31/1982

Annettu: 18.07.1982

Asetus Asetus vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Lontoossa 23 päivänä kesäkuuta 1969 tehty vuoden 1969 kansainvälinen aluksenmittausyleissopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 25 päivänä tammikuuta 1973 ja jota koskeva hyväksymiskirja on talletettu Valtioiden välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön pääsihteerin huostaan 6 päivänä helmikuuta 1973, tulee voimaan 18 päivänä heinäkuuta 1982 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä heinäkuuta 1982.

Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 1982

Vuoden 1969 KANSAINVÄLINEN ALUKSENMITTAUSYLEISSOPIMUS

Sopimushallitukset,

haluten vahvistaa yhdenmukaiset periaatteet ja säännöt kansainvälisillä matkoilla kulkevien alusten vetoisuuden määrittämiseksi;

ja katsoen tämän päämäärän olevan parhaiten saavutettavissa tekemällä yleissopimus;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Yleissopimuksen yleinen velvoittavuus

Sopimushallitukset sitoutuvat saattamaan voimaan tämän yleissopimuksen määräykset ja sen liitteet, jotka ovat tämän yleissopimuksen erottamattomana osana. Jokainen viittaus tähän yleissopimukseen on samalla viittaus liitteisiin.

2 artikla
Määritelmät

Tässä yleissopimuksessa, jollei nimenomaan toisin ole määrätty

1. säännöt tarkoittaa sääntöjä, jotka on liitetty tähän yleissopimukseen;

2. "hallinto" tarkoittaa hallitusta valtiossa, jonka lippua alus käyttää;

3. "kansainvälinen matka" tarkoittaa merimatkaa maasta, jossa tämä yleissopimus on voimassa, tällaisen maan ulkopuolella olevaan satamaan tai päinvastoin. Tässä yhteydessä pidetään erillisenä maana jokaista aluetta, jonka kansainvälisistä suhteista jokin sopimushallitus on vastuussa tai joka on Yhdistyneiden Kansakuntien hallinnon alainen;

4. "bruttovetoisuus" tarkoittaa aluksen suurimman koon mittaa sellaisena kuin se on määritelty tämän yleissopimuksen määräyksissä;

5. "nettovetoisuus" tarkoittaa aluksen hyötytilan mittaa sellaisena kuin se on määritelty tämän yleissopimuksen määräyksissä;

6. "uusi alus" tarkoittaa alusta, jonka köli lasketaan tai joka on samankaltaisessa rakennusvaiheessa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä tai sen jälkeen;

7. "vanha alus" tarkoittaa alusta, joka ei ole uusi alus;

8. "pituus" tarkoittaa 96 prosenttia kokonaispituudesta vesiviivalla, joka on 85 prosentin korkeudella pienimmästä mallisivukorkeudesta, mitattuna kölin yläpinnasta, tai pituutta keularangan etureunasta peräsinvarren keskiöön samalla vesiviivalla, jos tämä mitta on suurempi. Aluksissa joiden köli on suunniteltu kaltevaksi, tulee vesiviivan, jolla tämä pituus mitataan, olla konstruktiovesiviivan suuntainen;

9. "järjestö" tarkoittaa Valtioiden välistä neuvoa-antavaa merenkulkujärjestöä.

3 artikla
Soveltaminen

1. Tätä yleissopimusta on sovellettava seuraaviin kansainvälisillä matkoilla liikennöiviin aluksiin:

a) aluksiin, jotka on rekisteröity maissa, joiden hallitukset ovat sopimushallituksia;

b) aluksiin, jotka on rekisteröity alueilla, joita koskemaan tämä sopimus on ulotettu 20 artiklan mukaisesti; ja

c) rekisteröimättömiin aluksiin, jotka käyttävät sellaisen valtion lippua, jonka hallitus on sopimushallitus.

2. Tätä yleissopimusta on sovellettava:

a) uusiin aluksiin;

b) vanhoihin aluksiin, joissa suoritetaan sellainen muutos tai uudistus, jonka aiheuttama poikkeama niiden vanhasta bruttovetoisuudesta hallinnon mielestä on huomattava;

c) vanhoihin aluksiin omistajan pyynnöstä; ja

d) kaikkiin vanhoihin aluksiin kaksitoista vuotta yleissopimuksen voimaantulopäivän jälkeen kuitenkin niin että, tämän momentin b) ja c) kohdassa mainittuja aluksia lukuunottamatta, niiden vetoisuudet jäävät voimaan sovellettaessa muita kansainvälisiä yleissopimuksia.

3. Vanhoille aluksille, joihin tätä yleissopimusta tämän artiklan 2 momentin c) kohdan mukaisesti on sovellettu, ei uudestaan saa määrätä vetoisuuksia niiden vaatimusten mukaan, joita hallinto sovelsi kansainvälisillä matkoilla liikennöiviin aluksiin ennen tämän yleissopimuksen voimaantuloa.

4 artikla
Poikkeukset

1. Tämä yleissopimus ei koske

a) sota-aluksia; eikä

b) aluksia, joiden pituus on pienempi kuin 24 metriä.

2. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei koske aluksia, jotka liikennöivät yksinomaan:

a) Pohjois-Amerikan Suurilla Järvillä ja St. Lawrence-joella alueella, jonka rajana on idässä loksodromi Cap des Rosiers'in kärjestä Anticosti Island'in West Point'iin ja Anticosti Island'in pohjoispuolella 63° läntistä pituutta;

b) Kaspian merellä; tai

c) La Plata-, Parana- ja Uruguay-joilla alueella, jota rajoittaa idässä Argentiinassa olevan Punta Rasan (Cabo San Antonia) ja Uruguaissa olevan Punta del Esten välinen loksodromi.

5 artikla
Force majeure

1. Alus, joka ei ole tämän yleissopimuksen määräysten alainen lähtiessään jollekin matkalle, ei tule näiden määräysten alaiseksi poiketessaan aiotulta matkaltaan sään pakottamana tai minkä tahansa muun force majeure syyn vuoksi.

2. Soveltaessaan tämän yleissopimuksen määräyksiä sopimushallitusten on asianmukaisesti harkittava kaikkia poikkeamisia tai viivytyksiä, joita on aiheutunut mille tahansa alukselle sään pakotuksesta tai muun force majeure syyn vuoksi.

6 artikla
Vetoisuuksien määrittäminen

Brutto- ja nettovetoisuuksien määrittämisen toimittaa hallinto, joka kuitenkin voi uskoa määrittämisen joko tarkoitusta varten hyväksymilleen henkilöille tai laitoksille. Joka tapauksessa asianomainen hallinto vastaa täysin brutto- ja nettovetoisuuksien määrittämisestä.

7 artikla
Mittakirjan antaminen

1. Kansainvälinen mittakirja (1969) on annettava jokaiselle alukselle, jonka brutto- ja nettovetoisuudet on määritetty tämän yleissopimuksen mukaisesti.

2. Tällaisen mittakirjan on oltava hallinnon tai sen asianmukaisesti hyväksymän henkilön tai laitoksen antama. Joka tapauksessa hallinto vastaa täysin mittakirjasta.

8 artikla
Toisen hallituksen antama mittakirja

1. Sopimushallitus voi toisen sopimushallituksen pyynnöstä määrittää aluksen brutto- ja nettovetoisuudet ja antaa tai valtuuttaa jonkun antamaan alukselle kansainvälisen mittakirjan (1969) tämän yleissopimuksen mukaisesti.

2. Jäljennös mittakirjasta ja jäljennös vetoisuuksien laskemisesta on toimitettava niin pian kuin mahdollista pyynnön esittäneelle hallitukselle.

3. Näin annetussa mittakirjassa tulee olla maininta siitä, että se on annettu sen valtion hallituksen pyynnöstä, jonka lippua alus käyttää tai tulee käyttämään. Mittakirjalla on sama pätevyys ja se on tunnustettava samanarvoiseksi kuin 7 artiklan perusteella annettu mittakirja.

4. Kansainvälistä mittakirjaa (1969) ei saa antaa alukselle, joka käyttää sellaisen valtion lippua, jonka hallitus ei ole sopimushallitus.

9 artikla
Mittakirjan kaava

1. Mittakirja on laadittava sen maan virallisella kielellä tai kielillä, joka mittakirjan antaa. Jos käytetty kieli ei ole englanti eikä ranska, tekstiin on sisällytettävä käännös toiselle näistä kielistä.

2. Mittakirjan lomakkeen on oltava liitteessä II annetun mallin mukainen.

10 artikla
Mittakirjan peruuttaminen

1 Jollei säännöissä toisin määrätä, kansainvälinen mittakirja (1969) lakkaa olemasta voimassa ja on hallinnon toimesta peruutettava, jos järjestelyssä, rakenteessa, kantavuudessa, tilojen käytössä, aluksen sallitussa kokonaismatkustajamäärässä, jonka se sille annetun matkustajamäärätodistuksen mukaan saa kuljettaa, aluksen lastiviivassa tai sallitussa syväyksessä on tapahtunut sellainen muutos, joka aiheuttaa lisäyksen brutto- tai nettovetoisuuteen.

2. Hallinnon alukselle antama mittakirja lakkaa olemasta voimassa aluksen siirtyessä käyttämään toisen valtion lippua, paitsi tämän artiklan 3 momentissa edellytetyissä tapauksissa.

3. Aluksen siirryttyä käyttämään toisen valtion lippua, jonka hallitus on sopimushallitus, kansainvälisen mittakirjan (1969) voimassaoloaika jatkuu enintään kolme kuukautta tai kunnes hallinto korvaa mittakirjan toisella kansainvälisellä mittakirjalla (1969) siitä riippuen, kumpi on aikaisempi. Sopimushallituksen siitä valtiosta, jonka lippua alus oli käyttänyt, on toimitettava hallinnolle niin pian kuin mahdollista siirron jälkeen jäljennös mittakirjasta, joka aluksella oli siirron aikana voimassa sekä jäljennös vastaavista vetoisuuslaskelmista.

11 artikla
Mittakirjan tunnustaminen

Sopimushallituksen toimesta tämän yleissopimuksen mukaisesti annettu mittakirja on toisten sopimushallitusten tunnustettava ja katsottava kaikkiin tämän yleissopimuksen edellyttämiin tarkoituksiin nähden samanarvoiseksi kuin niiden itsensä antamat mittakirjat

12 artikla
Tarkastus

1. Alus, joka käyttää sellaisen valtion lippua, jonka hallitus on sopimushallitus, on toisten sopimushallitusten satamissa ollessaan näiden hallitusten asianmukaisesti valtuuttamien virkamiesten tarkastuksen alainen.

Tällainen tarkastus on rajoitettava sen toteamiseen, että

a) aluksella on voimassa oleva kansainvälinen mittakirja (1969); ja

b) aluksen pääasialliset tiedot ovat mittakirjassa ilmoitettujen tietojen mukaiset.

2. Tarkastus ei missään tapauksessa saa aiheuttaa viivästymistä alukselle.

3. Jos tarkastuksessa käy ilmi, että aluksen pääasialliset tiedot poikkeavat kansainvälisessä mittakirjassa (1969) ilmoitetuista tiedoista siten, että siitä aiheutuisi suurempi bruttovetoisuus tai nettovetoisuus, on siitä viipymättä ilmoitettava sen valtion hallitukselle, jonka lippua alus käyttää.

13 artikla
Etuisuudet

Tämän yleissopimuksen suomia etuuksia ei voida vaatia alukselle, ellei sillä ole tämän yleissopimuksen mukaisesti annettua voimassaolevaa mittakirjaa.

14 artikla
Aikaisemmat sopimukset, yleissopimukset ja järjestelyt

1. Kaikki muut aluksenmittausasioita koskevat sopimukset, yleissopimukset ja järjestelyt, jotka ovat voimassa tähän yleissopimukseen liittyneiden hallitusten välillä, pysyvät niissä sovituin ehdoin kaikilta osiltaan täysin voimassa mikäli ne koskevat

a) aluksia, joihin tätä yleissopimusta ei sovelleta; ja

b) aluksia, joihin tätä yleissopimusta sovelletaan niiltä osin, joista se ei sisällä nimenomaisia määräyksiä.

2. Mikäli kuitenkin tällaiset sopimukset, yleissopimukset tai järjestelyt ovat ristiriidassa tämän yleissopimuksen määräysten kanssa, on tämän yleissopimuksen määräyksiä noudatettava.

15 artikla
Tietojen toimittaminen

Sopimushallitukset sitoutuvat toimittamaan järjestölle ja tallettamaan sen huostaan

a) riittävän määrän tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti annettavien mittakirjojen lomakkeita jaettaviksi sopimushallituksille;

b) niiden lakien, asetusten, määräysten, sääntöjen ja muiden asiakirjojen tekstit, jotka on julkaistu tämän yleissopimuksen piiriin kuuluvista eri asioista; ja

c) luettelo hallintoon kuulumattomista elimistä, jotka on valtuutettu toimimaan niiden puolesta aluksen mittausta koskevissa asioissa jaettavaksi sopimushallituksille.

16 artikla
Allekirjoittaminen, hyväksyminen ja liittyminen

1. Tämä yleissopimus on avoin allekirjoitettavaksi kuuden kuukauden ajan 23 päivästä kesäkuuta 1969 lukien ja jää sen jälkeen avoimeksi liittymistä varten. Hallitukset niissä valtioissa, jotka ovat Yhdistyneiden Kansakuntien tai jonkin sen erikoisjärjestön tai Kansainvälisen Atomienergiajärjestön jäseniä tai ovat liittyneet Kansainvälisen tuomioistuimen peruskirjaan, voivat liittyä yleissopimukseen:

a) allekirjoittamalla sen ilman hyväksymisvarausta;

b) allekirjoittamalla sen hyväksymisvarauksin, jota seuraa hyväksyminen; tai

c) liittymällä siihen.

2. Hyväksyminen tai liittyminen toteutetaan tallettamalla hyväksymis- tai liittymiskirja järjestön huostaan. Järjestön on ilmoitettava kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille hallituksille jokaisesta uudesta hyväksymisestä tai liittymisestä ja sen tallettamispäivämäärästä. Järjestön on myös ilmoitettava kaikille yleissopimuksen jo allekirjoittaneille hallituksille jokaisesta näiden kuuden kuukauden aikana 23 päivästä kesäkuuta 1969 lukien tapahtuneesta allekirjoittamisesta.

17 artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin vähintään kahdenkymmenen. viiden sellaisen valtion hallitukset, joiden yhteinen kauppalaivasto muodostaa vähintään kuusikymmentäviisi prosenttia maailman kauppalaivaston bruttovetoisuudesta, ovat allekirjoittaneet sen ilman hyväksymisvarausta tai tallettaneet hyväksymis- tai liittymiskirjat 16 artiklan mukaisesti. Järjestön on ilmoitettava kaikille hallituksille, jotka ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen tai liittyneet siihen, sen voimaantulopäivämäärä.

2. Niiden hallitusten osalta, jotka ovat tallettaneet tämän yleissopimuksen hyväksymistai liittymiskirjan tämän artiklan 1 momentissa mainittujen kahdenkymmenenneljän kuukauden aikana, hyväksyminen tai liittyminen tulee voimaan tämän yleissopimuksen voimaantullessa tai kolme kuukautta hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamispäivän jälkeen riippuen siitä, kumpi ajankohta on myöhäisempi.

3. Niiden hallitusten osalta, jotka ovat tallettaneet tämän yleissopimuksen hyväksymistai liittymiskirjan sen voimaantulopäivän jälkeen, yleissopimus tulee voimaan kolme kuukautta sellaisen asiakirjan tallettamispäivän jälkeen.

4. Sen päivän jälkeen, jona kaikki toimenpiteet tämän yleissopimuksen muutoksen voimaansaattamiseksi on suoritettu loppuun tai kaikkien tarpeellisten hyväksymisien katsotaan tulleen annetuiksi 18 artiklan 2 momentin b) kohdan mukaisesti milloin kysymyksessä on yksimielisesti hyväksytty muutos, jokaisen talletetun hyväksymis- tai liittymiskirjan katsotaan tarkoittavan muutettua yleissopimusta.

18 artikla
Muutokset

1. Tätä yleissopimusta voidaan sopimushallituksen ehdotuksesta muuttaa jotakin tässä artiklassa määrättyä menettelyä käyttäen.

2. Yksimielisesti hyväksytty muutos

a) järjestön on sopimushallituksen pyynnöstä saatettava jokainen sen ehdottama tämän yleissopimuksen muutos kaikkien sopimushallitusten harkittavaksi tarkoituksenaan yksimielisen hyväksymisen aikaansaaminen;

b) jokainen tällainen muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kaikki sopimushallitukset ovat sen hyväksyneet, jollei aikaisemmasta ajankohdasta ole sovittu. Sopimushallituksen, joka ei ilmoita muutosta koskevaa hyväksymistään tai hylkäämistään järjestölle kahdenkymmenenneljän kuukauden kuluessa ensimmäisestä tiedoksisaannistaan on katsottava hyväksyneen muutoksen.

3. Muutos järjestön käsittelyn jälkeen

a) järjestö käsittelee sopimushallituksen pyynnöstä jokaista sen ehdottamaa tämän yleissopimuksen muutosta. Jos kahden kolmasosan enemmistö järjestön meriturvallisuuskomitean läsnäolevista ja äänestävistä jäsenistä hyväksyy sellaisen muutoksen, se on saatettava kaikkien järjestön jäsenten ja kaikkien sopimushallitusten tietoon vähintään kuusi kuukautta ennen sen ottamista harkittavaksi järjestön yleiskokouksessa;

b) jos kahden kolmasosan enemmistö yleiskokouksessa läsnäolevista ja äänestävistä jäsenistä hyväksyy muutoksen, järjestön on saatettava se kaikkien sopimushallitusten tietoon niiden hyväksymistä varten;

c) tällainen muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa sopimushallituksista on sen hyväksynyt. Muutos tulee voimaan kaikkien sopimushallitusten osalta lukuunottamatta niitä, jotka ennen sen voimaantuloa ilmoittavat, että ne eivät hyväksy muutosta;

d) yleiskokous, kahden kolmasosan enemmistöllä läsnäolevista ja äänestävistä, mukaanluettuna kaksi kolmasosaa meriturvallisuuskomiteassa edustettuina olevista yleiskokouksessa läsnäolevista ja äänestävistä hallituksista, voi muutoksen hyväksymisen yhteydessä ehdottaa päätöstä siitä, että muutos on niin tärkeä, että sopimushallitus, joka tekee tämän momentin c) kohdan mukaisen ilmoituksen ja joka ei hyväksy muutosta kahdentoista kuukauden kuluessa sen voimaantulosta, lakkaa tämän määräajan päättyessä olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli. Tämä päätös on riippuvainen sopimushallitusten hyväksymisestä kahden kolmasosan enemmistöllä;

e) mikään tässä momentissa ei estä sopimushallitusta, joka ensin on ehdottanut toimenpidettä tämän momentin mukaisesti muutoksen aikaansaamiseksi tähän yleissopimukseen, ryhtymästä milloin tahansa sellaiseen vaihtoehtoiseen toimenpiteeseen, jonka se katsoo suotavaksi tämän artiklan 2 tai 4 momentin mukaisesti.

4. Muutos konferenssin toimesta

a) sopimushallituksen pyynnöstä, johon vähintään yksi kolmasosa sopimushallituksista on yhtynyt, järjestö kutsuu koolle hallitusten välisen konferenssin harkitsemaan muutoksia tähän yleissopimukseen;

b) jokainen muutos, jonka tällainen konferenssi on hyväksynyt läsnäolevien ja äänestävien sopimushallitusten kahden kolmasosan enemmistöllä, on järjestön saatettava kaikkien sopimushallitusten tietoon niiden hyväksymistä varten.

c) tällainen muutos tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä päivästä, jona kaksi kolmasosaa sopimushallituksista on sen hyväksynyt. Muutos tulee voimaan kaikkien sopimushallitusten osalta lukuunottamatta niitä, jotka ennen sen voimaantuloa ilmoittavat, että ne eivät hyväksy muutosta;

d) tämän momentin a) kohdan mukaisesti koolle kutsuttu konferenssi voi läsnäolevien ja äänestävien kahden kolmasosan enemmistöllä muutoksen yhteydessä päättää, että muutos on niin tärkeä, että sopimushallitus, joka tekee tämän momentin c) kohdan mukaisen ilmoituksen, ja joka ei hyväksy muutosta kahdentoista kuukauden kuluessa sen voimaantulosta, lakkaa tämän määräajan päättyessä olemasta tämän yleissopimuksen osapuoli.

5. Järjestön on tiedotettava kaikille sopimushallituksille jokainen muutos, joka tulee voimaan tämän artiklan mukaisesti, samoin kuin myös päivä, jona kukin sellainen muutos tulee voimaan.

6. Jokainen tämän artiklan mukainen hyväksyminen tai ilmoitus on tehtävä tallettamalla asiakirja järjestön huostaan, jonka on tiedotettava kaikille sopimushallituksille hyväksymisen tai ilmoituksen vastaanottamisesta.

19 artikla
Irtisanominen

1. Jokainen sopimushallitus voi irtisanoa tämän yleissopimuksen milloin tahansa viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona yleissopimus tulee tämän hallituksen osalta voimaan.

2. Irtisanominen on toteutettava tallettamalla asiakirja järjestön huostaan, jonka on tiedotettava kaikille muille sopimushallituksille jokaisesta näin vastaanotetusta irtisanomisesta sekä sen vastaanottamispäivämäärästä.

3. Irtisanomisen vaikutus alkaa yhden vuoden tai irtisanomisasiakirjassa ehkä määrätyn pitemmän ajanjakson kuluttua siitä, kun järjestö on sen vastaanottanut.

20 artikla
Alueet

1. a) Yhdistyneiden Kansakuntien, niissä tapauksissa, joissa se on jonkin alueen hallintoviranomainen tai jokaisen sopimushallituksen, joka on vastuussa jonkin alueen kansainvälisistä suhteista, on niin pian kuin mahdollista neuvoteltava sellaisen alueen kanssa tai ryhdyttävä muihin sopiviin toimenpiteisiin tämän yleissopimuksen ulottamiseksi koskemaan tätä aluetta ja se voi milloin tahansa kirjallisesti ilmoittaa järjestölle, että tämä yleissopimus ulotetaan koskemaan tällaista ainetta

b) Tämä yleissopimus on ulotettava koskemaan ilmoituksen vastaanottamispäivästä tai sellaisesta muusta päivästä alkaen, joka saattaa olla määrätty ilmoituksessa, siinä mainittua aluetta.

2. a) Yhdistyneet Kansakunnat tai jokin sopimushallitus, joka on antanut ilmoituksen tämän artiklan 1 momentin a) kohdan mukaisesti, voi milloin tahansa viiden vuoden kuluttua siitä päivästä jona yleissopimus on tällä tavoin ulotettu koskemaan jotakin aluetta, kirjallisesti ilmoittaa järjestölle, että tämä yleissopimus lakkaa koskemasta ilmoituksessa mainittua aluetta.

b) Tämä yleissopimus lakkaa koskemasta jokaista ilmoituksessa mainittua aluetta yhden vuoden tai ilmoituksessa ehkä määrätyn pitemmän ajanjakson kuluttua siitä päivästä, jona järjestö on vastaanottanut ilmoituksen.

3. Järjestön on tiedotettava kaikille sopimushallituksille tämän yleissopimuksen ulottamisesta koskemaan joitakin alueita tämän artiklan 1 momentin mukaisesti ja jokaisen tällaisen ulottamisen päättymisestä 2 momentin määräysten mukaisesti, ilmaisten kussakin tapauksessa päivämäärän, josta alkaen tämä yleissopimus on ulotettu tai lakkaa olemasta tällä tavoin ulotettu koskemaan näitä alueita,

21 artikla
Tallettaminen ja rekisteröiminen

1. Tämä yleissopimus on talletettava järjestön huostaan ja järjestön pääsihteerin on toimitettava oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille tämän yleissopimuksen allekirjoittaneille hallituksille ja kaikille hallituksille, jotka liittyvät tähän yleissopimukseen

2. Niin pian kuin tämä yleissopimus on tullut voimaan, on järjestön pääsihteerin toimitettava teksti Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristöön rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

22 artikla
Kielet

Tätä yleissopimusta on tehty yksi englannin- ja ranskankielinen kappale molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset. Viralliset venäjän- ja espanjankieliset käännökset on valmistettava ja talletettava allekirjoitetun alkuperäiskappaleen kanssa.

Tämän todistamiseksi allekirjoittaneet, asianomaisten hallitusten tähän tarkoitukseen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Lontoossa kahdentenakymmenentenä kolmantena päivänä kesäkuuta 1969.

Liite I Säännöt alusten brutto- ja nettovetoisuuksien määrittämistä varten

1 sääntö
Yleistä

1. Aluksen vetoisuus muodostuu sen bruttovetoisuudesta ja nettovetoisuudesta.

2. Bruttovetoisuus ja nettovetoisuus on määritettävä näiden sääntöjen määräysten mukaisesti.

3. Hallinnon on määrättävä, miten bruttoja nettovetoisuudet määritetään uudentyyppisille aluksille, jotka on niin rakennettu, että näiden sääntöjen määräysten soveltaminen olisi kohtuutonta tai epäkäytännöllistä. Kun vetoisuudet on tällä tavoin määritetty, hallinnon on toimitettava järjestölle tapaukseen sovelletun menetelmän yksityiskohdat sopimushallitusten tietoon saatettaviksi.

2 sääntö
Liitteissä käytettyjen sanontojen määritelmät

1. Yläkansi

Yläkansi on ylin täydellinen kansi, joka on altis sään ja merenkäynnin vaikutukselle, ja jonka säälle alttiin osan kaikissa aukoissa on pysyvät säätiiviit sulkemislaitteet, sekä jonka alapuolella kaikissa aukoissa aluksen sivuissa on pysyvästi asennetut laitteet vedenpitävää sulkemista varten. Aluksessa, jonka yläkansi on porrastettu, säälle alttiin kannen alinta viivaa ja tämän jatketta kannen ylemmän osan suuntaisena pidetään yläkantena.

2. Mallisivukorkeus

a) Mallisivukorkeus on pystysuora etäisyys mitattuna kölin yläpinnasta yläkannen alapintaan aluksen laidassa. Puisissa ja komposiittirakenteisissa aluksissa etäisyys mitataan köliuurteen alareunasta. Jos keskilaivaleikkauksen alaosa on muodoltaan kovera tai jos käytetään paksuja kölilankkuja, etäisyys mitataan siitä kohdasta, jossa pohjan tasaisen osan sisään päin kulkeva jatkoviiva leikkaa kölin sivun.

b) Aluksissa, joissa on pyöristetty parras, mallisivukorkeus on mitattava kohtaan, jossa kannen ja laidoituksen malliviivojen jatkeet leikkaavat toisensa ikäänkuin parras olisi kulmanmuotoinen.

c) Milloin yläkansi on porrastettu ja kannen korotettu osa ulottuu yli sen kohdan, jossa mallisivukorkeus on määritettävä, mitataan mallisivukorkeus siihen ajateltuun viivaan, joka jatkuu kannen alemmasta osasta korotetun osan suuntaisena.

3. Leveys

Leveys on aluksen suurin leveys mitattuna keskilaivan kohdalla kaaren malliviivaan aluksessa, jonka laidoitus on metallia, ja rungon ulkopintaan aluksessa, jonka laidoitus on jotakin muuta ainetta.

4. Suljetut tilat

Suljettuja tiloja ovat kaikki ne tilat, joita rajoittavat aluksen runko, kiinnitetyt tai siirrettävät jakoseinämät tai laipiot, kannet ja katot kiinteitä tai siirrettäviä aurinkokatoksia lukuunottamatta. Kannen katkeama, aukko aluksen rungossa, tilan kannessa tai katossa, jakoseinämissä tai laipioissa, jakoseinämän tai laipion poisjättäminen ei saa estää tilan lukemista suljettuihin tiloihin.

5. Lukematta jätetyt tilat

Tämän säännön 4 momentin määräyksistä huolimatta tilat, joihin tämän momentin a), b), c), d) ja e) kohdissa viitataan, nimitetään lukematta jätetyiksi tiloiksi eikä lueta suljettujen tilojen tilavuuteen. Kuitenkin jokainen tällainen tila, joka täyttää vähintään yhden kolmesta seuraavista ehdoista, on käsiteltävä suljettuna tilana:

- tilassa on hyllyjä tai muita laitteita lastin tai varaston kiinnittämiseksi;

- aukoissa on jokin sulkemislaite;

- rakenne on sellainen, että näiden aukkojen sulkeminen on mahdollista.

a) i) Rakenteessa oleva tila sellaisen päätyaukon kohdalla joka, lukuunottamatta enintään 25 millimetriä vieressä olevia kansipalkkeja korkeampaa reunalevyä, ulottuu kannesta kanteen ja jonka leveys on vähintään 90 prosenttia tilan aukon viivalla olevan kannen leveydestä. Tätä määräystä sovelletaan siten, että suljettuihin tiloihin jätetään lukematta vain tila, joka on todellisen päätyaukon ja sen viivan välillä, joka on aukon viivan tai suun tason kanssa yhdensuuntainen ja jonka etäisyys aukosta on puolet aukon viivalla olevan kannen leveydestä (kuva 1 lisäyksessä 1).

a) ii) Jos tilan leveys muusta syystä kuin kaventuvan ulkolaidoituksen vuoksi tulee pienemmäksi kuin 90 prosenttia kannen leveydestä aukon kohdalla, jätetään suljettuihin tiloihin lukematta vain tila, joka on aukon viivan ja sen kanssa sellaisen pisteen kautta vedetyn yhdensuuntaisen viivan välillä, jonka kohdalla tilan leveys aluksen poikittaissuunnassa on 90 prosenttia kannen leveydestä tai sitä pienempi (kuvat 2, 3 ja 4 lisäyksissä 1).

a) iii) Milloin täysin avoin väli, lukuunottamatta parraslaitoja tai avoimia kaiteita, erottaa mitkä tahansa kaksi tilaa, joista toinen tai molemmat a i) ja/tai a ii) kohtien mukaan voidaan jättää vetoisuuteen lukematta, tätä lukematta jättämistä ei sovelleta, jos tiloja erottavan välin pituus on pienempi kuin välin kohdalla oleva pienin kannen puolileveys (kuvat 5 ja 6 lisäyksessä 1).

b) Sään ja merenkäynnin vaikutuksille alttiina olevan kannen tai katoksen alla oleva tila, jonka säälle alttiina olevissa sivuissa ei ole muuta yhteyttä aluksen runkoon kuin sen kannattamiseen tarpeelliset tuet. Tällaisessa tilassa saa olla avoimet kaiteet tai parraslaita ja reunalevy tai tuet aluksen sivuissa edellyttäen, että etäisyys kaiteiden tai parraslaidan yläreunasta reunalevyyn on vähintään 0,75 metriä tai tilan korkeuden kolmannes, jos viimemainittu mitta on suurempi (kuva 7 lisäyksessä 1).

c) Sivusta sivuun ulottuvassa rakenteessa oleva tila, joka on suoraan toisiaan vastapäätä olevien sivuaukkojen kohdalla, joiden korkeus on vähintään 0,75 metriä tai rakenteen korkeuden kolmannes, jos viimemainittu mitta on suurempi. Jos tällaisessa rakenteessa on aukko vain toisessa sivussa, on suljettujen tilojen tilavuuteen lukematta jätetty tila rajoitettava enintään aukon kohdalla olevan kannen puoleen leveyteen luettuna aukosta sisäänpäin (kuva 8 lisäyksessä 1).

d) Välittömästi rakenteen kannessa olevan suojattoman aukon alapuolella oleva tila edellyttäen, että tällainen aukko on säälle alttiina ja suljettuihin tiloihin lukematta jätettävä tila rajoitetaan aukon pinta-alaan (kuva 9 lisäyksessä 1).

e) Rakennetta rajoittavassa laipiossa säälle alttiina oleva syvennys, jonka aukko ulottuu kannesta kanteen ilman sulkemislaitteita edellyttäen, ettei sisäpuolinen leveys ole aukkoa leveämpi eikä se ulotu rakenteeseen aukkonsa kaksinkertaista leveyttä syvemmälle (kuva 10 lisäyksessä 1).

6. Matkustaja

Matkustaja on jokainen muu henkilö kuin:

a) aluksen päällikkö ja laivaväkeen kuuluva tai muu, missä tahansa ominaisuudessa alukseen toimeen otettu tai siinä aluksen lukuun työskentelevä henkilö; sekä

b) yhtä vuotta nuorempi lapsi.

7. Lastitilat

Lastitiloja, jotka on otettava lukuun nettovetoisuutta määritettäessä, ovat aluksesta purettavan lastin kuljetukseen tarkoitetut suljetut tilat edellyttäen, että nämä tilat on otettu lukuun bruttovetoisuutta määritettäessä. Tällaiset lastitilat on merkittävä pysyvällä merkinnällä kirjaimin CC (cargo compartment = lastitila) hyvin näkyvään paikkaan. Kirjainten on oltava vähintään 100 millimetrin korkuiset.

8. Säätiivis

Säätiivis tarkoittaa, että vesi ei pääse tunkeutumaan alukseen minkäänlaisissa sääolosuhteissa merellä.

3 sääntö
Bruttovetoisuus

Aluksen bruttovetoisuus (GT) on määritettävä seuraavaa kaavaa käyttäen:

GT = K1V

jossa:

V = aluksen kaikkien suljettujen tilojen yhteinen tilavuus kuutiometreissä,

K1 = 0,2 + 0,02 log10V (tai kuten lisäyksessä 2 olevasta taulukosta ilmenee).

4 sääntö
Nettovetoisuus

1. Aluksen nettovetoisuus (NT) on määritettävä seuraavaa kaavaa käyttäen:

NT=K2Vc (4d/3D)2 + K3 (N1+N2/10) jossa:

a) tekijää (4d/3D)2 ei oteta suuremmaksi kuin yksi;

b) termiä K2Vc 4d2/3D ei oteta pienemmäksi kuin 0,25 GT ja

c) NT ei oteta pienemmäksi kuin 0,30 GT, ja jossa:

Vc = lastitilojen kokonaistilavuus kuutiometreissä,

K2 = 0,2 + 0,02 log10Vc (tai kuten lisäyksessä 2 olevasta taulukosta ilmenee),

K3 = 1,25 GT + 10000/10000

D = mallisivukorkeus keskilaivalla metreissä kuten se 2 säännön 2 momentissa määritellään,

d = mallisyväys keskilaivalla metreissä kuten se tämän säännön 2 momentissa määritellään,

N1 = matkustajien lukumäärä hyteissä, joissa on enintään 8 makuusijaa,

N2 = muiden matkustajien lukumäärä,

N1 + N2 = aluksen sallittu kokonaismatkustajamäärä sille annetun matkustajamäärätodistuksen mukaan; jos N1 + N2 on pienempi kuin 13 otetaan N1 ja N2 nollaksi,

GT = aluksen bruttovetoisuus 3 säännön määräysten mukaan määritettynä.

2. Mallisyväyden d), joka tämän säännön 1 momentissa mainitaan, on oltava jokin seuraavista syväyksistä:

a) aluksilla, joihin voimassa olevaa kansainvälistä lastiviivayleissopimusta sovelletaan syväys, joka vastaa mainitun yleissopimuksen mukaan määrättyä kesälastiviivaa (puutavaralastiviivoja lukuunottamatta);

b) matkustaja-aluksilla se syväys, joka vastaa voimassa olevan kansainvälisen yleissopimuksen ihmishengen turvallisuudesta merellä tai muun sovellettavan kansainvälisen sopimuksen mukaan määrättyä ylintä osastoimislastiviivaa;

c) aluksilla, joita kansainvälinen lastiviivayleissopimus ei koske, mutta joille on annettu lastiviiva kansallisten määräysten perusteella se syväys, joka vastaa siten määritettyä kesälastiviivaa;

d) aluksilla, joilla ei ole lastiviivaa määritetty, mutta joiden syväys on rajoitettu kansallisten määräysten perusteella, suurin sallittu syväys;

e) muilla aluksilla 75 prosenttia keskilaivalla olevasta mallisivukorkeudesta kuten se 2 säännön 2 momentissa on määritelty.

5 sääntö
Nettovetoisuuden muuttaminen

1. Kun 3 ja 4 säännöissä määritellyt tiedot aluksesta, kuten V, Vc, d, N1 tai N2 muuttuvat, on, jos muutos aiheuttaa 4 säännön määräysten mukaan määritetyn nettovetoisuuden suurenemisen, alukselle määritettävä uusia tietoja vastaava nettovetoisuus ja sitä on viipymättä ryhdyttävä soveltamaan.

2. Alukselle, jolla samanaikaisesti on 4 säännön 2 momentin a) ja b) kohdissa mainitut lastiviivat, annetaan vain yksi nettovetoisuus, joka määritetään 4 säännön määräysten mukaan. Tämä vetoisuus on oleva se vetoisuus, joka vastaa lastiviivaa, joka on asianmukaisesti annettu sitä liikennettä varten, johon alusta käytetään.

3. Kun 3 ja 4 säännöissä määritellyt tiedot aluksesta, kuten V, Vc, d, N1 tai N2 muuttuvat tai kun asianmukaisesti annettu lastiviiva, johon tämän säännön 2 momentissa viitataan, aluksen liikenteessä tapahtuneen muutoksen vuoksi muuttuu, ja jos muutoksesta seuraa 4 säännön määräysten mukaan määritetyn nettovetoisuuden pieneneminen, ei täten määritetyn nettovetoisuuden sisältämää kansainvälistä mittakirjaa (1969) saa antaa ennenkuin kaksitoista kuukautta on kulunut siitä päivämäärästä, jolloin käytössä oleva mittakirja annettiin; kuitenkaan tätä määräystä ei sovelleta:

a) jos alus on alkanut käyttää toisen valtion lippua; tai

b) jos aluksessa tapahtuu muutos tai uudistus, joka hallinnon mielestä on huomattava, esimerkiksi ylärakenteen poistaminen, joka vaatii annetun lastiviivan muuttamista; tai

c) matkustaja.aluksiin, joita käytetään kuljettamaan suuria määriä matkustajia joille ei ole makuusijoja erityisessä liikenteessä, kuten esimerkiksi pyhiinvaeltajien kuljetuksessa.

6 sääntö
Tilavuuksien laskeminen

1. Kaikki brutto- ja nettovetoisuuksien laskemiseen käytetyt tilavuudet on asennetusta eristyksestä tai sen kaltaisesta välittämättä metallialuksissa mitattava laidoituksen tai tilaa rajoittavan levyrakenteen sisäpintaan ja muuta ainetta olevissa aluksissa laidoituksen ulkopintaan tai tilaa rajoittavan rakenteen sisäpintaan.

2. Ulokkeiden tilavuudet on luettava kokonaistilavuuteen.

3. Merelle avoimina olevien tilojen tilavuudet voidaan jättää kokonaistilavuuteen lukematta.

7 sääntö
Mittaaminen ja laskeminen

1. Kaikki tilavuuksien laskemiseen käytetyt mitat otetaan lähimpään senttimetriin tai jalan kahdenteenkymmenenteen osaan.

2. Tilavuudet on laskettava asianomaista tilaa varten yleisesti hyväksytyin menetelmin ja tarkkuudella, jonka hallinto voi hyväksyä.

3. Laskelman on oltava riittävän yksityiskohtainen, niin että se voidaan helposti tarkastaa.

Liite I Säännöt alusten brutto- ja nettovetoisuuksien määrittämistä varten LISÄYS 1

Kuvat, joihin viitataan 2 säännön 5 momentissa

(Kuvat painettuna)

Liite I Säännöt alusten brutto- ja nettovetoisuuksien määrittämistä varten LISÄYS 2

Kertoimet K1 ja K2, jotka mainitaan 3 säännössä ja 4 säännön 1 momentissa

(Taulukko painettuna)

Liite II Mittakirja

Kansainvälinen mittakirja (1969)

(Mittakirja painettuna)

SUOSITUKSET

Konferenssi on hyväksynyt seuraavat suositukset:

1 suositus

Vuoden 1969 Kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen hyväksyminen

Konferenssi suosittelee, että hallitukset hyväksyisivät vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista.

2 suositus

Brutto- ja nettovetoisuuksien käyttö

Konferenssi suosittelee, että vuoden 1969 kansainvälisen aluksenmittausyleissopimuksen määräysten mukaan määritetyt bruttovetoisuus ja nettovetoisuus hyväksyttäisiin niiksi parametreiksi, joihin viitataan käytettäessä näitä sanontoja yleissopimuksissa, laeissa ja säännöissä, kuten myös kauppa-alusten suurimpaan kokoon tai hyötytilaan liittyvien tilastotietojen perustaksi. Lisäksi konferenssi, tietoisena siitä, että voimassa olevista aluksenmittausjärjestelmistä tämän yleissopimuksen edellyttämään uuteen järjestelmään siirtymisen tulisi aiheuttaa kauppamerenkulun ja satamatoiminnan taloudelle mahdollisimman vähän haittoja, suosittelee, että sopimusvaltiot, satamaviranomaiset ja kaikki muut vetoisuuteen perustuvaa maksua perivät osapuolet nykyistä käytäntöään silmällä pitäen huolellisesti harkitsisivat sitä, kumpi parametri niille parhaiten soveltuu.

3 suositus

Sanontojen määritelmän yhtenäinen tulkinta

Konferenssi, ottaen huomioon, että eräät vuoden 1969 kansainvälisessä aluksenmittausyleissopimuksessa käytetyt sanonnat kuten "pituus", "leveys", "matkustaja ja säätiivis" ovat samat kuin muissa Valtioiden välisen neuvoa-antavan merenkulkujärjestön huostaan talletetuissa yleissopimuksissa, suosittelee, että sopimushallitukset ryhtyisivät toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että näissä yleissopimuksissa käytettyjen sanontojen samat määritelmät tulkitaan yhtenäisesti ja johdonmukaisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.