6/1970

Asetus Euroopan kulttuuriyleissopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Suomi on saanut kutsun liittyä Pariisissa 19 päivänä joulukuuta 1954 allekirjoitettuun Euroopan kulttuuriyleissopimukseen, eduskunta 16 päivänä joulukuuta 1969 hyväksynyt ne yleissopimuksen määräykset, jotka vaativat eduskunnan suostumuksen, tasavallan presidentti päättänyt, että Suomi liittyy yleissopimukseen ja yleissopimusta koskeva Suomen liittymiskirja talletettu Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan 23 päivänä tammikuuta 1970, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että Euroopan kulttuuriyleissopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 1970.

EUROOPAN KULTTUURIYLEISSOPIMUS

Allekirjoittaneet hallitukset, jotka ovat Euroopan neuvoston jäseniä ovat

ottaen huomioon, että Euroopan neuvoston tarkoitus on saavuttaa kiinteämpi yhteys neuvoston jäsenmaiden välillä muun muassa niiden ihanteiden ja periaatteiden vaalimiseksi ja toteuttamiseksi, jotka kuuluvat jäsenmaiden yhteiseen perinteeseen;

ottaen huomioon, että Euroopan kansojen olisi omiaan edistämään tämän tarkoitusperän saavuttamista;

ottaen huomioon, että näiden tarkoitusperien saavuttamiseksi on toivottavaa ei ainoastaan, että neuvoston jäsenmaat tekevät keskenään bilateraalisia kulttuurisopimuksia vaan, että myös ryhdytään yhteisiin toimenpiteisiin Euroopan kulttuurikehityksen vaalimiseksi ja edistämiseksi;

päättäneet tehdä yleisen Euroopan kulttuuriyleissopimuksen, jonka tarkoituksena on edistää kaikkien jäsenmaiden ja muiden sopimukseen liittyvien eurooppalaisten valtioiden kansalaisten piirissä muiden osallistuvien valtioiden kielten, historian ja yleisen kulttuurin sekä heille kaikille yhteisen kulttuurin opiskelua ja tutkimusta

ja ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin Euroopan yhteiseen kulttuuriperintöön antamansa kansallisen osuuden vaalimiseksi ja edistämiseksi.

2 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee, siinä määrin kuin se on mahdollista,

a) rohkaista omien kansalaistensa piirissä muiden sopimuspuolten kielten, historian ja yleisen kulttuurin harrastusta sekä antaa näille sopimuspuolille mahdollisuus toimia tällaisten harrastusten edistämiseksi omalla alueellaan; ja

b) pyrkiä oman kielensä tai omien kieltensä, historiansa ja yleisen kulttuurinsa harrastuksen kehittämiseksi muiden sopimuspuolten alueilla sekä antaa näiden sopimuspuolten kansalaisille mahdollisuus tällaisten opintojen harjoittamiseksi omalla alueellaan.

3 artikla

Sopimuspuolten tulee neuvotella toistensa kanssa Euroopan neuvoston puitteissa yhteisistä toimenpiteistä yleiseurooppalaista mielenkiintoa omaavan kulttuuritoiminnan kehittämiseksi.

4 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee, siinä määrin kuin se on mahdollista, 2 ja 3 artikloihin sisältyvien päämäärien toteuttamiseksi, helpottaa henkilöiden sekä kulttuuriesineiden vaihtoa.

5 artikla

Jokaisen sopimuspuolen tulee katsoa sen valvonnan alaisia, eurooppalaista kulttuuriarvoa omaavia esineitä yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön olennaisina osina ja ryhtyä sopiviin toimenpiteisiin niiden suojelemiseksi sekä taata, että ne ovat kohtuullisessa määrin kaikkien ulottuvilla.

6 artikla

1. Ehdotukset tähän yleissopimukseen sisältyvien määräysten soveltamiseksi ja kysymykset sen tulkinnasta käsitellään Euroopan neuvoston kulttuuriasiantuntijain komiteassa.

2. Jokainen Euroopan neuvoston ulkopuolella oleva valtio, joka liittyy tähän yleissopimukseen sen 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti, voi nimittää yhden tai useampia edustajia edellisessä kohdassa mainittuihin kokouksiin.

3. Päätelmät, joihin tullaan tämän artiklan 1 kohdassa mainituissa kokouksissa, alistetaan suositusten muodossa Euroopan neuvoston ministerikomitealle jolleivät ne ole hallinnollista laatua olevia kysymyksiä, jotka eivät johda lisäkustannuksiin ja jotka siten kuuluvat kulttuuriasiantuntijain komitean omaan päätösvaltaan.

4. Euroopan neuvoston pääsihteerin tulee saattaa kaikkien neuvoston jäsenmaiden sekä jokaisen muun tähän yleissopimukseen liittyneen valtion hallituksen tietoon kaikki ministerikomitean tai kulttuuriasiantuntijain komitean tähän yleissopimukseen liittyvät päätökset.

5. Jokaisen sopimuspuolen tulee ilmoittaa Euroopan neuvoston pääsihteerille jokaisesta tämän yleissopimuksen määräysten soveltamista tarkoittavasta toimenpiteestä, johon sopimuspuoli on ryhtynyt ministerikomitean tai kulttuuriasiantuntijain komitean päätöksen perusteella.

6. Niissä tapauksissa jolloin ilmenee, että jotkut ehdotukset tämän yleissopimuksen soveltamiseksi kiinnostavat vain osaa sopimuspuolista, nämä ehdotukset otetaan jatkokäsittelyyn 7 artiklaan sisältyvien määräysten mukaisesti edellyttäen, ettei niiden toteuttaminen aiheuta kustannuksia Euroopan neuvostolle.

7 artikla

Siinä tapauksessa, että kaksi tai useampaa sopimuspuolta haluaa tämän yleissopimuksen päämäärien edistämiseksi järjestää toista latua olevia kuin 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kokouksia Euroopan neuvoston päämajassa, neuvoston pääsihteerin tulee antaa heille tarvittava hallinnollinen apu.

8 artikla

Minkään tähän yleissopimukseen sisältyvistä määräyksistä ei katsota

a) vaikuttavan kenenkään sopimuspuolen solmiman voimassa olevan bilateraalisen kulttuurisopimuksen määräyksiin eikä tekevän uusien bilateraalisten sopimusten solmimista vähemmän toivottavaksi minkään sopimuspuolen osalta;

b) vaikuttavan minkään henkilön velvollisuuteen noudattaa niitä ulkomaalaisten maahantuloa, maassaoleskelua ja poistumista maasta koskevia lakeja ja määräyksiä, jotka ovat voimassa kunkin sopimuspuolen alueella.

9 artikla

1. Kaikki Euroopan neuvoston jäsenvaltiot voivat allekirjoittaa tämän yleissopimuksen. Yleissopimus on ratifioitava ja ratifioimiskirjat talletettava Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan.

2. Niin pian kuin kolme allekirjoittajahallitusta on tallettanut ratifioimiskirjansa tämä yleissopimus tulee voimaan mainittujen hallitusten välillä.

3. Kunkin sellaisen allekirjoittajahallituksen osalta, joka ratifioi yleissopimuksen myöhemmin, yleissopimus tulee voimaan sinä päivänä, jolloin kyseessä olevan hallituksen ratifioimiskirja jätetään pääsihteerille.

4. Euroopan neuvoston ministerikomitea voi yksimielisesti päättää, että komitea voi sopivaksi katsomillaan ehdoilla kutsua minkä tahansa eurooppalaisen valtion, joka ei ole Euroopan neuvoston jäsen, liittymään tähän yleissopimukseen. Kukin siten kutsuttu valtio voi liittyä yleissopimukseen tallettamalla liittymiskirjansa Euroopan neuvoston pääsihteerin huostaan. Edellä mainittu liittyminen tulee voimaan sinä päivänä, jolloin mainittu asiakirja talletetaan.

5. Euroopan neuvoston pääsihteerin tulee ilmoittaa kaikille neuvoston jäsenmaille sekä kullekin yleissopimukseen liittyneelle valtiolle kaikkien ratifioimis- ja liittymiskirjojen tallettamisesta.

10 artikla

Kukin sopimuspuoli voi määritellä ne alueet, joilla tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan, toimittamalla Euroopan neuvoston pääsihteerille siitä ilmoituksen, jonka pääsihteerin tulee saattaa kaikkien muiden sopimuspuolten tietoon.

11 artikla

1. Kukin sopimuspuoli voi milloin tahansa tämän yleissopimuksen oltua voimassa viisi vuotta irtisanoa yleissopimuksen kirjallisella ilmoituksella Euroopan neuvoston pääsihteerille, jonka tulee saattaa se muiden sopimuspuolten tietoon.

2. Yleissopimuksen irtisanominen tulee voimaan kysymyksessä olevan sopimuspuolen osalta kuuden kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin Euroopan neuvoston pääsihteeri vastaanotti irtisanomisilmoituksen.

Minkä todistukseksi allekirjoittaneet, kunkin hallituksen asianmukaisesti valtuuttama edustaja, ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Yleissopimus, joka on allekirjoitettu Pariisissa joulukuun 19 päivänä 1954, on laadittu yhtenä kappaleena englannin ja ranskan kielellä, kummankin tekstin ollessa yhtä todistusvoimaisen. Yleissopimus talletetaan Euroopan neuvoston arkistoon. Pääsihteerin tulee toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä yleissopimuksesta kullekin sen allekirjoittajahallitukselle ja yleissopimukseen liittyvälle hallitukselle.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.