52/1985

Wienissä 8 päivänä huhtikuuta 1979 hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien teollisen kehityksen järjestön (UNIDO) perussääntö, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 3 päivänä huhtikuuta 1981, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 8 päivänä toukokuuta 1981 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille 5 päivänä kesäkuuta 1981, on voimassa 21 päivästä kesäkuuta 1985 niin kuin siitä on sovittu.

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 1985.

1 artiklaTavoitteet

Järjestön ensisijaisena tehtävänä on edistää ja nopeuttaa kehitysmaiden teollista kehitystä myötävaikuttaakseen uuden kansainvälisen taloudellisen järjestyksen luomiseen. Järjestön tulee myös edistää teollista kehitystä ja teollista yhteistyötä maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä sektoreittain.

2 artiklaTehtävät

Edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi järjestön tulee ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin. Erityisesti järjestön tehtävänä on:

a) asianmukaisesti edistää ja laajentaa kehitysmaille annettavaa apua niiden teollistamisen edistämiseksi ja nopeuttamiseksi, erityisesti niiden teollisuuden kehittämiseksi, laajentamiseksi ja nykyaikaistamiseksi;

b) Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisesti panna alulle, koordinoida ja seurata Yhdistyneiden kansakuntien puitteissa tapahtuvaa toimintaa mahdollistaakseen järjestön toiminnan keskeisenä koordinaattorina teollistamisen alalla;

c) luoda uusia ja kehittää jo olemassa olevia teollistamiseen liittyviä käsitteitä ja lähestymistapoja maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä sektoreittain ja laatia tutkimuksia ja selvityksiä kehittääkseen uusia sopusointuiseen ja tasapainoiseen teolliseen kehitykseen tähtääviä toimintamuotoja, ottaen asianmukaisesti huomioon ne menetelmät, joita erilaiset yhteiskunta- ja talousjärjestelmät omaavat maat käyttävät teollistamisongelmiensa ratkaisemisessa;

d) edistää ja rohkaista suunnittelumenetelmien kehittämistä ja käyttöönottoa sekä avustaa teollisten kehitysohjelmien ja -suunnitelmien sekä tieteellisten ja teknisten teollistamisohjelmien ja suunnitelmien laatimisessa julkisella, osuustoiminnallisella ja yksityisellä sektorilla;

e) edistää ja auttaa kehittämään kokonaisvaltaista ja tieteidenvälistä lähestymistapaa kehitysmaiden nopeaan teollistamiseen;

f) muodostaa kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välinen kohtaamispaikka ja yhteydenpitoväline sekä asianomaisten maiden pyynnöstä tarjota puitteet kehitysmaiden teollistamisesta käytäville neuvotteluille;

g) avustaa kehitysmaita perustamaan ja ylläpitämään teollisuutta, mukaan luettuna maataloustuotantoon liittyvä sekä perusteollisuus, jotta paikallisia luonnonvaroja ja inhimillisiä voimavaroja voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti sekä tuottaa hyödykkeitä koti- ja vientimarkkinoita varten, samoin kuin myötävaikuttaa näiden maiden omaehtoisuuden kehittämiseen;

h) toimia teollisuustietojen vaihdantakeskuksena ja siinä ominaisuudessa valikoivasti kerätä ja seurata sekä analysoida ja levittää teollisen kehityksen eri puolia koskevia tietoja maailmanlaajuisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä sektoreittain, mukaan luettuna kokemuksien ja teknologian saavutusten vaihto erilaiset yhteiskunta- ja talousjärjestelmät omaavien teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välillä;

i) kiinnittää erityistä huomiota erikoistoimenpiteisiin vähiten kehittyneiden sekä rannikottomien ja saarikehitysmaiden avustamiseksi samoin kuin pahiten talouskriiseistä ja luonnonkatastrofeista kärsineiden kehitysmaiden avustamiseksi, unohtamatta kuitenkaan muiden kehitysmaiden etuja;

j) edistää, rohkaista ja avustaa teollisuusteknologian kehittelyssä, valinnassa, soveltamisessa, siirrossa sekä käytössä ottaen asianmukaisesti huomioon kulloinkin kysymyksessä olevan teollisuuden haaran yhteiskunnallis-taloudelliset olosuhteet ja erityistarpeet, erityisesti silmällä pitäen teknologian siirtoa teollisuusmaista kehitysmaihin sekä kehitysmaasta toiseen;

k) järjestää ja tukea teollisuuden koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on auttaa kehitysmaita kouluttamaan teknistä ja muuta tarvitsemaansa henkilöstöä nopeutetun teollisen kehityksensä eri vaiheita varten;

1) neuvoa ja avustaa läheisessä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien asianmukaisten elinten, erityisjärjestöjen ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) kanssa kehitysmaita hyödyntämään, säilyttämään ja paikallisesti jalostamaan luonnonvarojaan kehitysmaiden teollistamista silmällä pitäen;

m) tarjota koe- ja mallitehtaita teollistumisen nopeuttamiseksi eri sektoreilla;

n) kehittää erityistoimenpiteitä kehitysmaiden välisen sekä kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välisen yhteistyön edistämiseksi teollisuuden alalla;

o) yhteistyössä muiden asianomaisten elinten kanssa avustaa kehitysmaita teollisen kehityksen alueellisessa suunnittelussa näiden maiden muodostamien alueellisten ja osa-alueittaisten ryhmittymien puitteissa;

p) rohkaista ja edistää teollisuus-, liike- ja ammattiliittojen ja muiden sellaisten järjestöjen perustamista ja lujittamista, jotka edistävät kehitysmaiden sisäisten voimavarojen täysimittaista hyödyntämistä niiden kansallisen teollisuuden kehittämiseksi;

q) avustaa institutionaalisen infrastruktuurin luomisessa ja toiminnassa pitämisessä teollisuutta sääntelevien, neuvovien ja kehittävien palvelujen aikaansaamiseksi;

r) auttaa kehitysmaiden hallitusten pyynnöstä järjestämään yksilöityjen teollisuushankkeiden ulkopuolinen rahoitus kohtuullisin, oikeudenmukaisin ja molempia osapuolia tyydyttävin ehdoin.

3 artiklaJäsenet

Järjestön jäseniksi voivat tulla kaikki valtiot, jotka yhtyvät järjestön tavoitteisiin ja periaatteisiin:

a) Yhdistyneiden kansakuntien tai jonkin sen erityisjärjestön tai Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) jäsenvaltiot voivat liittyä järjestön jäseniksi tulemalla perussäännön osapuoliksi 24 artiklan sekä 25 artiklan 2 kappaleen mukaisesti;

b) muut kuin a kohdassa tarkoitetut valtiot voivat liittyä järjestön jäseniksi tulemalla tämän perussäännön osapuoliksi 24 artiklan 3 kappaleen ja 25 artiklan 2 kappaleen c kohdan mukaisesti sen jälkeen kun konferenssi on kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä hyväksynyt jäsenyyden neuvoston suosituksesta.

4 artiklaHuomioitsijat

1. Järjestön huomioitsijaksi voivat pyynnöstään tulla Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa huomioitsijan asemassa olevat, jollei konferenssi toisin päätä.

2. Vaikuttamatta 1 kappaleen määräyksiin konferenssilla on valtuus kutsua muita huomioitsijoita osallistumaan järjestön työhön.

3. Huomioitsijat saavat osallistua järjestön työhön asianomaisten menettelytapasääntöjen ja tämän perussäännön määräysten mukaisesti.

5 artiklaErottaminen

1. Järjestön jäseneltä, jolta peruutetaan Yhdistyneiden kansakuntien jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja erioikeudet, peruutetaan automaattisesti järjestön jäsenyydestä johtuvat oikeudet ja erioikeudet.

2. Jäsen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa järjestölle, menettää äänioikeutensa järjestössä, jos maksamatta ovat vähintään kahden viimeisen varainhoitovuoden vahvistetut jäsenmaksut. Toimielin voi kuitenkin myöntää asianomaiselle jäsenelle äänioikeuden kyseisen toimielimen äänestyksissä, jos se toteaa, että jäsenmaksun suorittamatta jättäminen johtuu jäsenestä riippumattomista olosuhteista.

6 artiklaEroaminen

1. Jäsen voi erota järjestöstä tallettamalla tätä perussääntöä koskevan irtisanomiskirjan tallettajalle.

2. Ero tulee voimaan irtisanomiskirjan tallettamista seuraavan varainhoitovuoden viimeisenä päivänä.

3. Eroavan jäsenen jäsenmaksu irtisanomiskirjan tallettamista seuraavana varainhoitovuonna on sama kuin sen vahvistettu jäsenmaksu siltä varainhoitovuodelta, jona tallettaminen tapahtui. Eroavan jäsenen on lisäksi täytettävä kaikki ehdottomat sitoumukset, jotka se on tehnyt ennen tallettamista.

7 artiklaPääelimet ja apuelimet

1. Järjestön pääelimet ovat:

a) yleiskonferenssi (jäljempänä "konferenssi");

h) teollistamisneuvosto (jäljempänä "neuvosto");

c) sihteeristö

2. Neuvostoa avustamaan työohjelman laatimisessa ja tarkastelussa, järjestön sääntömääräisen budjetin ja käyttöbudjetin sekä muiden järjestöä koskevien raha-asioiden valmistelussa ja tarkastuksessa perustetaan ohjelma- ja budjettikomitea.

3. Konferenssi tai neuvosto voi perustaa apuelimiä, tekniset komiteat mukaan luettuina, jolloin on asianmukaisesti huomioitava oikeudenmukaisen maantieteellisen edustuksen periaate.

8 artiklaYleiskonferenssi

1. Konferenssi muodostuu kaikkien jäsenten edustajista.

2. a) Konferenssi pitää sääntömääräisen istunnon joka toinen vuosi, jollei se itse toisin päätä. Erikoisistunnot kutsuu koolle pääjohtaja neuvoston tai jäsenten enemmistön pyynnöstä.

b) Sääntömääräiset istunnot pidetään järjestön sijaintipaikkakunnalla, jollei konferenssi toisin päätä. Neuvosto määrää missä erityisistunnot pidetään.

3. Muiden tässä perussäännössä mainittujen toimintojen lisäksi konferenssi:

a) määrittelee järjestön johtavat periaatteet ja sen toiminnan yleiset suuntaviivat;

b) käsittelee neuvoston pääjohtajan ja konferenssin apuelinten laatimat raportit;

c) hyväksyy järjestön työohjelman, sääntömääräisen budjetin sekä käyttöbudjetin 14 artiklan mukaisesti, määrää maksutaulukon 15 artiklan mukaisesti, hyväksyy järjestön varainhoitosäännöt ja valvoo järjestön varojen tehokasta käyttöä;

d) on oikeutettu hyväksymään kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä kaikki järjestön toimialaan kuuluvat sopimukset ja antamaan jäsenille näitä sopimuksia koskevia suosituksia;

e) antaa jäsenille ja kansainvälisille järjestöille järjestön toimialaan kuuluvia kysymyksiä koskevia suosituksia;

f) ryhtyy muihin asianmukaisiin toimenpiteisiin järjestön tarkoitusperien edistämiseksi ja toimintojen toteuttamiseksi.

4. Konferenssi voi valtuuttaa neuvoston suorittamaan toivomansa tehtävät lukuun ottamatta tämän perussäännön seuraavissa kohdissa tarkoitettuja tehtäviä: 3 artiklan b kohta; 4 artikla; 8 artiklan 3 kappaleen a, b, c ja d kohta; 9 artiklan 1 kappale; 10 artiklan 1 kappale; 11 artiklan 2 kappale; 14 artiklan 4 ja 6 kappale; 15 artikla; 18 artikla; 23 artiklan 2 kappaleen ja 3 kappaleen b kohta; ja 1 liite.

5. Konferenssi hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

6. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni konferenssissa. Päätökset tehdään läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänten enemmistöllä, jollei tästä perussäännöstä tai konferenssin menettelytapasäännöistä muuta johdu.

9 artiklaTeollistamisneuvosto

1. Neuvostoon kuuluu 53 konferenssin valitsemaa jäsentä, joiden valinnassa otetaan asianmukaisesti huomioon oikeudenmukaisen maantieteellisen jakauman periaate. Neuvoston jäseniä valittaessa konferenssi noudattaa seuraavaa paikkojen jakautumisperiaatetta: 33 jäsentä valitaan tämän perussäännön 1 liitteen A- ja C-osassa lueteltujen valtioiden joukosta, 15 jäsentä B-osassa lueteltujen valtioiden joukosta ja 5 jäsentä D-osassa lueteltujen valtioiden joukosta.

2. Neuvoston jäsenten toimikausi alkaa konferenssin sen sääntömääräisen istunnon päätyttyä, jossa heidät on valittu, ja päättyy neljä vuotta myöhemmin pidettävän sääntömääräisen istunnon päättyessä. Ensimmäisessä istunnossa valittujen jäsenten toimikausi alkaa kuitenkin heidän tullessaan valituiksi, ja puolet heistä ovat erovuorossa kahta vuotta myöhemmin pidettävän sääntömääräisen istunnon päättyessä. Neuvoston jäsenet voidaan valita uudelleen.

3. a) Neuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa määräämänään aikana. Erikoisistunnon kutsuu koolle pääjohtaja neuvoston kaikkien jäsenten enemmistön pyynnöstä.

h) Istunnot pidetään järjestön sijaintipaikkakunnalla, jollei neuvosto toisin päätä.

4. Tässä perussäännössä tarkoitettujen taikka konferenssin sille määräämien muiden tehtävien lisäksi neuvosto:

a) konferenssin valtuuttamana tarkistaa hyväksytyn työohjelman täytäntöönpanon ja sitä vastaavan sääntömääräisen budjetin ja käyttöbudjetin sekä muiden konferenssin päätösten täytäntöönpanon;

b) esittää konferenssille suosituksen maksutaulukoksi sääntömääräisiä budjettimenoja varten;

c) jättää konferenssille neuvoston toimintakertomuksen jokaisessa sen sääntömääräisessä istunnossa;

d) pyytää jäseniä antamaan tietoja järjestöön liittyvästä toiminnastaan;

e) konferenssin päätösten mukaisesti ja neuvoston tai konferenssin istuntojen välillä syntyvät olosuhteet huomioon ottaen valtuuttaa pääjohtajan ryhtymään neuvoston tarpeellisiksi katsomiin toimenpiteisiin odottamattomien olosuhteiden johdosta ottaen asianmukaisesti huomioon järjestön tehtävät ja varat;

f) nimittää väliaikaisen pääjohtajan, jos pääjohtajan toimi vapautuu konferenssin istuntojen välillä. Väliaikaisen pääjohtajan toimikausi kestää seuraavaan konferenssin sääntömääräiseen tai erikoisistuntoon asti;

g) laatii konferenssin alustavan asialuettelon;

h) suorittaa tarvittaessa muita järjestön tarkoitusperien edistämiseksi välttämättömiä tehtäviä tämän perussäännön asettamien rajoitusten puitteissa.

5. Neuvosto hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

6. Jokaisella neuvoston jäsenellä onyksi ääni. Päätökset tehdään läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänten enemmistöllä, jollei tästä perussäännöstä tai neuvoston menettelytapasäännöistä muuta johdu.

7. Neuvoston tulee kutsua jäsen, joka ei kuulu neuvostoon, osallistumaan neuvoston neuvotteluihin ilman äänioikeutta kaikissa asioissa, jotka erityisesti koskettavat asianomaista jäsentä.

10 artiklaOhjelma- ja budjettikomitea

1. Ohjelma- ja budjettikomiteaan kuuluu 27 konferenssin valitsemaa jäsentä, joiden valinnassa otetaan huomioon tasapuolisen maantieteellisen jakauman periaate. Komitean jäseniä valitessaan konferenssi noudattaa seuraavaa paikkojen jakautumisjärjestystä: 15 komitean jäsentä valitaan tämän perussäännön I liitteen A- ja C-osassa lueteltujen valtioiden joukosta, 9 jäsentä B-osassa lueteltujen valtioiden joukosta ja 3 jäsentä D-osassa lueteltujen valtioiden joukosta. Nimetessään edustajiaan komiteaan, valtioiden tulee ottaa huomioon heidän henkilökohtainen pätevyytensä ja kokemuksensa.

2. Komitean jäsenten toimikausi alkaa konferenssin sen sääntömääräisen istunnon päättyessä, jona heidät on valittu ja päättyy kaksi vuotta myöhemmin pidettävän sääntömääräisen istunnon päättyessä. Komitean jäsenet voidaan valita uudelleen.

3. a) Komitea pitää ainakin yhden istunnon vuodessa. Pääjohtaja voi kutsua koolle ylimääräisen istunnon joko neuvoston tai komitean pyynnöstä.

b) Istunnot pidetään järjestön sijaintipaikkakunnalla, jollei neuvosto toisin päätä.

4. Komitean tehtävänä on:

a) hoitaa sille 14 artiklassa määrätyt tehtävät;

b) valmistella sääntömääräisten budjettimenojen maksutaulukkoluonnos neuvostolle jätettäväksi;

c) käsitellä muut konferenssin tai neuvoston sille määräämät varainhoitoon liittyvät asiat;

d) esittää neuvostolle toimintakertomuksensa jokaisessa sääntömääräisessä kokouksessa ja omasta aloitteestaan antaa neuvostolle varainhoitoa koskevia neuvoja ja suosituksia.

5. Komitea hyväksyy omat menettelytapasääntönsä.

6. Jokaisella komitean jäsenellä on yksi ääni. Päätökset tehdään kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä - olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

11 artiklaSihteeristö

1. Sihteeristöön kuuluu pääjohtaja sekä järjestön tarvitsemat varapääjohtajat ja muu henkilöstö.

2. Pääjohtajan nimittää konferenssi neljäksi vuodeksi neuvoston suosituksesta. Hänet voidaan nimittää uudelleen toiseksi nelivuotiskaudeksi, minkä jälkeen häntä ei enää voida nimittää uudelleen.

3. Pääjohtaja on järjestön korkein hallinnollinen virkailija. Konferenssin tai neuvoston yleiset tai nimenomaiset määräykset ja ohjeet huomioon ottaen pääjohtajalla on kokonaisvastuu ja valtuus johtaa järjestön työtä. Neuvoston valtuuttamana sekä sen valvonnan alaisena pääjohtaja on vastuussa nimitysasioista, hallinnosta ja toiminnasta.

4. Tehtäviään suorittaessaan pääjohtaja ja henkilöstö eivät saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita miltään hallitukselta eikä miltään järjestön ulkopuoliselta viranomaiselta. Heidän on pidättäydyttävä kaikista toimista, jotka saattaisivat vaikuttaa heidän asemaansa kansainvälisinä ainoastaan järjestölle vastuussa olevina virkailijoina. Jokainen jäsen sitoutuu kunnioittamaan pääjohtajan ja henkilöstön tehtävien yksinomaan kansainvälistä luonnetta eikä saa pyrkiä vaikuttamaan heidän tehtäviensä suorittamiseen.

5. Henkilöstön nimittää pääjohtaja niiden sääntöjen mukaisesti, jotka konferenssi neuvoston suosituksesta on vahvistanut. Varapääjohtajan ja muiden samantasoisten virkailijoiden nimittäminen edellyttää neuvoston hyväksymistä. Henkilöstön työehtojen on mahdollisimman tarkoin oltava Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän yleisten sääntöjen mukaiset. Henkilöstöä palvelukseen otettaessa ja palvelussuhteen ehtoja määrättäessä on tärkeimpänä perusteena pidettävä korkeimman tehokkuuden, pätevyyden ja luotettavuuden varmistamista. Laajan ja tasapuolisen maantieteellisen jakautumisen tärkeyteen on niinikään kiinnitettävä asianmukaista huomiota henkilöstön valinnassa.

6. Pääjohtaja toimii tässä ominaisuudessaan kaikissa konferenssin, neuvoston sekä ohjelma- ja budjettikomitean kokouksissa ja suorittaa kaikki muut näiden elinten hänelle uskomat tehtävät. Hän laatii vuosittain järjestön toimintakertomuksen. Lisäksi hän jättää tilanteen mukaisesti konferenssille tai neuvostolle muita tarvittavia raportteja.

12 artiklaValtuuskuntien menot

Jokainen jäsen ja huomioitsija vastaa konferenssin, neuvoston tai muun järjestön toimielimen kokoukseen osallistuvan valtuuskuntansa menoista.

13 artiklaBudjetin kokoonpano

1. Järjestön toiminta toteutetaan sen hyväksytyn työohjelman ja budjettien mukaisesti.

2. Järjestön menot jaetaan seuraaviin ryhmiin:

a) vahvistetuista jäsenmaksuista (jäljempänä "sääntömääräinen budjetti") suoritettavat menot; ja

b) järjestölle annetuista vapaaehtoisista maksuista ja muista varainhoitosäännöissä määrätyistä tuloista (jäljempänä "käyttöbudjetti") suoritettavat menot.

3. Sääntömääräinen budjetti kattaa hallinto-, tutkimus- ja muut säännölliset järjestön menot sekä muut menot II liitteen mukaisesti.

4. Käyttöbudjetti kattaa teknisestä avustuksesta ja vastaavasta toiminnasta aiheutuvat menot.

14 artiklaOhjelma ja budjetti

1. Pääjohtaja laatii ja jättää neuvostolle ohjelma- ja budjettikomitean välityksellä varainhoitosäännöissä määrättynä aikana työohjelmaehdotuksen seuraavaa varainhoitokautta varten sekä vastaavat arviot sääntömääräisestä budjetista rahoitettavasta toiminnasta. Samanaikaisesti pääjohtaja jättää ehdotuksensa järjestön vapaaehtoisista maksuista rahoitettavaksi toiminnaksi talousarvioineen.

2. Ohjelma- ja budjettikomitea käsittelee pääjohtajan ehdotukset ja jättää neuvostolle suosituksensa työohjelmaehdotuksesta ja vastaavista sääntömääräisestä budjetista ja käyttöbudjetista rahoitettavista menoarvioista. Komitean tätä koskevat suositukset edellyttävät kahden kolmasosan enemmistöä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

3. Neuvosto tutkii pääjohtajan ehdotukset sekä kaikki ohjelma- ja budjettikomitean suositukset ja hyväksyy työohjelman, sääntömääräisen budjetin ja käyttöbudjetin tarpeellisiksi katsomineen muutoksin esitettäväksi konferenssin harkittavaksi ja hyväksyttäväksi. Hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

4. a) Konferenssi käsittelee ja hyväksyy neuvoston esittämän työohjelman ja vastaavan sääntömääräisen ja käyttöbudjetin kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

b) Konferenssi voi 6 kappaleen mukaisesti tehdä muutoksia työohjelmaan ja vastaavaan sääntömääräiseen budjettiin ja käyttöbudjettiin.

5. Tarvittaessa sääntömääräisen budjetin tai käyttöbudjetin lisäarvio tai tarkistettu menoarvio valmistellaan ja hyväksytään tämän artiklan 1-4 kappaleen sekä varainhoitosääntöjen mukaisesti.

6. Konferenssi ei saa hyväksyä mitään päätöslauselmaa, päätöstä tai muutosta, joka edellyttää menoja ja jota ei ole käsitelty 2 ja 3 kappaleen mukaisesti, ellei sen liitteenä ole pääjohtajan laatimaa menoarviot,a. Konferenssi ei voi hyväksyä mitään päätöslauselmaa, päätöstä tai muutosta, jonka pääjohtaja olettaa edellyttävän menoja, ennen kuin konferenssin kanssa samanaikaisesti kokoontuvalla ohjelma- ja budjettikomitealla ja sen jälkeen neuvostolla on ollut tilaisuus toimia 2 ja 3 kappaleen mukaisesti. Neuvosto esittää päätöksensä konferenssille. Tällaisten päätöslauselmien, päätösten ja muutosten hyväksyminen edellyttää kahden kolmasosan enemmistöä konferenssin kaikkien jäsenten äänistä.

15 artiklaJäsenmaksut

1. Sääntömääräiseen budjettiin sisältyvät menot katetaan jäsenten suorittamilla maksuilla maksutaulukon mukaisesti, jonka konferenssi hyväksyy kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä neuvoston suosituksesta, joka on hyväksytty kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä ja joka perustuu ohjelma- ja budjettikomitean laatimaan luonnokseen.

2. Maksutaulukon tulee mahdollisimman tarkkaan perustua Yhdistyneiden Kansakuntien käyttämään uusimpaan taulukkoon. Jäsenelle ei saa määrätä jäsenmaksuosuutta, joka ylittää kaksikymmentäviisi prosenttia järjestön sääntömääräisestä budjetista.

16 artiklaJärjestölle suoritettavat vapaaehtoiset maksut

Pääjohtaja voi järjestön puolesta ja järjestön varainhoitosääntöjen määräykset huomioon ottaen vastaanottaa järjestölle suoritettavia vapaaehtoisia maksuja, mukaan luettuina hallitusten, valtioiden. välisten järjestöjen, muiden kuin valtiollisten järjestöjen ja muiden valtion organisaatioon kuulumattomien tahojen tekemät lahjoitukset, jälkisäädökset ja avustukset, edellyttäen, että näihin maksuihin liittyvät ehdot ovat järjestön tavoitteiden ja toimintaperiaatteiden mukaisia.

17 artiklaTeollistamisrahasto

Järjestön varojen lisäämiseksi ja jotta se nopeasti ja joustavasti pystyisi vastaamaan kehitysmaiden tarpeisiin, järjestöllä on teollistamisrahasto, joka rahoitetaan 16 artiklassa tarkoitetuilla vapaaehtoisilla maksuilla sekä muilla mahdollisilla varainhoitosäännöissä tarkoitetuilla tuloilla. Pääjohtaja johtaa teollistamisrahastoa konferenssin - tai konferenssin puolesta neuvoston - sille määräämien toimintaperiaatteiden sekä järjestön varainhoitosääntöjen mukaisesti.

18 artiklaSuhteet Yhdistyneisiin kansakuntiin

Järjestö yhdistetään Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmään Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 57 artiklassa tarkoitettuna erityisjärjestönä. Jokainen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 63 artiklan mukaisesti tehtävä sopimus edellyttää neuvoston suosituksen jälkeen konferenssin hyväksymistä kahden kolmasosan enemmistöllä läsnä olevien ja äänestykseen osallistuvien jäsenten äänistä.

19 artiklaSuhteet muihin järjestöihin

1. Pääjohtaja voi neuvoston suostumuksella ja konferenssin antamien suuntaviivojen mukaisesti:

a) tehdä sopimuksia asianmukaisten suhteiden luomiseksi muihin Yhdistyneiden kansakuntien järjestelmän järjestöihin sekä muihin valtioiden välisiin ja valtiollisiin järjestöihin;

b) perustaa asianmukaiset suhteet sellaisiin muihin kuin valtiollisiin järjestöihin sekä muunlaisiin järjestöihin, joiden toiminta liittyy järjestön toimintaan. Tällaisia suhteita luotaessa kansallisiin järjestöihin pääjohtajan tulee neuvotella asianomaisten hallitusten kanssa.

2. Näiden sopimusten ja suhteiden pohjalta pääjohtaja voi panna alulle työjärjestelyt kyseisten järjestöjen kanssa.

20 artiklaPäämaja

1. Järjestön päämaja sijaitsee Wienissä. Konferenssi voi muuttaa sijaintipaikkakuntaa kahden kolmasosan äänten enemmistöllä kaikkien jäsenten äänistä.

2. Järjestön tulee solmia päämajasopimus isäntämaan hallituksen kanssa.

21 artiklaOikeustoimikelpoisuus, erioikeudet ja vapaudet

1. Järjestöllä on kaikkien jäsentensä alueella sen toiminnan ja tavoitteiden toteuttamisen edellyttämä oikeustoimikelpoisuus, erioikeudet ja vapaudet. Jäsenten edustajat ja järjestön virkamiehet nauttivat järjestöön liittyvien tehtäviensä riippumattoman suorittamisen edellyttämiä erioikeuksia ja vapauksia.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut oikeustoimikelpoisuus, erioikeudet ja vapaudet ovat:

a) Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleissopimukseen järjestön osalta liittyneiden jäsenten alueella mainitun yleissopimuksen yleismääräysten mukaiset, neuvoston hyväksymällä liitteellä tarkennettuina;

b) jäsenen alueella, joka ei ole järjestön osalta liittynyt Yhdistyneiden kansakuntien erityisjärjestöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleissopimukseen, mutta joka on liittynyt Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevaan yleissopimukseen, samat kuin viimeksi mainitussa yleissopimuksessa, jollei kyseinen valtio ilmoita tallettajalle ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaansa tallettaessaan, ettei se aio soveltaa mainittua yleissopimusta järjestöön; Yhdistyneiden kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen voimassaolo lakkaa järjestön osalta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, jolloin valtio on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen tallettajalle;

c) sellaiset kuin muissa järjestön tekemissä sopimuksissa erikseen määrätään.

22 artiklaRiitojen ratkaisu ja neuvoa-antavat mielipiteet

1. a) Tämän perussäännön tai sen liitteiden tulkinnasta tai soveltamisesta kahden tai useamman jäsenen välillä syntyvä riita, jota ei saada ratkaistuksi neuvottelemalla, alistetaan neuvostolle, jolleivät osapuolet sovi muusta ratkaisutavasta. Jos riita erityisesti koskettaa jäsentä, joka ei ole edustettuna neuvostossa tällä jäsenellä on oikeus tulla edustetuksi neuvoston hyväksymien sääntöjen mukaisesti.

b) Jos a kohdan mukaisesti saavutettu ratkaisu ei tyydytä jotakin osapuolta, kyseinen osapuoli voi alistaa asian joko

i) osapuolten siitä sopiessa:

A) Kansainväliselle Tuomioistuimelle; tai

B) välitysoikeudelle; tai

ii) muutoin sovittelulautakunnalle.

Välitysoikeuden ja sovittelulautakunnan menettelytapoja ja toimintaa koskevat säännöt sisältyvät tämän perussäännön III liitteeseen.

2. Konferenssilla ja neuvostolla on kummallakin erikseen oikeus Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen valtuuttamana pyytää Kansainvälisen Tuomioistuimen neuvoa-antavaa mielipidettä järjestön toimialaan kuuluvissa oikeudellisissa asioissa.

23 artiklaMuutokset

1. Konferenssin toisen sääntömääräisen istunnon jälkeen jäsenet voivat ehdottaa muutoksia tähän perussääntöön. Pääjohtaja toimittaa viipymättä muutosehdotusten tekstit kaikille jäsenille. Konferenssi voi käsitellä muutosehdotuksia aikaisintaan yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä kun kyseinen ilmoitus on tehty.

2. Lukuun ottamatta 3 kappaleessa tarkoitettua muutosta, muutos tulee voimaan ja on kaikkia jäseniä sitova kun:

a) neuvosto on suosittanut sitä konferenssille;

b) konferenssi on hyväksynyt sen kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien jäsenten äänistä; ja

c) kaksi kolmasosaa jäsenistä on tallettanut muutosta koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan.

3. Tämän perussäännön 6, 9, 10, 13, 14 tai 23 artiklaa tai II liitettä koskeva muutos tulee sitovasti voimaan kun:

a) neuvosto suosittaa sitä konferenssille kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien jäsentensä äänistä;

b) konferenssi on hyväksynyt sen kahden kolmasosan enemmistöllä kaikkien jäsenten äänistä; ja

c) kolme neljäsosaa kaikista jäsenistä on tallettanut sen hyväksymistä koskevan ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan.

24 artiklaAllekirjoittaniinen, ratifioiminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä perussääntö on avoinna allekirjoittamista varten kaikille 3 artiklan a kohdassa tarkoitetuille valtioille 7 päivään lokakuuta 1979 Itävallan tasavallan ulkoministeriössä ja sen jälkeen Yhdistyneiden kansakuntien päämajassa New Yorkissa perussäännön voimaantuloon saakka.

2. Tämä perussääntö edellyttää allekirjoittajavaltioiden ratifioimista, hyväksymistä tai liittymistä. Ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjat on talletettava tallettajan huostaan.

3. Tämän perussäännön voimaantultua 25 artiklan 1 kappaleen mukaisesti 3 artiklan a kohdassa mainitut valtiot, jotka eivät ole allekirjoittaneet perussääntöä, sekä saman artiklan b kohdan perusteella jäsenkelpoiset valtiot voivat liittyä tähän perussääntöön tallettamalla liittymiskirjan.

25 artiklaVoimaantulo

1. Tämä perussääntö tulee voimaan sen jälkeen kun vähintään kahdeksankymmentä ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettanutta valtiota on ilmoittanut tallettajalle sopineensa keskinäisissä neuvotteluissaan, että perussääntö tulee voimaan.

2. Tämä perussääntö tulee voimaan:

a) tämän artiklan 1 kappaleessa mainittujen valtioiden osalta perussäännön voimaantulopäivänä;

b) valtioiden osalta, jotka ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa ennen perussäännön voimaantuloa, mutta eivät ole osallistuneet 1 kappaleessa tarkoitettuun ilmoitukseen, sellaisena myöhempänä ajankohtana, jolloin ne ilmoittavat tallettajalle, että perussääntö niiden kohdalta tulee voimaan;

c) valtioiden osalta, jotka tallettavat ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa perussäännön voimaantulon jälkeen, päivänä jolloin ne tallettavat mainitut asiakirjat.

26 artiklaVäliaikaiset järjestelyt

1. Tallettaja kutsuu koolle konferenssin ensimmäisen istunnon, joka pidetään kolmen kuukauden kuluessa tämän perussäännön voimaantulosta.

2. Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmalla 2152 (XXI) perustettua järjestöä koskevat säännöt ja määräykset koskevat myös tätä järjestöä ja sen toimielimiä kunnes järjestö hyväksyy uudet määräykset.

27 artiklaVaraumat

Tähän perussääntöön ei saa tehdä varaumia.

28 artiklaTallettaja

1. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on tämän perussäännön tallettaja.

2. Tallettaja ilmoittaa kaikkien asianomaisten valtioiden lisäksi myös pääjohtajalle kaikista tätä perussisältöä koskevista asioista.

29 artiklaTodistusvoimaiset tekstit

Tämän perussäännön arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat kaikki yhtä todistusvoimaisia.