43/1970

Asetus Irlannin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Irlannin kanssa tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi Dublinissa 21 päivänä huhtikuuta 1969 allekirjoitetun sopimuksen määräykset on 28 päivänä marraskuuta 1969 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (581/70) hyväksytty, tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen ja ratifioimiskirjat 3 päivänä elokuuta 1970 vaihdettu Helsingissä, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Tarkempia määräyksiä sopimuksen määräysten soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Naantalissa 21 päivänä elokuuta 1970.

Suomen hallituksen ja Irlannin hallituksen välinen SOPIMUS tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi

Suomen hallitus ja Irlannin hallitus;

Haluten tehdä sopimuksen tulon ja omaisuuden kaksinkertaisen verotuksen sekä veron kiertämisen estämiseksi;

Ovat sopineet seuraavasta:

1 LUKU

Sopimuksen soveltamisala

1 artikla
Henkilökohtainen soveltamisala

Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka verotuksellisesti asuvat jommassakummassa tai kummassakin sopimusvaltiossa.

2 artikla
Sopimuksen tarkoittamat verot

1. Verot, joihin tätä sopimusta sovelletaan, ovat:

a) Irlannissa:

tulovero (lisävero mukaanluettuna) ja yhtiövero;

(tämän jälkeen käytetään näistä veroista sanontaa "Irlannin vero").

b) Suomessa:

1) tulo- ja omaisuusvero;

2) kunnallisvero;

3) merimiesvero;

(tämän jälkeen käytetään näistä veroista sanontaa "Suomen vero").

2. Tätä sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai olennaisesti samanluonteisiin nykyisten verojen lisäksi tai niiden tilalle säädettäviin veroihin. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on kunkin vuoden lopussa ilmoitettava toisilleen verolainsäädännössään tapahtuneista muutoksista.

II LUKU

Määritelmät

3 artikla
Yleiset määritelmät

1. Tässä sopimuksessa., jollei asiayhteydestä muuta johdu:

a) sanonnat "sopimusvaltio" ja "toinen sopimusvaltio" tarkoittavat Irlantia tai Suomea sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

b) sanonta "vero" tarkoittaa Irlannin veroa tai Suomen veroa, sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

c) sanonta "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön, yhtiön ja muun henkilöyhteenliittymän;

d) sanonta "yhtiö" tarkoittaa kaikkia oikeushenkilöitä ja kaikkia yhteenliittymiä, joita verotuksellisesti käsitellään oikeushenkilöinä;

e) i) mikäli tämän kohdan alakohtien ii ja iii määräyksistä ei muuta johdu, sanonnat "Irlannissa asuva henkilö" ja "Suomessa asuva henkilö" tarkoittavat vastaavasti jokaista henkilöä, joka asuu Irlannissa sen verolainsäädäntöä sovellettaessa, mutta ei asu Suomessa sen verolainsäädäntöä sovellettaessa, sekä jokaista henkilöä, joka asun Suomessa sen verolainsäädäntöä sovellettaessa, mutta ei asu Irlannissa sen verolainsäädäntöä sovellettaessa;

ii) yhtiön katsotaan olevan vain Irlannissa asuva, jos sen liiketoimintaa johdetaan ja valvotaan Irlannista. Samalla edellytetään, että mitkään tämän kohdan määräykset eivät vaikuta Irlannin lain yhtiön voiton verottamista koskeviin määräyksiin, milloin yhtiö on perustettu Irlannin lain mukaisesti eikä sen liiketoimintaa johdeta ja valvota Suomesta;

iii) yhtiön katsotaan olevan vain Suomessa asuva, jos sen liiketoimintaa johdetaan ja valvotaan Suomesta tai jos se on perustettu Suomen lain mukaan ja sen liiketoimintaa ei johdeta ja valvota Irlannista;

f) sanonnat "sopimusvaltiossa asuva henkilö" ja "toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoittavat henkilöä, joka asun Irlannissa, tai henkilöä, joka asuu Suomessa, sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

g) sanonnat "sopimusvaltiossa oleva yritys" ja "toisessa sopimusvaltiossa oleva yritys" tarkoittavat vastaavasti sopimusvaltiossa asuvan henkilön ja toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön harjoittamaa yritystä;

h) sanonta "asianomainen viranomainen" tarkoittaa

1) Irlannissa: verohallinnon valtuutettuja (Revenue Commissioners) tai heidän valtuuttamaansa edustajaa;

2) Suomessa: valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa.

2. Milloin tämän sopimuksen jonkin artiklan mukaan (ehdollisesti tai ehdoitta) sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa sijaitsevista lähteistä saamasta tulosta verotetaan vain ensiksimainitussa valtiossa tai henkilö on oikeutettu veron alennukseen toisessa valtiossa, ja ensiksi mainitun valtion lain mukaan sanottu tulo on veronalaista vain siltä osaltaan, joka on siirretty tähän valtioon tai siellä vastaanotettu, eikä koko tulon määrästä, sovelletaan tämän artiklan mukaista vapautusta verosta tai veron alennusta toisessa sopimusvaltiossa vain siihen tulon osaan, joka on siirretty ensiksi mainittuun sopimusvaltioon tai siellä vastaanotettu.

3. Milloin tämän sopimuksen jonkin määräyksen mukaan yhtymä on Suomessa asuvana oikeutettu vapautukseen tai huojennukseen saamastaan tulosta menevästä Irlannin verosta, tämän määräyksen ei ole katsottava rajoittavan Irlannin oikeutta verottaa jokaista Irlannin verolainsäädännön mukaan Irlannissa asuvaa yhtiömiestä (riippumatta siitä, onko hän Suomen verolainsäädännön mukaan myös Suomessa asuva) hänen osuudestaan yhtymän tuloon, mutta on tulo Irlannin verolainsäädäntöä ja 24 artiklaa sovellettaessa katsottava Suomessa olevista lähteistä saaduksi tuloksi.

4. Sopimusta sopimusvaltiossa sovellettaessa on jokaisella sanonnalla, jota tässä sopimuksessa ei ole toisin määritelty ja jonka suhteen ei asiayhteydestä muuta johdu, se merkitys, mikä sillä on sitä soveltavan sopimusvaltion tässä sopimuksessa tarkoitettuja veroja koskevan lainsäädännön mukaan.

4 artikla
Kiinteä toimipaikka

1. Sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteätä liikepaikkaa, jossa yrityksen liiketoimintaa yksinomaisesti tai osaksi harjoitetaan.

2. Kiinteäksi toimipaikaksi katsotaan erityisesti:

a) liikkeen johtopaikka;

b) sivuliike;

c) toimisto;

d) tuotantolaitos;

e) työpaja;

f) kaivos, louhos tai muu luonnonvarojen irroittamispaikka;

g) yli kahdentoista kuukauden ajan kestävä rakennus- tai asennustyön suorituspaikka.

3. Kiinteänä toimipaikkana ei pidetä:

a) tilojen käyttämistä pelkästään yritykselle kuuluvien tavaroiden varastoimiseen näytteillä pitämiseen tai lähettämiseen;

b) yritykselle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista tai näytteillä pitämistä taikka lähettämistä varten;

c) yritykselle kuuluvien, mutta pelkästään toisen yrityksen muokattavaksi tai jalostettavaksi tarkoitettujen tavaroiden varastoimistaù

d) kiinteän liikepaikan pitämistä pelkästään tavaroiden ostamista tai tietojen hankkimista varten yritykselle;

e) kiinteän liikepaikan pitämistä pelkästään yrityksen lukuun tapahtuvaa mainontaa, tiedotustoimintaa, tieteellistä tutkimustyötä tai muuta sellaista luonteeltaan valmistelevaa tai avustavaa toimintaa varten.

4. Henkilön, joka. toimii sopimusvaltiossa toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen puolesta olematta 5 kappaleessa tarkoitettu itsenäinen edustaja, katsotaan muodostavan kiinteän toimipaikan ensiksi mainitussa valtiossa, mikäli hänellä on valtuus tehdä tässä valtiossa sopimuksia yrityksen nimissä ja hän sitä siellä tavanomaisesti käyttää, paitsi milloin hänen toimintansa rajoittuu tavaroiden ostamiseen yrityksen puolesta.

5. Sopimusvaltiossa olevalla yrityksellä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa toisessa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa siinä valtiossa välittäjän, yleisen kaupinta-agentin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, milloin tällainen henkilö toimii säännöllisen liiketoimintansa rajoissa.

6. Pelkästään se seikka, että sopimusvaltiossa asuvalla yhtiöllä on määräämisvalta yhtiössä tai siinä on määräämisvalta yhtiöllä, joka on toisessa sopimusvaltiossa asuva taikka joka siellä (joko kiinteästä toimipaikasta tai muuten) suorittaa liiketoimia, ei tee kumpaakaan näistä yhtiöistä tuon toisen yhtiön kiinteäksi toimipaikaksi.

III LUKU

Tulon verottaminen

5 artikla
Kiinteästä omaisuudesta saatu tulo

1. Kiinteästä omaisuudesta saadusta tulosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. Sanonta "kiinteä omaisuus" määräytyy sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, missä omaisuus on. Sanonta käsittää kuitenkin aina kiinteän omaisuuden tarpeiston sekä maa- ja metsätalousyrityksen elävän ja elottoman irtaimiston, oikeudet, joihin sovelletaan yleisen lain kiinteää omaisuutta koskevia säännöksiä, kiinteistön käyttöoikeudet samoin kuin oikeudet kivennäislöydösten, lähteiden ja muiden luonnonvarojen hyväksikäytöstä saataviin määrältään muuttuviin tai kiinteisiin korvauksiin. Aluksia ja ilmaaluksia ei pidetä kiinteänä omaisuutena.

3. Tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelletaan sekä kiinteän omaisuuden välittömästä käytöstä että sen vuokralle antamisesta samoin kuin sen mistä taliansa muusta käytöstä saatuun tuloon.

4. Tämän artiklan i ja 3 kohdan määräyksiä sovelletaan myös yrityksen kiinteästä omaisuudesta saamaan tuloon samoin kuin vapaan ammatin harjoittamisessa käytetystä kiinteästä omaisuudesta saatuun tuloon.

6 artikla
Liiketulo

1. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen tuottamasta tulosta verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita toisessa sopimusvaltiossa liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Mikäli yritys harjoittaa liiketoimintaa edellä sanotuin tavoin, voidaan tuossa toisessa valtiossa verottaa yrityksen tuottamasta tulosta, mutta vain kiinteään toimipaikkaan kuuluvasta tulon osasta.

2. Milloin sopimusvaltiossa oleva yritys harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, on kummassakin valtiossa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi katsottava se tulo, minkä toimipaikka olisi voinut tuottaa, jos se olisi ollut samalla tai samanlaisella alalla samojen tai samanlaisten edellytysten vallitessa toimiva erillinen yritys, joka vapaasti päättää liiketoimista sen yrityksen kanssa, jonka kiinteä toimipaikka se on.

3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä toimipaikan hyväksi suoritetut kustannukset, niiksi luettuina myös johto- ja muut yleiset hallintokulut riippumatta siitä, onko ne suoritettu siinä sopimusvaltiossa, missä kiinteä toimipaikka on, vai muualla.

4. Sikäli kuin sopimusvaltiossa noudatetun käytännön mukaan kiinteään toimipaikkaan kuuluva tulo määrätään jakamalla yrityksen kokonaistulo yrityksen eri osien kesken, eivät 2 kohdan määräykset estä tätä sopimusvaltiota määräämästä verotettavaa tuloa sellaista käytännössä olevaa jakamistapaa noudattaen. Jakamistavan on kuitenkin johdettava tässä artiklassa sanottujen periaatteiden mukaiseen tulokseen.

5. Tuloa ei ole katsottava muodostuvan kiinteälle toimipaikalle pelkästään sen perusteella, että kiinteä toimipaikka on ostanut tavaroita yrityksen lukuun.

6. Sovellettaessa edellä olevien kohtien määräyksiä on kiinteään toimipaikkaan kuuluva tulo vuodesta toiseen määrättävä samaa menetelmää noudattaen, Jollei pätevistä syistä muuta johdu.

7. Milloin tuloon sisältyy tuloeriä, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät sna vaikuttaa sanottujen artiklojen määräyksiin.

7 artikla
Meri- ja ilmakuljetus

Yrityksen kansainvälisen laiva- ja ilmaliikenteen harjoittamisesta saamasta tulosta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, missä yrityksen tosiasiallinen liikkeen johto on.

8 artikla
Kiinteässä yhteydessä keskenään olevat yritykset

Milloin

a) sopimusvaltiossa oleva yritys välittömästi tai välillisesti osallistuu toisessa sopimusvaltiossa olevan yrityksen johtoon tai valvontaan tahi omistaa osan sen pääomasta, taikka

b) samat henkilöt välittömästi tai välillisesti osallistuvat sopimusvaltioissa olevien yritysten johtoon tai valvontaan tahi omistavat osan niiden pääomasta,

ja jos näissä tapauksissa molempien yritysten välillä on niiden kaupallisissa tai taloudellisissa suhteissa sovittu ehdoista tai sovellettu ehtoja, jotka poikkeavat siitä, mitä riippumattomien yritysten välillä olisi sovittu, voidaan tulo, joka olisi voinut kertyä toiselle yritykselle, jollei noita ehtoja olisi ollut, lukea yrityksen tuloon ja verottaa tämän mukaisesti.

9 artikla
Osingot

1. Sopimusvaltiossa asuvan yhtiön toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksamista osingoista voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

2. Sopimusvaltio, jonka asukas osingon maksava yhtiö on, voi kuitenkin verottaa osingosta tuon valtion lainsäädännön mukaisesti, mutta määrättävää veroa rajoittavat alakohtien a ja h määräykset seuraavasti:

a) Irlannissa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle henkilölle maksamat osingot ovat vapaat Irlannin lisäverosta;

b) Suomessa asuvan yhtiön Irlannissa asuvalle henkilölle maksamat osingot ovat vapaat Suomen verosta.

3. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu osakkeista, voitto-osuustodistuksista tai -oikeuksista, kaivososakkeista, perustajaosuuksista tai muista oikeuksista, jotka osallistuvat voittoon olematta velkasuhteeseen perustuvia saatavia, samoin kuin muista yhtiöoikeuksista saatua tuloa, joka sen valtion verolainsäädännön mukaan, niissä asuva maksun suorittava yhtiö on, katsotaan osakkeista saaduksi tuloksi.

4. Milloin sopimusvaltiossa asuvalla osingon saajalla on toisessa sopimusvaltiossa, minkä asukas osingon maksava yhtiö on, kiinteä toimipaikka, johon osingon maksamisen perustana olevat oikeudet välittömästi liittyvät, ei tämän artiklan 1 ja 2 kohdan määräyksiä sovelleta. Siinä tapauksessa osingosta verotetaan tässä toisessa valtiossa sen lainsäädännön mukaan ottaen kuitenkin asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

5. Milloin sopimusvaltiossa asuva yhtiö saa voittoa tai tuloa toisesta sopimusvaltiosta, ei tämä toinen valtio saa määrätä veroa osingoista, jotka yhtiö maksaa henkilöille, jotka eivät ole tuossa valtiossa asuvia, eikä myöskään määrätä yhtiön jakamattomasta voitosta jakamattomaan voittoon kohdistuvaa veroa, vaikka maksetut osingot tai jakamattomat voittovarat kokonaan tai osaksi koostuisivatkin tässä toisessa valtiossa kertyneestä voitosta tai tulosta.

10 artikla
Korot

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevista lähteistä saamista koroista verotetaan vain ensiksimainitussa valtiossa.

2. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka on saatu valtionvelkasitoumuksista, obligaatioista tai debentuureista, myös silloin, kun niiden vakuutena on kiinnitys tai niihin liittyy oikeus voittoon, tai mistä tahansa muusta saatavasta, samoin kuin muunkinlaista tuloa, joka sen valtion verolainsäädännön mukaan, josta tulo kertyy, katsotaan velaksiannosta saaduksi tuloksi.

3. Milloin sopimusvaltiossa asuvalla koronsaajalla on toisessa sopimusvaltiossa, mistä korko kertyy, kiinteä toimipaikka, johon maksetun koron perusteena oleva saatava välittömästi liittyy, ei tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelleta. Siinä tapauksessa korosta verotetaan tässä toisessa valtiossa sen lakien mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

4. Milloin suoritettu korko velallisen ja velkojan tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välillä olevan erityisen suhteen vuoksi ylittää koron perusteena olevaan velkaan katsoen määrän, mistä maksaja ja saaja ilman tällaista suhdetta olisivat sopineet, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi tarkoitetun määrän osalta. Tässä tapauksessa verotetaan ylinienevästä osasta kunkin sopimusvaltion lakien mukaan ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

11 artikla
Rojaltit

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevista lähteistä saamista rojalteista verotetaan vain ensiksi mainitussa valtiossa.

2. Sanonnalla "rojalti" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikenlaisia suorituksia, jotka vastaanotetaan korvauksena kirjallisten, taiteellisten tai tieteellisten teosten (niihin luettuina elokuvat, televisio- ja radiolähetyksissä esitettävät filmit ja nauhat) tekijänoikeuden, samoin kuin patenttien, tavaramerkkien, mallien tai muottien, kaavojen, salaisten valmistusohjeiden tai menettelytapojen käyttämisestä tai käyttöoikeudesta tahi teollisen, kaupallisen tai tieteellisen välineistön käyttämisestä tai käyttöoikeudesta taikka teollisia, kaupallisia tahi tieteellisiä kokemuksia koskevista tiedoista.

3. Milloin sopimusvaltiossa asuvalla roJaltin saajalla on toisessa sopimusvaltiossa, mistä rojaltit kertyvät, kiinteä toimipaikka, johon rojaltin perusteena olevat oikeudet tai omaisuus välittömästi liittyvät, ei tämän artiklan 1 kohdan määräyksiä sovelleta. Siinä tapauksessa rojaltista verotetaan tässä toisessa sopimusvaltiossa sen lainsäädännön mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

4. Milloin maksettu rojalti sen maksajan ja saajan tai heidän molempien ja kolmannen henkilön välillä olevan erityisen suhteen vuoksi ylittää rojaltin perusteena olevaan käyttöön, oikeuteen tai tietoon katsoen määrän, mistä maksaja ja saaja ilman tällaista suhdetta olisivat sopineet, sovelletaan tämän artiklan määräyksiä vain viimeksi tarkoitetun määrän osalta. Tässä tapauksessa verotetaan ylimenevästä osasta asianomaisen sopimusvaltion lakien mukaan, ottaen asianmukaisesti huomioon tämän sopimuksen muut määräykset.

12 artikla
Jakamattomat kuolinpesät

1. Milloin tämän sopimuksen määräysten mukaan Irlannissa asuva henkilö on oikeutettu vapautukseen tai huojennukseen Suomen verosta, samanlaista vapautusta tai huojennusta sovelletaan jakamattomiin kuolinpesiin siltä osin, kuin sen edunsaaja tai -saajat ovat Irlannissa asuvia henkilöitä.

2. Jakamattomalle kuolinpesälle määrätty Suomen vero hyvitetään 24 artiklan mukaisesti siltä osin kuin sen perustana oleva tulo on kertynyt Irlannissa asuvalle edunsaajalle.

13 artikla
Myyntivoitto

1. Voitosta, joka saadaan 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun kiinteän omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. Voitosta, joka on saatu sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa pitämän kiinteän toimipaikan käyttöomaisuuteen kuuluvan irtaimen omaisuuden tai sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa vapaan ammatin harjoittamista varten käytettävänä olevaan kiinteään paikkaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, niin myös tuollaisen kiinteän toimipaikan (joko erillisenä tai koko yrityksen ohella) tai kiinteän paikan luovutuksesta saadusta voitosta voidaan verottaa tuossa toisessa sopimusvaltiossa. Tämän sopimuksen 23 artiklan 3 kohdassa mainitun irtaimen omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verotetaan kuitenkin vain siinä sopimusvaltiossa, missä tästä irtaimesta omaisuudesta sanotun artiklan mukaan verotetaan.

3. Minkä tahansa muun kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu.

14 artikla
Itsenäinen henkilökohtainen työ

1. Sopimusvaltiossa asuvan henkilön vapaan ammatin harjoittamisesta tai muusta samanluonteisesta itsenäisestä toiminnasta saamasta tulosta verotetaan vain tässä valtiossa, jollei hänellä ole toimintaansa varten toisessa sopimusvaltiossa kiinteätä paikkaa, joka on säännöllisesti hänen käytettävänään. Jos hänellä on sellainen kiinteä paikka, voidaan kiinteään paikkaan kuuluvasta tulon osasta verottaa tässä toisessa sopimusvaltiossa.

2. Sanonta "vapaat ammatit" käsittää erityisesti itsenäisen tieteellisen, kirjallisen, taiteellisen, kasvatuksellisen tai opetuksellisen toiminnan sekä itsenäisen toiminnan lääkärinä, asianajajana, insinöörinä, arkkitehtina, hammaslääkärinä ja tilintarkastajana.

15 artikla
Epäitsenäinen henkilökohtainen työ

1. Mikäli tämän sopimuksen 16, 18, 19, 20 ja 21 artiklan määräyksistä ei muuta johdu, verotetaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön henkilökohtaisesta työstä saamista palkoista, palkkioista ja muista vastaavista hyvityksistä vain tässä valtiossa, jollei työtä ole tehty toisessa sopimusvaltiossa. Jos työ on siellä tehty, voidaan hyvityksistä verottaa tuossa toisessa sopimusvaltiossa.

2. Tämän sopimuksen 1 kohdan määräysten estämättä verotetaan luonnollista henkilöä, joka oleskelee sopimusvaltiossa yksinomaan työsuhteessa tapahtuvaa henkilökohtaista työtä varten ja joka välittömästi ennen tällaista oleskelua asui toisessa sopimusvaltiossa, sellaisesta työstä saamastaan hyvityksestä ainoastaan viimeksi mainitussa valtiossa, jos

a) hän oleskelee ensiksi mainitussa valtiossa yhdessä tai useammassa jaksossa yhteensä enintään 183 päivää kysymyksessä olevan verovuoden aikana; ja

b) työnantaja, joka suorittaa hyvityksen tai jonka puolesta se suoritetaan, ei ole ensiksi mainitussa valtiossa asuva; ja

c) hyvityksellä ei rasiteta työnantajan ensiksi mainitussa valtiossa olevaa kiinteää toimipaikkaa tai kiinteää paikkaa.

3. Edellä tässä artiklassa olevien määräysten estämättä voidaan kansainvälisessä liikenteessä olevalla aluksella tai ilma-aluksella tehdystä työstä saadusta hyvityksestä verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa yrityksen tosiasiallinen liikkeen johto on.

16 artikla
Johtajanpalkkiot

Sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa valtiossa asuvan yhtiön johto- tai hallintoelimen jäsenyydestä saamista johtajanpalkkioista ja muista sellaisista suorituksista voidaan verottaa tuossa toisessa valtiossa.

17 artikla
Taiteilijat ja urheilijat

Tämän sopimuksen 14 ja 15 artiklan määräysten estämättä voidaan ammattimaisten taiteilijoiden, kuten teatteri-, elokuva-, radio- tai televisiotaiteilijoiden ja muusikkojen, samoin kuin urheilijoiden tässä ominaisuudessa henkilökohtaisesti harjoittamastaan toiminnasta nasta saamista tuloista verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa tätä toimintaa on harjoitettu.

18 artikla
Eläkkeet

Mikäli 19 artiklan 1 kohdan määräyksistä ei muuta johdu, verotetaan sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle maksetuista aikaisempaan palvelukseen perustuvista eläkkeistä ja muista samanluontoisista hyvityksistä vain tässä valtiossa.

19 artikla
Julkisista varoista suoritettavat hyvitykset jne.

1. Hyvityksistä samoin kuin eläkkeistä, jotka suoritetaan sopimusvaltion, sen paikallisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen yhdyskunnan varoista tai rahastoista luonnolliselle henkilölle (muulle kuin henkilölle, joka. on toisen sopimusvaltion kansalainen ja asun siellä olematta samalla ensiksi mainitun valtion kansalainen) hänen ensiksi mainitulle valtiolle, sen paikalliselle viranomaiselle tai julkisoikeudelliselle yhdyskunnalle työntekijänä tai viranhaltijana suorittamiensa palvelusten perusteella, voidaan verottaa tässä valtiossa.

2. Tämän sopimuksen 15 16 ja 18 artikloiden määräyksiä sovelletaan hyvityksiin ja eläkkeisiin, jotka suoritetaan toisen sopimusvaltion, sen paikallisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen yhdyskunnan harjoittaman elinkeinotoiminnan yhteydessä tehdyistä palveluksista

20 artikla
Professorit, opettajat ja tutkijat

Luonnollista henkilöä, joka oleskelee sopimusvaltiossa enintään kahden vuoden ajan opettaakseen tai harjoittaakseen pitemmällä olevaa opiskelua tai tutkimustyötä yliopistossa, korkeakoulussa, koulussa tahi muussa opetus- tai tutkimuslaitoksessa (joka toimii ilman voiton tavoittelua) ja joka välittömästi ennen tällaista oleskelua asui toisessa sopimusvaltiossa, ei ensiksi mainitussa valtiossa veroteta hänen tästä toiminnastaan saamistaan korvauksista.

21 artikla
Opiskelijat ja harjoittelijat

Luonnollista henkilöä, joka oleskelee sopimusvaltiossa yksinomaan

a) opiskelijana yliopistossa, korkeakoulussa tai koulussa tässä sopimusvaltiossa,

b) harjoittelijana liikealalla, maa- tai metsätaloudessa tai teollisuudessa tässä sopimusvaltiossa tai

c) uskonnollisen, hyväntekeväisyys-, tieteellisen tai kasvatuksellisen järjestön antaman stipendin, apurahan tai palkkion saajana pääasiallisena tarkoituksenaan opiskella tai suorittaa tutkimustyötä yliopistossa, tutkimuslaitoksessa, korkeakoulussa tai muussa samankaltaisessa laitoksessa tässä sopimusvaltiossa,

ja joka välittömästi ennen sellaista oleskelua asui toisessa sopimusvaltiossa, ei veroteta ensiksi mainitussa valtiossa

i) hänen ensiksi mainitun valtion ulkopuolella olevista lähteistä ylläpitoaan, koulutustaan tai harjoitteluaan varten saamistaan rahamääristä;

ii) kohdassa c tarkoitetusta stipendistä, apurahasta tai palkkiosta;

iii) muusta opiskelustipendistä.

Tällaisen luonnollisen henkilön sellaisista palveluksista saamasta hyvityksestä, joita hän kysymyksessä olevana verovuotena on suorittanut ensiksi mainitussa valtiossa yhdessä tai useammassa jaksossa enintään l 83 päivän aikana, ei myöskään veroteta tässä valtiossa edellyttäen, että palvelukset välittömästi liittyvät hänen opintoihinsa. harjoitteluunsa tai tutkimustyöhönsä tai ne on suoritettu yksinomaan hänen ylläpitoaan varten.

22 artikla
Erikseen mainitsemattomat tulot

Tämän sopimuksen edellä olevissa artikloissa nimenomaisesti mainitsematta jätetyistä tuloista, jotka sopimusvaltiossa kertyvät toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

IV LUKU

Omaisuuden verottaminen

23 artikla
Omaisuus

1. Tämän sopimuksen artiklan 2 kohdassa määritellystä kiinteästä omaisuudesta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä omaisuus on.

2. Irtaimesta omaisuudesta, joka liikeomaisuutena kuuluu yrityksen kiinteään toimipaikkaan tai vapaan ammatin harjoittamiseen käytettyyn kiinteään paikkaan, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, missä kiinteä toimipaikka tai kiinteä. paikka on.

3. Kansainvälisen liikenteen harjoittamiseen käytetyistä aluksista ja ilma-aluksista sekä tällaisissa aluksissa ja ilma-aluksissa käytetyssä irtaimesta omaisuudesta verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, missä yrityksen tosiasiallinen liikkeen johto on.

4. Kaikesta muunlaatuisesta sopimusvaltiossa asuvan henkilön omaisuudesta verotetaan vain tässä valtiossa.

V LUKU

Kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmät

21 artikla

1. Mikäli Irlannin ulkopuolella olevilla alueilla maksetun veron hyvittämistä Irlannin verosta koskevista Irlannin lain maa määräyksistä ei muuta johdu, Suomen lainsäädännön ja tämän sopimuksen mukainen välittömästi tai ennakkoperinnällä Suomessa olevasta lähteestä saadusta tulosta kannettava Suomen vero hyvitetään jokaisesta tämän tulon perusteella kannettavasta Irlannin verosta. Milloin sellainen tulo on Suomessa asuvan yhtiön tavallista osinkoa, hyvityksessa on otettava huomioon yhtiön voitosta maksettava Suomen vero, sekä milloin se on voittoon osallistuville etuoikeutetuille osakkeille maksettavaa osinkoa, joka käsittää vahvistetun osingonjaon mukaisen osingon ja lisäksi osuuden voitosta, on hyvityksessä otettava huomioon myös se Suomen vero, joka yhtiön on maksettava vahvistetun osingonjaon ylittävältä osingon osalta.

2. a) Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloa tai omaisuutta, joista tämän sopimuksen määräysten mukaisesti voidaan verottaa Irlannissa, Suomen on, mikäli tämän kohdan b-alakohdan määräyksistä ei muuta johdu, vähennettävä Suomen verosta se Suomen veron osa, mikä johtuu Irlannista saadusta tulosta tai siellä olevasta omaisuudesta.

b) Milloin Suomessa asuva henkilö (vaikka sellainen henkilö olisikin myös Irlannissa asuva) saa osinkoa, josta D artiklan 2 kohdan mukaan voidaan verottaa Irlannissa, Suomen on vähennettävä tämän henkilön tulosta menevästä Suomen verosta osingosta johtuva Irlannin tuloveron määrä. Tämän vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se osa ennen vähennyksen tekemistä menevästä Suomen verosta, joka johtuu osingosta.

Milloin osingosta menevästä Irlannin tuloverosta on määräajaksi myönnetty täydellinen vapautus tai sitä on alennettu, Suomen verosta on vähennettävä määrä, joka vastaisi osingosta menevää Irlannin tuloveroa, milloin tällaista vapautusta tai alennusta ei olisi myönnetty. Tämän vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se osa ennen vähennyksen tekemistä menevästä Suomen verosta, joka johtuu osingosta.

c) Tämän kohdan b-alakohdan määräysten estämättä ovat Irlannissa asuvan yhtiön Suomessa asuvalle yhtiölle maksamat osingot vapaat Suomen verosta. Tätä vapautusta ei sovelleta, elleivät osingot Suomen lainsäädännön mukaan olisi vapaat Suomen verosta, jos ensiksi mainittu yhtiö olisi Suomessa eikä Irlannissa asuva yhtiö.

3. Milloin luonnollinen henkilö on Irlannin verolainsäädäntöä sovellettaessa Irlannissa asuva ja Suomen verolainsäädäntöä sovellettaessa myös Suomessa asuva, kohdan i määräyksiä sovelletaan tuloon, jonka tämä henkilö saa Suomessa olevista lähteistä, ja kohdan 2 määräyksiä tuloon, jonka tämä henkilö saa Irlannissa olevista lähteistä. Jos sellainen henkilö saa tuloa sekä Irlannin että Suomen ulkopuolella olevista lähteistä, voidaan tästä tulosta määrätä vero molemmissa sopimusvaltioissa (mikäli sopimusvaltioiden lainsäädännöstä tai mahdollisesta jommankumman sopimusvaltion ja sen alueen, josta tulo on saatu, välisestä sopimuksesta ei muuta johdu), mutta Suomen vero siitä osasta tätä tuloa, joka on veronalaista molemmissa sopimusvaltioissa, rajoitetaan puoleen tuosta osasta menevästä verosta, ja Irlannin samasta osasta menevästä verosta hyvitetään l kohdan mukaisesti määrätty Suomen vero.

4. Tämän artiklan 3 kohdan määräyksien estämättä katsotaan Irlannissa asuvan luonnollisen henkilön Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneessä Kuningaskunnassa olevista lähteistä saama tulo Irlannissa olevista lähteistä saaduksi tuloksi, milloin sellainen tulo ei ole Yhdistyneen Kuningaskunnan tuloveron alaista.

5. Tätä artiklaa sovellettaessa katsotaan sopimusvaltiossa harjoitetusta vapaasta ammatista tai työsuhteessa tehdystä työstä saatu tulo tai hyvitys tässä sopimusvaltiossa olevista lähteistä saaduksi tuloksi. Luonnollisen henkilön kokonaan tai pääasiallisesti sopimus valtiossa asuvan henkilön liikenteeseen käyttämillä laivoilla tai ilma-aluksilla suorittama palvelu katsotaan tehdyksi tässä sopimusvaltiossa.

VI LUKU

Erityisiä säännöksiä

25 artikla
Muita kuin maassa asuvia luonnollisia henkilöitä koskevat vähennykset

1. Suomessa asuvat luonnolliset henkilöt ovat oikeutettuja Irlannin verolainsäädäntöä sovellettaessa samoihin henkilökohtaisiin vähennyksiin, huojennuksiin ja alennuksiin kuin Irlannin kansalaiset, jotka eivät asti Irlannissa.

2. Irlannissa asuvat luonnolliset henkilöt ovat oikeutettuja Suomen verolainsäädäntöä sovellettaessa samoihin henkilökohtaisiin vähennyksiin, huojennuksiin ja alennuksiin, mihin Suomen kansalaiset, jotka eivät asu Suomessa, saattavat olla oikeutettuja.

26 artikla
Syrjinnän kieltäminen

1. Sopimusvaltion kansalaiset eivät toisessa sopimusvaltiossa saa joutua sellaisen verotuksen tai siihen liittyvän velvoituksen kohteeksi, joka on muunlainen tai raskaampi kuin verotus tai siihen liittyvä velvoitus, jonka kohteeksi tuon toisen valtion kansalaiset samoissa olosuhteissa joutuvat tai saattavat joutua.

2. Sanonta "kansalainen" tarkoittaa:

a) Irlannin osalta kaikkia Irlannin kansalaisia sekä kaikkia oikeushenkilöitä, yhtymiä ja yhdistyksiä, jotka on muodostettu Irlannin voimassa olevan lain mukaan;

b) Suomen osalta kaikkia Suomen kansalaisia ja kaikkia oikeushenkilöitä, yhtymiä ja yhdistyksiä, jotka on muodostettu Suomen voimassa olevan lain mukaan.

3. Sopimusvaltiossa olevan yrityksen toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan kohdistuva verotus ei tuossa toisessa valtiossa saa olla epäedullisempi kuin siinä valtiossa oleviin samalla alalla toimiviin yrityksiin kohdistuva verotus.

Tämän säännöksen ei ole katsottava velvoittavan sopimusvaltioita myöntämään toisessa sopimusvaltiossa asuville henkilöille sitä oikeutta henkilökohtaisten vähennysten tekemiseen taikka veronhuojennusten tai -alennusten saamiseen verotuksessa siviilisäädyn taikka perheen huoltovelvollisuuden vuoksi, minkä se myöntää siellä asuville henkilöille.

4. Sopimusvaltiossa olevalle yritykselle, jonka pääoman välittömästi tai välillisesti joko kokonaan tai osaksi omistaa tai jonka pääomasta siten määrää toisessa sopimusvaltiossa asuva henkilö tai henkilöt, ei erisin mainitussa valtiossa saa määrätä muita tai raskaampia veroja taikka verotukseen liittyviä velvoituksia kuin joiden kohteeksi ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa olevat muut samanlaiset yritykset joutuvat tai saattavat joutua.

5. Tämän artiklan määräysten ei ole katsottava velvoittavan Irlantia myöntämään muulle kuin Irlannissa perustetulle ja siellä asuvalle yhtiölle tuloveron huojennusta tai vapautusta verosta, joka perustuu seuraaviin määräyksiin:

i) "the Finance (Profits of Certain Mines) (Temporary Relief from Taxation) Act, 1956 (No. 8 of 1956)" myöhempine muutoksineen, tai

ii) "Part II of the Finance (Miscellaneous Provisions) Act. 1956 (No. 47 of 1956)", myöhempine muutoksineen, tai

iii) Chapter 11 or Chapter III of Part XXV of the Income Tax Act, 1967 (No. 6 of 1967), myöhempine muutoksineen.

6. Sanonta "verotus" tarkoittaa tässä artiklassa kaikenlaatuisia veroja.

27 artikla
Keskinäinen sopimusmenettely

1. Milloin sopimusvaltiossa asuva henkilö katsoo, että jommankumman tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka ei ole tämän sopimuksen mukainen, hän voi näiden valtioiden sisäisen lainsäädännön varaamista muutoksenhakukeinoista huolimatta kääntyä asiassaan sen sopimusvaltion asianomaisen viranomaisen puoleen, missä hän asuu.

2. Jos asianomainen viranomainen havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydytävää ratkaisua, sen on pyrittävä toisen sopimusvaltion asianomaisen viranomaisen kanssa molemminpuolisin sopimuksin hoitamaan asia siten, että vältetään verotus, joka ei ole tämän sopimuksen mukainen.

3. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on pyrittävä sopimaan keskenään kaikkien tämän sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa esiintyvien vaikeuksien tai epätietoisuutta aiheuttavien kysymysten ratkaisemisesta. Ne voivat myös neuvotella kaksinkertaisen verotuksen estämisestä sellaisissa tapauksissa, joita tässä sopimuksessa ei ole käsitelty.

4. Sopimusvaltioiden asianomaiset viranomaiset voivat välittömästi neuvotella keskenään sopimukseen pääsemiseksi edellisissä kohdissa tarkoitetussa mielessä. Milloin keskustelu sopimukseen pääsemiseksi näyttää tarkoituksenmukaiselta, voidaan keskustelu järjestää sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten edustajista muodostettavassa toimikunnassa.

28 artikla
Tietojen vaihtaminen

1. Sopimusvaltioiden asianomaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeellisia tämän sopimuksen sekä sopimusvaltioiden tässä sopimuksessa tarkoitettuja veroja koskevien lakien täytäntöönpanemiseksi, sikäli kuin niiden perusteella tapahtuva verotus kuuluu tämän sopimuksen piiriin. Kaikki näin vaihdetut tiedot on pidettävä salaisina eikä niitä saa ilmaista muille kuin henkilöille tai viranomaisille, tuomioistuimet ja muut tuomiovaltaa käyttävät viranomaiset mukaanluettuina, joiden tehtävänä on tässä sopimuksessa tarkoitettujen verojen määrääminen tai kantaminen.

2. Kuitenkaan ei 1 kohdan määräyksiä ole tulkittava siten, että ne velvoittavat sopimusvaltiota:

a) suorittamaan hallintotoimia, jotka ovat ristiriidassa sen tai toisen sopimusvaltion lakien tai hallintokäytännön kanssa;

b) ilmaisemaan yksityiskohtia, joita sen tai toisen sopimusvaltion lakien tai saannonmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) ilmaisemaan tietoja, jotka paljastaisivat kaupallisen, teollisen tai ammatillisen salaisuuden tai menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen loukkaisi julkista järjestystä (ordre public).

29 artikla
Diplomaatit ja konsulit

1. Tämä sopimus ei koske kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityisten sopimusten määräysten mukaisia diplomaattisten tai konsulivirkamiesten verotuksellisia erioikeuksia.

2. Henkilöiden, jotka ovat sopimusvaltion toisessa sopimusvaltiossa tai kolmannessa valtiossa sijaitsevan diplomaattisen tai konsuliedustuston jäseniä, katsotaan tätä sopimusta sovellettaessa olevan lähettäjävaltiossa asuvia, jos he siellä tulon ja omaisuuden perusteella tapahtuvassa verotuksessa ovat samassa asemassa kuin siinä valtiossa asuvat henkilöt.

VII LUKU

Muut määräykset

30 artikla
Voimaantulo

1. Tämä sopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat vaihdettava mahdollisimman pian Helsingissä.

2. Sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihdon tapahduttua ja sen määräyksiä sovelletaan:

a) Irlannissa:

1) tuloveron (lisävero mukaanluettuna) osalta jokaiseen verotusvuoteen, joka alkaa 6 päivänä huhtikuuta 1969 tai sen jälkeen;

2) yhtiöveron osalta jokaiseen tilikauteen, joka alkaa 1 päivänä huhtikuuta 1969 tai sen jälkeen, sekä sinä päivänä kulumassa olevan tilikauden jäljellä olevaan osaan;

b) Suomessa:

tulo- ja omaisuusveron osalta 1 päivänä tammikuuta 1969 ja sen jälkeen vuoden 1968 ja sen jälkeisten vuosien tulojen ja omaisuuden perusteella toimitettavissa verotuksissa.

3. Irlannin hallituksen ja Suomen hallituksen välinen syyskuun 15 päivänä 1965 tehty sopimus meri- ja ilmaliikenteen harjoittamisesta saadun tulon kaksinkertaisen verotuksen estämisestä ei ole voimassa tämän sopimuksen voimassaoloaikana.

31 artikla
Päättyminen

Tämä sopimus on voimassa toistaiseksi, mutta kumpikin sopimuspuoli voi purkaa sopimuksen diplomaattista tietä vähintään kuusi kuukautta ennen vuoden 1973 jälkeen tulevan minkä tahansa kalenterivuoden loppua tehtävää irtisanomisella. Tässä tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa:

a) Irlannissa:

1) tuloveron (lisävero mukaanluettuna) osalta jokaisena irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 6 päivänä tai sen jälkeen alkavana verotusvuotena;

2) yhtiöveron osalta jokaisena irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden huhtikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavana tilikautena ja silloin kulumassa olevan tilikauden jäljellä olevana osana;

b) Suomessa:

tulo- ja omaisuusveron osalta, jokaisena irtisanomisvuoden tai sitä seuraavien vuosien tulon ja omaisuuden verotusvuotena, joka alkaa irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sinetillään.

Tehty Dublinissa 21 päivänä huhtikuuta 1969.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.