaksi kolmasosaa liiton jäsenistä on hyväksynyt sen liiton jäseneksi liittymistä koskevan anomuksen.

6 2. Jos jäseneksi liittymistä koskeva anomus tehdään kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana diplomaattista tietä ja sen maan välityksellä, missä liiton sijaintipaikka on, tulee pääsihteerin tiedustella 5 kohdan määräysten soveltamiseksi liiton jäsenten mielipidettä anomuksesta. Jäsenen katsotaan pidättyneen mielipiteensä esittämisestä, ellei se ole vastannut neljän kuukauden kuluessa siitä, jolloin sen mielipidettä on tiedusteltu.

2 artikla
Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet

7 1. Liiton jäsenillä on yleissopimuksessa määrätyt oikeudet ja ne ovat siinä määrättyjen velvollisuuksien alaisia.

8 2. Jäsenten oikeudet liiton konferensseihin, kokouksiin ja konsultaatioihin osallistumiseen nähden ovat:

9 a) kaikilla jäsenillä on oikeus ottaa osaa liiton konferensseihin, ne ovat vaalikelpoisia hallintoneuvostoon, ja niillä on oikeus nimittää ehdokkaita mihin tahansa liiton pysyvien elinten vaaleihin:

10 b) kohtien 117 ja 179 määräysten mukaisesti jokaisella jäsenellä on yksi ääni kaikissa liiton konferensseissa, kaikissa kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden kokouksissa, sekä, mikäli se on hallintoneuvoston jäsen, tämän neuvoston kaikissa istunnoissa;

11 c) kohtien 117 ja 179 määräysten mukaisesti jokaisella jäsenellä on samoin yksi ääni kaikissa kirjeenvaihdolla suoritetuissa neuvotteluissa.

3 artikla
Liiton sijaintipaikka

12 Liiton sijaintipaikka on Geneve.

4 artikla
Liiton tarkoitus

13 1. Liiton tarkoituksena on:

14 a) ylläpitää ja laajentaa kansainvälistä yhteistyötä kaikkien liiton jäsenten välillä kaikenlaatuisten teleliikenneyhteyksien parantamiseksi ja niiden järkiperäisen käytön edistämiseksi sekä samalla lisätä ja tarjota teknistä apua kehitysmaille teleliikenneasioissa;

15 b) edistää teknisten laitteiden kehitystä ja niiden mahdollisimman tehokasta käyttöä teleliikenteen suorituskyvyn kohottamiseksi, sen käyttökelpoisuuden lisäämiseksi ja sen tarjoamien palvelumuotojen saattamiseksi yleisön käyttöön niin laajalti kuin suinkin;

16 c) yhdenmukaistaa kansojen pyrkimykset näiden päämäärien saavuttamiseksi;

17 2. Tätä tarkoitusta varten liiton tulee etenkin:

18 a) suorittaa radiotaajuusspektrin taajuuksien jako ja luetteloida jaetut taajuudet haitallisten häiriöiden välttämiseksi eri maiden radioasemien välillä;

19 b) yhdistää pyrkimykset eri maiden radioasemien välisten haitallisten häiriöiden poistamiseksi sekä radiotaajuusspektrin käytön parantamiseksi;

20 c) edistää kansainvälistä yhteistyötä teknisen avun jakamiseksi kehitysmaille ja teleliikennevälineistön ja -verkkojen kehittämistä ja parantamista kehitysmaissa kaikin käytettävissä olevin keinoin mukaan lukien Liiton osallistuminen Yhdistyneiden Kansakuntien asiaan liittyviin ohjelmiin sekä omien resurssien tarkoituksenmukainen käyttö;

21 d) yhdistää pyrkimykset saattaa sopusointuun teleliikenteen laitteiden kehittyminen, etenkin avaruustekniikkaa käyttävien, jotta niiden tarjoamia mahdollisuuksia käytettäisiin täysin hyväksi;

22 e) edistää jäsentensä välistä yhteistyötä mahdollisimman alhaisten maksujen aikaansaamiseksi kiinnittäen samalla huomiota liikenteen tehokkuuteen ja siihen, että teleliikenteen raha-asioita hoidetaan itsenäisesti ja terveeltä pohjalta;

23 f) edistää toimenpiteitä ihmishengen turvaamiseksi teleliikenteen eri haarojen yhteistoiminnalla;

24 g) suorittaa tutkimuksia, tehdä säännöksiä, hyväksyä päätöslauselmia, laatia suosituksia ja antaa lausuntoja, koota ja julkaista teleliikennettä koskevia tietoja.

5 artikla
Liiton rakenne

25 Liitto käsittää seuraavat elimet:

26 1. täysivaltaisten edustajien konferenssi, joka on liiton ylin elin;

27 2. hallinnolliset konferenssit;

28 3. hallintoneuvosto;

29 4. liiton pysyvät elimet, jotka ovat:

30 a) pääsihteeristö;

31 b) kansainvälisten taajuuksien luetteloimiskomitea (IFRB);

32 c) kansainvälinen neuvoa-antava radiokomitea (CCIR);

33 d) kansainvälinen neuvoa-antava lennätin- ja puhelinkomitea (CCITT).

6 artikla
Täysivaltaisten edustajien konferenssi

34 1. Täysivaltaisten edustajien konferenssin tulee koostua jäseniä edustavista valtuuskunnista. Sen tulee normaalisti kokoontua joka viides vuosi kuitenkin siten, ettei kahden perättäisen täysivaltaisten edustajien konferenssin välinen aika missään tapauksessa ylitä kuutta vuotta.

35 2. Täysivaltaisten edustajien konferenssin tulee:

36 a) määrätä ne yleiset periaatteet, joita liiton tulee noudattaa tämän yleissopimuksen 4 artiklassa mainittujen päämäärien saavuttamiseksi;

37 b) käsitellä hallintoneuvoston kertomus liiton kaikkien elinten toiminnasta edellisestä täysivaltaisten edustajien konferenssista lähtien;

38 c) vahvistaa liiton talousarvion perusteet ja määrätä sen menojen yläraja seuraavaan täysivaltaisten edustajien konferenssiin saakka harkittuaan kaikki liiton työhön tänä ajanjaksona liittyvät asiaankuuluvat näkökohdat ottamalla huomioon konferenssi- ja kokousohjelman sekä kaikki hallintoneuvoston esittämät keskipitkän ajanjakson suunnitelmat;

39 d) laatia liiton henkilökunnan valintaa koskevat yleiset suuntaviivat ja tarvittaessa määrätä liiton kaikkien virkailijain peruspalkat, palkka-asteikot sekä palkkio- ja eläkejärjestelmät;

40 e) tutkia liiton tilit ja hyväksyä ne lopullisesti jos aiheellista;

41 f) valita ne liiton jäsenet, jotka tulevat muodostamaan hallintoneuvoston;

42 g) valita pääsihteeri ja varapääsihteeri sekä määrätä heidän virkaantulopäivänsä;

43 h) valita Kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean (IFRB) jäsenet sekä määrätä heidän virkaantulopäivänsä;

44 i) valita kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden johtajat sekä määrää heidän virkaantulopäivänsä;

45 j) tarkistaa yleissopimus havaitessaan tämän tarpeelliseksi;

46 k) tehdä ja uudistaa tarvittaessa liiton ja muiden kansainvälisten järjestöjen väliset sopimukset, tarkastaa jokainen väliaikainen sopimus, jonka hallintoneuvosto liiton puolesta on tehnyt tällaisten järjestöjen kanssa, ja ryhtyä niihin toimenpiteisiin, joita se näiden sopimusten suhteen pitää tarkoituksenmukaisina;

47 l) käsitellä muita tarpeellisiksi katsomiaan teleliikennekysymyksiä.

7 artikla
Hallinnolliset konferenssit

48 1. Liiton hallinnollisia konferensseja ovat:

49 a) yleismaailmalliset hallinnolliset konferenssit;

50 b) alueelliset hallinnolliset konferenssit.

51 2. Hallinnolliset konferenssit kutsutaan normaalisti koolle käsittelemään erityisiä teleliikennekysymyksiä. Tällaisissa konferensseissa voidaan käsitellä ainoastaan niiden esityslistaan sisällytettyjä kysymyksiä. Tällaisten konferenssien päätösten tulee aina olla yleissopimuksen määräysten mukaisia. Päätöslauselmia ja ratkaisuja tehdessään hallinnollisten konferenssien tulisi ottaa huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrkiä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat lisätä menoja kohtuuttomasti täysivaltaisten edustajien konferenssin myöntämien määrärahojen ylärajoja ajatellen.

52 3. (1) Yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin esityslistalle voidaan ottaa:

53 a) tämän yleissopimuksen 643 kohdassa mainittujen hallinnollisten ohjesääntöjen osittainen tarkistus;

54 b) poikkeustapauksissa yhden tai useamman ohjesäännön täydellinen tarkistus;

55 c) kaikki muut yleismaailmallisen luonteen omaavat konferenssin toimivallan piiriin kuuluvat kysymykset.

56 (2) Alueellisen hallinnollisen konferenssin esityslistalle voidaan ottaa ainoastaan erityisiä alueellisluonteisia teleliikennekysymyksiä mukaan lukien kansainväliselle taajuuksien luetteloimiskomitealle annettavat ohjeet, jotka koskevat komitean toimintaa kulloinkin kyseessä olevan alueen suhteen. Edellytyksenä on kuitenkin, etteivät nämä ohjeet ole ristiriidassa muiden alueiden etujen kanssa. Tällaisen konferenssin päätösten tulee niin ikään aina olla hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten mukaisia.

8 artikla
Hallintoneuvosto

57 1. (1) Hallintoneuvoston muodostavat neljäkymmentäyksi liiton jäsentä, jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi valitsee ottaen huomioon, että neuvoston paikkojen tulee olla tasapuolisesti jaettu maailman kaikkien alueiden kesken. Lukuunottamatta tapausta, jossa virat vapautuvat yleisohjesäännön lähemmin määrittelemissä olosuhteissa, hallintoneuvostoon valitut liiton jäsenet hoitavat tehtäviään siihen päivään saakka, jolloin täysivaltaisten edustajien konferenssi valitsee uuden hallintoneuvoston. Jäsenet voidaan valita uudelleen.

58 (2) Neuvoston jokainen jäsen nimittää neuvostoon henkilön, jota avustaa yksi tai useampi neuvonantaja.

59 2. Hallintoneuvosto laatii oman työjärjestyksensä.

60 3. Täysivaltaisten edustajien konferenssien välisenä aikana hallintoneuvosto toimii täysivaltaisten edustajien konferenssin edustajana mainitun konferenssin antamien valtuuksien rajoissa.

61 4. (1) Hallintoneuvoston on ryhdyttävä kaikkiin toimenpiteisiin helpottaakseen jäsenten tehtäviä niiden pannessa täytäntöön yleissopimuksen ja ohjesääntöjen määräyksiä, täysivaltaisten edustajien konferenssin tekemiä päätöksiä sekä tarvittaessa liiton muiden konferenssien ja kokousten tekemiä päätöksiä, ja sen tulee suorittaa kaikki täysivaltaisten edustajien konferenssin sille antamat tehtävät.

62 (2) Sen tulee vuosittain päättää teknisen avun ohjelmasta liiton päämäärien mukaisesti.

63 (3) Sen on huolehdittava liiton toiminnan tehokkaasta yhtenäistämisestä ja harjoitettava tehokasta pysyvien elintensä taloudellista valvontaa.

64 (4) Sen tulee edistää kansainvälistä yhteistyötä teknisen yhteistyön myöntämiseksi kehitysmaille kaikin käytettävissä olevin keinoin ja erityisesti osallistumalla Yhdistyneiden Kansakuntien asianomaisiin ohjelmiin liiton tarkoitusperien mukaisesti, joista yksi on teleliikenteen kehittäminen kaikin mahdollisin keinoin.

9 artikla
Pääsihteeristö

65 1. (1) Pääsihteeristöä johtaa pääsihteeri yhden varapääsihteerin avustamana.

66 (2) Pääsihteeri ja varapääsihteeri ryhtyvät hoitamaan tehtäviään päivänä, joka määrätään heitä valittaessa. He pysyvät yleensä toimessaan siihen päivään saakka, jonka seuraava täysivaltaisten konferenssi määrää, ja heidät voidaan valita uudelleen.

67 (3) Pääsihteeri ryhtyy kaikkiin vaadittuihin toimenpiteisiin taatakseen liiton varojen taloudellisen käytön ja hän on vastuussa hallintoneuvostolle kaikista liiton hallinnollisista ja taloudellisista toimista. Varapääsihteeri on vastuussa pääsihteerille.

68 2. (1) Jos pääsihteerin paikka tulee avoimeksi, varapääsihteeri seuraa pääsihteeriä tämän toimessa ja pysyy siinä siihen päivään saakka, jonka seuraava täysivaltaisten edustajien konferenssi määrää. Hänet voidaan valita tähän virkaan kohdan 66 määräysten mukaisesti. Vara-pääsihteerin seuratessa pääsihteeriä näiden olosuhteiden vallitessa varapääsihteerin toimi katsotaan avautuvan samasta päivämäärästä ja kohdan 69 määräykset tulevat voimaan.

69 (2) Jos varapääsihteerin paikka tulee avoimeksi yli 180 päivää ennen seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin koolle kutsumiseksi määrättyä päivää, hallintoneuvosto nimittää seuraajan toimen jäljelläolevaksi kestoajaksi.

70 (3) Jos pääsihteerin ja varapääsihteerin paikat tulevat avoimiksi samaan aikaan, se vaaleilla valittu virkamies, joka on kauemmin ollut virassaan, ottaa hoitaakseen pääsihteerin tehtävät ajaksi, joka ei ylitä yhdeksääkymmentä päivää. Hallintoneuvosto nimittää pääsihteerin ja, jos paikat tulevat avoimiksi enemmän kuin 180 päivää ennen seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin koolle kutsumiseksi asetettua päivää, varapääsihteerin. Hallintoneuvoston täten nimittämä virkamies palvelee edeltäjänsä toimen jäljelläolevan kestoajan. Tällaiset virkamiehet voidaan valita pääsihteeriksi ja/tai varapääsihteereiksi täysivaltaisten edustajien konferenssissa.

71 3. Pääsihteerin tulee toimia liiton laillisena edustajana.

72 4. Varapääsihteeri avustaa pääsihteeriä tämän tehtävien suorittamisessa sekä suorittaa ne erityiset tehtävät, jotka pääsihteeri hänelle antaa. Varapääsihteerin tulee suorittaa pääsihteerin tehtävät viimeksi mainitun poissaollessa.

10 artikla
Kansainvälinen taajuuksien luetteloimiskomitea

73 1. Kansainväliseen taajuuksien luetteloimiskomiteaan (IFRB) kuuluvat viisi itsenäistä jäsentä, jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi on valinnut. Nämä jäsenet on valittava niistä ehdokkaista, jotka liiton jäsenmaat asettavat siten, että taataan tasapuolinen jako maailman eri alueiden kesken. Jokainen liiton jäsen saa ehdottaa vain yhtä ehdokasta, jonka tulee olla sen maan kansalainen.

74 2. Kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäsenten tulee ottaa tehtävänsä vastaan heidän valitsemisensa yhteydessä määrättynä aikana ja heidän tulee olla virassaan seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin määräämiin päivämääriin asti.

75 3. Kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäsenet eivät suorita tehtäviään asianomaisten maidensa tai jonkin alueen edustajina, vaan kansainvälisen luottamustoimen puolueettomina hoitajina.

76 4. Kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean päätehtävät ovat:

77 a) suorittaa eri maiden jakamien taajuuksien järjestelmällinen luettelointi ja rekisteröinti radio-ohjesäännössä määrätyn menettelytavan mukaisesti ja liiton asianomaisten konferenssien mahdollisesti tekemien päätösten mukaisesti virallisen kansainvälisen tunnustuksen saamiseksi sille;

78 b) suorittaa samassa mielessä järjestelmällinen maiden geostationäärisille satelliiteille osoittamien sijaintipaikkojen luettelointi;

79 c) antaa neuvoja jäsenille, jotta voitaisiin käyttää mahdollisimman monia radioyhteyksiä niillä taajuusspektrin alueilla, missä voi esiintyä haitallisia häiriöitä, sekä, jotta geostationääristä satelliittirataa käytettäisiin tasapuolisesti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon jäsenet, jotka pyytävät apua, kehitysmaiden erityistarpeet, kuten myös tiettyjen maiden erikoinen maantieteellinen sijainti;

80 d) suorittaa radio-ohjesäännössä määrätyn menettelytavan mukaisesti kaikki taajuuksien jakoon ja käyttöön ja geostationäärisen satelliittiradan yhdenmukaiseen käyttöön liittyvät lisätehtävät, jotka sille antaa joko liiton asianomainen konferenssi tai liiton jäsenten enemmistön suostumuksella hallintoneuvosto tällaisen konferenssin valmistelemiseksi tai sen päätösten toimeenpanemiseksi;

81 e) antaa teknistä apua valmistelemalla ja järjestämällä konferensseja tarvittaessa yhteistyössä muiden liiton pysyvien elinten kanssa ottaen asianmukaisesti huomioon hallintoneuvoston asiaankuuluvat ohjeet näiden valmisteluiden toteuttamisesta; komitean tulee myös antaa tukea kehitysmaille näiden valmistautuessa konferensseihin;

82 f) pitää ajan tasalla tehtäviensä suorittamiseksi välttämättömät asiakirjat.

11 artikla
Kansainväliset neuvoa-antavat komiteat

83 1. (1) Kansainvälisen neuvoa-antavan radiokomitean (CCIR) tehtävänä on tutkia erityisesti radioliikennettä koskevia teknisiä sekä liikennekysymyksiä ilman taajuusaluerajaa ja antaa niistä suosituksia; nämä tutkimukset eivät tavallisesti kosketa taloudellisia kysymyksiä, mutta siinä tapauksessa, että ne sisältävät teknisten vaihtoehtojen vertailua, taloudelliset tekijät voivat tulla harkittaviksi.

84 (2) Kansainvälisen neuvoa-antavan lennätin- ja puhelinkomitean tehtävänä on tutkia lennätin- ja puhelinliikenteeseen liittyviä teknisiä, liikenne- ja hinnoituskysymyksiä ja antaa niistä suosituksia; sellaiset tekniset tai liikennekysymykset, jotka koskevat erityisesti radioliikennettä, kuuluvat kohdan 83 mukaisesti kansainvälisen neuvoa-antavan radiokomitean toimialaan.

85 (3) Tutkimuksiaan suorittaessaan kummankin neuvoa-antavan komitean on kiinnitettävä asianmukaista huomiota sellaisten kysymysten tutkimiseen ja sellaisten suositusten laatimiseen, jotka suoraan liittyvät sekä alueellisten että kansainvälisten teleliikenneyhteyksien perustamiseen, kehittämiseen ja parantamiseen kehitysmaissa.

86 2. Kansainvälisiin neuvoa-antaviin komiteoihin kuuluvat jäseninä:

87 a) liiton kaikkien jäsenten hallinnot;

88 b) jokainen tunnustettu yksityisyritys, joka sen tunnustaneen jäsenen hyväksymisen saatuaan ilmoittaa haluavansa osallistua näiden komiteoiden työskentelyyn.

89 3. Kunkin neuvoa-antavan komitean toimintamuodot ovat:

90 a) sen yleiskokous;

91 b) sen asettamat tutkimuskomissiot;

92 c) täysivaltaisten edustajien konferenssin valitsema ja kohdan 323 mukaisesti nimitetty johtaja.

93 4. Edelleen tulee olla yleismaailmallinen suunnittelukomitea ja sellaisia alueellisia suunnittelukomiteoita, jotka kansainvälisten neuvoaantavien komiteoiden yleiskokoukset ovat yhteisesti hyväksyneet. Nämä suunnittelukomiteat kehittävät yleissuunnitelmaa kansainvälisestä teleliikenneverkosta helpottaakseen kansainvälisen teleliikennetoiminnan koordinoitua kehitystä. Ne osoittavat kansainvälisille neuvoa-antaville komiteoille tutkittaviksi kysymykset, joilla on erityistä merkitystä kehitysmaille ja jotka kuuluvat näiden neuvoa-antavien komiteoiden toimialaan.

94 5. Alueelliset suunnittelukomiteat voivat työskennellä läheisessä yhteistyössä sellaisten alueellisten järjestöjen kanssa, jotka osoittavat halua tällaiseen yhteistyöhön.

95 6. Neuvoa-antavien komiteoiden työskentelytavat määritellään yleissopimuksessa.

12 artikla
Järjestelykomitea

96 1. Järjestelykomitea koostuu pääsihteeristä, varapääsihteeristä, kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden johtajista sekä kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajasta. Sen puheenjohtajana toimii pääsihteeri ja hänen poissaollessaan varapääsihteeri.

97 2. Järjestelykomitea neuvoo pääsihteeriä ja antaa tälle käytännön apua kaikissa hallinnollista, taloudellista ja teknistä toimintaa koskevissa asioissa, jotka koskevat useampaa kuin yhtä pysyvää elintä sekä ulkoisia suhteita ja julkista tiedotustoimintaa. Harkitessaan päätöksiään komitean tulee täydellisesti ottaa huomioon yleissopimuksen määräykset, hallintoneuvoston päätökset ja liiton kokonaisetu.

98 3. Komitea harkitsee myös muita yleiskokouksen aikana sille uskottuja asioita ja kaikkia hallintoneuvoston sille osoittamia asioita. Tutkittuaan ne komitea antaa pääsihteerin kautta raportin neuvostolle.

13 artikla
Liiton valitut virkamiehet ja henkilökunta

99 1. (1) Tehtäviään suorittaessaan eivät liiton valitut virkamiehet eikä henkilökunta saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai muulta liiton ulkopuolella olevalta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikista teoista, jotka eivät sovellu heidän asemaansa kansainvälisinä virkamiehinä.

100 (2) Jokaisen jäsenen on kunnioitettava valittujen virkamiesten ja liiton henkilökunnan tehtävien yksinomaan kansainvälistä luonnetta ja pidättäydyttävä yrityksestä vaikuttaa heihin heidän suorittaessaan tehtäviään.

101 (3) Kukaan liiton valittu virkamies tai henkilökuntaan kuuluva ei saa olla osallisena tai hyödynsaajana millään tavalla missään teleliikennetoimintaa koskevassa yrityksessä paitsi virkatehtäviensä puolesta. Kuitenkaan sanaa "taloudellinen hyöty" ei ole tulkittava sovellettavaksi aiemman työn tai toiminnan vuoksi tulevan eläkkeen saamiseen.

102 (4) Liiton tehokkaan toiminnan varmistamiseksi jokaisen jäsenmaan, jonka kansalainen on tullut valituksi pääsihteeriksi, varapääsihteeriksi, kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäseneksi tai kansainvälisen neuvoa-antavan komitean johtajaksi, tulee pidättäytyä, niin pitkälle kuin suinkin, kutsumasta takaisin tätä henkilöä kahden täysivaltaisten edustajien konferenssien välisenä aikana.

103 2. Pääsihteerin, varapääsihteerin ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden johtajien ja kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäsenten tulee kaikkien olla liiton eri jäsenmaiden kansalaisia. Heitä valittaessa on kiinnitettävä tarpeellinen huomio 104 kohtaan sisältyviin periaatteisiin sekä oikeudenmukaiseen maantieteelliseen jakoon maailman eri alueiden kesken.

104 3. Henkilökuntaa otettaessa ja sen työehtoja määrättäessä on päähuomio kiinnitettävä siihen, että liiton palvelukseen saadaan niin työkykyisiä, päteviä ja luotettavia henkilöitä kuin suinkin. Asianmukaista huomiota on myös kiinnitettävä siihen, että henkilökunnan valinta tapahtuu niin laajalla maantieteellisellä pohjalla kuin mahdollista.

14 artikla
Työn organisaatio ja neuvottelujen johto konferensseissa ja muissa kokouksissa

105 1. Työnsä organisoimiseen ja neuvottelujensa johtoon kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden konferenssit, yleiskokoukset ja kokoukset käyttävät yleisohjesäännössä olevaa työjärjestystä.

106 2. Konferenssit, hallintoneuvosto, yleiskokoukset ja kansainvälisen neuvoa-antavan komitean kokoukset saattavat omaksua sellaisia sääntöjä, joita ne pitävät välttämättöminä työjärjestyksen sääntöjen lisäksi. Sellaisten lisätyöjärjestysten täytyy kuitenkin olla sopusoinnussa yleissopimuksen kanssa; yleiskokousten ja työryhmien omaksumat työjärjestykset julkaistaan päätöksinä yleiskokouksen asiakirjoissa.

15 artikla
Liiton talous

107 1. Liiton menoihin sisältyvät:

108 a) hallintoneuvoston ja liiton pysyvien elinten kulut;

109 b) täysivaltaisten edustajien konferenssien sekä yleismaailmallisten hallinnollisten konferenssien kulut;

110 c) tekninen yhteistyö ja apu kehitysmaille.

111 2. Liiton kulut peitetään niiden jäsenten maksusuorituksilla, jotka ovat suhteessa kunkin jäsenen alla olevasta taulukosta valitseman maksuluokan yksikköjen lukumäärään:


40 yksikön luokka
35   "    "
30   "    "
25   "    "
20   "    "
18   "    "
15   "    "
13   "    "
10   "    "
 8   "    "
 5   "    "
 4   "    "
 3   "    "
 2   "    "
 1 1/2  "    "
 1   "    "
   1/2  "    "
   1/4  "    "
   1/8 yksikön luokka vähiten kehittyneille maille, jotka
       Yhdistyneet Kansakunnat ovat luetteloineet, ja
       muille hallintoneuvoston päättämille maille.

112 3. Kohdassa 111 luetteloitujen maksuluokkien lisäksi voi jokainen jäsen valita 40 ylittävän maksuyksiköiden lukumäärän.

113 4. Jäsenet saavat vapaasti valita maksuluokan, jonka mukaan ne sitoutuvat osallistumaan liiton menojen suorittamiseen.

114 5. Yleissopimuksen mukaan valittua yksikköluokittelua ei voida pienentää tämän yleissopimuksen voimassaoloaikana. Kuitenkin poikkeuksellisten olosuhteiden vallitessa, kuten kansainvälisiä avustusohjelmia vaativien luonnononnettomuuksien ollessa kyseessä, hallintoneuvosto voi hyväksyä yksikköluokittelun pienennyksen, kun se tapahtuu sellaisen jäsenen pyynnöstä, joka on todistanut, ettei se enää kykene suoriutumaan sen alunperin valitsemasta maksusuorituksesta.

115 6. Edellä 50 kohdassa mainittujen alueellisten hallinnollisten konferenssien aiheuttamat kulut suorittavat maksuluokkansa mukaan kaikki kyseiseen alueeseen kuuluvat jäsenet ja, milloin se on aiheellista, samoin perustein kaikki ne muihin alueisiin kuuluvat jäsenet, jotka ovat osallistuneet tällaisiin konferensseihin.

116 7. Jäsenten tulee maksaa etukäteen vuotuiset hallintoneuvoston hyväksymään talousarvioon perustuvat maksuosuutensa.

117 8. Jäsen, jolla on maksamattomia velkoja liitolle, menettää kohdissa 10 ja 11 määritellyn äänioikeutensa niin kauaksi aikaa, kuin sen velkojen määrä on yhtä suuri tai ylittää sen maksusuorituksen, joka on määrätty tämän jäsenen maksettavaksi kahdelta edelliseltä vuodelta.

118 9. Määräykset, joita sovelletaan tunnustettujen yksityisyritysten, tieteellisten tai teollisuusjärjestöjen suorittamiin maksuihin, ovat yleisohjesäännössä.

16 artikla
Kielet

119 1. (1) Liiton viralliset kielet ovat: arabia, englanti, espanja, kiina, ranska ja venäjä.

120 (2) Liiton työskentelykielet ovat: englanti, espanja ja ranska.

121 (3) Kiistanalaisessa tapauksessa ranskankielinen teksti on todistusvoimainen.

122 2. (1) Täysivaltaisten edustajien konferenssien ja hallinnollisten konferenssien lopulliset asiakirjat samoin kuin niiden lopulliset sopimukset, pöytäkirjat, päätökset, suositukset ja julkilausumat laaditaan liiton virallisilla kielillä muodoltaan ja sisällöltään yhtäpitävinä laitoksina.

123 (2) Näiden konferenssien kaikki muut asiakirjat laaditaan liiton työskentelykielillä.

124 3. (1) Hallinnollisissa ohjesäännöissä edellytetyt liiton viralliset liikenneasiakirjat julkaistaan kuudella virallisella kielellä.

125 (2) Konferensseille ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden kokouksille jollakin virallisella kielellä harkittavaksi jätetyt esitykset ja kontribuutiot tulee tiedottaa jäsenille liiton työskentelykielillä.

126 (3) Kaikki muut pääsihteerin virkavelvollisuuksiensa mukaisesti laatimat, yleisesti jaettavat asiakirjat laaditaan kolmella työskentelykielellä.

127 4. (1) Liiton konferensseissa ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokouksissa, yleiskokouksen hyväksymään työjärjestykseen kuuluvissa työryhmien kokouksissa ja hallintoneuvoston kokouksissa on käytettävä tehokasta menetelmää keskusteluiden kääntämiseksi vastavuoroisesti kuudelle viralliselle kielelle.

128 (2) Muissa kansainvälisen neuvoa-antavien komiteoiden kokouksissa, ja keskusteluissa tulee käyttää työskentelykieliä sillä edellytyksellä, että tietylle työskentelykielelle käännöstä tarvitsevat jäsenet ilmoittavat osallistumisestaan näihin kokouksiin vähintään 90 vuorokautta aikaisemmin.

129 (3) Milloin kaikki jonkin konferenssin tai kokouksen osanottajat ilmoittavat suostuvansa siihen, voidaan keskusteluissa käyttää vähemmän kieliä kuin edellä mainitut.

17 artikla
Liiton laillinen pätevyys

130 Liitolla tulee olla kunkin jäsenensä alueella sellaiset valtuudet kuin on välttämätöntä sen tehtävien suorittamiseksi ja sen tarkoitusten täyttämiseksi.

II LUKU

Teleliikennettä koskevat yleiset määräykset

18 artikla
Yleisön oikeus kansainvälisten teleliikenneyhteyksien käyttöön

131 Jäsenet tunnustavat yleisön oikeuden tiedotusten vaihtoon yleiseen liikenteeseen tarkoitetuilla kansainvälisillä yhteyksillä. Palvelumuodot, maksut ja tiedotusten suojelu kaikissa eri tiedotuslajeissa ovat kaikille käyttäjille samat ilman minkäänlaista etuoikeutta tai etusijaa.

19 artikla
Teleliikenteen pysäyttäminen

132 1. Jäsenet pidättävät itselleen oikeuden keskeyttää jokaisen yksityissähkeen lähetyksen, joka näyttää vaaralliselta valtion turvallisuudelle tai näyttää loukkaavan sen lakeja, yleistä järjestystä tai siveellisyyttä. Tällaisessa tapauksessa on kysymyksessä olevan sähkeen tai jonkin sen osan pysäyttämisestä kuitenkin viipymättä ilmoitettava lähtötoimipaikalle, paitsi milloin sellainen ilmoittaminen saattaa näyttää vaaralliselta valtion turvallisuudelle.

133 2. Jäsenet pidättävät itselleen myös oikeuden kaiken yksityisen teleliikenteen katkaisemiseen, joka näyttää vaaralliselta valtion turvallisuudelle tai näyttää loukkaavan sen lakeja, yleistä järjestystä tai siveellisyyttä.

20 artikla
Liikenteen keskeyttäminen

134 Jokainen jäsen pidättää itselleen oikeuden keskeyttää määräämättömäksi ajaksi kansainvälisen saapuvan, lähtevän tai kauttakulkevan teleliikenteen joko kokonaan tai ainoastaan joillakin yhteyksillä ja/tai joidenkin liikennelajien osalta edellyttäen, että kyseessä oleva jäsen ilmoittaa siitä pääsihteerin välityksellä viipymättä kaikille muille jäsenille.

21 artikla
Vastuu

135 Jäsenet eivät tunnusta mitään vastuuta kansainvälisten teleliikenneyhteyksien käyttäjiä kohtaan, varsinkaan mitä tulee vahingonkorvausvaatimuksiin.

22 artikla
Teleliikenteen salassa pitäminen

136 1. Jäsenet sitoutuvat ryhtymään kaikkiin niihin toimenpiteisiin, jotka käytetty teleliikennejärjestelmä suinkin myöntää, turvatakseen kansainvälisten tiedotusten vaihdon salassa pysymisen.

137 2. Ne pidättävät itselleen kuitenkin oikeuden ilmoittaa tämän vaihdon sisällöstä asianomaisille viranomaisille siten taatakseen, että niiden sisäisiä lakeja tai niiden hyväksymiä kansainvälisiä sopimuksia noudatetaan.

23 artikla
Teleliikenneyhteyksien ja -laitteiden rakentaminen, käyttäminen ja suojeleminen

138 1. Jäsenet ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin rakentaakseen parhaalla teknisellä tavalla ne laitteet ja yhteydet, joita tarvitaan kansainvälisten teletiedotusten nopeaan ja keskeytymättömään vaihtamiseen.

139 2. Näitä laitteita ja yhteyksiä on, mikäli mahdollista, hoidettava käytännön kokemusten osoittamien parhaiden järjestelmien ja menettelytapojen mukaan. Ne on aina pidettävä asianmukaisessa käyttökunnossa sekä tieteen ja tekniikan kehityksen tasalla.

140 3. Jäsenten tulee huolehtia lainkäyttövaltansa alaisten laitteiden ja yhteyksien turvaamisesta.

141 4. Ellei erikoissopimuksella ole päätetty toisin, kukin jäsen ryhtyy tarpeellisiin toimenpiteisiin pitääkseen kunnossa valvontansa alaiset kansainvälisten johtojen osat.

24 artikla
Rikkomusten ilmoittaminen

142 Jäsenet sitoutuvat tämän yleissopimuksen 44 artiklan soveltamisen helpottamiseksi ilmoittamaan toisilleen tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien ohjesääntöjen rikkomisesta.

25 artikla
Ihmishengen turvallisuutta koskevan teleliikenteen etusijalle asettaminen

143 Kansainvälisessä teleliikenteessä on annettava ehdoton etusija kaikelle teleliikenteelle, joka koskee ihmishengen turvallisuutta merellä, maalla, ilmassa tai ulkoavaruudessa samoin kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) poikkeuksellisen kiireellisille epidemiologisille teletiedotuksille.

26 artikla
Valtiosähkeiden ja valtionpuhelujen etusijalle asettaminen

144 Valtionsähkeet välitetään lähettäjän sitä pyytäessä ennen muita sähkeitä; kuitenkin on otettava huomioon tämän yleissopimuksen 25 ja 36 artiklan määräykset. Valtionpuhelut voidaan samoin nimenomaisesta pyynnöstä ja mahdollisuuksien mukaan välittää ennen muita puheluja.

27 artikla
Salakieli

145 1. Valtionsähkeet samoin kuin virkasähkeet voidaan kaikilla yhteyksillä laatia salakielellä.

146 2. Yksityisten sähkeiden lähettäminen salakielellä voidaan sallia kaikkien maiden välillä lukuun ottamatta niitä, jotka pääsihteerin välityksellä ovat ilmoittaneet, etteivät ne näissä sähkelajeissa salli käytettävän salakieltä.

147 3. Jäsenten, jotka niiden omasta maasta lähtevässä tai sinne tulevassa liikenteessä eivät salli salakielisten yksityissähkeiden käyttöä, on kuitenkin hyväksyttävä mainitut sähkeet kauttakulkuliikenteessä, paitsi tämän yleissopimuksen 20 artiklassa mainitussa liikenteen keskeyttämistapauksessa.

28 artikla
Maksut ja maksuton liikenne

148 Teleliikenteen maksut ja ne eri tapaukset, jolloin tiedotukset välitetään maksutta, määrätään tähän yleissopimukseen liittyvissä ohjesäännöissä.

29 artikla
Tilien laatiminen ja selvittäminen

149 Kansainvälisten maksujen suoritukset katsotaan juokseviksi asioiksi ja ne on, milloin hallitukset ovat tehneet niitä koskevia sopimuksia, hoidettava asianomaisten maiden juoksevien kansainvälisten velvoitusten yhteydessä. Milloin tällaisia sopimuksia tai tämän yleissopimuksen 31 artiklassa mainittuja erikoissopimuksia ei ole tehty, maksujen suoritukset tapahtuvat ohjesääntöjen määräysten mukaisesti.

30 artikla
Rahayksikkö

150 Jäsenten keskenään sopimien järjestelyiden puuttuessa rahayksikkö, jota käytetään kansainvälisten teleliikennepalvelujen tilitysmaksujen määräämisessä ja kansainvälisten tilien laatimisessa on:

- joko Kansainvälisen Valuuttarahaston rahayksikkö

- tai kultafrangi

kummatkin ohjesäännöissä selvästi määriteltyinä. Sovellutusmääräykset sisältyvät lennätin- ja puhelinohjesäännön liitteeseen 1.

31 artikla
Erikoissopimukset

151 Jäsenet pidättävät sekä itselleen että tunnustamilleen yksityisyrityksille ja muille tähän asianomaisen luvan saaneille yrityksille oikeuden erikoissopimusten tekemiseen sellaisista teleliikennekysymyksistä, jotka eivät koske kaikkia jäseniä. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien ohjesääntöjen määräysten kanssa, kun on kysymys haitallisista häiriöistä, joita niiden soveltaminen voisi aiheuttaa muiden maiden radioliikenteelle.

32 artikla
Alueelliset konferenssit, sopimukset ja järjestöt

152 Jäsenet pidättävät itselleen oikeuden alueellisten konferenssien järjestämiseen, alueellisten sopimusten tekemiseen sekä alueellisten järjestöjen muodostamiseen sellaisten teleliikennekysymysten selvittämiseksi, jotka soveltuvat alueellisesti käsiteltäviksi. Alueelliset sopimukset eivät saa olla ristiriidassa tämän yleissopimuksen kanssa.

III LUKU

Radioliikennettä koskevat erityiset määräykset

33 artikla
Radion taajuusspektrien sekä geostationäärisen satelliittiradan järkiperäinen käyttö

153 1. Jäsenten tulee pyrkiä rajoittamaan käytettyjen taajuuksien lukumäärä ja spektritilan käyttö pienimpään määrään, joka on välttämätön yhteyksien tyydyttävän toiminnan turvaamiseksi. Tässä tarkoituksessa ne pyrkivät käyttämään hyväksi tekniikan viimeisintä kehitystä mahdollisimman nopeasti.

154 2. Käyttäessään taajuusalueita avaruusradioliikenteeseen jäsenten tulee pitää mielessä, että radiotaajuudet ja geostationäärinen satelliittirata ovat rajallisia luonnonvaroja, joita täytyy käyttää tehokkaasti ja taloudellisesti sekä radioohjesäännön määräysten mukaisesti niin, että eri maat tai maaryhmittymät voivat käyttää edellä mainittuja radiotaajuuksia ja pääsevät sijoittumaan geostationääriselle satelliittiradalle, ja samalla on otettava huomioon kehitysmaiden erityistarpeet ja määrättyjen maiden maantieteellinen asema.

34 artikla
Yhdysliikenne

155 1. Asemat, jotka huolehtivat radiotiedotusten välittämisestä siirtyvässä liikenteessä, ovat velvolliset varsinaisen tehtävänsä rajoissa keskenään välittämään radiotiedotuksia asemien käyttämään radiojärjestelmään katsomatta.

156 2. Jottei kuitenkaan tieteellistä kehitystä vaikeutettaisi, eivät 155 kohdan määräykset saa olla esteenä sellaisen radiojärjestelmän käyttämiselle, jonka avulla yhteys muiden järjestelmien kanssa ei ole mahdollinen, edellyttäen, että tämän järjestelmän käyttämismahdollisuuden rajallisuus johtuu sen omasta luonteesta eikä ole seuraus järjestelyistä, joihin on ryhdytty yksinomaan yhdysliikenteen estämiseksi.

157 3. Asemaa voidaan 155 kohdan määräysten estämättä käyttää kansainväliseen teleliikenteeseen sellaisin rajoituksin, jotka aiheutuvat liikenteen tarkoituksesta tai muista käytetystä järjestelmästä riippumattomista asianhaaroista.

35 artikla
Haitalliset häiriöt

158 1. Kaikki asemat on niiden tehtävään katsomatta rakennettava ja niitä käytettävä siten, etteivät ne aiheuta haitallisia häiriöitä muiden jäsenten, tunnustettujen yksityisyritysten tai muiden, asianmukaisella luvalla ja radio-ohjesäännön määräysten mukaisesti radioliikennettä harjoittavien yritysten radioyhteyksille tai radioliikenteille.

159 2. Jokainen jäsen sitoutuu vaatimaan, että sen tunnustamat yksityisyritykset ja muut yritykset, jotka ovat saaneet asianmukaisen luvan radioliikenteen harjoittamiseen, noudattavat 158 kohdan määräyksiä.

160 3. Jäsenet pitävät lisäksi toivottavana ryhtymistä kaikkiin käytännössä mahdollisiin toimenpiteisiin, jotta estettäisiin kaikenlaisia sähkölaitteita ja välineitä toiminnallaan aiheuttamasta haitallisia häiriöitä 158 kohdassa mainituille radioyhteyksille tai -liikenteille.

36 artikla
Hätäkutsut ja -sanomat

161 Radioasemat ovat velvolliset ottamaan vastaan hätäkutsuja ja -sanomia, tulkootpa nämä mistä tahansa, antamaan niille ehdottoman etuoikeuden ja samalla tavoin vastaamaan sellaisiin sanomiin sekä ryhtymään viipymättä niiden *aiheuttamiin toimenpiteisiin.

37 artikla
Väärät tai vilpilliset hätä-, pika-, turvallisuus- tai kutsumerkit

162 Jäsenet sitoutuvat ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin estääkseen väärien tai vilpillisten hätä-, pika-, turvallisuus- tai kutsumerkkien lähettämisen tai levittämisen, ja toimimaan yhteistyössä tällaisia merkkejä omasta maastaan käsin lähettävien asemien paikallistamiseksi ja tunnistamiseksi.

38 artikla
Kansallisen puolustuslaitoksen asemat

163 1. Jäsenet pidättävät itselleen täyden vapauden maa-, meri- ja ilmavoimiensa sotilaallisten radioasemien suhteen.

164 2. Tällaisten asemien tulee kuitenkin, mikäli mahdollista, noudattaa ohjesääntöjen määräyksiä hädässä annettavasta avusta sekä toimenpiteistä, joihin haitallisten häiriöiden estämiseksi on ryhdyttävä, sekä määräyksiä niistä lähetyslajeista ja jaksoluvuista, joita on käytettävä niiden harjoittamassa liikenteessä.

165 3. Mainittujen asemien tulee sitä paitsi, milloin ne osallistuvat yleiseen tiedotusten vaihtoon tai muihin tähän yleissopimukseen liittyvissä ohjesäännöissä edellytettyihin liikenteisiin, yleensä noudattaa näitä liikenteitä koskevien ohjesääntöjen määräyksiä.

IV LUKU

Suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin ja kansainvälisiin järjestöihin

39 artikla
Suhteet Yhdistyneisiin Kansakuntiin

166 1. Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen teleliikenneliiton väliset suhteet määritellään sopimuksessa, jonka nämä kaksi järjestöä ovat solmineet ja jonka teksti on tämän yleissopimuksen liitteessä 3.

167 2. Yllä mainitun sopimuksen XVI artiklan määräysten mukaisesti on Yhdistyneiden Kansakuntien teleliikenne-elimillä tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien ohjesääntöjen edellyttämät oikeudet ja velvollisuudet. Yhdistyneillä Kansakunnilla on sen mukaisesti oikeus neuvoaantavassa ominaisuudessa osallistua kaikkiin liiton konferensseihin, niihin luettuina kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden kokoukset.

40 artikla
Suhteet kansainvälisiin järjestöihin

168 Täydellisen kansainvälisen yhtenäisyyden aikaansaamiseksi teleliikennettä koskevissa asioissa liitto on yhteistyössä samojen tarkoitusperien puolesta ja samalla alalla toimivien kansainvälisten järjestöjen kanssa.

V LUKU

Yleissopimuksen ja ohjesääntöjen soveltaminen

41 artikla
Perusmääräykset ja yleisohjesääntö

169 Mikäli yleissopimuksen ensimmäisen osan (Perusmääräykset, 1-194) ja yleissopimuksen toisen osan (Yleisohjesääntö, 201-643) määräykset ovat ristiriidassa keskenään, noudatetaan ensimmäisen osan määräyksiä.

42 artikla
Hallinnolliset ohjesäännöt

170 1. Yleissopimuksen määräyksiä täydentävät hallinnolliset ohjesäännöt, jotka sääntelevät teleliikenteen käyttöä ja sitovat kaikkia jäseniä.

171 2. Tämän yleissopimuksen 45 artiklan mukainen ratifiointi tai siihen liittyminen 46 artiklan mukaan sisältää ratifioimis- tai liittymisajankohtana voimassaolevien hallinnollisten ohjesääntöjen hyväksymisen.

172 3. Jäsenten on ilmoitettava pääsihteerille, hyväksyvätkö ne kaikki hallinnollisten konferenssien näihin ohjesääntöihin tekemät muutokset. Pääsihteeri tiedottaa jäsenille näistä hyväksymisilmoituksista sitä mukaa, kun ne saapuvat.

173 4. Mikäli yleissopimuksen ja jonkin ohjesäännön määräykset ovat ristiriidassa keskenään, noudatetaan yleissopimuksen määräyksiä.

43 artikla
Voimassa olevien hallinnollisten ohjesääntöjen pätevyys

174 Edellä 170 kohdassa mainitut hallinnolliset ohjesäännöt ovat ne, jotka ovat voimassa tämän yleissopimuksen allekirjoittamishetkellä. Niitä pidetään tämän yleissopimuksen liitteenä, ja ne ovat voimassa ja niitä voidaan 53 kohdan määräysten mukaisesti osittain tarkistaa asianomaisten yleismaailmallisten konferenssien laatimien uusien ohjesääntöjen voimaantuloon saakka, jotka korvaavat ne tämän yleissopimuksen liitteenä.

44 artikla
Yleissopimuksen ja ohjesääntöjen toimeenpano

175 1. Jäsenet ovat velvolliset noudattamaan tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien ohjesääntöjen määräyksiä kaikissa teleliikennetoimipaikoissa ja -asemilla, jotka ne ovat rakentaneet tai joita ne pitävät toiminnassa ja joita käytetään kansainvälisessä liikenteessä tai jotka voivat aiheuttaa haitallisia häiriöitä toisten maiden radioliikenteelle, lukuunottamatta sellaisia liikennelajeja, jotka jäävät näiden velvoitusten ulkopuolelle tämän yleissopimuksen 38 artiklan määräysten nojalla.

176 2. Ne ovat velvolliset ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta yksityisyritykset, jotka ovat saaneet luvan rakentaa kansainvälisiä teleliikenneyhteyksiä ja niillä liikennöidä tai jotka liikennöivät asemilla, jotka voivat aiheuttaa haitallisia häiriöitä muiden maiden radioliikenteelle, noudattavat tämän yleissopimuksen ja siihen liittyvien ohjesääntöjen määräyksiä.

45 artikla
Yleissopimuksen ratifioiminen

177 1. Jokaisen tämän yleissopimuksen allekirjoittaneen hallituksen on se ratifioitava kussakin asianomaisessa maassa voimassaolevan perustuslain määräysten mukaisesti. Ratifioimiskirjat on talletettava niin pian kuin suinkin diplomaattista tietä pääsihteerin huostaan sen maan hallituksen välityksellä, jossa liiton sijaintipaikka on. Pääsihteerin tulee ilmoittaa jäsenille jokaisesta ratifioimiskirjan talletuksesta.

178 2. (1) Jokaisella allekirjoittajahallituksella on tämän yleissopimuksen 8-11 kohdassa liiton jäsenille myönnetyt oikeudet kahden vuoden ajan yleissopimuksen voimaantulopäivästä lukien, vaikka se ei olisikaan 177 kohdan mukaisesti tallettanut ratifioimiskirjaa.

179 (2) Allekirjoittajahallituksella, joka ei kahden vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaantulopäivästä 177 kohdan mukaisesti ole tallettanut ratifioimiskirjaa, ei ole oikeutta äänestää missään liiton konferenssissa tai missään hallintoneuvoston istunnossa tai missään liiton pysyvien elinten kokouksessa tai yleissopimuksen määräysten mukaan kirjeitse käytävissä neuvotteluissa, ennen kuin se on tallettanut tällaisen asiakirjan. Tämä ei koske muita sen oikeuksista kuin äänestysoikeutta.

180 3. Tämän yleissopimuksen tultua voimaan 52 artiklan mukaisesti jokainen ratifioimiskirja tulee voimaan sinä päivänä, jona se talletetaan pääsihteerin huostaan.

181 4. Siinä tapauksessa, että yksi tai useampi allekirjoittajahallituksista ei ratifioisi yleissopimusta, se on silti voimassa niiden hallitusten osalta, jotka ovat sen ratifioineet.

46 artikla
Yleissopimukseen liittyminen

182 1. Sellaisen maan hallitus, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen milloin tahansa 1 artiklan määräysten mukaisesti.

183 2. Liittymiskirja on talletettava diplomaattista tietä liiton sijaintimaan hallituksen välityksellä pääsihteerin huostaan. Ellei siinä ole toisin määrätty, se tulee voimaan tallettamispäivänä. Pääsihteerin tulee ilmoittaa kustakin liittymisestä jäsenille vastaanotettuaan liittymiskirjan sekä lähettää kullekin niistä oikeaksi todistettu jäljennös liittymiskirjasta.

47 artikla
Yleissopimuksen irtisanominen

184 1. Jokaisella jäsenellä, joka on ratifioinut tämän yleissopimuksen tai siihen liittynyt, on oikeus sanoa se irti pääsihteerille osoitetulla ilmoituksella, joka lähetetään diplomaattista tietä liiton sijaintimaan hallituksen välityksellä. Pääsihteerin tulee ilmoittaa irtisanomisesta toisille jäsenille.

185 2. Irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä päivästä lukien, jona pääsihteeri on saanut irtisanomisilmoituksen.

48 artikla
Kansainvälisen pikatiedotusyleissopimuksen kumoaminen (Malaga-Torremolinos, 1973)

186 Tämä yleissopimus kumoaa ja korvaa, mitä sopimushallitusten välisiin suhteisiin tulee, Malaga-Torremolinosissa v. 1973 tehdyn Kansainvälisen pikatiedotusyleissopimuksen.

49 artikla
Suhteet yleissopimukseen liittymättömien maiden kanssa

187 Jokainen jäsen pidättää itselleen ja tunnustetuille yksityisyrityksille oikeuden niiden ehtojen määräämiseen, joilla ne sallivat teleliikenteen sellaisen valtion kanssa, joka ei ole liittynyt tähän yleissopimukseen. Jos jäsen ottaa vastaan yleissopimuksen liittymättömän valtion alueelta lähtöisin olevaa teleliikennettä, se on toimitettava edelleen ja siihen on sovellettava yleissopimuksen ja ohjesääntöjen pakollisia määräyksiä ja normaalimaksuja, mikäli tiedotus lähetetään jonkin jäsenen tietoliikennekanavia käyttäen.

50 artikla
Kiistojen ratkaiseminen

188 1. Jäsenet voivat ratkaista kiistat, jotka koskevat tämän yleissopimuksen tai 42 artiklassa mainittujen ohjesääntöjen soveltamista, joko diplomaattista tietä tai kansainvälisten riitakysymysten ratkaisemiseksi tekemissään kahden tai useamman sopimuspuolen välisissä sopimuksissa säädetyssä järjestyksessä tai jollakin muulla yhteisesti päättämällään tavalla.

189 2. Milloin mitään näistä ratkaisumenetelmistä ei hyväksytä, kukin riitapuolena oleva jäsen voi antaa asian välitystuomiolla ratkaistavaksi yleisohjesäännöissä tai tapauksesta riippuen valinnaisessa lisäpöytäkirjassa säädetyssä järjestyksessä.

VI LUKU

Määritelmät

51 artikla
Määritelmät

190 Ellei lauseyhteydestä toisin ilmene, tässä yleissopimuksessa on

191 a) tämän yleissopimuksen liitteessä 2 määritellyillä erityisillä nimityksillä se merkitys, mikä niille mainitussa liitteessä on annettu;

192 b) 42 artiklassa mainituissa ohjesäännöissä määritellyillä muilla erityisillä nimityksillä se merkitys, mikä niille näissä ohjesäännöissä on annettu.

VII LUKU

Loppumääräykset

52 artikla
Yleissopimuksen voimaantulo ja rekisteröiminen

193 Tämä yleissopimus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta tuhatyhdeksänsataa kahdeksankymmentäneljä niiden jäsenten välillä, joiden ratifioimis- ja liittymiskirjat on talletettu ennen tätä päivämäärää.

194 Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan määräysten mukaisesti liiton pääsihteerin tulee rekisteröidä nykyinen yleissopimus Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristön luona.

TOINEN OSA

Yleiset määräykset

VIII LUKU

Liiton toiminta

53 artikla
Täysivaltaisten edustajien konferenssi

201 1. (1) Täysivaltaisten edustajien konferenssi tulee kutsua koolle 34 kohdan määräysten mukaisesti.

202 (2) Jos on mahdollista, täysivaltaisten edustajien konferenssin kokoontumisajan ja -paikan määrää edellinen täysivaltaisten edustajien konferenssi; mikäli tämä ei ole mahdollista, hallintoneuvosto määrää ne liiton jäsenten enemmistön suostumuksella.

203 2. (1) Seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin kokoontumisaikaa ja -paikkaa tai toista niistä voidaan muuttaa:

204 a) jos vähintään neljäsosa liiton jäsenistä kukin erikseen esittää pääsihteerille muutosta; tai

205 b) hallintoneuvoston esityksestä.

206 (2) Kummassakin tapauksessa hallintoneuvosto määrää uuden kokoontumisajan tai -paikan tai molemmat liiton jäsenten enemmistön suostumuksella.

54 artikla
Hallinnolliset konferenssit

207 1. (1) Hallinnollisen konferenssin esityslistasta päättää hallintoneuvosto liiton jäsenten enemmistön suostumuksella yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä tai asianomaisen alueen jäsenten enemmistön suostumuksella alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä tämän yleissopimuksen 229 kohdan määräysten mukaisesti.

208 (2) Tämän esityslistan on sisällettävä kaikki asiat, jotka täysivaltaisten edustajien konferenssi on määrännyt otettavaksi esityslistalle.

209 (3) Radioliikennettä käsittelevä yleismaailmallinen hallinnollinen konferenssi saattaa myös sisällyttää esityslistalleen kansainväliselle taajuuksien luetteloimiskomitealle annettavat määräykset, jotka koskevat komitean toimintaa, ja näiden toimintojen tarkastuksen. Yleismaailmallinen hallinnollinen konferenssi voi sisällyttää päätöksiinsä tarvittaessa ohjeita tai pyyntöjä pysyville elimille.

210 2. (1) Yleismaailmallinen hallinnollinen konferenssi tulee kutsua koolle:

211 a) täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksellä, joka määrää sen kokoontumisajan ja -paikan;

212 b) aikaisemmin yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin suosituksesta, jos hallintoneuvosto hyväksyy sen;

213 c) liiton jäsenistä vähintään neljäsosan kunkin erikseen pääsihteerille osoittamasta pyynnöstä; tai

214 d) hallintoneuvoston esityksestä.

215 (2) Edellä 212, 213, 214 sekä tarvittaessa kohdassa 211 mainituissa tapauksissa kokoontumisajan ja -paikan määrää hallintoneuvosto liiton jäsenten enemmistön suostumuksella 229 kohdan määräysten mukaisesti.

216 3. (1) Alueellinen hallinnollinen konferenssi tulee kutsua koolle:

217 a) täysivaltaisten edustajien konferenssin päätöksellä;

218 b) aikaisemman yleismaailmallisen tai alueellisen hallinnollisen konferenssin suosituksesta, jos hallintoneuvosto sen hyväksyy;

219 c) jos vähintään neljäsosa kysymyksessä olevaan alueeseen kuuluvista jäsenistä kukin erikseen sitä pääsihteeriltä pyytää; tai

220 d) hallintoneuvoston esityksestä.

221 (2) Edellä 218, 219 ja 220 sekä tarvittaessa 217 kohdassa mainituissa tapauksissa kokoontumisajan ja -paikan määrää hallintoneuvosto kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumuksella 229 kohdan määräysten mukaisesti.

222 4. (1) Hallinnollisen konferenssin esityslista, kokoontumisaika tai -paikka voidaan muuttaa:

223 a) vähintään neljäsosan liiton jäsenistä sitä pyytäessä yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä tai vähintaän neljäsosan liiton kyseiseen alueeseen kuuluvista jäsenistä sitä pyytäessä alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä. Näiden on kunkin erikseen osoitettava pyyntönsä pääsihteerille, joka esittää ne edelleen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi; tai

224 b) hallintoneuvoston esityksestä.

225 (2) Edellä 223 ja 224 kohdassa mainituissa tapauksissa eivät ehdotetut muutokset ole lopullisesti hyväksyttyjä, ennen kuin liiton jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä tai ennen kuin kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistö on ne hyväksynyt alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä 229 kohdan määräysten mukaisesti.

226 5. (1) Täysivaltaisten jäsenten konferenssi tai hallintoneuvosto voi pitää aiheellisena, että hallinnollisen konferenssin pääistuntoa edeltää valmisteleva istunto, joka laatii ja jättää raportin konferenssin työn käytännölliseksi perustaksi.

227 (2) Tällaisen valmistelevan istunnon kutsumiseksi koolle ja sen esityslistan hyväksymiseksi vaaditaan liiton jäsenten enemmistön suostumus yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä tai asianomaiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumus alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä 229 kohdan määräysten mukaisesti.

228 (3) Ellei hallinnollista konferenssia valmistelevan istunnon täysivaltaisten edustajien kokous muutoin päätä, sen lopullisesti hyväksymä teksti kootaan kertomuksen muotoon, joka täysivaltaisten edustajien kokouksen on niin ikään hyväksyttävä ja puheenjohtajan allekirjoitettava.

229 6. Edellä 207, 215, 221, 225 ja 227 kohdissa mainituissa neuvotteluissa niiden liiton jäsenten, jotka eivät ole antaneet vastaustaan hallintoneuvoston määräämän ajan kuluessa ei ole katsottava osallistuvan neuvotteluihin, eikä niitä sen tähden ole otettava huomioon laskettaessa enemmistöä. Ellei vastausten lukumäärä ylitä puolta neuvottelevien jäsenten lukumäärästä, on ryhdyttävä jatkoneuvotteluihin, joiden tulokset ovat ratkaisevia annettujen äänten lukumäärästä riippumatta.

230 7. Mikäli täysivaltaisten edustajien konferenssi pyytää hallintoneuvostoa tai edeltävää hallinnollista konferenssia laatimaan ja esittämään tekniset perusteet tulevalle hallinnolliselle konferenssille, edellyttäen, että hallintoneuvosto on antanut käyttöön budjettivaroja, kansainvälinen neuvoa-antava radiokomitea voi kutsua kokoon konferenssia valmistelevan kokouksen ennen varsinaista hallinnollista konferenssia. Tällaisen konferenssia valmistelevan kokouksen raportin tulee kansainvälisen neuvoa-antavan radiokomitean johtajan antaa pääsihteerin välityksellä hallinnollisen konferenssin käyttöön aineistoa antavana asiakirjana.

55 artikla
Hallintoneuvosto

231 1. (1) Hallintoneuvoston muodostavat täysivaltaisten edustajien konferenssin valitsemat Jäsenet.

232 (2) Jos kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin välisenä aikana hallintoneuvoston jäsenen paikka tulee avoimeksi, annettakoon se sille valitsematta jääneelle liiton jäsenelle, joka edellisessä äänestyksessä samalta alueelta olevista valitsematta jääneistä sai eniten ääniä.

233 (3) Paikan hallintoneuvostossa katsotaan olevan avoinna:

234 a) jos neuvoston jäsenellä ei ole ollut edustajaa läsnä kahdessa perättäisessä vuosittaisessa hallintoneuvoston istunnossa;

235 b) jos liiton jäsen luopuu neuvoston jäsenyydestä.

236 2. Hallintoneuvoston jäsenen neuvostoon nimittämän henkilön tulee olla, mikäli mahdollista, telehallinnossa palveleva virkamies tai henkilö, joka on suoraan vastuullinen telehallinnolle tai telehallinnosta ja joka on perehtynyt teleliikenteeseen.

237 3. Jokaisen vuosikokouksen alkaessa hallintoneuvosto valitsee oman puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa jäsentensä edustajien joukosta ottaen huomioon vuorotteluperiaatteen eri alueiden ehdokkaiden kesken. He pysyvät toimessaan seuraavan vuosikokouksen alkuun saakka, ja heitä ei voida valita uudelleen. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana viimeksimainitun poissaollessa.

238 4. (1) Hallintoneuvosto pitää vuosikokouksensa liiton sijaintipaikassa.

239 (2) Tämän kokouksen kestäessä voidaan poikkeustapauksissa päättää täydentävän kokouksen pitämisestä.

240 (3) Varsinaisten kokousten välisenä aikana puheenjohtaja voi kutsua neuvoston koolle, yleensä liiton sijaintipaikkaan, sen jäsenten enemmistön pyynnöstä tai puheenjohtajan kutsusta yleissopimuksen kohdan 267 ehtojen mukaisesti.

241 5. Pääsihteerillä ja varapääsihteerillä, kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajalla sekä kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden johtajilla on viran puolesta oikeus osallistua hallintoneuvoston neuvotteluihin, mutta ei äänestyksiin. Neuvosto voi kuitenkin pitää ainoastaan jäsentensä keskeisiä kokouksia.

242 6. Liiton pääsihteeri toimii hallintoneuvoston sihteerinä.

243 7. Hallintoneuvosto tekee päätöksiä ainoastaan istunnossa ollessaan. Neuvosto voi istunnossaan poikkeuksellisesti sopia, että jokin määrätty asia ratkaistaan kirjeenvaihdolla.

244 8. Hallintoneuvoston kunkin jäsenen edustajalla on oikeus osallistua tarkkailijana 31, 32 ja 33 kohdassa mainittujen liiton pysyvien elinten kaikkiin kokouksiin.

245 9. Liitto maksaa ainoastaan ne hallintoneuvoston jäsenten edustajien matka-, oleskelu- ja vakuutuskustannukset, jotka aiheutuvat tehtävien hoitamisesta neuvoston istunnoissa.

246 10. Yleissopimuksessa määrättyjen tehtäviensä suorittamisessa hallintoneuvoston tulee erityisesti:

247 a) huolehtia täysivaltaisten edustajien konferenssien välisenä aikana yhteistyöstä kaikkien yleissopimuksen 39 ja 40 artikloissa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa; ja tätä varten tehdä liiton puolesta väliaikaisia sopimuksia yleissopimuksen 40 artiklassa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa ja Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen teleliikenneliiton välisen sopimuksen soveltamiseksi. Nämä väliaikaiset sopimukset alistetaan seuraavalle täysivaltaisten edustajien konferenssille tämän yleissopimuksen 46 kohdan mukaisesti;

248 b) päättää niiden tulevia konferensseja tai kokouksia koskevien päätösten täytäntöönpanosta, joilla on taloudellisia seuraamuksia ja jotka on otettu mukaan hallinnollisten konferenssien tai kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokousten toimesta. Menetellessään näin hallintoneuvoston tulee ottaa huomioon 80 artiklan määräykset;

249 c) päättää liiton pysyvissä elimissä organisaatiomuutoksia koskevista suunnitelmista, jotka pääsihteeri jättää sen ratkaistaviksi;

250 d) tutkia ja ratkaista liiton virkoja ja henkilöstöä koskevat suunnitelmat, jotka käsittävät useamman vuoden ajanjakson;

251 e) päättää pääsihteeristön ja liiton pysyvien elinten erikoissihteeristöjen henkilökunnan lukumäärästä ja arvoasteikosta ottaen huomioon täysivaltaisten edustajien konferenssin antamat yleiset ohjeet ja, pitäen mielessä kohdan 104, hyväksyä hallinnollisten ja yllä mainittujen virkojen luettelo, mitkä virat ottaen huomioon jatkuvan kehityksen teknologiassa ja teleliikenteen hoidossa, tulee täyttää määräaikaisien sopimusten haltijoilla, joiden sopimuksia voidaan tarvittaessa pidentää, jotta voitaisiin palkata kilpailukykyisimmät asiantuntijat, joiden hakemukset on jätetty päätettäviksi liiton jäsenten välityksellä. Pääsihteerin tulee laatia tämä luettelo yhteistyössä järjestelykomitean kanssa ja pitää sitä jatkuvan tarkastelun kohteena;

252 f) laatia tarpeellisiksi katsomansa ohjesäännöt liiton hallinnolliselle ja taloudelliselle toiminnalle sekä laatia myös hallinnolliset ohjesäännöt Yhdistyneiden Kansakuntien ja yhteistä palkka-, palkkio- ja eläkejärjestelmää soveltavien erikoisjärjestöjen voimassa olevan käytännön huomioon ottamiseksi;

253 g) valvoa liiton taloustoimia ja päättää tarpeellisista keinoista näiden toimintojen rationalisoimiseksi;

254 h) tarkastaa ja hyväksyä liiton vuotuinen talousarvio ja talousarvioennuste seuraavalle vuodelle, ottaen huomioon täysivaltaisten edustajien konferenssin asettamat menorajat ja varmistaen, että mahdollisimman suurta säästäväisyyttä noudatetaan. Kuitenkin pidetään mielessä liiton velvollisuus saavuttaa tyydyttäviä tuloksia niin nopeasti kuin mahdollista konferenssien ja pysyvien elinten työohjelmien välityksellä; näin tehden neuvoston tulee myös ottaa huomioon pääsihteerin raportoimat järjestelykomitean mielipiteet työsuunnitelmista, jotka on mainittu kohdassa 302, sekä kaikki kohdissa 301 ja 304 mainittujen kustannusanalyysien tulokset;

255 i) toimittaa pääsihteerin laatimien liiton tilien vuotuinen tarkastus ja hyväksyä ne tarvittaessa alistettaviksi seuraavalle täysivaltaisten edustajien konferenssille;

256 j) tarkistaa tarpeen vaatiessa:

257 1. hallinnollisten ja yllä mainittujen virkailijain palkkojen perusasteikot, vaalein täytettävien virkojen palkkoja lukuunottamatta, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteisen järjestelmän vastaaville viroille määräämien palkkojen perusasteikkojen muutoksia vastaaviksi;

258 2. toimistohenkilökunnan palkkojen perustaulukot Yhdistyneiden Kansakuntien ja erikoisjärjestöjen liiton sijaintipaikassa maksamien palkkojen muutoksia vastaaviksi;

259 3. hallinnollisiin ja ylempiin, myös vaalein täytettäviin virkoihin kuuluvat paikalliskorotukset Yhdistyneiden Kansakuntien päätösten mukaisesti liiton sijaintipaikassa maksettavia paikalliskorotuksia vastaaviksi;

260 4. liiton koko henkilökunnan saamat palkkiot Yhdistyneiden Kansakuntien yhteiseen järjestelmään tehtyjen muutosten mukaisesti;

261 5. liiton ja sen henkilökunnan Yhdistyneiden Kansakuntien henkilökunnan yhteiseen eläkekassaan maksettavat suoritukset tämän kassan sekä komitean päätösten mukaisesti;

262 6. Yhdistyneissä Kansakunnissa noudatettavan käytännön mukaan liiton henkilökunnan eläke- ja avustusrahastojen edunsaajille maksettavat elinkustannusavustukset;

263 k) ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin liiton täysivaltaisten edustajien ja hallinnollisten konferenssien koolle kutsumiseksi 53 ja 54 artiklan mukaisesti;

264 1) esittää liiton täysivaltaisten edustajien konferenssille kaikki tarpeellisiksi katsomansa suositukset;

265 m) tarkastaa ja yhtenäistää työohjelmat samoin kuin niiden kehitys sekä liiton pysyvien elinten työjärjestys mukaan luettuna kokousten aikataulut sekä erityisesti ryhtyä sopiviksi katsomiinsa toimenpiteisiin vähentääkseen konferenssien ja kokousten lukumäärää ja kestoaikaa sekä rajoittaa niiden oikeuttamia kustannuksia;

266 n) antaa yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin ollessa kyseessä liiton jäsenten enemmistön tai alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä kyseiseen alueeseen kuuluvien liiton jäsenten enemmistön suostumuksella asianmukaiset ohjeet liiton pysyville elimille tavoitteena näiden tekninen ja muunlainen avustaminen hallinnollisten konferenssien valmistelussa ja järjestämisessä;

267 o) kohdan 103 määräysten edellyttämänä nimittää haltija avoimiksi tulleisiin pääsihteerin ja/tai varapääsihteerin virkoihin 69 ja 70 kohdassa kuvatussa tilanteessa säännönmukaisessa istunnossa, jos se pidetään 90 päivän kuluessa paikan avoimeksi tulemisesta, tai puheenjohtajan koolle kutsumassa istunnossa 69 tai 70 kohdassa mainituissa aikarajoissa;

268 p) nimittää haltija avoimiksi tulleisiin kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden johtajien virkoihin viran avoimeksi tuloa seuraavassa säännönmukaisessa istunnossa. Näin valittu johtaja pysyy virassa seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin määräämään päivämäärään asti 323 kohdan mukaisesti ja hänet voidaan valita uudelleen näihin virkoihin seuraavassa täysivaltaisten edustajien konferenssissa;

269 q) nimittää haltija avoimiksi tulleisiin kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäsenten virkoihin 315 kohdan mukaisesti;

270 r) suorittaa muut yleissopimuksessa sille osoitetut tehtävät sekä kaikki tehtävät, jotka yleissopimuksen ja ohjesääntöjen puitteissa on katsottava tarpeellisiksi liiton tai jonkin sen pysyvän elimen asianmukaista hallintoa varten;

271 s) ryhtyä liiton jäsenten enemmistön suostumuksella tarpeellisiin toimenpiteisiin sellaisten asioiden ratkaisemiseksi väliaikaisesti, joista yleissopimuksessa, ohjesäännössä ja niiden liitteissä ei ole mainintaa ja joiden ratkaisemiseksi ei voida odottaa seuraavaa päätösvaltaista konferenssia;

272 t) alistaa tutkittavaksi kertomus liiton kaikkien elinten toiminnasta edellisestä täysivaltaisten edustajien konferenssista lähtien;

273 u) lähettää liiton jäsenille niin pian kuin suinkin kunkin istuntonsa jälkeen pääpiirteittäisiä kertomuksia hallintoneuvoston toiminnasta sekä muita tarpeellisiksi katsottavia asiakirjoja;

274 v) tehdä päätöksiä liiton henkilöstön oikeudenmukaisen maantieteellisen jakautumisen varmistamiseksi ja tarkkailla näiden päätösten toteutumista.

56 artikla
Pääsihteeristö

275 1. Pääsihteerin tulee:

276 a) järjestää liiton eri pysyvien elinten toiminta ottaen huomioon järjestelykomitean näkemykset, joista on mainittu kohdassa 96, jotta taattaisiin liiton henkilökunnan sekä taloudellisten ja muiden resurssien mahdollisimman tehokas ja taloudellinen käyttö;

277 b) järjestää pääsihteeristön työskentely ja nimittää tämän sihteeristön henkilökunta täysivaltaisten edustajien konferenssien antamien ohjeiden ja hallintoneuvoston laatimien sääntöjen mukaisesti;

278 c) ryhtyä hallinnollisiin toimenpiteisiin liiton pysyvien elinten erikoissihteeristöjen järjestämiseksi sekä nimittää näiden sihteeristöjen henkilökunta kunkin pysyvän elimen johtajan valinnan ja ehdotusten perusteella, vaikka lapullisen nimityksen tai vapauttamisen tekee pääsihteeri;

279 d) ilmoittaa hallintoneuvostolle kaikki Yhdistyneiden Kansakuntien sekä erityisjärjestöjen päätökset, jotka koskevat yhteisen järjestelmän työ-, palkka- ja eläke-ehtoja;

280 e) huolehtia kaikkien hallintoneuvoston hyväksymien taloudellisten ja hallinnollisten sääntöjen noudattamisesta;

281 f) huolehtia lainopillisen neuvonnan antamisesta liiton elimille;

282 g) valvoa hallinnonjohdollisessa suhteessa liiton päämajan henkilökuntaa, jotta taattaisiin mahdollisimman tehokas tämän henkilökunnan käyttö ja sovellettaisiin siihen yhteisen järjestelmän työehtoja. Kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden ja kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean johtajia avustamaan nimitetyn henkilökunnan tulee työskennellä suoraan asianomaisilta vanhemmilta virkamiehiltä tulevien määräysten alaisina, mutta hallintoneuvoston sekä pääsihteerin yleisten hallinnollisten ohjeiden mukaisesti;

283 h) liiton yleisen edun nimessä ja yksimielisesti kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean puheenjohtajan tai asianomaisen neuvoa-antavan komitean johtajan kanssa siirtää henkilökunnan jäseniä tarpeen vaatiessa tilapäisesti toisiin tehtäviin, jotta tyydytettäisiin vaihtelevat työtarpeet päämajassa. Pääsihteerin tulee ilmoittaa nämä komennukset ja niiden taloudelliset seuraukset hallintoneuvostolle;

284 i) hoitaa liiton konferensseja edeltävät ja niiden jälkeiset sihteerintyöt;

285 j) valmistella suosituksia ensimmäiselle valtuuskuntien johtajien tapaamiselle, kuten kohdassa 450 viitataan, ottaen huomioon kaikkien alueellisten neuvottelujen tulokset;

286 k) huolehtia tarvittaessa yhteistyössä kutsuvan hallituksen kanssa liiton konferenssien sihteeristöstä ja huolehtia liiton pysyvien elinten kokousten valmistelujen hoidosta yhteistyössä niiden johtajien kanssa vedoten liiton henkilökuntaan tarpeelliseksi katsomallaan tavalla 283 kohdan mukaisesti. Pääsihteeri voi pyydettäessä sopimuksen perusteella huolehtia myös muiden teleliikennekokousten sihteeristöstä;

287 1) pitää ajan tasalla viralliset luettelot, jotka on laadittu liiton pysyvien elinten tai eri hallintojen tätä tarkoitusta varten antamista tiedoista, lukuunottamatta hakuluetteloita tai muita sellaisia välttämättömiä asiakirjoja, jotka kuuluvat kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean tehtäviin;

288 m) julkaista liiton pysyvien elinten tärkeimmät selonteot, suositukset sekä naista suosituksista johdetut kansainvälisen teleliikenteen käyttöohjeet;

289 n) julkaista kansainväliset ja alueelliset teleliikennesopimukset, jotka sopimuspuolet hänelle ilmoittavat, sekä pitää ajan tasalla niihin liittyvät asiakirjat;

290 o) julkaista kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean normit sekä kaikki muut taajuuksien jakoa ja käyttöä sekä geostationäärisen satelliittiradan asemia koskevat asiakirjat, joita kansainvälinen taajuuksien luetteloimiskomitea tehtäviään suorittaessaan laatii;

291 p) laatia, julkaista ja pitää ajan tasalla, tarvittaessa liiton muiden pysyvien elinten avulla:

292 1. liiton kokoonpanoa ja rakennetta koskevat asiakirjat;

293 2. liiton yleiset tilastot sekä viralliset liikenneasiakirjat sen mukaan, kuin hallinnollisissa ohjesäännöissä määrätään;

294 3. muut asiakirjat konferenssien ja hallintoneuvoston ohjeiden mukaan;

295 q) kerätä ja sopivassa muodossa julkaista koko maailman teleliikennettä koskevat kansalliset ja kansainväliset tiedot;

296 r) kerätä ja julkaista yhteistyössä liiton muiden pysyvien elinten kanssa sellaisia teknisiä ja hallinnollisia tietoja, joista saattaa olla erityistä hyötyä kehitysmaille niiden auttamiseksi parantamaan teleliikenneverkkojaan. Näiden maiden huomiota on myös kiinnitettävä niihin mahdollisuuksiin, joita Yhdistyneiden Kansakuntien kansainväliset ohjelmat tarjoavat;

297 s) kerätä ja julkaista tiedot, joista jäsenille voi olla hyötyä teknisten menetelmien kehittämisessä, jotta teleliikenne saataisiin niin tehokkaaksi kuin suinkin sekä varsinkin, jotta radiotaajuuksia voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla häiriöiden vähentämiseksi;

298 t) julkaista yleisiä teleliikennekysymyksiä käsittelevää aikakausilehteä joko itse hankkimiensa tai hänen käytettäväkseen annettujen tietojen perusteella, mukaan luettuna tiedot, joita hän voi saada toisilta kansainvälisiltä järjestöiltä;

299 u) määrätä yksimielisesti asianomaisen kansainvälisen neuvoa-antavan komitean johtajan kanssa tai tarpeen vaatiessa kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean puheenjohtajan kanssa kaikkien liiton julkaisujen muoto ja painoasu ottaen huomioon julkaisujen luonteen ja sisällön samoin kuin sopivimman ja taloudellisimman julkaisutavan;

300 v) järjestää sopivaksi katsomallaan hetkellä julkaistujen asiakirjojen jakelu;

301 w) neuvoteltuaan järjestelykomitean kanssa ja toteutettuaan kaikki mahdolliset säästämistoimenpiteet laatia ja alistaa hallintoneuvostolle vuotuinen talousarvioluonnos ja alustava talousarvio seuraavalle vuodelle, jotka peittävät täysivaltaisten edustajien konferenssin määrittelemissä rajoissa liiton menot ja käsittävät kaksi versiota. Ensimmäinen versio perustuu avustavan yksikön nollakasvuun ja toinen kasvuun, joka on korkeintaan yhtä suuri kuin ensimmäisessä lisäpöytäkirjassa määrätty raja, kun on turvauduttu vararahastoon. Talousarvioluonnos ja neuvoston hyväksymän kustannusanalyysin sisältävä liite lähetetään tiedoksi liiton kaikille jäsenille;

302 x) neuvoteltuaan järjestelykomitean kanssa ja otettuaan huomioon tämän näkemykset valmistella ja alistaa hallintoneuvostolle sen antamien ohjeiden mukaisesti tulevaisuutta koskevat työsuunnitelmat, jotka käsittävät liiton päämajan tärkeimmät toiminnot;

303 y) valmistaa ja alistaa hallintoneuvostolle henkilöstön hankkimista ja virkojen uudelleenluokittelua ja lakkauttamista koskevia ja useamman vuoden käsittäviä suunnitelmia;

304 z) ottaen huomioon järjestelykomitean mielipiteet, laatia ja alistaa hallintoneuvostolle liiton päämajan tärkeimpien toimintojen kustannusanalyysit, jotka koskevat vuotta välittömästi ennen istuntoa, ottamalla erityisesti huomioon rationalisoinnin avulla saavutettavat tulokset;

305 aa) laatia järjestelykomitean avustamana raha-asian hoidosta ja tileistä selostus, joka alistetaan joka vuosi hallintoneuvoston käsiteltäväksi sekä tiivistelmä tästä juuri ennen jokaista täysivaltaisten edustajien konferenssia; nämä asiakirjat lähetetään, sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on ne tarkastanut ja hyväksynyt, jäsenille sekä alistetaan seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin tarkastettavaksi ja lopullisesti hyväksyttäväksi;

306 ab) laatia järjestelykomitean avustamana liiton toimintaa koskeva vuosikertomus, Joka sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt, lähetetään kaikille jäsenille;

307 ac) huolehtia kaikista muista liiton sihteerintehtävistä;

308 ad) huolehtia kaikista muista hallintoneuvoston hänelle uskomista tehtävistä.

309 2. Pääsihteerin tai varapääsihteerin tulisi osallistua neuvonantajan ominaisuudessa liiton täysivaltaisten edustajien ja hallinnollisiin konferensseihin sekä kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokouksiin; heidän osallistumisestaan hallintoneuvoston kokouksiin on määrätty 241 ja 242 kohdassa; pääsihteeri tai hänen edustajansa voi osallistua neuvonantajan ominaisuudessa kaikkiin muihin liiton kokouksiin.

57 artikla
Kansainvälinen taajuuksien luetteloimiskomitea

310 1. (1) Kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean jäsenten tulee olla teknisesti täysin perehtyneitä radioalaan ja omata käytännöllistä kokemusta taajuuksien jaossa ja käytössä.

311 (2) Ymmärtääkseen paremmin komitean käsiteltäväksi tämän yleissopimuksen 79 kohdan mukaisesti joutuvia kysymyksiä jokaisen jäsenen tulee lisäksi olla perehtynyt maailman jonkin erityisen alueen maantieteellisiin, taloudellisiin ja väestötieteellisiin olosuhteisiin.

312 2. (1) Täysivaltaisten edustajien konferenssi päättää vaalitavan yleissopimuksen 73 kohdan määräysten mukaisesti.

313 (2) Jokaisessa vaalissa voidaan jokainen komitean virassa oleva jäsen ehdottaa uudelleen ehdokkaaksi sen maan toimesta, jonka kansalainen hän on.

314 (3) Komitean jäsenet ryhtyvät hoitamaan tehtäviään siitä päivästä lähtien, jonka heidät valinnut täysivaltaisten edustajien konferenssi määrää. Jäsenet pysyvät normaalisti toimessaan siihen päivään saakka, jonka seuraava konferenssi määrää heidän seuraajilleen tehtäviin ryhtymistä varten.

315 (4) Jos kahden täysivaltaisten edustajien komitean jäsenet valitsevan konferenssin välisenä aikana valittu lautakunnan jäsen eroaa tai luopuu tehtävistään tai kuolee, komitean puheenjohtajan tulee pyytää pääsihteeriä kutsumaan liiton asianomaisen alueen jäsenmaat valitsemaan sijainen seuraavassa vuotuisessa hallintoneuvoston istunnossa. Jos kuitenkin virka vapautuu yli yhdeksänkymmentä päivää ennen hallintoneuvoston istuntoa tai jälkeen hallintoneuvoston istunnon, joka edeltää seuraavaa täysivaltaisten edustajien konferenssia, maan, jonka kansalainen asianomainen jäsen oli, tulee määrätä niin pian kuin mahdollista yhdeksänkymmenen päivän kuluessa sijainen, jonka tulee myös olla tämän maan kansalainen, joka pysyy virassa siihen saakka, kunnes hallintoneuvoston valitsema uusi jäsen ryhtyy hoitamaan virkaa tai seuraavan täysivaltaisten edustajien konferenssin valitseman komitean uuden jäsenet asianmukaisesti astuvat virkaansa; molemmissa tapauksissa viran täydentämisestä aiheutuvat matkakustannukset kantaa kyseinen hallinto itse. Hallintoneuvosto tai täysivaltaisten edustajien konferenssi valitsee asianmukaisesti sijaisen.

316 3. (1) Komitean työjärjestys määritellään radio-ohjesäännössä.

317 (2) Komitean jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan yhdeksi vuodeksi. Tämän jälkeen varapuheenjohtajasta tulee aina vuoden kuluttua puheenjohtaja, ja valitaan uusi varapuheenjohtaja.

318 (3) Komitealla on käytettävissään erikoissihteeristö.

319 4. Tehtäviensä suorittamisessa ei kukaan komitean jäsen saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta tai hallituksen jäseneltä, julkiselta tai yksityiseltä järjestöltä tai henkilöltä. Sitä paitsi jokaisen jäsenen tulee kunnioittaa komitean ja sen jäsenten tehtävien kansainvälistä luonnetta eikä se saa missään tapauksessa yrittää vaikuttaa komitean jäseniin heidän tehtäviensä täyttämisessä.

58 artikla
Kansainväliset neuvoa-antavat komiteat

320 1. Kunkin neuvoa-antavan komitean toimintamuodot ovat:

321 a) yleiskokous, joka kokoontuu mieluiten joka neljäs vuosi. Milloin vastaava varsinainen hallinnollinen konferenssi on kutsuttu koolle, tulisi yleiskokouksen kokoontua, mikäli mahdollista, vähintään kahdeksan kuukautta ennen tätä konferenssia;

322 b) yleiskokouksen tutkittavia kysymyksiä käsittelemään asettamat tutkimuskomissiot;

323 c) täysivaltaisten edustajien konferenssin valitsema johtaja, joka valitaan kahden täysivaltaisten edustajien konferenssin väliseksi ajaksi. Hänet voidaan valita uudelleen seuraavassa täysivaltaisten edustajien konferenssissa. Jos paikka tulee odottamatta avoimeksi, hallintoneuvosto nimittää uuden johtajan seuraavassa vuosittaisessa istunnossaan kohdan 268 määräysten mukaisesti;

324 d) erikoissihteeristö, joka avustaa johtajaa;

325 e) liiton perustamat laboratoriot tai tekniset laitteistot.

326 2. (1) Kysymykset, joita kukin kansainvälinen neuvoa-antava komitea tutkii ja joista sen on annettava suosituksia, alistaa sen käsiteltäväksi täysivaltaisten edustajien konferenssi, hallinnollinen konferenssi, hallintoneuvosto, toinen neuvoa-antava komitea tai kansainvälinen taajuuksien luetteloimiskomitea. Näihin kysymyksiin kuuluvat myös ne, joista asianomainen neuvoaantavan komitean yleiskokous päättää itse, tai ne, jotka yleiskokousten välisenä aikana vähintään kaksikymmentä liiton jäsentä on kirjallisesti pyytänyt tai hyväksynyt otettaviksi käsiteltäviksi.

327 (2) Asianomaisten maiden pyynnöstä voi kumpikin neuvoa-antava komitea myös tutkia näiden maiden kansallista teleliikennettä koskevia kysymyksiä ja antaa niitä koskevia neuvoja. Tällaisten kysymysten tutkiminen tulee pitää sopusoinnussa kohdan 326 määräysten kanssa. Niissä kohdin, joissa on teknisten vaihtoehtojen vertailemista, tulee taloudelliset tekijät ottaa myös tarkasteltaviksi.

59 artikla
Järjestelykomitea

328 1. (1) Järjestelykomitea avustaa ja neuvoo pääsihteeriä kaikissa kohdassa 97 mainituissa asioissa ja avustaa pääsihteeriä tälle kohdissa 276, 298, 301, 302, 305 ja 306 osoitetuissa toimissa

329 (2) Komitea on vastuussa yhdenmukaisesta toiminnasta kaikkien tämän yleissopimuksen 39 ja 40 artikloissa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa, mitä tulee liiton pysyvien elinten edustukseen näiden järjestöjen konferensseissa.

330 (3) Komitea tutkii liiton töiden edistymistä teknisen toiminnan alalla ja antaa pääsihteerin kautta suosituksia hallintoneuvostolle.

331 2. Komitean on pyrittävä saavuttamaan yksimielisiä päätöksiä. Komitean enemmistön kannatuksen puuttuessa sen puheenjohtaja voi poikkeuksellisissa olosuhteissa tehdä omalla vastuullaan päätöksiä edellyttäen, että hän pitää kyseessä olevista asioista päättämistä liian kiireellisenä odottamaan seuraavaa hallintoneuvoston istuntoa. Tällöin hänen on annettava pikaisesti kirjallinen kertomus hallintoneuvoston jäsenille esittäen perustelunsa tällaiseen toimintaan samoin kuin komitean muidenkin jäsenten esittämät kirjalliset näkemykset. Jos tällaisissa olosuhteissa asiat eivät ole kiireellisiä, mutta kuitenkin tärkeitä, ne tulee jättää hallintoneuvoston seuraavan istunnon harkittaviksi.

332 3. Komitea kokoontuu puheenjohtajan kutsuttua sen koolle ainakin kerran kuukaudessa; se voidaan myös kutsua koolle tarvittaessa kahden sen jäsenen vaatimuksesta.

333 4. Asioiden käsittelystä järjestelykomiteassa tehdään raportti, ja se tulee luovuttaa pyynnöstä hallintoneuvoston jäsenille.

IX LUKU

Konferensseja koskevat yleiset määräykset

60 artikla
Kutsuminen ja osanotto-oikeus täysivaltaisten edustajien konferensseihin jonkin hallituksen toimiessa koollekutsujana

334 1. Kutsuva hallitus määrää, yhteisymmärryksessä hallintoneuvoston kanssa, konferenssin tarkan ajan ja paikan.

335 2. (1) Vuotta ennen kokoontumisaikaa tulee kutsuvan hallituksen lähettää kutsu liiton jokaisen jäsenmaan hallitukselle.

336 (2) Nämä kutsut voidaan lähettää suoraan tai pääsihteerin tai jonkin toisen hallituksen välityksellä.

337 3. Pääsihteeri lähettää kutsun Yhdistyneille Kansakunnille yleissopimuksen 39 artiklan määräysten mukaisesti ja kaikille yleissopimuksen 32 artiklassa mainituille alueellisille teleliikennejärjestöille niiden pyytäessä.

338 4. Kutsuva hallitus voi, yhteisymmärryksessä hallintoneuvoston kanssa tai tämän esityksestä, pyytää Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjä ja Kansainvälistä atomienergiajärjestöä lähettämään tarkkailijoita osallistumaan konferensseihin neuvonantajan ominaisuudessa vastavuoroisuuden periaatteen mukaan.

339 5. (1) Jäsenten vastausten on saavuttava kutsuvalle hallitukselle vähintään kuukautta ennen konferenssin alkamispäivää, ja niissä olisi oltava, mikäli mahdollista, täydelliset tiedot valtuuskunnan kokoonpanosta.

340 (2) Nämä vastaukset voidaan lähettää suoraan sille hallitukselle, joka toimii koollekutsujana, tai pääsihteerin tai jonkin muun hallituksen välityksellä.

341 6. Kaikki liiton pysyvät elimet ovat edustettuina konferenssissa neuvoa-antavassa ominaisuudessa.

342 7. Täysivaltaisten edustajien konferensseihin saavat osallistua:

343 a) liitteessä 2 määritellyt valtuuskunnat;

344 b) Yhdistyneiden Kansakuntien tarkkailijat;

345 c) kohdan 337 mukaiset alueellisten teleliikennejärjestöjen tarkkailijat;

346 d) kohdan 338 mukaiset erityisjärjestöjen ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkkailijat.

61 artikla
Kutsuminen ja osanotto-oikeus hallinnollisiin konferensseihin jonkin hallituksen toimiessa koollekutsujana

347 1. (1) Edellä olevien 334-340 kohtien määräyksiä sovelletaan hallinnollisiin konferensseihin.

348 (2) Liiton jäsenet voivat ilmoittaa saamastaan kutsusta tunnustamilleen yksityisyrityksille.

349 2. (1) Kutsuva hallitus voi lähettää yhteisymmärryksessä hallintoneuvoston kanssa tai tämän esityksestä ilmoituksen kansainvälisille järjestöille, jotka ovat kiinnostuneita tarkkailijoiden lähettämisestä osallistumaan neuvoa-antavassa ominaisuudessa konferenssin työhön.

350 (2) Kiinnostuneiden kansainvälisten järjestöjen tulee lähettää kutsuvalle hallitukselle anomukset, että ne saisivat osallistua konferensseihin, kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen päiväyksestä lukien.

351 (3) Kutsuva hallitus kokoaa anomukset, ja konferenssi itse päättää, saako, kysymyksessä oleva järjestö osallistua konferenssiin.

352 3. Hallinnollisiin konferensseihin saavat osallistua:

353 a) liitteessä 2 määritellyt valtuuskunnat;

354 b) Yhdistyneiden Kansakuntien tarkkailijat;

355 c) yleissopimuksen 32 artiklassa mainitut alueellisten teleliikennejärjestöjen tarkkailijat;

356 d) kohdan 338 mukaiset erityisjärjestöjen ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön tarkkailijat;

357 e) kansainvälisten järjestöjen tarkkailijat, jotka saavat osallistua konferensseihin 349-351 kohdan määräysten mukaisesti;

358 f) tunnustettujen yksityisyritysten edustajat, jotka on asianmukaisesti valtuuttanut se jäsenmaa, jolle nämä yritykset kuuluvat;

359 g) liiton pysyvät elimet neuvoa-antavassa ominaisuudessa, silloin kun konferenssi keskustelee niiden toimivaltaan kuuluvista asioista. Konferenssi voi tarvittaessa kutsua konferenssiin elimen, joka ei ole oma-aloitteisesti läsnä.

360 h) niiden liiton jäsenten lähettämät tarkkailijat osallistumaan ilman äänestysoikeutta sellaisen alueen alueelliseen hallinnolliseen konferenssiin, johon ne eivät alueellisesti kuuluisi.

62 artikla
Menettelytapa yleismaailmallisten hallinnollisten konferenssien koolle kutsumiseksi liiton jäsenten pyynnöstä tai hallintoneuvoston ehdotuksesta

361 1. Liiton jäsenen, joka haluaa yleismaailmallisen hallinnollisen konferenssin koolle kutsumista, on tiedotettava siitä pääsihteerille ilmoittaen konferenssia varten ehdotetun esityslistan, paikan ja ajan.

362 2. Saatuaan vähintään neljäsosalta jäsenistä tällaisen pyynnön pääsihteeri lähettää siitä tiedon teleliikenneteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikille jäsenille pyytäen jäseniä ilmoittamaan hänelle kuuden viikon kuluessa, hyväksyvätkö ne tehdyn ehdotuksen vai eivät.

363 3. Jos 229 kohdan mukaisesti määrätty jäsenten enemmistö hyväksyy ehdotuksen kokonaisuudessaan toisin sanoen ehdotetun kokouksen esityslistan, ajan ja paikan, pääsihteeri ilmoittaa siitä liiton kaikille jäsenille teleliikenneteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

364 4. (1) Jos hyväksytyn ehdotuksen tarkoituksena on, että konferenssi kokoontuu muualle kuin liiton sijaintipaikkaan, pääsihteerin tulee tiedustella asianomaisen maan hallitukselta, suostuuko se toimimaan kutsuvana hallituksena.

365 (2) Jos vastaus on myönteinen, pääsihteeri ryhtyy kyseisen hallituksen suostumuksella tarpeellisiin toimenpiteisiin konferenssin koolle kutsumiseksi.

366 (3) Jos vastaus on kielteinen, pääsihteerin tulee kehottaa jäseniä, jotka ovat pyytäneet konferenssin koolle kutsumista, tekemään muita ehdotuksia kokouksen paikasta.

367 5. Kun hyväksytty ehdotus tarkoittaa konferenssin koolle kutsumista liiton sijaintipaikkaan, sovelletaan 64 artiklan määräyksiä.

368 6. (1) Jos jäsenten 229 kohdan mukaan määritelty enemmistö ei hyväksy ehdotusta sellaisenaan (esityslistaa, paikkaa ja aikaa), pääsihteeri ilmoittaa saapuneista vastauksista liiton jäsenille kehottaen jäseniä esittämään lopullisen mielipiteensä kiistanalaisesta kohdasta tai kohdista kuuden viikon kuluessa vastausten saapumisesta.

369 (2) Nämä kohdat katsotaan hyväksytyiksi, kun jäsenten 229 kohdan mukaisesti määritelty enemmistö on ne hyväksynyt.

370 7. Edellä mainittua menettelytapaa sovelletaan myös silloin, kun hallintoneuvosto on tehnyt ehdotuksen ylimääräisen hallinnollisen konferenssin koolle kutsumisesta.

63 artikla
Menettelytapa alueellisen hallinnollisen konferenssin koolle kutsumiseksi liiton jäsenten pyynnöstä tai hallintoneuvoston ehdotuksesta

371 Alueellisen hallinnollisen konferenssin ollessa kysymyksessä sovelletaan 62 artiklassa mainittua menettelytapaa vain asianomaisen alueen jäseniin. Jos konferenssi on kutsuttava koolle alueen jäsenten aloitteesta, riittää, että neljäsosa tämän alueen kaikista jäsenistä lähettää pääsihteerille yhdenmukaiset pyynnöt.

64 artikla
Määräykset niitä konferensseja varten, joiden koollekutsujana ei ole mikään hallitus

372 Jos jokin konferenssi on pidettävä jonkin hallituksen kutsumatta sitä koolle, sovelletaan 60 ja 61 artiklan määräyksiä. Sovittuaan asiasta Sveitsin valaliiton hallituksen kanssa pääsihteeri ryhtyy tällöin tarpeellisiin toimenpiteisiin konferenssin koolle kutsumiseksi liiton sijaintipaikkaan ja sen pitämiseksi siellä.

65 artikla
Kaikille konferensseille yhteiset määräykset. Konferenssin ajan tai paikan muuttaminen

373 1. Vastaavasti sovelletaan 62 ja 63 artiklan määräyksiä kysymyksen ollessa, liiton jäsenten pyynnöstä tai hallintoneuvoston ehdotuksesta, jonkin konferenssin ajan tai paikan muuttamisesta. Tällaisia muutoksia voidaan kuitenkin tehdä vain, jos 229 kohdan mukaan määrätty asianomaisten jäsenten enemmistö niitä kannattaa.

374 2. Jokaisen jäsenen, joka ehdottaa konferenssin ajan tai paikan muuttamista, on hankittava ehdotukselleen kannatus vaadittavalta määrältä muita jäseniä.

375 3. Pääsihteeri ilmoittaa tarvittaessa 362 kohdassa mainitussa tiedonannossa ajan tai paikan muuttamisesta johtuvista todennäköisistä taloudellisista seurauksista, esimerkiksi kuluista, jotka ovat aiheutuneet konferenssin valmisteluista alkuaan valitussa paikassa.

66 artikla
Konferensseille tehtävien ehdotusten ja raporttien esittämisaika ja -ehdot

376 1. Välittömästi sen jälkeen, kun kutsut on lähetetty, pääsihteeri pyytää jäseniä lähettämään hänelle neljän kuukauden kuluessa konferenssin työskentelyä koskevat ehdotukset.

377 2. Kaikissa ehdotuksissa, joiden hyväksyminen aiheuttaa yleissopimuksen tai ohjesääntöjen tekstin tarkistamisen, on viitattava tarkistusta vaativan tekstin osan reunanumeroon. Ehdotusten perusteet on kussakin tapauksessa ilmoitettava niin lyhyesti kuin suinkin.

378 3. Pääsihteerin tulee ilmoittaa ehdotukset kaikille jäsenille sellaisina kuin ne on vastaanotettu.

379 4. Pääsihteerin tulee koota ja järjestää hallinnoilta, hallintoneuvostolta, kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden täysistunnoilta ja konferenssien valmistelevilta kokouksilta saamansa ehdotukset ja mahdolliset raportit ja ilmoittaa niiden sisältö vähintään neljä kuukautta ennen konferenssin alkua jäsenille. Liiton vaaleilla valituilla virkamiehillä ei ole oikeutta jättää aloitteita.

67 artikla
Konferensseihin osallistuneille valtuuskunnille myönnetyt valtuudet

380 1. Valtuuskunnan, jonka liiton jäsen lähettää konferenssiin, täytyy olla asianmukaisesti valtuutettu 381 387 kohtien mukaisesti.

381 2. (1) Valtuuskuntien valtuutuksen täysivaltaisten edustajain konferensseihin tulee olla valtion päämiehen, pääministerin tai ulkoasiainministerin allekirjoittama asiakirja.

382 (2) Valtuuskuntien valtuutuksen hallinnollisiin konferensseihin tulee olla valtion päämiehen, pääministerin tai ulkoasiainministerin allekirjoittama asiakirja.

383 (3) Valtuuskunnat, joiden on saatava jonkun 381 tai 382 kohdassa mainitun viranomaisen vahvistus ennen lopullisten asiakirjojen allekirjoittamista, voi valtuuttaa väliaikaisesti konferenssin pitomaassa olevan kyseisen maan diplomaattisen edustuston päällikkö. Jos konferenssi pidetään liiton sijaintimaassa, voi asianomaisen maan Yhdistyneitten Kansakuntien Geneven toimiston pysyvän valtuuskunnan päällikkö myös antaa valtuuskunnalle väliaikaisen valtuutuksen.

384 3. Valtakirjat on hyväksyttävä, jos ne ovat 381-383 kohdassa mainitun asianomaisen viranomaisen allekirjoittamia ja täyttävät yhden seuraavista kriteereistä:

385 - ne myöntävät täydet valtuudet;

386 - ne oikeuttavat valtuuskunnan edustamaan hallitustaan rajoituksitta;

387 ne antavat valtuuskunnalle tai sen tietyille jäsenille oikeuden allekirjoittaa lopulliset asiakirjat.

388 4. (1) Valtuuskunnalla, jonka valtakirjojen täysistunto katsoo olevan kunnossa, on oikeus käyttää asianomaisen jäsenmaansa äänioikeutta ja allekirjoittaa lopulliset asiakirjat.

389 (2) Valtuuskunnalla, jonka valtakirjojen täysistunto ei katso olevan kunnossa, ei ole oikeutta käyttää asianomaisen jäsenmaan äänioikeutta eikä allekirjoittaa lopullisia asiakirjoja, ennen kuin asia on saatettu järjestykseen.

390 5. Valtakirjat on talletettava konferenssin sihteeristön huostaan niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. Erityiselle komitealle, kuten on kuvailtu kohdassa 471, on annettava tehtäväksi tarkastaa ne ja antaa lausuntonsa yleiskokoukselle tämän tarkemmin määräämän ajan kuluessa. Riippuen yleiskokouksen asiaa koskevasta päätöksestä liiton jäsenmaan valtuuskunnalla on oikeus osallistua konferenssiin ja käyttää asianomaisen jäsenen äänioikeutta.

391 6. Yleensä jäsenmaiden on pyrittävä lähettämään omat valtuuskuntansa liiton konferensseihin. Jos liiton jäsen ei kuitenkaan poikkeuksellisista syistä voi lähettää omaa valtuuskuntaansa, se voi antaa jonkin toisen jäsenmaan valtuuskunnalle valtuudet äänestää ja allekirjoittaa sen nimissä. Tällaiset valtuudet on annettava jonkin edellä 381 tai 382 kohdassa mainitun viranomaisen allekirjoittamalla asiakirjalla.

392 7. Äänioikeuden omaava valtuuskunta voi valtuuttaa toisen äänioikeuden omaavan valtuuskunnan käyttämään puolestaan äänioikeutta yhdessä tai useammassa istunnossa, jossa se ei voi olla läsnä. Tällaisessa tapauksessa sen on hyvissä ajoin ilmoitettava asiasta kirjallisesti konferenssin puheenjohtajalle.

393 8. Valtuuskunta voi käyttää enintään yhden valtakirjaäänen.

394 9. Sähkeenä lähetettyjä valtakirjoja ja valtuuksia ei hyväksytä. Sähkeitse lähetetyt vastaukset konferenssin puheenjohtajan tai sihteeristön valtakirjojen selvennystä koskeviin pyyntöihin hyväksytään.

X LUKU

Kansainvälisiä neuvoa-antavia komiteoita koskevat yleiset määräykset

68 artikla
Osallistu mIten edellytykset

395 1. Kohdassa 87 ja 88 mainitut kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden jäsenet voivat osallistua kaikkiin asianomaisen neuvoa-antavan komitean toimintoihin.

396 2. (1) Jokainen tunnustetun yksityisyrityksen tekemä anomus, joka koskee osallistumista neuvoa-antavan komitean työhön, on oltava sen tunnustaneen jäsenen hyväksymä. Tämän jäsenen tulisi toimittaa anomus pääsihteerille, joka tiedottaa siitä kaikille jäsenille ja kyseisen neuvoa-antavan komitean johtajalle. Neuvoa-antavan komitean johtajan tulee saattaa tunnustetun yksityisyrityksen tietoon ne toimet, joihin on ryhdytty sen pyynnöstä.

397 (2) Tunnustettu yksityisyritys ei saa toimia sen jäsenen puolesta, joka sen on tunnustanut, ellei tämä jäsen ilmoita asianomaiselle neuvoaantavalle komitealle kussakin erityistapauksessa, että se on oikeutettu näin menettelemään.

398 3. (1) Kansainväliset järjestöt ja 32 artiklassa mainitut alueelliset teleliikennejärjestöt, jotka toimivat samalla alalla kuin Kansainvälinen teleliikenneliitto ja yhdenmukaistavat työnsä tämän töiden kanssa, saavat osallistua neuvoa-antavien komiteoiden töihin, neuvoa-antavassa asemassa.

399 (2) Kansainvälisen järjestön tai 32 artiklassa mainitun alueellisen teleliikennejärjestön tekemä ensimmäinen anomus, joka koskee osallistumista neuvoa-antavan komitean työhön, osoitetaan pääsihteerille, joka saattaa sen teleliikenneteitse tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kaikkien jäsenten tietoon ja kehottaa jäseniä määrittelemään, tulisiko anomus hyväksyä; anomus hyväksytään, jos enemmistö yhden kuukauden kuluessa annetuista jäsenten vastauksista on myönteinen. Pääsihteeri saattaa tämän tiedustelun tuloksen kaikkien jäsenten ja neuvoa-antavan komitean jäsenten tietoon.

400 4. (1) Tieteelliset tai teolliset järjestöt, jotka tutkivat teleliikennekysymyksiä tai jotka suunnittelevat taikka valmistavat teleliikenteen käyttöön tarkoitettuja laitteita, saavat osallistua neuvoa-antavassa asemassa neuvoa-antavien komiteoiden tutkimusvaliokuntien kokouksiin edellyttäen, että asianomaisten maiden hallinnot siihen suostuvat.

401 (2) Jokainen tieteellisen tai teollisuusjärjestön tekemä anomus, joka koskee osallistumista jonkin neuvoa-antavan komitean tutkimusvaliokunnan kokouksiin, tulee olla asianomaIsen maan hallinnon hyväksymä. Tämän hallinnon tulee toimittaa anomus pääsihteerille, joka tiedottaa siitä kaikille jäsenille ja kyseisen neuvoa-antavan komitean johtajalle. Neuvoa-antavan komitean johtajan tulee ilmoittaa tieteelliselle tai teollisuusjärjestölle ne toimet, joihin on ryhdytty sen pyynnöstä.

402 5. Jokaisella tunnustetulla yksityisyrityksellä, kansainvälisellä järjestöllä, alueellisella teleliikennejärjestöllä tai tieteellisellä tai teollisuusjärjestöllä, jonka sallitaan osallistua kansainvälisen neuvoa-antavan komitean työskentelyyn, on oikeus irtisanoa tällainen osallistuminen pääsihteerille tehdyllä ilmoituksella. Tällainen irtisanominen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua siitä päivästä, jolloin pääsihteeri vastaanotti ilmoituksen.

69 artikla
Yleiskokouksen tehtävät

403 Yleiskokouksen tulee:

404 a) tarkastaa tutkimusvaliokuntien toimintakertomukset ja hyväksyä, muuttaa tai hylätä näiden selontekojen sisältämät suoritushuomautukset;

405 b) tarkastaa pitäisikö olemassaolevien kysymysten tutkimista jatkaa, vai ei, ja valmistaa luettelo uusista tutkittavista kysymyksistä 326 kohdan mukaisesti. Uusien kysymysten tutkimisessa tulee muistaa, että niiden tarkastaminen tulisi saattaa periaatteessa loppuun aikana, joka on kahden yleiskokouksen välinen aika kaksinkertaisena;

406 c) hyväksyä 405 kohdan toimenpiteistä johtuva työohjelma sekä määrätä tutkittavien kysymysten järjestys niiden tärkeyden, etuoikeuden ja kiireellisyyden mukaan pitäen mielessä tarpeen pitää liiton resursseihin kohdistuvat paineet mahdollisimman pieninä;

407 d) päättää 406 kohdassa kysymyksessä olevan hyväksytyn työohjelman valossa pitäisikö olemassa olevat tutkimusvaliokunnat säilyttää tai hajoittaa, vai ei, ja pitäisikö muodostaa uusia tutkimusvaliokuntia, vai ei;

408 e) jakaa tutkimusvaliokunnille tutkittavat kysymykset;

409 f) tarkastaa ja hyväksyä puheenjohtajan selonteko komitean toiminnasta yleiskokouksen edellisestä istunnosta lähtien;

410 g) hyväksyä tarvittaessa hallintoneuvostolle alistettava arvio, jonka johtaja esittää 439 kohdan määräysten mukaisesti, komitean taloudellisista tarpeista seuraavaan yleiskokoukseen saakka;

411 h) päätöslauselmia ja ratkaisuja tehdessään yleiskokouksen tulisi ottaa huomioon ennakoitavissa olevat taloudelliset seuraamukset ja pyrkiä välttämään päätöslauselmia ja ratkaisuja, jotka saattaisivat lisätä menoja kohtuuttomasti täysivaltaisten edustajien konferenssiin myöntämien määrärahojen ylärajoihin nähden.

412 i) tutkia yleismaailmallisen suunnittelukomitean raportit ja kaikki muut 11 artiklan ja tämän luvun määräysten mukaan tarpeellisiksi katsotut kysymykset.

70 artikla
Yleiskokouksen istunnot

413 1. Yleiskokous kokoontuu säännönmukaisesti edellisen yleiskokouksen määräämänä ajankohtana ja sen määräämässä paikassa.

414 2. Yleiskokouksen kokoontumisaika ja -paikka tai jompikumpi voidaan muuttaa niiden liiton jäsenten enemmistön suostumuksella, jotka vastaavat pääsihteerin tiedustellessa niiden mielipidettä.

415 3. Jokaisessa tällaisessa kokouksessa toimii yleiskokouksen puheenjohtajana sen maan valtuuskunnan johtaja, jossa kokous pidetään tai, jos tämä kokous pidetään liiton sijaintipaikassa, itse yleiskokouksen valitsema henkilö; puheenjohtajaa avustavat yleiskokouksen valitsemat varapuheenjohtajat.

416 4. Pääsihteeri huolehtii tarpeellisten hallinnollisten ja taloudellisten järjestelyjen suorittamisesta yleiskokouksen ja tutkimusvaliokuntien kokousten osalta yhteistyössä asianomaisen kansainvälisen neuvoa-antavan komitean johtajan kanssa.

71 artikla
Yleiskokousten istunnoissa käytettävät kielet ja äänestystapa

417 1. (1) Yleiskokousten istunnoissa käytetään tämän yleissopimuksen 16 ja 78 artiklassa määrättyjä kieliä.

418 (2) Tutkimusvaliokuntien valmistamat asiakirjat, yleiskokousten asiakirjat ja pöytäkirjat sekä kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokousten jälkeen julkaisemat asiakirjat laaditaan liiton kolmella työskentelykielellä.

419 2. Äänioikeus neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokousten istunnoissa on kohdassa 10 mainituilla jäsenillä. Milloin jäsentä ei edusta hallinto, on sen tunnustettujen yksityisyritysten edustajilla, niiden lukumäärään katsomatta, yhteisesti oikeus yhteen ääneen 397 kohdan määräysten mukaisesti.

420 3. Yleissopimuksen 391-394 kohtien määräyksiä, jotka koskevat vallansiirtoja, sovelletaan yleiskokouksiin.

72 artikla
Tutkimusvaliokunnat

421 1. Yleiskokous asettaa ja pitää yllä tarvittaessa tutkimusvaliokuntia käsittelemään tutkittaviksi määräämiään kysymyksiä. Hallinnot, tunnustetut yksityisyritykset, 398 ja 399 kohdan määräysten mukaan hyväksytyt kansainväliset järjestöt ja alueelliset teleliikennejärjestöt, jotka haluavat osallistua tutkimusvaliokuntien työhön, ilmoittautuvat yleiskokouksen istunnossa tai myöhemmin asianomaisen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajalle.

422 2. Edellä olevan 400 ja 401 kohdan määräykset huomioon ottaen voidaan sitä paitsi hyväksyä tieteellisten tai teollisten järjestöjen asiantuntijoiden osallistuminen, neuvoa-antavina, minkä hyvänsä tutkimusvaliokunnan jokaiseen istuntoon.

423 3. Yleiskokous nimeää normaalisti kunkin tutkimusvaliokunnan puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Jos jonkun tutkimusvaliokunnan työmäärä sitä vaatii, yleiskokous nimeää sellaisia uusia varapuheenjohtajia kuin se katsoo tarpeellisiksi tähän tutkimusvaliokuntaan tai näihin tutkimusvaliokuntiin. Puheenjohtajia ja varapuheenjohtajia nimettäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota pätevyysvaatimuksiin, tasapuoliseen maantieteelliseen jakaantumiseen ja tarpeeseen edistää tehokkaammin kehitysmaiden osallistumista toimintaan. Jos puheenjohtaja yleiskokouksen kahden istunnon välisenä aikana on estynyt hoitamasta tehtäviään ja on nimitetty vain yksi varapuheenjohtaja, tällöin tämä varapuheenjohtaja tulee hänen tilalleen. Mikäli yleiskokous on nimittänyt tutkimusvaliokuntaan useamman kuin yhden varapuheenjohtajan, tutkimusvaliokunnan tulee seuraavassa kokouksessaan valita uusi puheenjohtaja näiden varapuheenjohtajien joukosta ja tarvittaessa uusi varapuheenjohtaja tutkimusvaliokunnan jäsenten joukosta. Tutkimusvaliokunta valitsee myös uuden varapuheenjohtajan, jos joku varapuheenjohtajista on estynyt hoitamasta tehtäviään edellä mainittuna aikana.

73 artikla
Tutkimusvaliokuntien asiain käsittely

424 1. Tutkimusvaliokuntien tutkittavana olevat kysymykset hoidetaan, mikäli mahdollista, kirjeenvaihdolla.

425 2. (1) Yleiskokous voi kuitenkin antaa määräyksiä tutkimusvaliokuntien kokouksista, jotka voivat osoittautua tarpeellisiksi laajojen kysymysryhmien käsittelemiseksi.

426 (2) Yleisenä sääntönä on, että tutkimusvaliokuntien ei tule pitää enempää kuin kaksi kokousta yleiskokouksen istuntojen välillä, mukaan luettuna viimeiset ennen tätä yleiskokousta pidetyt kokoukset.

427 (3) Sitä paitsi, vaikka yleiskokous ei ole määrännyt jonkin tutkimusvaliokunnan kokousta, tämän valiokunnan puheenjohtaja voi, katsoessaan yleiskokouksen jälkeen valiokuntansa yhden tai useamman kokouksen välttämättömäksi keskustelemaan kysymyksistä, joita ei voitaisi selvittää kirjeenvaihdolla, hallintonsa suostumuksella ja neuvoteltuaan asianomaisen johtajan ja valtuuskuntansa jäsenten kanssa, ehdottaa kokouksen pitämistä sopivassa paikassa ottaen huomioon, että on välttämätöntä pitää kulut niin pieninä kuin suinkin.

428 3. Neuvoa-antavan komitean yleiskokous voi tarvittaessa asettaa yhteistyöryhmiä tutkimaan kysymyksiä, jotka vaativat asiantuntijoiden osallistumista useasta tutkimusvaliokunnasta.

429 4. Neuvoa-antavan komitean johtaja laatii neuvoteltuaan pääsihteerin kanssa ja yhteisymmärryksessä asianomaisten tutkimusvaliokuntien puheenjohtajien kanssa yleissuunnitelman asiaankuuluvien työryhmien kokouksista, joiden tulee kokoontua samaan aikaan ja samaan paikkaan.

430 5. Johtaja lähettää tutkimusvaliokuntien lopulliset selonteot osallistuville hallinnoille, neuvoa-antavan komitean tunnustetuille yksityisyrityksille ja tarvittaessa osallistuneille kansainvälisille järjestöille ja alueellisille teleliikennejärjestöille. Nämä selonteot on lähetettävä niin pian kuin mahdollista ja joka tapauksessa niin ajoissa, että ne ehtivät perille vähintään kuukautta ennen seuraavan yleiskokouksen kokoontumista. Tästä järjestelystä voidaan poiketa ainoastaan silloin, kun tutkimusvaliokuntien kokoukset pidetään juuri ennen yleiskokousta. Kysymyksiä, joista ei ole tällä tavoin lähetetty selontekoa, ei voida ottaa yleiskokouksen päiväjärjestykseen.

74 artikla
Johtajan tehtävät. Erikoissihteeristö

431 1. (1) Neuvoa-antavan komitean johtaja yhdenmukaistaa yleiskokouksen ja tutkimusvaliokuntien työt; hän on vastuussa neuvoa-antavan komitean töiden järjestämisestä.

432 (2) Johtajan tulee huolehtia komitean asiakirjoista ja järjestää niiden julkaiseminen liiton työskentelykielillä yhdessä pääsihteerin kanssa.

433 (3) Johtajaa avustaa erikoishenkilökunnasta muodostettu sihteeristö, joka työskentelee hänen johdollaan ja auttaa häntä komitean töiden järjestämisessä.

434 (4) Neuvoa-antavan komitean erikoissihteeristöjen, laboratorioiden ja teknisten laitteiden henkilökunta kuuluu pääsihteerin hallinnolliseen valvontaan 282 kohdan määräysten mukaisesti.

435 2. Johtaja valitsee sihteeristön teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan täysivaltaisten edustajien konferenssin tai hallintoneuvoston vahvistaman talousarvion puitteissa. Pääsihteeri nimittää teknisen ja hallinnollisen henkilökunnan yhteisymmärryksessä johtajan kanssa. Pääsihteerin asiana on lopullisesti päättää nimittämisestä tai erottamisesta.

436 3. Johtaja osallistuu asemansa perusteella yleisökokouksen ja tutkimusvaliokuntien neuvotteluihin neuvoa-antavassa ominaisuudessa. Hän suorittaa 416 kohdan määräysten mukaisesti kaikki yleiskokouksen ja tutkimusvaliokuntien kokouksia varten tarpeelliset valmistelut.

437 4. Johtaja esittää yleiskokoukselle selonteon neuvoa-antavan komitean toiminnasta edellisen yleiskokouksen jälkeen. Sen jälkeen kun tämä selonteko on hyväksytty, se lähetetään pääsihteerille toimitettavaksi hallintoneuvostolle.

438 5. Johtajan on toimitettava hallintoneuvoston vuosikokoukselle komitean edellisen vuoden toimintakertomus hallintoneuvoston ja liiton jäsenten tiedoksi.

439 6. Johtajan on alistettava, neuvoteltuaan pääsihteerin kanssa, yleiskokouksen hyväksyttäväksi selonteko neuvoa-antavan komitean taloudellisista tarpeista seuraavaan yleiskokoukseen saakka; sen jälkeen kun yleiskokous on hyväksynyt tämän selonteon, se on lähetettävä pääsihteerille hallintoneuvostolle toimittamista varten.

440 7. Johtaja laatii yleiskokouksen hyväksymään, komitean taloudellisia tarpeita koskevaan selontekoon perustuvan arvion komitean kuluista seuraavaksi vuodeksi; pääsihteeri liittää tämän arvion liiton vuotuiseen talousarvioon.

441 8. Johtaja osallistuu tarvittaessa liiton teknisen yhteistyön ja avun toimintoihin yleissopimuksen edellyttämällä tavalla.

75 artikla
Hallinnokisille konferensseille tehtävät esitykset

442 1. Kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokoukset ovat oikeutettuja alistamaan hallinnollisille konferensseille esityksiä, jotka johtuvat suoraan niiden suosituksista tai niiden tutkimusten alaisina olevien kysymysten loppulauselmista.

443 2. Neuvoa-antavien komiteoiden täysistunnot voivat myös tehdä esityksiä hallinnollisten ohjesääntöjen muuttamiseksi.

444 3. Tällaiset esitykset on toimitettava pääsihteerille hyvissä ajoin niiden kokoamiseksi, järjestämiseksi ja niiden edelleen ilmoittamiseksi, kuten 379 kohdassa on määrätty.

76 artikla
Neuvoa-antavien komiteain keskinäiset suhteet sekä suhteet toisiin kansainvälisiin järjestöihin

445 1. (1) Neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokoukset voivat muodostaa yhteisiä tutkimusvaliokuntia suorittamaan tutkimuksia ja antamaan suosituksia yhteisistä kysymyksistä.

446 (2) Neuvoa-antavien komiteoiden johtajat voivat yhteistyössä valiokuntien puheenjohtajien kanssa järjestää yhteisiä molempien neuvoa-antavien komiteoiden tutkimusvaliokuntien kokouksia tutkimaan ja valmistamaan suositusehdotuksia niille yhteisistä kysymyksistä. Nämä suositusehdotukset alistetaan jokaisen asianomaisen neuvoa-antavan komitean yleiskokouksen seuraavalle istunnolle.

447 2. Kun jokin neuvoa-antava komitea kutsutaan osallistumaan toisen neuvoa-antavan komitean tai toisen kansainvälisen järjestön kokoukseen, kutsun saaneen neuvoa-antavan komitean yleiskokous tai johtaja on neuvottelijan ominaisuudessa oikeutettu ryhtymään järjestelyihin tarvittavan edustuksen aikaansaamiseksi ottaen huomioon 329 kohdan määräykset.

448 3. Pääsihteeri, varapääsihteeri, kansainvälisen taajuuksien luetteloimiskomitean puheenjohtaja ja toisen neuvoa-antavan komitean johtaja tai heidän edustajansa saavat ottaa osaa ilman äänioikeutta neuvoa-antavan komitean kokouksiin. Tarvittaessa neuvoa-antava komitea voi kutsua ilman äänioikeutta osallistumaan kokouksiinsa liiton jokaisen sellaisen pysyvän elimen edustajia, joka ei ole katsonut tarpeelliseksi olla edustettuna.

XI LUKU

Konferenssien ja muiden kokousten työjärjestys

77 artikla
Konferenssien ja muiden kokousten työjärjestys

1. Istumajärjestys

449 Konferenssin istunnoissa valtuuskuntien paikat järjestetään aakkosjärjestykseen edustettujen maiden ranskankielisten nimien mukaan.

2. Konferenssin avaaminen

450 1. (1) Ennen konferenssin avausistuntoa pidetään valtuuskuntien johtajien kokous, jonka kestäessä valmistellaan ensimmäisen yleiskokouksen esityslista ja tehdään konferenssin ja sen komiteoiden organisaatiota, puheenjohtajuuksia sekä varapuheenjohtajuuksia koskevia esityksiä ottaen huomioon virkojen kierron, maantieteellisen jakaantumisen ja hakijoilta edellytettävän kyvykkyyden periaatteet sekä kohdan 454 määräykset.

451 (2) Valtuuskuntien johtajien kokouksen puheenjohtaja nimetään 452 ja 453 kohtien määräysten mukaisesti.

452 2. (1) Konferenssin avaa kutsuvan hallituksen nimeämä henkilö.

453 (2) Kutsuvan hallituksen puuttuessa sen avaa iältään vanhin valtuuskunnan johtaja.

454 3. (1) Ensimmäisessä yleiskokouksessa valitaan konferenssin puheenjohtaja, joka on yleensä kutsuvan hallituksen nimeämä henkilö.

455 (2) Kutsuvan hallituksen puuttuessa puheenjohtaja valitaan valtuuskuntien johtajien 450 kohdassa mainitussa kokouksessa tekemän ehdotuksen perusteella.

456 4. Ensimmäisessä yleiskokouksessa suoritetaan myös:

457 a) konferenssin varapuheenjohtajien vaali;

458 b) konferenssin valiokuntien muodostaminen sekä näiden puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien vaali;

459 c) konferenssin sihteeristön muodostaminen; tämä muodostetaan liiton pääsihteeristön henkilökunnasta ja tarvittaessa kutsuvan hallituksen hallinnon henkilökunnasta.

3. Konferenssin puheenjohtajan valtuudet

460 1. Kaikkien muiden oikeuksien lisäksi, jotka tämän työjärjestyksen mukaan hänelle kuuluvat, puheenjohtaja avaa ja lopettaa yleiskokouksien istunnot, johtaa keskusteluja, valvoo, että työjärjestystä noudatetaan, jakaa puheenvuorot, esittää kysymykset äänestettäviksi ja julistaa hyväksytyt päätökset.

461 2. Hänen tehtävänään on konferenssin töiden yleisjohto, ja hän huolehtii järjestyksen säilymisestä yleiskokouksissa. Hän määrää järjestystä koskevista esityksistä ja kohdista, ja erittäinkin hänellä on valta ehdottaa tiettyä kysymystä koskevan keskustelun lykkäämistä tai päättämistä, istunnon keskeyttämistä tai siirtämistä. Hän voi myös päättää yleiskokouksen kutsumisesta koolle tai lykkäämisestä havaitessaan sen tarpeelliseksi.

462 3. Puheenjohtajan velvollisuus on suojella jokaisen valtuuskunnan oikeutta ilmaista mielipiteensä vapaasti ja täydellisesti keskusteltavana olevasta asiasta.

463 4. Hän valvoo, että keskustelu rajoittuu keskusteltavana olevaan asiaan, ja hän voi keskeyttää jokaisen puhujan, joka poikkeaa siitä sekä pyytää tämän rajoittamaan huomautuksensa tähän kysymykseen.

4. Valiokuntien asettaminen

464 1. Yleiskokous voi asettaa valiokuntia tutkimaan konferenssin käsittelyyn annettuja kysymyksiä. Nämä valiokunnat voivat vuorostaan asettaa alivaliokuntia. Valiokunnat ja alivaliokunnat voivat muodostaa työryhmiä.

465 2. Alivaliokuntia ja työryhmiä on muodostettava kuitenkin ainoastaan ehdottoman tarpeen niin vaatiessa.

466 3. Kohtien 464 ja 465 määräysten mukaisesti perustetaan seuraavat valiokunnat:

467 4.1 Valmisteleva valiokunta

468 a) Tämä valiokunta koostuu normaalisti konferenssin tai kokouksen puheenjohtajasta, joka on samalla valmistelevan valiokunnan puheenjohtaja, konferenssin varapuheenjohtajista sekä valiokuntien puheen- ja varapuheenjohtajista.

469 b) valmisteleva valiokunta koordinoi kaikki työskentelyn sujuvuuteen liittyvät asiat ja suunnittelee kokousten järjestyksen ja lukumäärän pyrkien välttämään päällekkäisyyksiä pitäen mielessä joidenkin valtuuskuntien jäsenten rajoitetun lukumäärän.

470 4.2 Valtakirjavaliokunta

471 Tämä valiokunta tarkastaa valtuuskuntien valtakirjat konferensseihin ja ilmoittaa tuloksistaan yleiskokoukselle jälkimmäisen määrittelemän ajan kuluessa.

472 4.3 Toimitusvaliokunta

473 a) Erilaisten valiokuntien valmistelemat tekstit, jotka näiden valiokuntien tulee laatia mahdollisimman lopulliseen muotoon, ottaen huomioon esitetyt mielipiteet, annetaan tarkastettavaksi toimitusvaliokunnalle, jonka tehtävänä on sisältöä muuttamatta parannella niiden muotoa sekä tarvittaessa yhdistää ne niihin entisen tekstin osiin, joita ei ole muutettu.

474 b) Toimitusvaliokunta esittää tekstit yleiskokoukselle, joka hyväksyy ne tai lähettää ne takaisin asianomaiselle valiokunnalle uudelleen tarkastettaviksi.

475 4.4 Talousarvion tarkastusvaliokunta

476 a) Jokaisen konferenssin tai kokouksen alussa on yleiskokouksen asetettava talousarvion tarkastusvaliokunta, jonka tehtävänä on määrätä järjestelyistä, ja edustajien käytettävissä olevista etuisuuksista sekä tarkastaa ja hyväksyä tilit konferenssin tai kokouksen kuluista koko sen kestoajalta. Paitsi halukkaita valtuuskuntien jäseniä tähän valiokuntaan tulee kuulua pääsihteerin edustaja sekä, milloin jokin hallitus on kutsunut konferenssin koolle, kyseisen hallituksen edustaja.

477 b) Ennen kuin hallintoneuvoston konferenssia tai kokousta varten hyväksymä määräraha on loppuun käytetty, talousarvion tarkastusvaliokunnan on yhteistyössä konferenssin tai kokouksen sihteeristön kanssa esitettävä yleiskokoukselle väliaikainen lausunto kuluista. Yleiskokouksen on otettava huomioon tämä lausunto harkitessaan, edellyttävätkö saavutetut tulokset konferenssin tai kokouksen jatkamista sen päivämäärän jälkeen kun hyväksytty määräraha on käytetty.

478 c) Jokaisen konferenssin tai kokouksen päättyessä on talousarvion tarkastusvaliokunnan esitettävä yleiskokoukselle selostus, josta ilmenevät konferenssin tai kokouksen arvioidut kokonaiskulut niin tarkkaan kuin mahdollista, kuten myös arvio kustannuksista, joita tällaisen konferenssin tai kokouksen tekemien päätösten toteuttaminen mahdollisesti aiheuttaa.

479 d) Sen jälkeen, kun yleiskokous on tarkastanut ja hyväksynyt tämän selostuksen, se ja yleiskokouksen sen johdosta tekemät huomautukset on lähetettävä pääsihteerille alistettavaksi hallintoneuvoston seuraavalle vuosikokoukselle.

5. Valiokuntien kokoonpano

480 5.1 Täysivaltaisten edustajien konferenssi

481 Valiokunnat muodostetaan niiden jäsenten valtuutetuista sekä 344, 345 ja 346 mainituista tarkkailijoista, jotka ovat sitä pyytäneet tai jotka yleiskokous on valinnut.

482 5.2 Hallinnolliset konferenssit

483 Valiokunnat muodostetaan niiden jäsenten valtuutetuista sekä 354-358 kohdassa mainituista tarkkailijoista ja edustajista, jotka ovat sitä pyytäneet tai jotka yleiskokous on nimennyt.

484 6. Alivaliokuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat

485 Kunkin valiokunnan puheenjohtaja ehdottaa valiokunnalleen valiokunnan asettamiin alivaliokuntiin valittavat puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat.

7. Kokouskutsut

486 Yleiskokouksista ja valiokuntien, alivaliokuntien ja työryhmien kokouksista ilmoitetaan hyvissä ajoin konferenssin kokoontumispaikassa.

8. Ennen konferenssien avaamista tehdyt esitykset

487 Yleiskokous jakaa ennen konferenssin avaamista käsittelyyn annetut esitykset asianomaisille valiokunnille, jotka on asetettu tämän ohjesäännön 4 alakohdan määräysten mukaan. Yleiskokouksella on kuitenkin oikeus käsitellä mikä esitys hyvänsä.

9. Konferenssien aikana tehdyt esitykset ja muutosehdotukset

488 1. Konferenssin avaamisen jälkeen tehdyt esitykset ja muutosehdotukset on annettava konferenssin puheenjohtajalle tai asianomaisen valiokunnan puheenjohtajalle, tapauksen mukaan. Ne voidaan myös antaa konferenssin sihteeristölle konferenssiasiakirjoina julkaistaviksi ja jaettaviksi.

489 2. Mitään kirjallista esitystä tai muutosehdotusta ei voida tehdä, ellei asianomaisen valtuuskunnan johtaja tai hänen sijaisensa ole sitä allekirjoittanut.

490 3. Konferenssin tai valiokunnan, alivaliokunnan tai työryhmän puheenjohtaja voi milloin tahansa tehdä esityksiä, jotka saattavat edistää keskustelujen joutumista.

491 4. Jokaisen esityksen tai muutosehdotuksen tulee sisältää sanamuodoltaan tarkkana ja täsmällisenä tutkittava teksti.

492 5. (1) Konferenssin puheenjohtaja tai asianomaisen valiokunnan, alivaliokunnan tai työryhmän puheenjohtaja päättää kussakin tapauksessa, onko jokin esitys tai muutosehdotus, joka on tehty kokouksen aikana, annettava suullisesti vai tehtävä kirjallisesti ja julkaistava ja jaettava 488 kohdan mukaisesti.

493 (2) Yleensä kaikkien tärkeiden yleiskokouksen istunnossa äänestykseen asetettavien esitysten tekstit on jaettava konferenssin työskentelykielillä laadittuina tarpeeksi aikaisin, jotta niihin voitaisiin perehtyä ennen keskustelua.

494 (3) Lisäksi konferenssin puheenjohtajan on saadessaan 488 kohdassa mainitut esitykset ja muutosehdotukset annettava ne edelleen asian-omaisille valiokunnille tai yleiskokoukselle, tapauksen mukaan.

495 6. Jokainen asianmukaisesti valtuutettu henkilö voi lukea tai pyytää luettavaksi täysistunnossa jokaisen esityksen tai muutosehdotuksen, jonka hän konferenssin aikana on tehnyt, ja hänen on sallittava esittää siitä perustelunsa.

10. Edellytykset, joilla esityksestä tai muutosehdotuksesta voidaan keskustella ja äänestää

496 1. Mistään ennen konferenssin alkamista tehdystä tai jonkin valtuuskunnan konferenssin aikana tekemästä esityksestä tai muutosehdotuksesta ei voida keskustella, ellei sitä kannata vähintään yksi valtuuskunta edellä mainitun valtuuskunnan lisäksi ryhdyttäessä käsittelemään sitä.

497 2. Jokaisesta asianmukaisesti kannatetusta esityksestä tai muutosehdotuksesta on keskustelun jälkeen toimitettava äänestys.

11.Käsittelemättä jääneet tai lykätyt esitykset tai muutokset

498 Kun jokin esitys tai muutosehdotus on jäänyt käsittelemättä tai sen tutkiminen on lykätty, on sen valtuuskunnan, joka sen on esittänyt, huolehdittava sen ottamisesta käsiteltäväksi myöhemmin.

12. Yleiskokouksen keskustelusäännöt

499 12.1 Päätösvaltaisuus

500 Jotta yleiskokouksessa toimitettu äänestys olisi pätevä, on istunnossa oltava saapuvilla tai edustettuina enemmän kuin puolet konferenssiin valtuutetuista äänivaltaisista valtuuskunnista.

501 12.2 Keskustelujärjestys

502 (1) Henkilöiden, jotka haluavat puheenvuoroa, tulee pyytää sitä puheenjohtajalta. Yleisenä sääntönä on, että heidän tulee aloittaa esityksensä ilmoittamalla, missä ominaisuudessa he puhuvat.

503 (2) Jokaisen puhujan on puhuttava hitaasti ja selvästi, lausuen sanat erikseen ja pysähtyen tarvittaessa, jotta kaikki voivat ymmärtää hänen tarkoituksensa.

504 12.3 Järjestystä koskevat esitykset ja asiat

505 (1) Keskustelujen aikana jokainen valtuuskunta voi, katsoessaan sopivaksi, tehdä järjestystä koskevan esityksen tai esittää järjestystä koskevan kohdan, joista puheenjohtajan on heti päätettävä tämän ohjesäännön mukaisesti. Jokainen valtuuskunta voi valittaa puheenjohtajan päätöksestä, joka kuitenkin jää voimaan, ellei läsnä olevien ja äänestävien valtuuskuntien enemmistö sitä vastusta.

506 (2) Valtuuskunta, joka tekee järjestystä koskevan esityksen, ei voi puheenvuorossaan käsitellä kysymyksessä olevan asian sisältöä.

507 12.4 Järjestystä koskevien esitysten ja asioiden tärkeysjärjestys

508 Edellä 505 ja 506 kohdassa mainitut järjestystä koskevat esitykset ja kohdat käsitellään seuraavassa järjestyksessä:

509 a) jokainen järjestykseen liittyvä tämän ohjesäännön soveltamista koskeva kohta mukaan lukien äänestysmenettelytavat;

510 b) istunnon lykkääminen;

511 c) istunnon keskeyttäminen;

512 d) keskustelun siirtäminen käsiteltävässä kysymyksessä;

513 e) keskustelun lopettaminen käsiteltävässä kysymyksessä;

514 f) kaikki muut järjestystä koskevat esitykset ja kohdat, joita saatetaan esittää, ja joiden keskinäisen käsittelyjärjestyksen puheenjohtaja määrää.

515 12.5 Esitys istunnon lykkäämisestä tai keskeyttämisestä

516 Keskusteltaessa jostakin kysymyksestä valtuuskunta voi ehdottaa istunnon lykkäämistä tai keskeyttämistä ilmoittaen ehdotuksensa perusteet. Jos tätä ehdotusta kannatetaan, puheenvuoro annetaan kahdelle lykkäystä tai keskeyttämistä vastustavalle ja vain tätä asiaa käsittelevälle puhujalle, minkä jälkeen esityksestä äänestetään.

517 12.6 Esitys keskustelun siirtämisestä

518 Keskusteltaessa jostakin kysymyksestä valtuuskunta voi ehdottaa keskustelun siirtämistä määräajaksi. Milloin tällainen esitys on tehty, sitä koskeva keskustelu on rajoitettava enintään kolmeen puheenvuoroon esityksen tekijää lukuun ottamatta; yksi esityksen puolesta ja kaksi vastaan, minkä jälkeen esityksestä äänestetään.

519 12.7 Esitys keskustelun lopettamisesta

520 Valtuuskunta voi milloin hyvänsä ehdottaa keskustelun lopettamista käsittelevässä kysymyksessä. Tällöin voidaan puheenvuoro antaa korkeintaan kahdelle esitystä vastustavalle puhujalle, minkä jälkeen esityksestä äänestetään. Jos esitys saa tarvittavan kannatuksen puheenjohtaja järjestää välittömästi äänestyksen kiistanalaisessa asiassa.

521 12.8 Puheenvuorojen rajoittaminen

522 (1) Yleiskokous voi tarpeen mukaan rajoittaa saman valtuuskunnan jotakin asiaa koskevien puheenvuorojen kestämisaikaa ja lukumäärää.

523 (2) Menettelytapaa koskevissa kysymyksissä puheenjohtaja rajoittaa kuitenkin jokaisen puheenvuoron kestämisajan enintään viideksi minuutiksi.

524 (3) Kun puhuja ylittää puhetta varten myönnetyn ajan, puheenjohtaja ilmoittaa siitä kokoukselle ja kehottaa puhujaa lopettamaan selostuksensa lyhyesti.

525 12.9 Puhujaluettelon sulkeminen

526 (1) Keskustelun kuluessa puheenjohtaja voi lukea luettelon puheenvuoroa haluavista puhujista; hän lisää siihen niiden valtuuskuntien nimet, jotka ilmoittavat haluavansa puhua, ja kokouksen suostumuksella hän voi määrätä luettelon suljetuksi. Puheenjohtaja voi kuitenkin, huomatessaan sopivaksi, poikkeuksellisesti myöntää oikeuden vastata jokaiseen esitettyyn väitteeseen, luettelon sulkemisen jälkeenkin.

527 (2) Kun puhujien luettelo on käyty loppuun, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi.

528 12.10 Toimivaltakysymykset

529 Toimivaltakysymykset, joita voi ilmetä, on ratkaistava ennen kuin keskusteltavana olevan asian sisällöstä äänestetään.

530 12.11 Esityksen peruuttaminen ja uusi esittäminen

531 Esityksen tekijä voi sen peruuttaa ennen kuin siitä äänestetään. Jokaisen näin peruutetun esityksen, olkoon sitä muutettu tai ei, voi esittää uudelleen tai ottaa jälleen käsiteltäväksi joko muutoksen tehnyt tai jokin muu valtuuskunta.

13. Äänioikeus

532 1. Kaikissa konferenssin istunnoissa on liiton jäsenen valtuuskunnalla, jonka tämä jäsen on asianmukaisesti valtuuttanut osallistumaan konferenssin työhön, oikeus yhteen ääneen tämän yleissopimuksen 2 artiklan mukaisesti.

533 2. Liiton jäsenen valtuuskunta käyttää äänioikeuttaan 67 artiklassa määrätyillä ehdoilla.

14. Äänestys

534 14.1 Enemmistön määrittely

535 (1) Enemmistön muodostaa yli puolet läsnä olevista ja äänestävistä valtuuskunnista.

536 (2) Äänestyksestä pidättyneitä valtuuskuntia ei oteta lukuun laskettaessa enemmistöä.

537 (3) Äänten jakaantuessa tasan, ehdotus tai muutos katsotaan hylätyksi.

538 (4) Tässä ohjesäännössä pidetään "läsnä olevana ja äänestävänä valtuuskuntana" jokaista valtuuskuntaa, joka äänestää jonkin ehdotuksen puolesta tai sitä vastaan.

539 14.2 Äänestyksestä pois jääminen

540 Läsnä olevia valtuuskuntia, jotka eivät osallistu johonkin erityiseen äänestykseen tai jotka nimenomaan ilmoittavat, etteivät halua siihen osallistua, ei pidetä poissa olevina 500 kohdassa määriteltyä päätösvaltaisuutta silmällä pitäen eikä niiden katsota pidättyneen äänestämästä 544 kohdan määräyksiä sovellettaessa.

541 14.3 Määräenemmistö

542 Milloin on kysymys uusien jäsenten pääsystä liiton jäseneksi, tarvittava enemmistö määrätään tämän yleissopimuksen 1 artiklassa.

543 14.4 Äänestyksestä pidättyneiden lukumäärä ylittää viisi kymmentä prosenttia

544 Siinä tapauksessa, että äänestyksestä pidättyneiden luku ylittää puolet annettujen äänien (puolesta, vastaan, pidättynyt) lukumäärästä, käsiteltävänä oleva asia siirretään myöhemmin pidettävään istuntoon, jossa äänestyksestä pidättyneitä ei oteta huomioon.

545 14.5 Äänestystavat

546 (1) Äänestys suoritetaan seuraavalla tavalla:

547 a) yleensä kättä nostamalla, jollei nimenhuutoa (kohta b) tai äänestystä umpilipuin (kohta c) ole vaadittu;

548 b) nimenhuudolla läsnä olevien ja äänivaltaisten jäsenten ranskankielisten nimien aakkosjärjestyksessä:

549 1. jos vähintään kaksi valtuuskuntaa, läsnä olevia ja äänivaltaisia, näin vaatii ennen äänestyksen alkamista ja jollei äänestystä umpilipuin (kohta c) ole vaadittu tai

550 2. jos kohdan a) menettelytapa ei osoita selvää enemmistöä

551 c) äänestämällä umpilipuin, jos vähintään viisi läsnä olevaa ja äänivaltaista valtuuskuntaa sitä ennen äänestyksen alkamista pyytää.

552 (2) Puheenjohtaja panee merkille ennen äänestyksen alkamista kaikki äänestystapaa koskevat pyynnöt ja sitten muodollisesti ilmoittaa noudatettavan äänestysmenettelyn ja asian jätetyksi äänestettäväksi. Tämän jälkeen hän julistaa äänestyksen alkaneeksi. Kun äänestys on suoritettu hän ilmoittaa sen tulokset.

553 (3) Äänestyksen umpilipuin ollessa kysymyksessä sihteeristö ryhtyy heti tarvittaviin toimenpiteisiin äänestyssalaisuuden turvaamiseksi.

554 (4) Äänestys voidaan suorittaa elektronisella järjestelmällä, jos sopiva järjestelmä on käytettävissä ja jos konferenssi näin päättää.

555 14.6 Kielto äänestyksen keskeyttämisestä

556 Kun äänestys on alkanut, mikään valtuuskunta ei voi sitä keskeyttää, ellei ole kysymys äänestyksen suoritustapaa koskevasta järjestysseikasta. Menettelyn lainmukaisuutta koskeva kysely ei voi sisältää mitään ehdotusta, joka toisi mukanaan muutoksen käytyyn äänestykseen tai äänestyksen kohteena olleen asian sisältöön. Äänestys alkaa puheenjohtajan ilmoituksella äänestyksen alkamisesta ja päättyy puheenjohtajan ilmoittaessa sen tuloksista.

557 14.7 Äänestystä koskevat selitykset

558 Puheenjohtajan tulee antaa puheenvuoro kaikille valtuuskunnille, jotka haluavat selittää äänestystään äänestyksen jälkeen.

559 14.8 Äänestys ehdotuksen osista

560 (1) Kun ehdotuksen tekijä sitä pyytää tai kun kokous katsoo sen sopivaksi, taikka kun puheenjohtaja ehdotuksen tekijän suostumuksella sitä ehdottaa, kyseinen ehdotus jaetaan osiin ja sen eri osista äänestetään erikseen. Ehdotuksen osista, jotka on hyväksytty, äänestetään sitten kokonaisuutena.

561 (2) Jos kaikki ehdotuksen osat on hylätty, katsotaan itse ehdotus hylätyksi.

562 14.9 Samaa asiaa koskevien ehdotusten äänestysjärjestys

563 (1) Jos samasta asiasta tehdään useita ehdotuksia, niistä äänestetään siinä järjestyksessä kuin ne on esitetty, ellei kokous toisin päätä.

564 (2) Jokaisen äänestyksen jälkeen kokous päättää äänestetäänkö vai ei seuraavasta ehdotuksesta.

565 14.10 Muutokset

566 (1) Muutokseksi katsotaan jokainen korjausehdotus, joka koskee ainoastaan jonkin alkuperäisen ehdotuksen osan poistamista, lisäystä siihen tai sen muutosta.

567 (2) Jokainen ehdotuksen esittävän valtuuskunnan hyväksymä tämän ehdotuksen muutos sisällytetään heti alkuperäiseen ehdotukseen.

568 (3) Mitään korjausehdotusta ei pidetä muutoksena, jos kokous katsoo sen olevan ristiriidassa alkuperäisen ehdotuksen kanssa.

569 14.11 Muutoksista äänestäminen

570 (1) Jos johonkin ehdotukseen esitetään muutos, on ensin äänestettävä tästä muutoksesta.

571 (2) Jos ehdotukseen esitetään kaksi tai useampia muutoksia äänestetään ensin siitä muutoksesta, joka eniten poikkeaa alkuperäisestä tekstistä; jos tämä ehdotus ei saavuta enemmistön kannatusta, sen jälkeen äänestetään siitä muutoksesta, joka jäljellä olevien joukosta vielä eniten poikkeaa alkuperäisestä tekstistä ja samalla tavoin seuraavista kunnes myöhempi muutos saa enemmistön kannatuksen; jos kaikki esitetyt muutokset on käsitelty ja mikään ei ole saavuttanut enemmistön kannatusta otetaan korjaamaton esitys äänestykseen.

572 (3) Jos yksi tai useampia muutoksia on hyväksytty äänestetään tämän jälkeen täten muutetusta ehdotuksesta.

573 14.12 Äänestyksen uusiminen

574 (1) Konferenssin tai kokouksen valiokunnissa, alivaliokunnissa tai työryhmissä käsiteltyä ehdotusta, ehdotuksen osaa tai muutosta, joka on jo hyväksytty äänestyksessä jossakin valiokunnassa, alivaliokunnassa tai työryhmässä ei voida enää ottaa äänestykseen samassa valiokunnassa, alivaliokunnassa tai työryhmässä. Tätä periaatetta sovelletaan käytetystä äänestystavasta riippumatta.

575 (2) Täysistunnossa ei ehdotusta, ehdotuksen osaa tai muutosta oteta uudelleen äänestykseen:

576 a) ellei äänioikeutettujen jäsenten enemmistö näin vaadi ja

577 b) ellei äänestyksen uusimista koskevaa vaatimusta ole tehty vähintään yhtä päivää äänestyksen jälkeen.

15. Valiokunnat ja alivaliokunnat

Keskustelusäännöt ja äänestystapa

578 1. Valiokuntien ja alivaliokuntien puheenjohtajilla on samanlaiset oikeudet kuin ne, mitkä kuuluvat tämän työjärjestyksen 3 kappaleen nojalla konferenssin puheenjohtajalle.

579 2. Edellä 12 kappaleessa annettuja määräyksiä yleiskokouksen keskustelusäännöistä sovelletaan valiokuntien ja alivaliokuntien keskusteluihin, paitsi päätösvaltaisuutta koskevassa asiassa.

580 3. Edellä 14 kappaleessa annettuja määräyksiä sovelletaan valiokunnissa ja alivaliokunnissa suoritettaviin äänestyksiin.

16. Varaumat

581 1. Yleensä on valiokunnan, jonka mielipidettä toiset valtuuskunnat eivät kannata, koetettava mikäli mahdollista mukautua enemmistön mielipiteeseen.

582 2. Jos kuitenkin jostakin valtuuskunnasta näyttää jokin päätös olevan senlaatuinen, että se estäisi sen hallitusta ratifioimasta yleissopimusta tai hyväksymästä ohjesääntöjen tarkistusta, tämä valtuuskunta voi tehdä väliaikaisia tai lopullisia varaumia tämän päätöksen suhteen.

17. Yleiskokousten pöytäkirjat

583 1. Yleiskokousten pöytäkirjat laatii konferenssin sihteeristö, joka varmistaa, että ne jaetaan valtuuskunnille niin aikaisin kuin mahdollista, ei kuitenkaan missään tapauksessa myöhemmin kuin viisi työpäivää kokouksen jälkeen.

584 2. Pöytäkirjojen jakamisen jälkeen asianomaiset valtuuskunnat voivat kirjallisesti esittää konferenssin sihteeristölle oikeiksi katsomansa oikaisut; tämä on tehtävä niin pian kuin suinkin. Tämä ei estä niitä esittämästä muutoksia suullisesti siinä istunnossa, jossa pöytäkirjat hyväksytään.

585 3. (1) Pöytäkirjoihin otetaan yleensä ainoastaan tehdyt esitykset ja päätökset sekä niiden tärkeimmät perustelut niin suppeassa muodossa kuin mahdollista.

586 (2) Jokaisella valtuuskunnalla on kuitenkin oikeus vaatia jokaisen keskustelujen aikana esittämänsä lausuman merkitsemistä pöytäkirjaan joko pääkohdittain tai täydellisenä. Tällöin sen on kuitenkin yleensä ilmoitettava siitä puheenvuoronsa alussa helpottaakseen kertomuksen laatijoidensa työtä. Sen on sitä paitsi itse toimitettava teksti konferenssin sihteeristölle kahden tunnin kuluessa istunnon päättymisestä.

587 4. Kohdassa 586 myönnettyä lausumien pöytäkirjaan merkitsemistä koskevaa oikeutta tulee aina käyttää harkiten.

18. Valiokuntien ja alivaliokuntien pöytäkirjat ja toimintakertomukset

588 1. (1) Valiokuntien ja alivaliokuntien kokousten keskustelujen pöytäkirjat laatii kokousten mukaisessa järjestyksessä konferenssin sihteeristö, joka varmistaa, että ne jaetaan kyseisen kokouksen jälkeen viiden päivän kuluessa valtuuskunnille. Pöytäkirjat tuovat esiin keskustelujen olennaiset kohdat sekä ne eri mielipiteet, jotka on otettava huomioon, samoin kuin koko keskustelusta aiheutuvat ehdotukset ja päätökset.

589 (2) Jokaisella valtuuskunnalla on kuitenkin myös oikeus 586 kohdassa säädetyn oikeuden käyttämiseen.

590 (3) Yllä mainittua oikeutta on joka tapauksessa käytettävä harkiten.

591 2. Valiokunnat ja alivaliokunnat voivat laatia tarpeellisiksi katsomansa osittaiset toimintakertomukset ja tarvittaessa, työnsä päätettyään, ne voivat esittää lopullisen toimintakertomuksen, jossa ne pääkohdittain toistavat lyhyesti ehdotukset ja päätökset, joihin ne ovat päätyneet niiden suoritettaviksi annetuissa tutkimuksissa.

19. Pöytäkirjojen ja toimintakertomusten hyväksyminen

592 1. (1) Yleisenä sääntönä on, että yleiskokouksen sekä valiokunnan tai alivaliokunnan kunkin istunnon alussa puheenjohtajan tulee tiedustella, onko huomautuksia valiokunnan tai alivaliokunnan edellisen istunnon pöytäkirjan tai toimintakertomuksen suhteen. Näitä pidetään hyväksyttyinä, ellei mitään korjausta ole toimitettu sihteeristölle tai mitään vastalausetta esitetä suullisesti. Päinvastaisessa tapauksessa tarvittavat korjaukset tehdään pöytäkirjaan tai toimintakertomukseen.

593 (2) Jokaisen osittaisen tai lopullisen toimintakertomuksen on oltava asianomaisen valiokunnan tai alivaliokunnan hyväksymä.

594 2. (1) Edellisen yleiskokouksen pöytäkirjan tarkastaa ja hyväksyy puheenjohtaja.

595 (2) Valiokunnan tai alivaliokunnan edellisten istuntojen kertomukset tarkastaa ja hyväksyy tämän valiokunnan tai alivaliokunnan puheenjohtaja.

20. Numerointi

596 1. Tarkastettavien tekstien lukujen, artiklain ja pykälien numerot säilytetään ennallaan yleiskokouksessa suoritettavaan ensimmäiseen lukemiseen saakka. Lisätyt kohdat merkitään väliaikaisesti alkuperäisen tekstin lähinnä edellisen pykälän numerolla, johon lisätään "A" "B" jne.

597 2. Lukujen, artiklain ja kohtien lopullinen numerointi annetaan toimitusvaliokunnan tehtäväksi, sen jälkeen kun ne on hyväksytty ensimmäisessä lukemisessa, mutta se voidaan yleiskokouksen päätöksellä uskoa myös pääsihteerin tehtäväksi.

21. Lopullinen hyväksyminen

598 Lopullisten asiakirjojen tekstit katsotaan lopullisiksi, kun yleiskokous on ne hyväksynyt toisessa lukemisessa.

22. Allekirjoitus

599 Konferenssin lopullisesti hyväksymät tekstit annetaan edustettuina olevien maiden ranskankielisten nimien aakkosjärjestyksen mukaan allekirjoitettaviksi valtuutetuille, joilla on 67 artiklassa määrätyt valtakirjat.

23. Sanomalehdille annettavat tiedot

600 Virallisia tiedotuksia konferenssin työskentelystä voidaan antaa sanomalehdistölle ainoastaan puheenjohtajan luvalla.

24. Vapautus maksuitta

601 Konferenssin aikana valtuuskuntien jäsenillä, liiton pysyvien elinten ylimmillä virkailijoilla ja liiton sihteeristön toimihenkilöillä on oikeus postin, lennättimen, puhelimen ja teleksin maksuttomaan käyttöön siinä määrin, kuin sen maan hallitus, missä konferenssi pidetään, on voinut päästä tästä asiasta sopimukseen toisten hallitusten ja asianomaisten tunnustettujen yksityisyritysten kanssa.

XII LUKU

Muut määräykset

78 artikla
Kielet

602 1. (1) Liiton konferensseissa sekä hallintoneuvoston ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden kokouksissa voidaan käyttää muitakin kuin 120 ja 127 kohdassa mainittuja kieliä.

603 a) jos pääsihteereille tai asianomaisen pysyvän elimen johtajalle tehdään yhden tai useamman lisäkielen suullista tai kirjallista käyttöä koskeva anomus, edellyttäen, että anomuksen tehneet taikka sitä kannattaneet jäsenet suorittavat näin aiheutuneet kustannukset;

604 b) jos jokin valtuuskunta itse järjestää suullisen käännöksen suorittamisen omalla kustannuksellaan omasta kielestään jollekin 127 kohdassa mainituista kielistä.

605 (2) Edellä 603 kohdassa edellytetyssä tapauksessa pääsihteeri tai asianomaisen pysyvän elimen johtaja suostuu tehtyyn anomukseen siinä määrin kuin se on käytännössä mahdollista hankittuaan ensin asianomaisilta jäseniltä sitoumuksen, että ne asianmukaisesti tulevat maksamaan aiheutuneet kustannukset takaisin liitolle.

606 (3) Edellä 604 kohdassa edellytetyssä tapauksessa asianomainen valtuuskunta voi lisäksi niin halutessaan järjestää omalla kustannuksellaan suullisen kääntämisen omalle kielelleen jostakin 127 kohdassa mainitusta kielestä.

607 2. Kaikki yleissopimuksen 122-126 kohdassa mainitut asiakirjat voidaan julkaista muilla kuin näissä kohdissa mainituilla kielillä edellyttäen, että ne jäsenet, jotka pyytävät sitä, sitoutuvat suorittamaan kaikki kysymykseen tulevat kääntämis- ja julkaisemiskustannukset.

79 artikla
Talous

608 1. (1) Jokaisen jäsenen on ilmoitettava pääsihteereille valitsemansa maksuluokka vähintään kuusi kuukautta ennen yleissopimuksen voimaantuloa.

609 (2) Pääsihteerin tulee tiedottaa tästä päätöksestä kaikille jäsenille.

610 (3) Jäsenten, jotka eivät ole ilmoittaneet päästöstään 608 kohdassa mainitussa ajassa, on suoritettava maksu aiemmin valitun maksuluokan mukaan.

611 (4) Jäsenet voivat milloin tahansa valita jo hyväksymäänsä luokkaa korkeamman maksuluokan.

612 2. (1) Jokaisen uuden jäsenen tulee liittymisvuoden osalta suorittaa maksu liittymiskuukauden ensimmäisestä päivästä lukien.

613 (2) Jos jäsen sanoo irti yleissopimuksen, sen on suoritettava maksu sen kuun viimeiseen päivään, jona tällainen irtisanominen astuu voimaan.

614 3. Erääntyneet maksut kasvavat korkoa liiton jokaisen tilivuoden alusta lukien 3 % (kolme prosenttia) vuodessa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana ja 6 (kuusi prosenttia) vuodessa seitsemännen kuukauden alusta lukien.

615 4. Seuraavia määräyksiä sovelletaan tunnustettujen yksityisyritysten, tieteellisten tai teollisten järjestöjen sekä kansainvälisten järjestöjen suorittamiin maksuihin:

616 a) Tunnustettujen yksityisyritysten, sekä tieteellisten tai teollisten järjestöjen on osallistuttava sellaisten kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden menojen suorittamiseen, joiden työhön ne ovat päättäneet osallistua. Tunnustettujen yksityisyritysten on samoin osallistuttava sellaisten hallinnollisten konferenssien menojen suorittamiseen, joihin ne ovat päättäneet osallistua tai joihin ne ovat osallistuneet 358 kohdan mukaan;

617 b) Kansainvälisten järjestöjen on myös osallistuttava niiden konferenssien tai kokousten menojen suorittamiseen, joihin niiden on sallittu osallistua, mikäli hallintoneuvosto ei ole niitä tästä vapauttanut vastavuoroisuuden perusteella;

618 c) Tunnustettujen yksityisyritysten, sekä tieteellisten tai teollisten järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen, jotka osallistuvat konferenssien tai kokousten menojen suorittamiseen 616 ja 617 kohtien mukaan, on vapaasti valittava yleissopimuksen 111 kohdan taulukosta maksuluokkansa liiton menojen suorittamiseksi, poikkeuksena ¬ ja 1/8 yksikköluokat, jotka on varattu liiton jäsenille, ja ilmoittaa pääsihteerille valittu luokka;

619 d) Tunnustetut yksityisyritykset, tieteelliset tai teolliset järjestöt sekä kansainväliset järjestöt, jotka osallistuvat konferenssien ja kokousten menojen suorittamiseen voivat milloin tahansa valita niiden jo hyväksymää maksuluokkaa korkeamman maksuluokan;

620 e) Mitään vähennystä maksuyksiköiden lukumäärässä ei sallita yleissopimuksen voimassaoloaikana;

621 f) Irtisanottaessa osallistuminen jonkin kansainvälisen neuvoa-antavan komitean työskentelyyn maksusuoritus on tehtävä sen kuukauden viimeiseen päivään, jona tällainen irtisanominen tulee voimaan.

622 g) Tunnustettujen yksityisyritysten, tieteellisten tai teollisten järjestöjen ja kansainvälisten järjestöjen maksuosuuden suuruudeksi vahvistetaan 1/1 liiton jäsenten maksuyksiköstä, jolla he osallistuvat niiden kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden kuluihin, joiden toimintaan ne ovat päättäneet osallistua. Näitä maksusuorituksia pidetään liiton tulona. Ne kasvavat korkoa 614 kohdan määräysten mukaan.

623 h) Se maksusuorituksen suuruus yksikköä kohti, jonka hallinnollisten konferenssien kuluista 358 kohdan mukaan konferensseihin osallistuvat tunnustetut yksityisyritykset ja järjestöt suorittavat, vahvistetaan jakamalla kyseessä olevan konferenssin budjetin kokonaismäärä niiden yksiköiden kokonaismäärällä, jonka jäsenet suorittavat osuutenaan liiton menoista. Maksusuorituksia pidetään liiton tulona. Ne kasvavat korkoa kuudestakymmenennestä päivästä lukien tilien esittämisestä 614 kohdassa mainitun korkokannan mukaan.

624 5. Ne kustannukset, jotka ovat aiheutuneet liiton laboratorioissa ja teknisissä laitoksissa joidenkin yksityisten jäsenten, jäsenten muodostamien ryhmien, aluejärjestöjen tai muiden lukuun suoritetuista mittauksista, kokeista tahi erityistutkimuksista, on asianomaisten jäsenten, ryhmien, järjestöjen taikka muiden suoritettava.

625 6. Pääsihteeri määrää yhteistyössä hallintoneuvoston kanssa hallinnoille, tunnustetuille yksityisyrityksille tai yksityisille myytävien julkaisujen myyntihinnan ottaen huomioon, että julkaisujen myyntitulojen tulisi yleensä peittää niiden monistus- ja jakelukustannukset.

626 7. Liitto pitää yllä varatiliä luodakseen käyttöpääomaa välttämättömien menojen peittämiseksi ja riittävää käteisvarantoa, jotta lainanottoon turvautumista voitaisiin mahdollisimman pitkälle välttää. Hallintoneuvosto päättää vuosittain varatilin suuruuden odotettavissa oleviin tarpeisiin perustuen. Jokaisen tilivuoden lopussa kaikki tuloarvion ylijäämä, jota ei ole käytetty tai kiinnitetty, siirretään varatilille. Tämän tilin muut yksityiskohdat on selostettu taloudellisissa ohjesäännöissä.

80 artikla
Hallinnollisten konferenssien ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokousten taloudellinen vastuu

627 1. Ennen taloudellisia vaikutuksia merkitsevien ehdotusten käsittelyä hallinnollisten konferenssien ja kansainvälisten neuvoa-antavien komiteoiden yleiskokousten tulee ottaa huomioon kaikki liiton talousarviota koskevat säädökset, jotta varmistettaisiin, etteivät nämä ehdotukset aiheuta niiden määrärahojen ylittämistä, jotka hallintoneuvosto on valtuutettu hyväksymään.

628 2. Ainoatakaan hallinnollisen konferenssin tai kansainvälisen neuvoa-antavan komitean yleiskokouksen päätöstä ei saa panna täytäntöön, jos se aiheuttaa suorasti tai epäsuorasti kulujen nousemista yli määrärahojen, jotka hallintoneuvosto on valtuutettu hyväksymään.

81 artikla
Tilien laatiminen ja selvittäminen

629 1. Jäsenten hallintojen sekä kansainvälistä teleliikennettä harjoittavien yksityisyritysten tulee sopia saataviensa ja velkojensa määrästä.

630 2. Edellä 629 kohdassa mainittuja saatavia ja velkoja koskevat tilitykset on laadittava hallinnollisten ohjesääntöjen määräysten mukaisesti, mikäli ei asianomaisten sopimuspuolten välisissä erikoissopimuksissa ole toisin määrätty.

82 artikla
Välitysmenettely: Menettelytapa (ks. 50 artikla)

631 1. Välitysmenettelyyn vetoavan riitapuolen on pantava asia vireille ilmoittamalla toiselle riitapuolelle alistavansa asian välitystuomiolla ratkaistavaksi.

632 2. Riitapuolet päättävät yhteisesti sopien, onko välimiehinä käytettävä henkilöitä, hallintoja vai hallituksia. Jos riitapuolet yhden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus riidan alistamisesta välitystuomiolla ratkaistavaksi annettiin, eivät ole voineet päästä tästä yksimielisyyteen, valittakoon välimiehiksi hallitukset.

633 3. Jos välimiehinä käytetään henkilöitä, nämä eivät saa kuulua minkään riitapuolen kansallisuuteen eivätkä saa asua riitapuolina olevissa maissa tai olla niiden palveluksessa.

634 4. Jos välimiehinä käytetään hallituksia tai näiden hallintoja, nämä on valittava sellaisten jäsenten keskuudesta, jotka eivät ole osapuolina riitakysymyksessä, mutta jotka ovat liittyneet siihen sopimukseen, jonka soveltamisesta on syntynyt erimielisyyttä.

635 5. Kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jolloin ilmoitus välitystuomion pyytämisestä on saatu, kumpikin riitapuoli nimetköön välimiehen.

636 6. Jos riitakysymys koskee useampaa kuin kahta riitapuolta, kumpikin niistä kahdesta riitapuoliryhmästä, joilla on yhteiset edut riitakysymyksessä, nimetköön välimiehen 634 ja 635 kohdassa mainitun menettelytavan mukaan.

637 7. Näin nimetyt kaksi välimiestä valitsevat kolmannen välimiehen, jonka on täytettävä, mikäli välimiehet ovat henkilöitä eivätkä hallituksia tai hallintoja, 633 kohdassa mainitut ehdot ja lisäksi oltava eri kansallisuutta kuin sanotut kaksi välimiestä. Elleivät välimiehet pääse yksimielisyyteen kolmannen välimiehen valinnasta, kumpikin välimies ehdottaa kolmatta henkilöä, jota riitakysymys ei koske. Liiton pääsihteerin on sitten arvalla ratkaistava, kumpi näistä tulee valituksi kolmanneksi välimieheksi.

638 8. Riitapuolet voivat antaa yhden ainoan yhteisesti nimetyn välimiehen ratkaista heidän riitansa, vaihtoehtoisesti he voivat myös nimetä kumpikin oman välimiehensä ja pyytää pääsihteeriä arvalla ratkaisemaan, kumman näin valituista henkilöistä on yksin toimittava välimiehenä.

639 9. Välimies tai -miehet saavat vapaasti päättää noudatettavasta menettelytavasta.

640 10. Yhden ainoan yhteisesti valitun välimiehen päätös on lopullinen ja riitapuolia sitova. Jos välimiehiä on useampia kuin yksi, on päätös, jota välimiesten enemmistö kannattaa, lopullinen ja riitapuolia sitova.

641 11. Kukin riitapuoli suorittaa ne menot, jotka riitakysymysten tutkiminen ja välitysmenettelyn järjestäminen sille tuottavat. Muut kuin edellä mainitut välitystuomiosta aiheutuneet kustannukset jaetaan riitapuolten kesken tasan.

642 12. Liiton tulee antaa käytettäväksi kaikki riitakysymystä koskevat tiedot, joita välimies tai -miehet voivat tarvita.

XIII LUKU

Hallinnolliset ohjesäännöt

83 artikla
Hallinnolliset ohjesäännöt

643 Tämän yleissopimuksen määräyksiä täydentävät seuraavat hallinnolliset ohjesäännöt:

- lennätinohjesääntö

- puhelinohjesääntö

- radio-ohjesääntö

Tämän vakuudeksi asianomaiset täysivaltaiset edustajat ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen yhtenä englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkielisenä kappaleena, ranskankielisen tekstin ollessa todistusvoimainen, säilytettäväksi Kansainvälisen teleliikenneliiton arkistossa, joka toimittaa jäljennöksen kullekin allekirjoittajamaalle.

Tehty Nairobissa marraskuun 6 päivänä 1982.

LIITE 1

(ks. 3 kohtaa)

Afganistan

Alankomaat

Albania

Algeria

Amerikan Yhdysvallat

Angola

Arabiemiraattien liitto

Argentiina

Australia

Bahamasaaret

Bahrain

Bangladesh

Barbados

Belgia

Belize

Benin

Burma

Bolivia

Botswana

Brasilia

Bulgaria

Burundi

Chile

Costa Rica

Djibouti

Dominikaaninen tasavalta

Ecuador

Egypti

El Salvador

Espanja

Etelä.Afrikka

Etiopia

Fidzi

Filippiinit

Gabon

Gambia

Ghana

Grenada

Guatemala

Guinea

Guinea-Bissau

Guyana

Haiti

Honduras

Indonesia

Intia

Irak

Iran

Irlanti

Islanti

Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin

Yhdistynyt Kuningaskunta

Israel

Italia

Itävalta

Jamaika

Japani

Jemenin arabitasavalta

Jemenin kansandemokraattinen tasavalta

Jordania

Jugoslavia

Kamerun

Kamputsea

Kanada

Kap Verde

Kenia

Keski-Afrikan tasavalta

Kiinan kansantasavalta

Kolumbia

Komorit

Kongo

Korean demokraattinen kansantasavalta

Korean tasavalta

Kreikka

Kuuba

Kuwait

Kypros

Laos

Lesotho

Libanon

Liberia

Libya

Liechtenstein

Luxemburg

Madagaskar

Malawi

Malediivit

Malesia

Mali

Malta

Marokko

Mauritania

Mauritius

Meksiko

Monaco

Mongolia

Mosambik

Namibia

Nauru

Nepal

Nicaragua

Niger

Nigeria

Norja

Norsunluurannikko

Oman

Pakistan

Panama

Papua-Uusi-Guinea

Paraguay

Peru

Portugali

Puola

Pyhä Istuin

Päiväntasaajan Guinea

Qatar

Ranska

Romania

Ruanda

Ruotsi

Saksan demokraattinen tasavalta

Saksan liittotasavalta

Sambia

San Marino

Sao Tome ja Principe

Saudi-Arabia

Senegal

Sierra Leone

Singapore

Somalian demokraattinen tasavalta

Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto

Sri Lanka

Sudan

Suomi

Surinam

Sveitsi

Swazimaa

Syyria

Tansania

Tanska

Thaimaa

Togo

Tonga

Trinidad ja Tobago

Tsad

Tshekkoslovakia

Tunisia

Turkki

Uganda

Ukraina

Unkari

Uruguay

Uusi-Seelanti

Valko-Venäjä

Venezuela

Vietnam

Ylä-Volta

Zaire

Zimbabwe

LIITE 2 Kansainvälisen teleliikenneliiton yleissopimuksessa ja ohjesäännöissä käytettyjen erityisten nimitysten määrittely (ranskan kielen mukaisessa aakkosjärjestyksessä)

2001 Tämän yleissopimuksen päämäärän mukaisesti seuraavien termien merkitys on määritelty alla olevan mukaisesti.

2002 Hallinto: Jokainen valtion virasto tai laitos, joka on vastuussa toimenpiteistä kansainvälisen teleliikenneliiton yleissopimuksen ja ohjesääntöjen velvoitusten täytäntöön saattamisesta.

2003 Haitallinen häiriö: Häiriö, joka vaarantaa radiopurjehdusliikenteen tai muiden turvallisuusliikenteiden toimintaa taikka huonontaa, vakavasti estää tai toistuvasti häiritsee radio-ohjesäännön mukaista radioliikennettä.

2004 Yleinen liikenne: Kaikki teleliikenne, jonka toimipaikat ja asemat, yleisön käytössä olevina, ottavat lähetettäväksi.

2005 Valtuuskunta: Kaikki saman maan lähettämät valtuutetut sekä mahdolliset edustajat, neuvonantajat, avustajat ja tulkit.

Jokainen jäsen saa muodostaa valtuuskuntansa mielensä mukaan. Siihen voidaan nimenomaan sisällyttää valtuutettuina, neuvonantajina tai avustajina kyseisen jäsenen tunnustamiin yksityisyrityksiin kuuluvia henkilöitä tai muihin teleliikenteestä kiinnostuneisiin yksityisyrityksiin kuuluvia henkilöitä.

2006 Valtuutettu: Henkilö, jonka liiton jäsenen hallitus on lähettänyt täysivaltaisten edustajien konferenssiin, taikka liiton jäsenen hallitusta tai keskusvirastoa hallinnollisessa konferenssissa tai kansainvälisen neuvoa-antavan komitean kokouksessa edustava henkilö.

2007 Asiantuntija: Sellainen kansallisen tieteellisen tai teollisuuslaitoksen lähettämä henkilö, jonka laitoksen maan hallitus tai hallinto on valtuuttanut osallistumaan kansainvälisen neuvoa-antavan komitean tutkimuskomissioiden kokouksiin.

2008 Yksityisyritys: Jokainen yksityishenkilö, yhtiö tai yhteisö, joka ei ole valtion laitos tai yritys ja joka pitää toiminnassa kansainväliseen teleliikenteeseen tarkoitettuja teleliikennelaitteita tai laitteita, jotka voivat aiheuttaa haitallisia häiriöitä kansainvälisessä teleliikenteessä.

2009 Tunnustettu yksityisyritys: Jokainen yllä olevan määritelmän mukainen yleistä tiedotusliikennettä tai yleisradiotoimintaa harjoittava yksityisyritys, joka on velvollinen noudattamaan yleissopimuksen 44 artiklan määräyksiä sen jäsenen määräyksestä, jonka alueella tämän yrityksen päätoimipaikka on, taikka sellaisen jäsenen määräyksestä, joka on valtuuttanut tämän yrityksen omalla alueellaan perustamaan teleliikenneyhteyksiä ja harjoittamaan niillä liikennettä.

2010 Tarkkailija: Henkilö, jonka on lähettänyt

- Yhdistyneet Kansakunnat, Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestö, Kansainvälinen Atomienergiajärjestö tai alueellinen teleliikennejärjestö osallistumaan täysivaltaisten edustajien konferenssiin, hallinnolliseen konferenssiin tai kansainvälisen neuvoa-antavan komitean kokoukseen neuvoaantavassa ominaisuudessa;

- kansainvälinen järjestö osallistumaan hallinnolliseen konferenssiin tai kansainvälisen neuvoa-antavan komitean kokoukseen neuvoa-antavassa ominaisuudessa;

- liiton sellaisen jäsenen hallitus, joka osallistuu ilman äänioikeutta alueelliseen hallinnolliseen konferenssiin; yleissopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti.

2011 Radiotiedotus: Radioaaltojen avulla tapahtuva teleliikenne.

Huomautus 1: Radioaallot ovat vapaasti alle 3000 GHz:n taajuudella olevia sähkömagneettisia aaltoja, jotka etenevät avaruudessa ilman keinotekoista ohjausta.

Huomautus 2: Yleissopimuksen kohdan 83 vaatimuksiin nähden termi radiotiedotus sisältää myös teleliikennettä, joka käyttää taajuudeltaan yli 3000 GHz olevia sähkömagneettisia aaltoja, jotka etenevät avaruudessa ilman keinotekoista ohjausta.

2012 Yleisradioliikenne: Radioliikenne, jonka lähetykset ovat tarkoitetut suoraan yleisön vastaanotettaviksi. Tämä liikenne saattaa käsittää ääni- ja televisiolähetyksiä tai muunlaatuisia lähetyksiä.

2013 Kansainvälinen liikenne: Eri maissa olevien tai eri maille kuuluvien kaikenlaisten teleliikennetoimipaikkojen tai -asemien välinen teleliikenne.

2014 Siirtyvä liikenne: Liikkuvan aseman ja maa-aseman välinen tai liikkuvien asemien välinen radioliikenne.

2015 Teleliikenne: Kaikki merkkien, merkinantojen, kirjoitusten, kuvien, äänien tai kaikenlaatuisten tietojen lähettäminen tai vastaanottaminen lanka- tai radioteitse taikka optisen tai muun sähkömagneettisen järjestelmän avulla.

2016 Sähke: Kirjoitus, joka on tarkoitettu sähkötyksellä lähetettäväksi ja perille toimittamiseksi saajalle. Tämä nimitys tarkoittaa myös radiosanomaa, ellei toisin ole erityisesti mainittu.

2017 Virkasähkeet: Sähkeet, jotka välitetään:

a) hallintojen kesken;

b) tunnustettujen yksityisyritysten kesken;

c) hallintojen ja tunnustettujen yksityisyritysten kesken;

d) toisaalta hallintojen ja tunnustettujen yksityisyritysten ja toisaalta liiton pääsihteerin kesken, ja jotka koskevat yleistä kansainvälistä teleliikennettä.

2018 Valtionsähkeet ja -puhelut: Sähke tai puhelu, jonka lähettää tai tilaa jokin jäljempänä mainittu viranomainen:

- valtion päämies;

- hallituksen päämies tai hallituksen jäsenet;

- maa-, meri- tai ilmasotavoimien ylipäälliköt;

- diplomaattiset tai konsuliedustajat

- Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri; Yhdistyneiden Kansakuntien pääelinten johtajat;

- kansainvälinen tuomioistuin.

Vastaukset yllä määriteltyihin valtionsähkeisiin katsotaan myös valtionsähkeiksi.

2019 Yksityissähkeet: Muut kuin virka- tai valtionsähkeet.

2020 Sähkötys: Teleliikenteen muoto, jossa lähetettävän tiedonannon on tarkoitus tallentua saapuessaan graafisena asiakirjana; lähetettävä tiedonanto voidaan joskus esittää vaihtoehtoisessa muodossa tai säilyttää myöhempää käyttöä varten.

Huomautus: Graafinen asiakirja tallentaa tietoa pysyvässä muodossa ja sitä on mahdollista arkistoida ja sen avulla voidaan neuvotella; se voi olla kirjoitetun tai painetun tuotteen tai kiinteän kuvan muodossa.

2021 Puhelin: Teleliikenteen muoto, joka on pääasiallisesti tarkoitettu tiedonantojen vaihtamiseen puheen muodossa.

LIITE 3 (ks. 39 artikla) Yhdistyneiden Kansakuntien ja Kansainvälisen pikatiedotusliiton välinen sopimus

Johdanto

Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 57 artiklan ja Atlantic Cityssä vuonna 1947 tehdyn kansainvälistä pikatiedotusliittoa koskevan Yleissopimuksen 26 artiklan määräysten mukaisesti Yhdistyneet Kansakunnat ja kansainvälinen pikatiedotusliitto sopivat seuraavasta:

I artikla

Yhdistyneet Kansakunnat tunnustaa Kansainvälisen pikatiedotusliiton, jota jäljempänä kutsutaan Liitoksi, erikoiselimeksi, jonka tehtävänä on ryhtyä kaikkiin perussääntönsä edellyttämiin toimenpiteisiin mainitussa säännössä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi.

II artikla
Keskinäinen edustus

1. Yhdistyneiden Kansakuntien edustajia on kutsuttava osallistumaan, ilman äänioikeutta, kaikkiin Liiton täysivaltaisten edustajien ja hallinnollisiin konferensseihin; samoin on sen edustajia kutsuttava olemaan saapuvilla, sen jälkeen kun se on asianmukaisesti neuvotellut Liiton kanssa, kansainvälisten neuvoa-antavien komiteain kokouksissa ja kaikissa muissa Liiton kokoonkutsumissa kokouksissa; mainituilla edustajilla on oikeus, ilman äänioikeutta, osallistua keskusteluihin, joissa käsitellään Yhdistyneitä Kansakuntia kiinnostavia kysymyksiä.

2. Liiton edustajia on kutsuttava olemaan saapuvilla Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen istunnoissa neuvottelemassa pikatiedotuskysymyksistä.

3. Liiton edustajia on kutsuttava olemaan saapuvilla Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvoston sekä huoltohallintoneuvoston, niiden valiokuntien ja komiteain kokouksissa ja osallistumaan, ilman äänioikeutta, niiden keskusteluihin, joissa käsitellään päiväjärjestykseen otettuja, Liittoa kiinnostavia kysymyksiä.

4. Liiton edustajia on kutsuttava olemaan saapuvilla yleiskokouksen päävaliokuntien istunnoissa Liiton toimialaa koskevia kysymyksiä käsiteltäessä ja osallistumaan ilman äänioikeutta tällaisiin keskusteluihin.

5. Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristön on jaettava kaikki Liiton esittämät kirjalliset ilmoitukset asianhaarain mukaan yleiskokouksen, talous- ja sosiaalineuvoston sekä sen valiokuntien ja huoltohallintoneuvoston jäsenille. Samoin on Yhdistyneiden Kansakuntien antamat kirjalliset ilmoitukset Liiton toimesta jaettava sen jäsenille.

III artikla
Kysymysten ottaminen päiväjärjestykseen

Sen jälkeen kun asiasta on tarvittaessa alustavasti neuvoteltu, Liiton tulee ottaa täysivaltaisten edustajien tai hallinnollisten konferenssien tai Liiton muiden elimien kokousten päiväjärjestykseen Yhdistyneiden Kansakuntien sen käsiteltäväksi esittämät kysymykset. Samoin talous- ja sosiaalineuvoston sekä sen valiokuntien sekä huoltohallintoneuvoston tulee ottaa päiväjärjestykseen Liiton konferenssien tai muiden elimien käsiteltäviksi esittämät kysymykset.

IV artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien suositukset

1. Ottaen huomioon, että Yhdistyneet Kansakunnat on sitoutunut edistämään peruskirjan 55 artiklassa mainittujen tarkoitusperien toteuttamista sekä avustamaan talous- ja sosiaalineuvostoa, joka peruskirjan 62 artiklassa sille annettujen tehtävien ja valtuuksien mukaisesti on velvollinen tekemään tai teettämään tutkimuksia ja selontekoja, jotka koskevat kansainvälisiä talous-, sosiaali-, sivistys-, kasvatus-, terveydenhoito- ja muita senlaatuisia asioita, sekä esittämään kaikkia tällaisia asioita koskevia suosituksia asianomaisille erikoiselimille, samoin kuin myös sen, että Yhdistyneiden Kansakuntien tulee peruskirjan 58 ja 63 artiklan määräysten mukaisesti esittää suosituksia erikoiselinten päämäärien ja toiminnan yhtenäistämiseksi, Liitto sitoutuu ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin alistaakseen niin pian kuin mahdollista asianomaisen elimensä käsiteltäväksi asianmukaisia toimenpiteitä varten jokaisen virallisen, Yhdistyneiden Kansakuntien sille mahdollisesti esittämän suosituksen.

2. Näiden suositusten johdosta Liitto sitoutuu ryhtymään neuvotteluihin Yhdistyneiden Kansakuntien kanssa sen pyynnöstä sekä aikanaan ilmoittamaan Yhdistyneille Kansakunnille, mihin toimenpiteisiin Liitto tai sen jäsenet ovat ryhtyneet näiden suositusten täytäntöönpanemiseksi tai mitä muita tuloksia niiden käsittelystä on ollut.

3. Liiton tulee osallistua kaikkiin muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta erikoiselinten ja Yhdistyneiden Kansakuntien toiminta saataisiin tehokkaasti yhdenmukaistetuksi. Se sitoutuu erityisesti työskentelemään yhdessä sen elimen kanssa, jonka tai jotka talous- ja sosiaalineuvosto saattaa asettaa tällaisen yhdenmukaistamisen edistämiseksi, sekä hankkii tämän tehtävän täyttämiseen tarvittavat tiedot.

V artikla
Tiedotusten ja asiakirjojen vaihto

1. Lukuunottamatta joidenkin asiakirjojen luottamuksellisen luonteen suojelemiseksi tarpeellisia toimenpiteitä Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto toimeenpanevat mahdollisimman täydellisen ja nopean kummallekin tarpeellisten tiedotusten ja asiakirjojen vaihdon.

2. Loukkaamatta edellisen kohdan määräysten yleisluonnetta:

a) Liiton tulee esittää Yhdistyneille Kansakunnille vuosikertomus toiminnastaan;

b) Liiton tulee, mikäli suinkin mahdollista, noudattaa jokaista erikoisselontekoja, tutkimuksia tai tietoja koskevaa pyyntöä, jonka Yhdistyneet Kansakunnat saattaa sille osoittaa;

c) Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin tulee pyydettäessä neuvotella Liiton asianomaisen virkamiehen kanssa sellaisten tietojen toimittamisesta, joista Liitolle saattaa olla erityistä hyötyä.

VI artikla
Yhdistyneille Kansakunnille annettava apu

Liitto sitoutuu olemaan yhteistyössä Yhdistyneiden Kansakuntien, sen pää- ja apuelinten kanssa sekä antamaan sille kaikkea mahdollista apua Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen pikatiedotussopimuksen mukaisesti ottaen tarkasti huomioon niiden Liiton jäsenten erikoisen aseman, jotka eivät ole Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä.

VII artikla
Suhteet Kansainväliseen tuomioistuimeen

1. Liitto sitoutuu toimittamaan Kansainväliselle tuomioistuimelle kaikki tiedot, joita tämä saattaa pyytää perussääntönsä 34 artiklan nojalla.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous oikeuttaa Liiton pyytämään Kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antavia lausuntoja muista sen toimialaan kuuluvista lainopillisista kysymyksistä kuin Liiton ja Yhdistyneiden Kansakuntien sekä toisten erikoiselinten välisiä suhteita koskevista kysymyksistä.

3. Tämänlaatuisen pyynnön voi tuomioistuimelle tehdä täysivaltaisten edustajien konferenssi tai hallintoneuvosto täysivaltaisten edustajien konferenssin valtuuttamana.

4. Pyytäessään Kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa Liiton tulee ilmoittaa pyynnöstään talous- ja sosiaalineuvostolle.

VIII artikla
Henkilökuntaa koskevat järjestelyt

1. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto laativat yhteisesti sopien virkamiehiään varten mahdollisimman samankaltaiset säännöt, työmenetelmät ja ohjeet, joiden tarkoituksena on estää vakavia ristiriitaisuuksia työsuhteita ja -ehtoja määrättäessä sekä välttää kilpailua virkamiehiä toimeen otettaessa samoin kuin helpottaa virkamiesten keskinäistä vaihtumista, milloin se kummastakin näyttää edulliselta mahdollisimman suuren hyödyn saamiseksi näiden virkamiesten työskentelystä.

2. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto sopivat mahdollisimman laajasta yhteistyöstä yllämainittujen päämäärien saavuttamiseksi.

IX artikla
Tilastotoiminta

1. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto sopivat pyrkivänsä toimimaan mahdollisimman läheisessä yhteistyössä, poistamaan kaiken tarpeettoman kaksinkertaisen työn ja käyttämään henkilökuntaansa mahdollisimman tehokkaasti tilastollisten tietojen kokoamisessa, erittelemisessä, julkaisemisessa, yhdenmukaistamisessa, parantamisessa ja levittämisessä. Ne pyrkivät yhdessä käyttämään mahdollisimman tarkoin hyväkseen tilastotietoja ja keventämään näitä tietoja antamaan pyydettyjen hallitusten ja muiden elimien tehtävää.

2. Liitto tunnustaa Yhdistyneet Kansakunnat keskuselimeksi, jonka tehtävänä on koota, eritellä, julkaista, yhdenmukaistaa, parantaa ja levittää kansainvälisten järjestöjen yleisiä päämääriä palvelevia tilastoja.

3. Yhdistyneet Kansakunnat tunnustaa Liiton keskuselimeksi, jonka tehtävänä on koota, eritellä, julkaista, yhdenmukaistaa, parantaa ja levittää omaan alaansa kuuluvia tilastoja, loukkaamatta kuitenkaan Yhdistyneiden Kansakuntien oikeuksia puuttua näihin tilastoihin, mikäli ne ovat välttämättömiä sen omien päämäärien toteuttamiseksi tai koko maailman tilastojen parantamiseksi. Liitto saa itse päättää millaisessa muodossa sen liikenneasiakirjat laaditaan.

4. Keskuksen perustamiseksi yleiseen käyttöön tarkoitettuja tilastotietoja varten on sovittu, että Liitolle sen perustilastojen sarjoihin tai erikoisselontekoihin liitettäviksi toimitetut tiedot on, mikäli mahdollista, pyydettäessä annettava Yhdistyneiden Kansakuntien käytettäviksi.

5. On sovittu, että Yhdistyneille Kansakunnille sen perustilastojen sarjoihin tai erikoisselontekoihin liitettäviksi toimitetut tiedot on pyydettäessä annettava Liiton käytettäviksi siinä määrin kuin se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.

X artikla
Hallinnolliset ja tekniset laitokset

1. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto myöntävät, että virkamiesten ja käytettävissä olevien varojen mahdollisimman tehokkaaksi hyödyntämiseksi on suotavaa välttää, milloin se on mahdollista, keskenään kilpailevien tai osittain samoja tehtäviä suorittavien laitosten perustamista sekä käydä tarvittaessa tätä tarkoittavia neuvotteluja.

2. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto ryhtyvät yhdessä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin virallisten asiakirjojen kirjaamiseksi ja säilyttämiseksi.

XI artikla
Talousarviota koskevat määräykset

1. Liiton talousarvio tai talousarvioehdotus on toimitettava Yhdistyneille Kansakunnille samanaikaisesti kuin se toimitetaan Liiton jäsenille, ja yleiskokous voi esittää Liitolle suosituksia sen suhteen.

2. Liitolla on oikeus lähettää edustajia osallistumaan, ilman äänioikeutta, yleiskokouksen tai jonkin sen valiokunnan keskusteluihin, milloin Liiton talousarvio on käsiteltävänä.

XII artikla
Erikoistehtävistä johtuvien kustannusten peittäminen

1. Mikäli Liitto joutuu suorittamaan huomattavia ylimääräisiä menoja, jotka ovat aiheutuneet Yhdistyneiden Kansakuntien tämän sopimuksen 6 artiklan tai muiden säännösten nojalla pyytämistä erikoisselonteoista, tutkimuksista tai avusta, on osapuolten keskinäisin neuvotteluin selvitettävä, miten nämä menot oikeudenmukaisimmin voitaisiin peittää.

2. Samoin on Yhdistyneiden Kansakuntien ja Liiton neuvoteltava keskenään ryhtymisestä sopiviksi katsomiinsa järjestelyihin niiden menojen peittämiseksi, jotka aiheutuvat Yhdistyneiden Kansakuntien Liitolle tämän pyynnöstä suomista keskeisistä hallinnollisista, teknisistä tai taloudellisista palveluksista ja eduista tai muusta annetusta erikoisavusta.

XIII artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien turvakirjat

Liiton virkamiehillä on oikeus käyttää Yhdistyneiden Kansakuntien turvakirjoja erikoisjärjestelyiden mukaisesti, joista tullaan neuvottelemaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin ja Liiton asianomaisten viranomaisten kesken.

XIV artikla
Elinten väliset sopimukset

1. Liitto sitoutuu tekemään ilmoituksen talous- ja sosiaalineuvostolle jokaisen virallisen sopimuksen luonteesta ja soveltamisalasta, joka aiotaan solmia Liiton ja jonkin toisen erikoiselimen tai muun hallitusten välisen järjestön tai kansainvälisen järjestön tai kansainvälisen, hallituksista riippumattoman järjestön välillä, ja Liiton on sen lisäksi ilmoitettava talous- ja sosiaalineuvostolle sopimuksen solmimisen jälkeen sen yksityiskohdat.

2. Yhdistyneet Kansakunnat sitoutuu tekemään ilmoituksen Liitolle jokaisen virallisen sopimuksen luonteesta ja soveltamisalasta, jonka jotkin muut erikoiselimet aikovat tehdä kysymyksistä, jotka voivat koskea Liiton etuja, ja Yhdistyneiden Kansakuntien on sen lisäksi ilmoitettava Liitolle sopimuksen solmimisen jälkeen sen yksityiskohdat.

XV artikla
Yhteydet

1. Yhdistyneet Kansakunnat ja Liitto sopivat yllämainituista säännöksistä siinä vakaumuksessa, että niillä edistetään tehokkaan yhteyden ylläpitämistä näiden kahden järjestön välillä. Ne vakuuttavat tarkoituksenaan olevan ryhtyä tätä tarkoittaviin toimenpiteisiin.

2. Tämän sopimuksen yhteydenpitoa koskevia määräyksiä on sovellettava, mikäli se on asianmukaista, Liiton ja Yhdistyneiden Kansakuntien suhteisiin, mukaanluettuina viimeksimainitun alueelliset ja alitoimistot.

XVI artikla
Yhdistyneiden Kansakuntien pikatiedotusliikenne

1. Liitto tunnustaa, että Yhdistyneille Kansakunnille on tärkeätä nauttia samoja oikeuksia kuin Liiton jäsenet sen harjoittaessa pikatiedotusliikennettä.

2. Yhdistyneet Kansakunnat sitoutuu harjoittamaan toimivaltansa alaista pikatiedotusliikennettä kansainvälisen pikatiedotusyleissopimuksen ja sen ohjesäännön määräysten mukaisesti.

3. Tämän artiklan tarkemmasta soveltamisalasta päätetään erikseen.

XVII artikla
Sopimuksen täytäntöönpano

Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ja Liiton asianomainen virkamies voivat tehdä sellaisia täydentäviä sopimuksia, joita he pitävät tarpeellisina tämän sopimuksen soveltamista varten.

XVIII artikla
Tarkistaminen

Tämä sopimus tarkistetaan Yhdistyneiden Kansakuntien ja Liiton yhteisestä sopimuksesta, mikäli jompikumpi sopimuspuoli kuusi kuukautta aikaisemmin on ilmoittanut haluavansa sitä.

XIX artikla
Voimaantulo

1. Tämä sopimus tulee väliaikaisesti voimaan sen jälkeen kun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous ja Atlantic Cityssä 1947 pidetty täysivaltaisten edustajien pikatiedotuskonferenssi ovat sen hyväksyneet.

2. Edellyttäen, että yllä 1 kohdassa mainitut hyväksymiset siihen mennessä ovat tapahtuneet, tämä sopimus tulee voimaan samanaikaisesti kuin Atlantic Cityssä v. 1947 tehty kansainvälinen pikatiedotusyleissopimus tai jonakin aikaisempana ajankohtana Liiton päätöksen mukaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.