45/1975

Asetus Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamista koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 1973 tehty Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamista koskeva yleissopimus, jonka eräät määräykset on 4 päivänä heinäkuuta 1975 annetulla lailla (829/75) hyväksytty ja jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 4 päivänä heinäkuuta 1975 ja jota koskeva ratifioimiskirja on talletettu Euroopan Yhteisöjen Neuvoston sihteeristön arkistoon 22 päivänä heinäkuuta 1975, on voimassa 1 päivästä marraskuuta 1975 niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1975.

YLEISSOPIMUS Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamiseksi

Ottaen huomioon keskipitkien sääennusteiden huomattavan parantamisen tärkeyden Euroopan talouselämälle;

Ottaen huomioon, että tätä tarkoitusta varten suoritettu tieteellinen ja teknillinen tutkimustyö muodostaa arvokkaan kannustimen säätieteen kehittämiselle Euroopassa;

Ottaen huomioon, että keskipitkien sääennusteiden parantaminen vaikuttaa väestön suojeluun ja turvallisuuteen;

Ottaen huomioon, että näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää tavallisesti kansallisella tasolla käytettävissä olevien varojen ylittämistä;

Ottaen huomioon, että asiaa koskevan projektin valmistelemisesta vastaavan työryhmän raportissa todetaan, että autonomisen eurooppalaisen keskuksen perustaminen, jolla olisi kansainvälisesti tunnustettu asema, olisi paras keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

Ottaen huomioon, että tällainen keskus voisi myös edesauttaa tiedemiesten yliopistovaiheen jälkeistä koulutusta;

Ottaen huomioon, että tällaisen keskuksen toiminta luonnollisestikin edesauttaisi määrättyjä Maailman ilmatieteellisen järjestön (WMO) ohjelmia, erityisesti Maailman säätarkkailujärjestelmää (WWW) ja Globaalista ilmakehän tutkimusohjelmaa (GARP), jotka Maailman ilmatieteen järjestö on aloittanut yhdessä Kansainvälisen tieteellisten järjestöjen neuvoston (ICSU) kanssa;

Ottaen huomioon tällaisen keskuksen perustamisen tärkeyden Euroopan teollisuuden kehittämisessä tietojenkäsittelyn alalla;

Ovat päättäneet perustaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen sekä määritellä sen toimintapuitteet ja ovat tähän tarkoitukseen valtuuttaneet täysivaltaiset edustajansa (luettelo),

Jotka vaihdettuaan asianmukaisiksi todetut valtakirjansa

Ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Täten perustetaan Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus, josta jäljempänä käytetään pelkkää nimitystä "keskus".

2. Keskuksen elimet ovat neuvosto ja johtaja. Neuvostoa avustavat tieteellinen neuvoaantava komitea ja talouskomitea. Jokainen elin ja komitea toimii tässä yleissopimuksessa asetettujen ehtojen ja rajoitusten puitteissa.

3. Keskuksen jäseniä, joista jäljempänä käytetään nimitystä jäsenvaltiot, ovat tämän yleissopimuksen osanottajavaltiot.

4. Keskuksella on oikeushenkilön asema jokaisen jäsenvaltion alueella. Se on erityisesti kelpoinen tekemään sopimuksia, hankkimaan irtainta ja kiinteätä omaisuutta sekä olemaan osallisena oikeustoimissa.

5. Sen toimipaikaksi tulee Shinfield Park lähellä Readingia Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan alueella.

6. Keskuksen viralliset kielet ovat englanti, hollanti, italia, ranska ja saksa.

Sen työkielet ovat englanti, ranska ja saksa.

Neuvosto määrää, missä suhteessa virallisia ja työkieliä käytetään.

2 artikla

1. Keskuksen tavoitteina on

a) kehittää dynaamisia ilmakehämalleja keskipitkien sääennusteiden laatimiseksi numeerisilla menetelmillä;

b) säännöllisesti kerätä keskipitkien sääennusteiden laatimiseen tarvittavat tiedot;

c) suorittaa tieteellistä ja teknillistä, näiden ennusteiden laadun parantamiseen tähtäävää tutkimustyötä;

d) kerätä ja varastoida asiaankuuluvia ilmatieteellisiä tietoja;

e) asianmukaisimmalla tavalla saattaa a- ja c-kohdassa mainittujen tutkimusten tulokset sekä b- ja d-kohdassa mainitut tiedot jäsenvaltioiden tietouteen;

f) antaa jäsenvaltioiden ilmatieteellisten laitosten käyttöön näiden tutkimustyötä varten riittävän suuren osan tietokoneaikaansa, antaen etuoikeuden numeeristen sääennusteiden alalle; ajan pituudesta päättää neuvosto;

g) avustaa Maailman ilmatieteellisen järjestön ohjelmien toteuttamisessa;

h) avustaa jäsenvaltioiden ilmatieteellisten laitosten tieteellisen henkilökunnan korkeimman tason koulutuksessa numeeristen sääennusteiden alalla.

2. Keskus hankkii ja hoitaa 1 kappaleessa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavat laitteistot.

3. Ylipäänsä keskus julkaisee tai tuottaa muulla tavalla käyttöön neuvoston määräämin ehdoin toimintansa tieteelliset ja tekniset tulokset, mikäli ne eivät sisälly 15 artiklaan.

3 artikla

1. Tavoitteidensa saavuttamiseksi keskus on ilmatieteellisten perinteiden mukaisesti mahdollisimman läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden hallitusten ja kansallisten laitosten sekä valtioiden kanssa, jotka eivät ole keskuksen jäseniä sekä kansainvälisten hallitustenvälisten tai ei-valtiollisten tieteellisten ja teknillisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy keskuksen tavoitteisiin.

2. Lisäksi keskus voi tehdä yhteistyösopimuksia

a) valtioiden kanssa 6 artiklan 1 e-kohdassa määrätyin ehdoin,

b) jäsenvaltioiden kansallisten tieteellisten ja teknillisten laitosten sekä 1 kohdassa mainittujen kansainvälisten järjestöjen kanssa 6 artiklan 3 k-kohdassa määrätyin ehdoin.

3. 2 kappaleessa mainittujen yhteistyösopimusten perusteella voidaan ottaa käyttöön keskuksen tietokoneaikaa, joka muutoin on varattu jäsenvaltioiden julkisille laitoksille.

4 artikla

1. Neuvostolla on valtuudet ryhtyä tämän yleissopimuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin ja hyväksyä ne.

2. Neuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta enintään kaksi edustajaa, joista toisen tulisi edustaa maansa kansallista ilmatieteellistä laitosta. Näillä edustajilla voi kokouksissa olla apunaan neuvonantajia.

Maailman ilmatieteellisen järjestön edustaja kutsutaan osallistumaan neuvoston työskentelyyn tarkkailijana.

3. Neuvosto valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joita ei saa uudelleen valita enempää kuin kaksi kertaa peräkkäin.

4. Neuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Neuvosto kutsutaan koolle jos puheenjohtaja tai vähintään kolmasosa jäsenvaltioista sitä pyytää. Neuvoston kokoukset pidetään keskuksen toimipaikassa, mikäli neuvosto ei poikkeustapauksissa toisin päätä.

5. Puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja voivat pyytää johtajan apua tehtäviensä suorittamisessa.

6. Neuvosto voi perustaa neuvoa-antavia komiteoita, joiden kokoonpanon ja tehtävät se määrää.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden äänioikeutettujen edustajien enemmistön on oltava läsnä kokouksissa, jotta neuvoston kokoukset olisivat päätösvaltaisia.

2. Jokaisella jäsenvaltiolla on neuvostossa yksi ääni. Jäsenvaltio, jonka maksamattomat jäsenmaksut ylittävät 13 artiklan mukaisesti siltä perittävien maksujen määrän kuluvalta ja sitä edelliseltä tilivuodelta menettää äänioikeutensa neuvostossa. Neuvosto voi kuitenkin 6 artiklan 3 m-kohdan mukaisesti myöntää tällaiselle jäsenvaltiolle äänioikeuden.

3. Kokoustensa välillä neuvosto voi ratkaista kiireelliset asiat postiäänestyksellä. Sellaisissa tapauksissa äänioikeutettujen jäsenvaltioiden enemmistö muodostaa päätösvaltaisen jäsenluvun.

4. Yksimielisyydestä tai tässä yleissopimuksessa määrätyistä eri enemmistöistä päätettäessä otetaan huomioon vain päätöksen puolesta tal sitä vastaan annetut äänet sekä tapauksissa, joissa neuvosto toimii 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti, äänestykseen osallistuvien jäsenvaltioiden jäsenmaksut.

6 artikla

1. Yksimielisesti toimien neuvosto

a) määrää keskuksen toimintaohjelman täytäntöönpanosta johtuvien menojen ylärajan viideksi tämän yleissopimuksen voimaantuloa seuraavaksi vuodeksi;

b) päättää 23 artiklan mukaisesti uusien jäsenten hyväksymisestä ja määrää 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksymisehdot;

c) päättää 20 artiklan mukaisesti jäsenvaltion erottamisesta, jolloin asianomainen valtio ei osallistu tätä asiaa koskevaan äänestykseen;

d) päättää 21 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti keskuksen lakkauttamisesta;

e) valtuuttaa johtajan neuvottelemaan yhteistyösopimuksista eri valtioiden kanssa; se voi myös valtuuttaa hänet solmimaan sopimuksia;

f) solmii 16 artiklassa mainitun erivapauksia ja koskemattomuutta koskevan pöytäkirjan 22 artiklan mukaisesti tarvittavia lisäsopimuksia kyseisen pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi.

2. Jäsenvaltioiden kahden kolmasosan enemmistöllä, edellyttäen, että näiden valtioiden jäsenmaksut muodostavat vähintään kaksi kolmasosaa jäsenmaksujen kokonaissummasta keskuksen budjetissa, neuvosto:

a) hyväksyy keskuksen taloussäännöt;

b) hyväksyy 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti vuotuisen tulo- ja menoarvion, siihen liitetyn henkilökuntatarvetaulukon sekä tarvittaessa lisäbudjetin ja hyväksyy yleisluontoisen tulo- ja menoarvion kolmeksi seuraavaksi tilivuodeksi; mikäli neuvosto ei vielä ole hyväksynyt tulo- ja menoarviota, valtuuttaa se johtajan tekemään sitoumuksia ja suorittamaan maksuja määrätyn kuukauden aikana, mikäli nämä ylittävät 12 artiklan 5 kohdassa määrätyn rajan;

c) tekee johtajan ehdotuksesta kiinteää omaisuutta, hankittua tai vuokrattua, keskukselle huomattavia kuluja aiheuttavaa laitteistoa koskevia päätöksiä;

d) päättää, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, mikäli tämä yleissopimus 19 artiklan mukaisesti irtisanotaan;

e) päättää keskuksen lakkauttamisesta 21 artiklan 1 kohdan mukaisesti, mikäli se irtisanotaan; irtisanoutuvat jäsenvaltiot eivät osallistu asiaa koskevaan äänestykseen;

f) päättää 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti keskuksen lakkauttamisehdoista, mikäli se hajotetaan.

3. Kahden kolmasosan enemmistön toimesta neuvosto

a) hyväksyy itselleen menettelysäännöt;

b) hyväksyy keskuksen henkilökuntaa koskevat säännökset ja keskuksen henkilökunnan palkkaluokat sekä määrää muut henkilökunnan edut ja niitä koskevat ehdot; se määrää myös virkailijoiden tekijänoikeudet näiden tehtäviensä puitteissa suorittamaan työhön;

c) hyväksyy 16 artiklan mukaisesti keskuksen ja sen valtion välillä, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee tehtävän sopimuksen;

d) nimittää keskuksen johtajan ja apulaisjohtajan enintään viideksi vuodeksi; kummankin virkakauden voi uudistaa yhden tai useamman kerran enintään viideksi vuodeksi kerrallaan;

e) määrää tilintarkastajien lukumäärän, virkakauden ja palkan sekä nimeää heidät 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

f) saattaa tilapäisesti tai lopullisesti keskeyttää johtajan tai apulaisjohtajan toimikauden ottaen huomioon henkilökuntasäännösten heihin soveltuvat määräykset;

g) hyväksyy 7 artiklan 4 kohdan mukaisesti Tieteellisen neuvoa-antavan komitean menettelysäännöt;

h) hyväksyy 13 artiklan 1 ja 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden jäsenmaksujen suuruudet sekä päättää 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti jonkin jäsenvaltion jäsenmaksun alentamisesta erikoisolosuhteiden vallitessa kyseisessä valtiossa;

i) hyväksyy tämän artiklan 1 a-kohdan määräykset huomioon ottaen keskuksen 11 artiklan mukaisen toimintaohjelman;

j) tarkastaa joka vuosi edellisen tilivuoden tilinpäätöksen sekä keskuksen varat ja velat tutkittuaan tarkastuskertomuksen, ja vapauttaa johtajan vastuusta tulo- ja menoarvion soveltamisen suhteen;

k) valtuuttaa johtajan neuvottelemaan yhteistyösopimuksista sellaisten jäsenvaltioiden kansallisten tieteellisten ja teknillisten laitosten kanssa sekä kansainvälisten hallitustenvälisten tai ei-valtiollisten tieteellisten ja teknillisten järjestöjen kanssa, joiden toiminta liittyy keskuksen päämääriin; se voi myös valtuuttaa hänet solmimaan sellaisia sopimuksia;

l) määrää, millä ehdoilla 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaiset jäsenvaltioille myönnetyt luvat voidaan laajentaa käsittämään muita aloja kuin sääennustus;

m) päättää 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa jäsenvaltion oikeudesta pitää äänioikeutensa; kyseinen valtio ei tällöin osallistu äänestykseen;

n) suosittelee jäsenvaltioille 18 artiklan mukaisesti tähän yleissopimukseen tehtäviä muutoksia;

o) määrää 16 artiklassa mainitun erivapauksia ja koskemattomuutta koskevan pöytäkirjan 17 artiklan mukaisesti, mihin henkilökunnan jäseniin kyseisen pöytäkirjan 13 ja 15 artiklaa sovelletaan sekä mihin asiantuntijoihin saman pöytäkirjan 14 artiklaa sovelletaan.

4. Mikäli erityistä enemmistöä ei ole mainittu, toimii neuvosto yksinkertaisella enemmistöllä.

7 artikla

1. Tieteelliseen neuvoa-antavaan komiteaan kuuluu kaksitoista omissa nimissään toimivaa neuvoston neljäksi vuodeksi nimeämää jäsentä. Jokainen jäsen voidaan valita enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Maailman ilmatieteellisen järjestön edustaja kutsutaan osallistumaan komitean työhön.

Komitean jäsenet valitaan jäsenvaltioiden tiedemiesten keskuudesta ja he edustavat mahdollisimman laajasti keskuksen toimintaan liittyviä aloja. Johtaja esittää neuvostolle ehdokasluettelon.

2. Komitea laatii neuvostolle esitettäväksi johtajan keskuksen toiminnasta laatimaa ohjelmaluonnosta sekä muita neuvoston sille esittämiä asioita koskevia lausuntoja ja suosituksia. Johtaja pitää neuvoston ajan tasalla ohjelman täytäntöönpanon suhteen. Komitea antaa lausuntoja saaduista tuloksista.

3. Komitea voi kutsua asiantuntijoita, varsinkin keskusta käyttävistä laitoksista osallistumaan sen työhön, milloin määrättyihin ongelmiin on löydettävä ratkaisu.

4. Komitea laatii omat menettelysääntönsä, jotka tulevat voimaan kun neuvosto 6 artiklan 3 g-kohdan mukaisesti on ne hyväksynyt.

8 artikla

1. Talouskomiteaan kuuluu:

a) edustaja jokaisesta neljästä eniten maksavasta jäsenvaltiosta;

b) kolme valtioidensa vuodeksi kerrallaan nimeämää jäsentä muista jäsenvaltioista; jokainen näistä valtioista saa olla edustettuna komiteassa enintään kaksi kertaa peräkkäin.

2. Komitea laatii taloussääntöjen mukaisesti neuvostolle esitettäväksi lausuntoja ja suosituksia kaikista talousasioista, jotka neuvosto sille esittää sekä toimii niiden taloudellisten valtuuksien mukaisesti, jotka neuvosto sille on myöntänyt.

9 artikla

1. Johtaja on keskuksen korkein toimeenpaneva virkailija. Hän edustaa keskusta kolmansien osapuolien kanssa käytävissä keskusteluissa. Hän on neuvostolle tilivelvollinen keskukselle määrättyjen tehtävien täytäntöönpanosta. Hän on ilman äänioikeutta läsnä kaikissa neuvoston kokouksissa.

Neuvosto nimeää tilapäisenä johtajana toimivan henkilön.

2. Johtajan tehtäviin kuuluu:

a) ryhtyä kaikkiin keskuksen asianmukaisen toiminnan edellyttämiin toimenpiteisiin;

b) käyttää hänelle henkilökuntasäännösten mukaisesti ja 10 artiklan 4 kohta huomioon ottaen annettuja valtuuksia;

c) esittää neuvostolle keskuksen toimintaa koskeva ohjelmaluonnos sekä siihen liittyvät tieteellisen neuvoa-antavan komitean lausunnot ja suositukset;

d) taloussääntöjen mukaisesti laatia ja panna täytäntöön keskuksen tulo- ja menoarvio;

e) taloussääntöjen mukaisesti pitää tarkkaa kirjaa kaikista keskuksen tuloista ja menoista;

f) vuosittain luovuttaa neuvoston hyväksyttäväksi taloussääntöjen mukaisesti laadittu kertomus keskuksen tulo- ja menoarvion täytäntöönpanosta, keskuksen varoista ja veloista sekä keskuksen toiminnasta;

g) 6 artiklan 1 e- ja 3 k-kohdan mukaisesti tehdä keskuksen pyrkimyksien saavuttamiseen tarvittavia yhteistyösopimuksia.

3. Keskuksen muu henkilökunta auttaa johtajaa tämän tehtävien suorittamisessa.

10 artikla

1. Tämän artiklan 2 kohdan huomioon ottaen sovelletaan keskuksen henkilökuntaan neuvoston 6 artiklan 3 b-kohdan mukaisesti hyväksymien henkilökuntasäännösten määräyksiä.

Elleivät nämä henkilökuntasäännökset kata jonkin henkilön työsopimusta, sovelletaan sen valtion lain määräyksiä, jonka alueella kyseinen virkailija työskentelee.

2. Henkilökunnan palvelukseenotto perustuu henkilökohtaisiin ansioihin, ottaen huomioon keskuksen kansainvälisyyden. Mitään virkaa ei saa varata jonkin määrätyn valtion kansalaisille.

3. Keskus voi määräajaksi ottaa palvelukseen suositeltuja henkilöitä jäsenvaltioiden kansallisista laitoksista.

4. Neuvosto hyväksyy henkilökuntasäännöksissä määriteltyjen korkeimpien virkailijoiden sekä talouspäällikön ja tämän apulaisen palvelukseenoton ja erottamisen.

5. Henkilökuntasäännösten tai henkilökunnan työsopimusten soveltamisesta johtuvat erimielisyydet ratkaistaan henkilökuntasäännösten mukaisesti.

6. Jokainen keskuksen palveluksessa oleva virkailija on johtajan alainen ja noudattaa neuvoston hyväksymiä yleisiä säännöksiä.

7. Jokaisen jäsenvaltion on kunnioitettava johtajan ja muiden keskuksen virkailijoiden tehtävien kansainvälistä luonnetta. Tehtäviensä suorituksessa pääjohtaja eivätkä muut keskuksen virkailijat pyydä eivätkä vastaanota minkään hallituksen tai muun keskuksen ulkopuolella sijaitsevan viranomaisen ohjeita.

11 artikla

Johtajan 6 artiklan 3 i-kohdan mukaisesta ehdotuksesta neuvosto hyväksyy keskuksen toimintaohjelman.

Ohjelma kattaa periaatteessa neljän vuoden toimikauden ja siihen tehdään vuosittain tarpeellisia muutoksia ja lisäyksiä. Siinä määrätään enimmäiskulut ohjelman voimassaolon ajaksi sekä arvio ohjelman täytäntöönpanosta johtuvista kuluista jokaisen vuoden ja jokaisen tärkeän menoluokan kohdalta.

Enimmäismenomäärää voidaan muuttaa vain 6 artiklan 3 i-kohdassa määrätyn menetelmän mukaisesti.

12 artikla

1. Keskuksen tulo- ja menoarvio laaditaan taloussääntöjen mukaisesti jokaista tilivuotta varten ennen kyseisen vuoden alkua.

Keskuksen menot maksetaan jäsenvaltioiden jäsenmaksuista sekä muista keskukselle kertyvistä tuloista.

Talousarviossa osoitettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Talousarvio laaditaan sen maan valuutassa, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee.

2. Kaikki keskuksen tulot ja menot on tarkoin selvitettävä jokaista tilivuotta varten laaditussa talousarviossa.

Tilivuoden ylittäviä määrärahoja voidaan myöntää taloussäännön mukaisesti.

Lisäksi laaditaan yleisluontoinen tulo- ja menoarvio jokaista menoluokkaa varten kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

3. 6 artiklan 2 b-kohdin mukaisesti neuvosto hyväksyy jokaisen tilivuoden talousarvion, siihen liitetyn luettelon keskuksen toimista ja viroista, mahdolliset ylimääräiset talousarviot sekä seuraavaksi kolmeksi tilivuodeksi laaditun yleisluontoisen tulo- ja menoarvion.

4. Neuvoston hyväksyttyä talousarvion

a) on jokainen jäsenvaltio velvollinen saattamaan talousarviossa sille määrätyn jäsenmaksun keskuksen käyttöön;

b) on johtajalla valtuudet tehdä taloudellisia sitoumuksia ja suorittaa maksuja asianomaisiin tarkoituksiin varattujen määrärahojen rajoissa.

5. Mikäli talousarviota ei ole tilivuoden alkuun mennessä hyväksytty, voi johtaja tehdä taloudellisia sitoumuksia ja suorittaa maksuja joka kuukausi yhteen kahdenteentoistaosaan asti edellisen tilivuoden talousarvion mukaisesta määrärahasta, edellyttäen ettei hänellä ole käytettävissään enempää kuin yksi kahdestoista osa ehdotetun talousarvion mukaisista varoista.

Jäsenvaltiot maksavat tilapäisesti joka kuukausi 13 artiklassa määrätyn asteikon mukaisesti tämän kohdan ensimmäisen kappaleen määräysten täytäntöönpanemisen edellyttämät jäsenmaksut.

6. Talousarvio pannaan täytäntöön taloussääntöjen mukaisten määräysten mukaisesti.

13 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio maksaa keskukselle jäsenmaksun neuvoston 6 artiklan 3 h-kohdan mukaisesti kolmeksi vuodeksi hyväksymän asteikon mukaan. Tämä asteikko perustuu kunkin valtion keskimääräiseen bruttokansantuotteeseen kolmelta viimeiseltä kalenterivuodelta, joilta tilastot on käytettävissä.

2. Neuvosto voi 6 artiklan 3 h-kohdan mukaisesti päättää tilapäisesti alentaa jonkin valtion jäsenmaksua asianomaisessa valtiossa vallitsevien erikoisolosuhteiden johdosta. Erikoisolosuhteiksi katsotaan erityisesti tilanne, jolloin jäsenvaltiolla on neuvoston 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti määräämää maksua alhaisempi bruttokansantuote henkeä kohti.

3. Mikäli jokin valtio liittyy tähän yleissopimukseen sen voimaatulon jälkeen, muuttaa neuvosto jäsenmaksuasteikkoa tämän artiklan 1 kohdassa määrätyn laskutavan mukaisesti. Uusi asteikko tulee voimaan kun asianomaisesta valtiosta tulee yleissopimuksen osapuoli.

Valtio, joka liittyy yleissopimukseen sen vuoden joulukuun 31 päivän jälkeen, jolloin sopimus on tullut voimaan, on velvollinen maksamaan 1 kohdassa mainitun jäsenmaksun lisäksi kerralla suoritettavan lisämaksun keskuksen aikaisemmin tekemiä sitoumuksia silmällä pitäen. Tämän lisämaksun suuruuden päättää neuvosto 6 artiklan 1 kohdassa määrätyn menettelytavan mukaisesti.

Mikäli Neuvosto ei 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti muutoin päätä, vähennetään tämän kohdan toisessa kappaleessa mainittu lisämaksu muiden jäsenvaltioiden jäsenmaksuista. Tämä vähennys lasketaan suhteellisesti kunkin valtion edellisen tilivuoden aikana maksaman jäsenmaksun mukaan.

4. Mikäli jokin valtio tämän yleissopimuksen voimaan tultua irtisanoutuu, muuttaa neuvosto jäsenmaksuasteikkoa tämän artiklan 1 kohdassa selvitetyn laskutavan mukaan. Uusi asteikko tulee voimaan kun asianomaisen valtion jäsenyys raukeaa.

5. Jäsenmaksujen maksutavat määrätään taloussäännöissä.

14 artikla

1. Kirjanpito kaikista talousarviossa osoitetuista tuloista ja menoista sekä kaikista varoista ja veloista on taloussäännöissä määrätyin ehdoin luovutettava tarkastettavaksi tilintarkastajille, joiden riippumattomuus on kiistämätön. Tositteisiin perustuvan ja tarvittaessa paikan päällä suoritettavan tilintarkastuksen tarkoitus on osoittaa, että kaikki tulot ja menot ovat laillisesti ja sääntöjen mukaisesti hankittu ja käytetty sekä, että keskuksen taloudellinen johto on ollut mielekästä. Tilintarkastajat luovuttavat tarkastustensa tulokset vuosittain neuvostolle.

2. Talouskomitean 6 artiklan 3 e-kohdan mukaisesta ehdotuksesta neuvosto päättää tilintarkastajien lukumäärän, toimikauden ja palkkion sekä valitsee heidät.

3. Johtaja antaa tilintarkastajille kaikki 1 kohdassa tarkoitettuun tilintarkastukseen tarvittavat tiedot.

15 artikla

1. Jokaiselle jäsenvaltiolle myönnetään maksutta omiin tarpeisiinsa sääennustuksen alalla yleisiä käyttölupia ja mahdollisia muita teollisia omaisuusoikeuksia, tietokoneohjelmia ja keskukselle kuuluvia tämän yleissopimuksen mukaisen työn tuloksena saatuja teknillisiä tietoja koskevia käyttöoikeuksia.

2. Mikäli keskuksella ei ole 1 kohdassa mainittuja oikeuksia, pyrkii se saamaan tarvittavat oikeudet neuvoston määräämin ehdoin.

3. Ehdot, joilla 1 kohdassa mainittuja lupia ja oikeuksia voidaan laajentaa käsittämään muita aloja kuin sääennustus, määrää neuvosto 6 artiklan 31-kohdan mukaisesti.

16 artikla

Keskuksen, sen henkilökunnan ja asiantuntijoiden sekä jäsenvaltioiden edustajien nauttimista erioikeuksista ja vapauksista jäsenvaltioiden alueella määrätään tähän yleissopimukseen liitetyssä ja siitä erottamattoman osan muodostavassa pöytäkirjassa sekä keskuksen ja sen valtion välillä tehdyssä sopimuksessa, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee. Tämän sopimuksen hyväksyy neuvosto 6 artiklan 3 c-kohdan määräysten mukaisesti.

17 artikla

1. Jäsenvaltioiden tai jonkin jäsenvaltion ja keskuksen välillä syntyvät, tämän yleissopimuksen tai siihen liitetyn, 16 artiklassa mainitun erioikeuksia ja vapauksia koskevan pöytäkirjan tulkinnasta 24 artiklassa mainitusta tapauksesta johtuvat erimielisyydet saatetaan jommankumman riitaosapuolen pyynnöstä, mikäli niitä ei neuvoston hyvillä palveluilla saada ratkaistuksi, tämän artiklan 2 kohdan ensimmäisen kappaleen mukaisesti koottuun välitystuomioistuimeen, mikäli riidan osapuolet eivät kolmen kuukauden kuluessa päädy toiseen ratkaisuun.

2. Kumpaakin riidan kantaa edustavat osapuolet, riippumatta siitä, muodostaako riidan yksi tai useampi jäsenvaltio, nimeävät yhden välitystuomioistuimen jäsenistä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun 1 kohdassa mainittu pyyntö on vastaanotettu. Nämä jäsenet nimeävät kahden kuukauden kuluessa toisen jäsenen nimeämisestä kolmannen jäsenen, joka toimii välitystuomioistuimen puheenjohtajana ja joka ei saa olla riidan osapuolena olevan jäsenvaltion kansalainen. Mikäli jotakin kolmesta välitystuomioistuimen jäsenestä ei määräajan kuluessa ole nimetty, nimeää hänet osapuolien pyynnöstä Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja.

Välitystuomioistuin tekee päätöksensä enemmistöllä. Sen päätökset ovat riidan osapuolien kohdalta sitovat. Kukin osapuoli maksaa nimeämänsä tuomioistuimen jäsenen sekä asianomaisen osapuolen edustamisesta tuomioistuimessa johtuvat kulut. Kumpikin riidan osapuoli maksaa yhtäläisin osin tuomioistuimen puheenjohtajan ja mahdolliset muut kulut, mikäli tuomioistuin ei toisin päätä. Tuomioistuin määrää muut menettelysääntönsä.

18 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio voi lähettää johtajalle tähän yleissopimukseen tehtäviä muutosehdotuksia. Johtaja toimittaa ehdotukset muille jäsenvaltioille vähintään kolme kuukautta ennen kuin neuvoston on määrä ryhtyä niitä tutkimaan. Neuvosto tutkii ehdotukset ja voi 6 artiklan 3 n-kohdan mukaisesti suositella jäsenvaltioille ehdotettujen muutosten hyväksymistä.

2. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä neuvoston suosittelemat muutokset ainoastaan kirjallisesti. Ne tulevat voimaan kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun Euroopan Yhteisöjen Neuvoston pääsihteeri on vastaanottanut viimeisen kirjallisen hyväksymisilmoituksen.

19 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio voi irtisanoa tämän yleissopimuksen sen oltua voimassa viisi vuotta ilmoittamalla siitä Euroopan Yhteisöjen Neuvoston pääsihteerille. Irtisanominen tulee voimaan kahden tilivuoden kuluttua sen vuoden lopusta, jonka aikana ilmoitus on tehty.

2. Tämän yleissopimuksen irtisanonut jäsenvaltio on velvollinen suorittamaan maksuosuutensa irtisanomista edeltävistä keskuksen sitoumuksista ja kunnioittamaan niitä velvoitteita, joihin se on sitoutunut keskuksen osalta ennen irtisanoutumistaan.

3. Tästä yleissopimuksesta irtisanoutunut jäsenvaltio menettää oikeutensa keskuksen varoihin ja on velvollinen Neuvoston 6 artiklan 2 d-kohdan mukaisesti määräämin ehdoin korvaamaan keskukselle mahdolliset omaisuuden menetykset alueellaan, mikäli erityistä sopimusta ei tehdä, joka takaisi keskukselle oikeuden käyttää kyseistä omaisuutta.

20 artikla

Jokaiselta jäsenvaltiolta, joka ei täytä tästä yleissopimuksesta johtuvia velvollisuuksiaan, voidaan neuvoston 6 artiklan 1 c-kohdan mukaisesta päätöksestä riistää jäsenyys. Sellaisissa tapauksissa noudatetaan soveltuvin kohdin 19 artiklan 2 ja 3 kohdan määräyksiä.

21 artikla

1. Mikäli Neuvosto ei 6 artiklan 2 e-kohdan mukaisesti muutoin päätä, hajoitetaan keskus siinä tapauksessa, että yhden tai useamman jäsenvaltion irtisanoutuminen tästä yleissopimuksesta merkitsee jäsenvaltioiden alkuperäisten jäsenmaksujen korottamista enemmällä kuin yhdellä viidennellä osalla.

2. 1 kohdassa tarkoitetun tapauksen lisäksi keskus voidaan hajoittaa milloin vain neuvoston 6 artiklan 1 d-kohdan mukaisesta päätöksestä.

3. Mikäli keskus hajoitetaan, nimeää neuvosto selvitysmiehen.

Mikäli neuvosto ei 6 artiklan 2 e-kohdan mukaisesti toisin päätä, jaetaan hajoittamisen jälkeen mahdollinen ylijäämä määräsuhteessa jäsenvaltioiden kesken kunkin maksettujen jäsenmaksujen mukaan siltä ajalta, jolloin ne ovat olleet keskuksen jäseniä.

Mahdolliset vajaukset jaetaan määräsuhteessa jäsenvaltioiden kesken niille asianomaiseksi vuodeksi määrättyjen jäsenmaksujen mukaisesti.

22 artikla

1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten liitteessä mainituille Euroopan valtioille huhtikuun 11 päivään 1974 saakka Euroopan Yhteisöjen Neuvoston toimipaikassa.

Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Ratifiointi- tai hyväksymiskirjat talletetaan Euroopan Yhteisöjen Neuvoston sihteeristön arkistoon.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä sitä seuraavaa kuukautta, jolloin vähintään kaksi kolmasosaa allekirjoittajavaltioista, mukaan luettuna se valtio, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee, on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa edellyttäen, että näiden valtioiden jäsenmaksut edustavat vähintään 80 % jäsenmaksujen kokonaissummasta liitteeseen sisällytetyn asteikon mukaan laskettuna.

Muiden allekirjoittajavaltioiden kohdalta tämä yleissopimus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä toista kuukautta sen jälkeen kun asianomainen valtio on tallettanut ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa.

23 artikla

Tämän yleissopimuksen voimaantultua jokainen ei-allekirjoittajavaltio, joka mainitaan liitteessä voi liittyä tähän yleissopimukseen neuvoston 6 artiklan 1 b-kohdan mukaisesta suostumuksesta. Liittymiskirjat talletetaan Euroopan Yhteisöjen Neuvoston sihteeristön arkistoon.

Jokaisen liittyjävaltion kohdalta tämä yleissopimus tulee voimaan ensimmäisenä päivänä toista kuukautta sen jälkeen kun asianomainen valtio on tallettanut liittymiskirjansa.

24 artikla

Euroopan Yhteisöjen Neuvoston pääsihteeri ilmoittaa kaikille allekirjoittaja- ja liittyjävaltioille

a) kaikista tämän yleissopimuksen allekirjoituksista;

b) kaikista ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisista;

c) tämän yleissopimuksen voimaantulemisesta;

d) kaikista kirjallisista tähän yleissopimukseen tehtyjen muutosten hyväksymisilmoituksista;

e) kaikista muutosten voimaantulemisista;

f) kaikista tämän yleissopimuksen irtisanomisista tai keskuksen jäsenmenetyksistä.

Heti tämän yleissopimuksen voimaantultua kirjaa Euroopan Yhteisöjen Neuvoston pääsihteeri sen Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

25 artikla

1. Ensimmäinen tilivuosi alkaa tämän yleissopimuksen voimaantulopäivänä ja loppuu saman vuoden joulukuun 31 päivänä. Siinä tapauksessa, että sopimus tulee voimaan kalenterivuoden toisella puoliskolla, tilivuosi jatkuu seuraavan vuoden joulukuun 31 päivään.

2. Allekirjoittajavaltiot, jotka eivät ole ratifioineet tai hyväksyneet tätä sopimusta voivat olla edustettuna neuvoston kokouksissa ja osallistua sen työhön ilman äänioikeutta kahdentoista kuukauden ajan tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen. Neuvosto voi 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti jatkaa tätä aikaa kuudella kuukaudella.

3. Ensimmäisessä kokouksessaan neuvoaantava tieteellinen komitea määrää tarjoamalla ensimmäisen, toisen ja kolmannen komitean toimintavuoden lopussa 7 artiklan 1 kohdan 1 kappaleen mukaisesti erovuorossa olevat komitean yhdeksän jäsentä.

26 artikla

Tämä yhtenä englannin-, italian-, hollannin-, ranskan- ja saksankielisenä alkuperäiskappaleena tehty yleissopimus, kaikkien kielien ollessa yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Euroopan Yhteisöjen Neuvoston sihteeristön arkistoon ja sihteeristö toimittaa siitä oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien allekirjoittaja- ja liittyjävaltioiden hallituksille.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 1973.

Liite TILAPÄINEN JÄSENMAKSUASTEIKKO

Alla oleva asteikko on tarkoitettu yksinomaan yleissopimuksen 22 artiklan 2 kohdan soveltamiseen. Se ei millään tavoin vaikuta neuvoston 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti tekemiin, tulevia jäsenmaksuasteikkoja koskeviin päätöksiin.


Yleissopimuksen laadintaan
osallistuneet maat           %

Alankomaat                  3,92
Belgia                      3,25
Espanja                     4,16
Irlanti                     0,50
Italia                     11,75
Itävalta                    1,81
Jugoslavia                  1,65
Kreikka                     1,18
Luxemburg                   0,12
Norja                       1,40
Portugali                   0,79
Ranska                     19,75
Ruotsi                      4,19
Saksan Liittotasavalta     21,12
Suomi                       1,33
Sveitsi                     2,63
Tanska                      1,98
Turkki                      1,81
Yhdistynyt Kuningaskunta   16,66

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen erioikeuksia ja vapauksia koskeva PÖYTÄKIRJA

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen perustamisesta Brysselissä 11 päivänä lokakuuta 1973 allekirjoitetun yleissopimuksen osapuolet,

tahtoen määritellä keskuksen asianmukaisen toiminnan edellyttämät erioikeudet ja vapaudet,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

1. Tämän pöytäkirjan määräykset huomioon ottaen, keskuksen tilat ovat loukkaamattomat.

2. Sen valtion viranomaisilla, jonka alueella keskuksen toimipaikka sijaitsee, on oikeus päästä näihin tiloihin vain johtajan tai hänen nimeämänsä henkilön suostumuksella. Tulipalon tai muun välittömiä ehkäisytoimenpiteitä vaativan onnettomuuden sattuessa voidaan johtajan olettaa antavan luvan.

3. Keskus ei salli tiloistaan tulevan turvapaikkaa henkilöille, jotka yrittävät välttyä pidätykseltä tai virallisten asiakirjojen tiedoksiantamiselta.

2 artikla

Keskuksen arkistot ovat loukkaamattomat.

3 artikla

1. Virallisen toimintansa puitteissa keskus nauttii lainkäyttö- ja täytäntöönpanovapautusta paitsi

a) siinä määrin kuin neuvoston päätöksestä tästä jossakin erityistapauksessa luovutaan. Kuitenkin katsotaan keskuksen luopuneen vapautuksesta jos toimivaltainen kansallinen viranomainen on esittänyt luopumispyynnön, eikä keskus ole viidentoista päivän kuluessa pyynnön vastaanotosta ilmoittanut, ettei se luovu kyseisestä loukkaamattomuudesta;

b) kolmannen osapuolen nostamassa siviilikanteessa vahingosta, jonka on aiheuttanut keskuksen omistama tai keskuksen käytössä ollut ajoneuvo tai liikennerikkomuksessa;

c) välitystuomion joko tämän pöytäkirjan 23 artiklan tai keskuksen perustamisyleissopimuksen, josta jäljempänä käytetään nimitystä yleissopimus, 17 artiklan mukaisessa täytäntöönpanossa;

d) tapauksessa, jolloin hallinnollisten tai oikeusviranomaisten päätöksestä pidätetään keskuksen palveluksessa olevan henkilön palkka.

2. Riitakysymyksissä, joissa keskuksen virkailija tai asiantuntija, joka vaatii 13 tai 14 artiklan mukaista lainkäyttövapautusta on osapuolena, siirretään asianomaisen virkailijan tai asiantuntijan vastuu keskukselle.

3. 1 kappaleen määräykset huomioon ottaen, ovat keskuksen omaisuus ja varat niiden sijainnista riippumatta vapautetut kaikista oikeudellisista pakkotoimenpiteistä kuten pakkoluovutus tai takavarikointi, paitsi siinä määrin kuin saattaa väliaikaisesti olla välttämätöntä onnettomuuksien ehkäisemiseksi tai tutkimiseksi kun on kysymyksessä keskuksen omistama tai sen käytössä oleva ajoneuvo.

4 artikla

1. Virallisen toimintansa puitteissa keskus sekä sen omaisuus ja tulot ovat vapautetut kaikista välittömistä veroista.

2. Keskuksen tehdessä huomattavan arvokkaita, virallista toimintaansa varten välttämättömiä ostoksia tai käyttäessä huomattavan arvokkaita palveluja, joiden hintaan kuuluu vero, ryhtyy veron perinyt jäsenvaltio toimenpiteisiin korvatakseen keskukselle veroa vastaavan summan.

3. Sellaisista veroista, jotka ovat pelkkä maksu yleisten palvelujen käytöstä, ei myönnetä vapautusta.

5 artikla

Keskuksen maahantuomat tai maastaviemät, sen viralliseen toimintaan tarvittavat tavarat ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista lukuunottamatta sellaisia maksuja, jotka peritään suoritetuista palveluista. Nämä tavarat ovat myös vapautetut kaikista tuonti- ja vientirajoituksista ja kielloista. Jäsenvaltiot tekevät kaiken voitavansa, jotta kyseisten tavaroiden tulliselvitys sujuisi mahdollisimman nopeasti.

6 artikla

4 tai 5 artiklan mukaista vapautusta ei myönnetä tavaroiden osalta, jotka on ostettu ja maahantuotu keskuksen virkailijan tai 14 artiklassa tarkoitetun asiantuntijan henkilökohtaiseen käyttöön.

7 artikla

4 artiklan mukaisesti hankittuja tai 5 artiklan mukaisesti maahan tuotuja tavaroita ei saa myydä, lahjoittaa tai vuokrata muutoin kuin vapautuksen myöntäneen valtion säännöissä määrätyin ehdoin.

8 artikla

1. Keskuksella on oikeus vastaanottaa ja pitää hallussaan kaikenlaisia varoja ja valuuttaa, joita se saa vapaasti käyttää viralliseen toimintaansa. Keskuksena on oikeus pitää pankkitilejä missä tahansa valuutassa, siinä määrin kun sen viralliset tehtävät vaativat.

2. Virallisen toimintansa puitteissa ja 1 kohdan määräykset huomioon ottaen keskuksella on oikeus vastaanottaa, pitää hallussaan ja myydä arvopapereita huomioon ottaen kaikki muiden hallitustenvälisten järjestöjen kohdalta sovellettavat, arvopapereiden vaihtoa koskevat säännökset asianomaisessa valtiossa.

9 artikla

Keskuksen viralliseen toimintaan liittyvien julkaisujen ja muuta keskuksesta lähtevää tai sinne tulevaa informaatiota ei saa millään tavoin rajoittaa.

10 artikla

1. Viralliseen toimintaansa liittyvien tietojen välityksen osalta keskus nauttii kunkin jäsenvaltion alueella yhtäläisiä oikeuksia kuin asianomaisen valtion kansallinen ilmatieteellinen laitos, ottaen huomioon asianomaisen valtion kansainväliset velvoitteet telekommunikaatioiden osalta.

2. Virallisen liikenteensä ja kaikkien asiakirjojen siirtojen osalta keskus nauttii kunkin jäsenvaltion alueella yhtäläisiä oikeuksia kuin muut kansainväliset järjestöt, huomioon ottaen asianomaisen maan kansainväliset velvoitteet telekommunikaatioiden osalta.

3. Mitään keskuksen käyttämiä yhteydenpitokeinoja ei saa millään tavoin sensuroida.

11 artikla

Jäsenvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianomaisiin toimenpiteisiin helpottaakseen muiden jäsenvaltioiden edustajien, keskuksen virkailijoiden ja 14 artiklassa tarkoitettujen asiantuntijoiden maahan tuloa, oleskelua ja poistumista.

12 artikla

Keskuksen elinten ja valiokuntien työhön osallistuvat jäsenvaltioiden edustajat nauttivat tehtäviään suorittaessaan sekä matkustaessaan kokouspaikoille ja niiltä palatessaan seuraavia erioikeuksia, vapauksia ja helpotuksia:

a) vapautus pidätyksestä ja henkilökohtaisten matkatavaroiden haltuunotosta, paitsi tapauksissa, joissa heidät on yllätetty rikoksenteossa tai yrityksessä;

b) vapautus tuomiovallasta myös virkakautensa päätyttyä tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaanluettuna, jotka virkailija on työnsä puolesta ja valtuuksiensa puitteissa suorittanut; tämä vapautus ei koske jäsenvaltion edustajan tekemää liikennerikkomusta tai tällaisen henkilön omistaman tai kuljettaman ajoneuvon aiheuttamaa vahinkoa;

c) kaikki heidän viralliset asiakirjansa ovat loukkaamattomia;

d) vapautus kaikista ulkomaalaisten maahantulorajoituksista ja rekisterimuodollisuuksista;

e) samat helpotukset henkilökohtaisten matkatavaroiden osalta ja samat erioikeudet valuutan ja valuuttasäännösten osalta kuin tilapäisellä virallisella käynnillä olevilla ulkomaisten hallitusten edustajilla.

13 artikla

Keskuksen virkailijat nauttivat tämän pöytäkirjan määräysten rajoissa seuraavia erioikeuksia, vapauksia ja helpotuksia:

a) vapautus tuomiovallasta myös virkakautensa päätyttyä tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaanluettuna, jotka virkailija on työnsä puolesta ja valtuuksiensa puitteissa suorittanut; tämä vapautus ei koske virkailijan tekemää liikennerikkomusta tai virkailijan omistaman tai kuljettaman ajoneuvon aiheuttamaa vahinkoa;

b) vapautus kaikista asepalveluun liittyvistä velvoitteista;

c) kaikkien virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuus;

d) virkailijat ja heidän talouteensa kuuluvat perheenjäsenet muodostavat saman poikkeuksen ulkomaalaisten maahantulosäännöksiin ja rekisterisäännöksiin kuin yleensä kansainvälisten järjestöjen virkailijat;

e) samat erioikeudet raha- ja valuuttasäännösten osalta kuin yleensä myönnetään kansainvälisten järjestöjen virkailijoille;

f) virkailijoille ja heidän talouteensa kuuluville perheenjäsenille myönnetään kansainvälisessä kriisitilanteessa samat kotiuttamismahdollisuudet kuin yleensä kansainvälisten järjestöjen virkailijoille;

g) oikeus vähintään vuoden kestävään virkaan astuessaan tullivapaasti tuoda asianomaiseen maahan huonekaluja ja henkilökohtaista irtaimistoa ja virkansa kyseisessä maassa päätyttyä tullivapaasti viedä maasta huonekaluja ja henkilökohtaista irtaimistoa; kummassakin tapauksessa kuitenkin sen valtion tarpeellisiksi katsomin ehdoin, jonka alueella vapautus myönnetään ja lukuunottamatta asianomaisessa maassa hankittua omaisuutta, jonka vienti on kielletty.

14 artikla

Asiantuntijat, jotka eivät kuulu keskuksen henkilökuntaan, mutta suorittavat siellä tai sen puolesta määrättyjä tehtäviä, nauttivat näitä tehtäviä suorittaessaan keskuksessa tai matkoilla seuraavia erioikeuksia, vapauksia ja helpotuksia siinä määrin kuin heidän tehtävänsä vaativat:

a) vapautusta tuomiovallasta myös virkansa päätyttyä asiantuntijoina ja valtuuksiensa puitteissa suorittamiensa tekojen osalta, suulliset ja kirjalliset lausunnot mukaan luettuna; tämä vapautus ei koske asiantuntijan tekemää liikennerikkomusta tai asiantuntijan omistaman tai kuljettaman ajoneuvon aiheuttamaa vahinkoa;

b) kaikkien virallisten asiakirjojensa loukkaamattomuus;

c) samat tullivapautukset henkilökohtaisten matkatavaroiden osalta ja samat erioikeudet valuuttasäännösten osalta kuin ulkomaisten hallitusten tilapäiselle viralliselle käynnille lähettämät henkilöt.

15 artikla

1. Neuvoston yleissopimuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti määräämät ehdot ja menettelytapa huomioon ottaen ja vuoden kuluessa yleissopimuksen voimaan tultua, ovat keskuksen maksamat palkat ja palkkiot verotettavia keskuksen hyväksi. Siitä päivästä lähtien, jolloin tämä vero peritään ovat kyseiset palkat ja palkkiot vapautetut kansallisesta tuloverotuksesta, joskin jäsenvaltiot pidättävät oikeuden ottaa nämä tulot huomioon muiden tulojen verotettavuutta laskettaessa.

2. 1 kohdan määräykset eivät koske eläkkeitä tai vastaavia keskuksen suorittamia maksuja.

16 artikla

Mikään jäsenvaltio ei ole velvollinen myöntämään 12 artiklassa, 13 artiklan b, e, f, ja g-kohdassa sekä 14 artiklan c-kohdassa mainittuja erioikeuksia, vapauksia tai helpotuksia edustajilleen, kansalaisilleen tai muille henkilöille, jotka keskuksen palvelukseen astuessaan vakinaisesti asuvat asianomaisen valtion alueella.

17 artikla

Yleissopimuksen 6 artiklan 3 o-kohdassa määrätyn menettelytapasäännön mukaisesti toimien neuvosto päättää mihin henkilökuntaryhmiin 13 ja 15 artiklan määräyksiä kokonaisuudessaan tai osaksi sovelletaan ja mihin asiantuntijaryhmiin 15 artiklan määräyksiä sovelletaan. Tällaisten henkilöiden nimi, arvo tai ammatti ja osoite toimitetaan ajoittain jäsenvaltioille.

18 artikla

Mikäli keskus henkilökuntasäännösten mukaisesti perustaa oman sosiaaliturvajärjestelmän tai liittyy jonkin toisen kansainvälisen järjestön sosiaaliturvajärjestelmään, vapautetaan keskus ja kaikki sen virkailijat kaikista pakollisista kansallisista sosiaaliturvamaksuista asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa 22 artiklan määräysten mukaisesti tehtävät sopimukset huomioon ottaen.

19 artikla

1. Tässä pöytäkirjassa tarkoitetut erioikeudet, vapaudet ja helpotukset myönnetään yksinomaan silmällä pitäen keskuksen sekä sen jäsenvaltioiden etuja eikä niitä nauttivien henkilöiden henkilökohtaista etua.

2. Toimivaltaisten viranomaisten oikeus ja velvollisuus on luopua vapautuksesta jos se on esteenä oikeudelle ja siitä voidaan luopua vahingoittamatta niitä tarkoitusperiä, joiden tähden se on myönnetty.

3. 2 kappaleessa tarkoitetut viranomaiset ovat:

- jäsenvaltiot edustajiensa kohdalta

- neuvosto johtajan kysymyksessä ollessa

- johtaja muiden virkailijoiden ja 14 artiklassa tarkoitettujen asiantuntijain kohdalta.

20 artikla

1. Keskus on aina valmis yhteistyöhön jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa helpottaakseen oikeudenkäyttöä, varmistaakseen poliisimääräysten, yleisten terveydenhoitomääräysten, työtarkastusmääräysten ja vastaavan lainsäädännön määräysten noudattamisen.

2. Yhteistyön menettelytavat voidaan määritellä 22 artiklassa tarkoitetuissa lisäsopimuksissa.

21 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät millään tavoin saa vaikuttaa jäsenvaltioiden oikeuteen ryhtyä kaikkiin tarvittaviin varotoimenpiteisiin turvallisuutensa varmistamiseksi.

22 artikla

Keskus voi neuvoston yksimielisestä päätöksestä tehdä lisäsopimuksia minkä tahansa jäsenvaltion kanssa tämän pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi ja järjestelyjä keskuksen asianmukaisen toiminnan ja etujen varmistamiseksi.

23 artikla

1. Keskus on velvollinen sisällyttämään kaikkiin solmimiinsa sopimuksiin asioista, joiden osalta se nauttii vapautusta tuomiovallasta, henkilökuntasäännösten mukaisesti tehtyjä sopimuksia lukuun ottamatta, välitystuomiolausekkeen, jonka mukaan mahdolliset sopimuksen tulkintaa tai täytäntöönpanoa koskevat riitakysymykset annetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä välitystuomioin ratkaistavaksi.

2. Keskus on velvollinen vahinkoa kärsineen osapuolen pyynnöstä antamaan keskuksen aiheuttamaa vahinkoa tai omaisuudenmenetystä koskevan riitakysymyksen välitystuomioin päätettäväksi kompromissiratkaisulla.

3. Välitystuomio- tai kompromissilauseke määrää, miten välimiehet ja kolmas välimies nimetään, mitä lakia sovelletaan ja missä maassa välitystuomioistuin kokoontuu. Välitystuomiossa noudatetaan asianomaisen maan menettelytapaa.

4. Välitysratkaisun täytäntöönpanon määrää sen valtion voimassa olevat säännöt, jonka alueella täytäntöönpano on toteutettava.

24 artikla

1. Jokainen jäsenvaltio voi antaa yleissopimuksen 17 artiklassa tarkoitetulle välitystuomioistuimelle ratkaistavaksi minkä tahansa riitakysymyksen, joka koskee

- keskuksen aiheuttamaa vahinkoa;

- keskuksen vastuuta asiassa, josta ei ole etukäteen sovittu; tai

- keskuksen virkailijaa tai asiantuntijaa, joka 13 tai 14 artiklan nojalla nauttii vapautusta tuomiovallasta, mikäli tästä vapautuksesta ei 19 artiklan mukaisesti ole luovuttu.

2. Mikäli jäsenvaltio aikoo antaa jonkin riitakysymyksen ratkaistavaksi välitysmenettelyllä, on sen ilmoitettava asiasta johtajalle, joka välittömästi toimittaa tiedon kaikille jäsenvaltioille.

3. 1 kappaleessa määrättyä menettelytapaa ei noudateta keskuksen ja sen virkailijoiden välisissä virkaehtoja koskevissa riitakysymyksissä.

4. Välitystuomioistuimen päätös on lopullinen eikä siihen voi hakea muutosta; se on molempien osapuolien kohdalta sitova. Mikäli päätöksen sisällöstä tai soveltamisalasta syntyy erimielisyyksiä on välitystuomioistuin jommankumman osapuolen pyynnöstä velvollinen tulkitsemaan sen.

25 artikla

Tässä pöytäkirjassa

a) "keskuksen virallinen toiminta" tarkoittaa sen hallintoa ja sen päämäärien mukaisesti harjoitettua toimintaa niin kuin se yleissopimuksen 2 artiklassa on määritelty;

b) "virkailija" tarkoittaa myös keskuksen johtajaa.

26 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset tulkitaan ajatellen sen ensisijaista tarkoitusta, joka on keskuksen päämäärien saavuttaminen ja yleissopimuksessa sille määrättyjen tehtävien suorittaminen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.