Asetus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välisen konsulisopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Moskovassa 24 päivänä tammikuuta 1966 tehdyn konsulisopimuksen eräät säännökset on 15 päivänä heinäkuuta 1966 annetulla lailla (481/66) hyväksytty, tasavallan presidentti ratifioinut sopimuksen ja siihen liittyvän pöytäkirjan sekä ratifioimiskirjat vaihdettu Helsingissä 15 päivänä syyskuuta 1966, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu sopimus ja pöytäkirja tulevat voimaan 14 päivänä lokakuuta 1966 niin kuin siitä on sovittu.
Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välinen KONSULISOPIMUS
Suomen Tasavallan Presidentti ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö,
lujittaakseen edelleen molempien maiden keskisiä ystävällisiä suhteita, ja
haluten kehittää Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välisiä konsulisuhteita,
ovat päättäneet tehdä konsulisopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet valtuutetuikseen:
Suomen Tasavallan Presidentti Suomen ulkoasiainministeriön hallinnollisen osaston päällikön Veli Heleniuksen,
Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton Korkeimman Neuvoston Puhemiehistö Neuvostoliiton ulkoasiainministeriön sopimusoikeudellisen osaston päällikön O. N. Hlestovin,
jotka, esitettyään oikeassa ja asianmukaisessa muodossa olevat valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta.
I OSAKonsuliedustuston perustaminen, konsulin nimittäminen ja tunnustaminen, konsuliedustuston henkilökunta
1 artikla
1. Kummallakin Sopimuspuolella on oikeus tämän sopimuksen mukaisesti avata toisen Sopimuspuolen alueelle konsuliedustustoja.
2. Konsuliedustuston perustamisesta, sen luokasta, sijaintipaikasta ja toimipiiristä sovitaan Sopimuspuolten kesken kussakin tapauksessa erikseen.
2 artikla
Ennen konsulin nimittämistä on asianomaisen Sopimuspuolen diplomaattista tietä pyydettävä toisen Sopimuspuolen suostumus nimitykselle.
3 artikla
1. Nimittäjävaltion diplomaattisen edustuston tulee esittää asemamaansa ulkoasiainministeriölle konsulivaltakirja, jossa mainitaan konsulin täydellinen nimi, arvo sekä hänelle määrätty toimipiiri ja sijoituspaikka.
2. Konsuli voi ryhtyä hoitamaan tehtäviään vasta sen jälkeen, kun asemamaa on hänet tässä ominaisuudessa tunnustanut. Tunnustaminen tapahtuu konsulivaltakirjan esittämisen jälkeen annettavalla eksekvatuurilla.
3. Tunnustamisen tapahduttua asemamaan viranomaiset ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin, jotta konsuli voisi suorittaa virkatehtävänsä sekä nauttia niitä oikeuksia, erioikeuksia ja vapauksia, joita tämä sopimus ja konsulin asemamaan lainsäädäntö edellyttävät.
4 artikla
1. Konsulin poissaolon, sairauden tai kuoleman johdosta voi nimittäjävaltio valtuuttaa diplomaattisen edustustonsa jonkin virkailijan taikka asianomaisen tai muun konsuliedustuston konsulivirkamiehen väliaikaisesti johtamaan konsuliedustustoa. Tämän henkilön nimi on etukäteen ilmoitettava asemamaan ulkoasiainministeriölle.
2. Konsuliedustuston väliaikaisena päällikkönä toimimaan valtuutettu henkilö nauttii tämän sopimuksen edellyttämiä konsulin oikeuksia, erioikeuksia ja koskemattomuutta.
5 artikla
Tässä sopimuksessa tarkoittaa
1. nimitys "konsuliedustusto" pääkonsulinvirastoa, konsulinvirastoa tai varakonsulinvirastoa;
2. nimitys "konsuliedustuston päällikkö" pääkonsulia, konsulia tai varakonsulia, joka on konsulinedustuston päällikkönä;
3. nimitys "konsulivirkamies" jokaista henkilöä, joka hoitaa konsulitehtäviä konsuliedustuston päällikkö mukaanluettuna; ja
4. nimitys "konsuliedustuston toimihenkilö" jokaista muuta konsuliedustuston palveluksessa olevaa, jota ei ole mainittu 2 ja 3 kohdassa, mukaanluettuina palveluskunnan jäsenet.
6 artikla
Konsulina ja konsulivirkamiehenä voi olla vain nimittäjävaltion kansalainen.
II OSAOikeudet, erioikeudet ja koskemattomuus
7 artikla
1. Konsulivirkamies ja sellainen konsuliedustuston toimihenkilö, joka on nimittäjävaltion kansalainen, ovat vapaat asemamaan lainkäyttövallan alaisuudesta sellaisin poikkeuksin, jotka on mainittu 18 päivän huhtikuuta 1961 allekirjoitetun, diplomaattisia suhteita koskevan Wienin yleissopimuksen 31 artiklassa.
2. Konsulivirkamiehen tai konsuliedustuston toimihenkilön perheenjäsenet, jos he ovat nimittäjävaltion kansalaisia ja asuvat yhdessä hänen kanssaan, ovat vapaat asemamaan lainkäyttövallan alaisuudesta samassa määrin kuin asianomainen konsulivirkamies tai konsuliedustuston toimihenkilö.
3. Nimittäjävaltio voi jonkun 1 ja 2 kohdassa mainitun henkilön osalta luopua edellä tässä artiklassa tarkoitetusta vapaudesta. Luopumisesta on tällöin selvästi ilmoitettava.
8 artikla
Konsulilla on oikeus kiinnittää konsuliedustuston rakennuksiin nimittäjävaltion valtakunnanvaakunalla varustettu kilpi, johon on merkitty edustuston nimi. Hän voi myös käyttää näissä rakennuksissa sekä kulkuneuvoissaan nimittäjävaltion lippua.
9 artikla
Konsulivirkamies ja konsuliedustuston toimihenkilö sekä hänen perheenjäsenensä, jotka asuvat yhdessä hänen kanssaan, vapautetaan, mikäli he ovat nimittäjävaltion kansalaisia, kaikista välittömistä veroista ja maksuista. Mainitut henkilöt vapautetaan myös heille kuuluvaan irtaimeen omaisuuteen kohdistuvista veroista ja maksuista.
10 artikla
Asemamaan alueella oleva kiinteä omaisuus, jonka omistaja tai vuokraaja on nimittäjävaltio tai sen puolesta toimiva henkilö ja joka on tarkoitettu konsuliedustustoa varten tai konsulivirkamiehen taikka konsuliedustuston toimihenkilön sekä näiden perheenjäsenten asunnoksi, on vapaa asemamaan veroista ja maksuista.
Vapautus veroista ja maksuista koskee myös nimittäjävaltion omistuksessa, hallinnassa tai käytössä olevaa konsuliedustuston käyttöön tarkoitettua irtainta omaisuutta.
Edellä mainittu vapautus ei koske erityisistä palveluksista suoritettavia maksuja.
11 artikla
Kaikki esineet, autot mukaanluettuina, jotka on tuotu maahan konsuliedustuston virkakäyttöä varten, vapautetaan asemamaassa tullimaksuista samoin perustein kuin esineet, jotka ovat tarkoitetut nimittäjävaltion diplomaattista edustustoa varten.
12 artikla
Konsulivirkamiehelle, konsuliedustuston toimihenkilölle ja näiden perheenjäsenille, mikäli he ovat konsulin nimittäjävaltion kansalaisia, myönnetään vastavuoroisuuden perusteella samat tullihelpotukset kuin diplomaattisen edustuston vastaavalle henkilökunnalle ja siihen kuuluvien perheenjäsenille.
13 artikla
1. Konsulivirkamiehen ja konsuliedustuston toimihenkilön tulee, saatuaan asemamaan tuomioistuimelta haasteen todistajaksi olla läsnä tuomioistuimessa todistajana kuulemista varten. Toimenpiteet konsulivirkamiehen tai konsuliedustuston toimihenkilön, joka on nimittäjävaltion kansalainen, pakottamiseksi saapumaan todistajaksi tuomioistuimeen tai antamaan siellä todistajalausunto eivät ole sallittuja.
Milloin konsulivirkamies tai konsuliedustuston toimihenkilö ei voi virkatehtäviensä tai asemamaan lakien mukaan hyväksyttävistä syistä saapua todistajana kuultavaksi, hänen tulee ilmoittaa siitä tuomioistuimelle ja antaa todistajalausuntonsa konsuliedustuston suojissa tai asunnossaan.
2. Konsulivirkamieheltä ja konsuliedustuston toimihenkilöltä ei vaadita valaa.
3. Konsulivirkamies ja konsuliedustuston toimihenkilö voivat kieltäytyä antamasta todistajalausuntoa virkaansa kuuluvista asioista.
4. Kohtien 1 ja 3 määräyksiä sovelletaan myös hallintoviranomaisten käsiteltäviin kuuluvissa asioissa.
5. Tämän artiklan määräykset koskevat vastaavasti myös konsulivirkamiehen tai konsuliedustuston toimihenkilön perheenjäseniä, mikäli nämä asuvat yhdessä hänen kanssaan ja ovat nimittäjävaltion kansalaisia.
14 artikla
1. Konsuliedustuston virkakirjeenvaihto on käytettyyn tietojenvälitystapaan katsomatta loukkaamaton eikä sitä saa tarkastaa.
2. Konsuliedustustolla on oikeus kirjeenvaihdossaan nimittäjävaltion viranomaisten kanssa käyttää koodia ja diplomaattikuriireja. Konsuliedustustoon sovelletaan tavallisten tiedotusvälineiden käytön osalta samoja maksuja kuin diplomaattiseen edustustoon.
3. Konsuliedustuston arkisto on loukkaamaton. Muita kuin virallisia asiakirjoja ei tule säilyttää konsuliedustuston arkistossa.
4. Konsuliedustuston virkatilat ovat loukkaamattomat. Asemamaan viranomaiset eivät saa ilman konsulin lupaa suorittaa minkäänlaisia pakkotoimenpiteitä virkatiloissa eikä konsulivirkamiehen asuintiloissa.
III OSAKonsulin tehtävät ja toimivalta
15 artikla
Konsulin tulee myötävaikuttaa Sopimuspuolten ystävällisten suhteiden vahvistumiseen sekä edistää niiden keskistä kaupallista, taloudellista, sivistyksellistä ja tieteellistä vuorovaikutusta.
16 artikla
Konsulilla on toimipiirissään oikeus suojella nimittäjävaltion sekä sen kansalaisten ja oikeushenkilöiden oikeuksia ja etuja. Tässä tarkoituksessa hän voi toimipiirissään suullisesti ja kirjallisesti kääntyä suoraan tuomioistuinten ja hallintoelinten puoleen.
17 artikla
1. Konsulilla on oikeus asemamaan tuomioistuimessa ja hallintoviranomaisten luona edustaa nimittäjävaltion kansalaista, jolla poissaolon tai muun perustellun syyn vuoksi ei ole mahdollisuutta valvoa oikeuksiaan ja etujaan. Sama koskee myös nimittäjävaltion oikeushenkilöitä.
2. Tämä edustus kestää siihen asti kunnes edustettava on määrännyt itselleen valtuutetun tai itse ryhtynyt valvomaan oikeuksiaan ja etujaan.
18 artikla
Konsulilla on oikeus mikäli nimittäjävaltion lainsäädäntö sitä edellyttää:
1. rekisteröidä nimittäjävaltion kansalaisia sekä antaa heille passeja ja muita henkilöllisyystodistuksia ja jatkaa niiden voimassaoloa; sekä
2. antaa omille tai ulkomaan kansalaisille sekä kansalaisuutta vailla oleville henkilöille nimittäjämaan maahantulo-, maastapoistumis- ja kauttakulkuviisumeja.
19 artikla
1. Konsulilla on, mikäli nimittäjävaltion lainsäädäntö sen sallii, oikeus:
a) rekisteröidä ja saada tietoja nimittäjävaltion kansalaisten syntymästä ja kuolemasta sekä vastaanottaa ilmoituksia, jotka koskevat nimittäjävaltion kansalaisten perhesuhteita;
b) pitää luetteloa asemamaan lainsäädännön mukaan päätetyistä avioliitoista ja myönnetyistä avioeroista, mikäli ainakin toinen aviopuolisoista on nimittäjävaltion kansalainen;
c) päättää avioliittoja henkilöiden kesken, jotka kumpikin ovat nimittäjävaltion kansalaisia ja edellyttäen, että tällaisen avioliiton päättäminen on asemamaan lainsäädännön mukaan sallittu.
2. Se, mitä on määrätty tämän artiklan 1 kohdassa, ei vapauta asianomaisia henkilöitä tekemästä asemamaan lainsäädännön mukaista ilmoitusta tai rekisteröintiä.
20 artikla
Konsulilla on oikeus konsuliedustuston suojissa taikka omassa tai nimittäjävaltion kansalaisen pyynnöstä tämän asunnossa, samoin kuin nimittäjävaltion lipun alla kulkevassa aluksessa suorittaa seuraavia tehtäviä:
1. vastaanottaa ja varmentaa nimittäjävaltion kansalaisten tekemiä ilmoituksia;
2. laatia, todistaa ja ottaa talletettavaksi nimittäjävaltion kansalaisten testamentteja ja muita asiakirjoja ja tahdonilmaisuja;
3. laatia ja todistaa nimittäjävaltion kansalaisten keskisiä sopimuksia, mikäli ne eivät ole asemamaan lakien vastaisia;
4. laatia ja todistaa nimittäjävaltion kansalaisten asemamaan tai kolmannen maan kansalaisten kanssa tekemiä sopimuksia, mikäli nämä sopimukset koskevat yksinomaan omaisuutta tai oikeuksia nimittäjämaan alueella taikka asioita, jotka kuuluvat nimittäjävaltion viranomaisten toimivaltaan, eivätkä ole asemamaan lakien vastaisia;
5. todistaa asiakirjoissa olevia nimittäjävaltion kansalaisten allekirjoituksia;
6. laillistaa asiakirjoja sekä todistaa asiakirjojen jäljennöksiä;
7. todistaa oikeiksi asiakirjojen käännöksiä;
8. ottaa nimittäjävaltion kansalaisilta talletettavaksi asiakirjoja, rahaa, arvoesineitä ja muuta heille kuuluvaa omaisuutta; sekä
9. suorittaa muita virallisia konsulitehtäviä, jotka eivät ole asemamaan lakien vastaisia.
21 artikla
1. Edellä 20 artiklassa mainittuja todistuksia ja asiakirjoja, jotka ovat konsulin laatimia tai todistamia ja varustetut hänen virallisella leimallaan, samoin kuin tällaisista todistuksista ja asiakirjoista tehtyjä jäljennöksiä, käännöksiä ja otteita, jotka ovat hänen todistamiaan ja varustetut hänen virallisella leimallaan, käsitellään asemamaassa virallisina tai virallisesti todistettuina todistuksina, asiakirjoina, jäljennöksinä, käännöksinä tai otteina ja on niillä sama oikeudellinen pätevyys kuin jos ne olisivat asemamaan asianomaisten viranomaisten laatimia tai todistamia.
2. Edellä 1 kohdassa lueteltujen todistusten, asiakirjojen, jäljennösten, käännösten tai otteiden on asemamaan viranomaisille jätettäessä oltava, jos asemamaan laki sitä vaatii, laillistettuja.
22 artikla
Asemamaan henkilörekisteriä hoitavan viranomaisen tulee kuluitta ja maksuitta toimittaa konsulille nimittäjävaltion kansalaisten kuolintodistukset.
23 artikla
Nimittäjävaltion kansalaisten jäämistöä koskevia asioita käsittelevän tuomioistuimen tai muun asianomaisen viranomaisen tulee antaa konsulille tieto jäämistöstä, vainajan ehkä jättämästä testamentista sekä mahdollisista perillisistä.
24 artikla
Nimittäjävaltion kansalaisuuden omaavien perillisten oikeuksien turvaamiseksi konsulilla on oikeus valvoa heidän oikeuksiaan pesänselvityksessä ja asettua yhteyteen asemamaan tuomioistuimen tai muun asianomaisen viranomaisen kanssa sekä ryhtyä muihin tarpeellisiin toimenpiteisiin jäämistön säilyttämiseksi, sen vahingoittumisen tai pilaantumisen ehkäisemiseksi tai, jos se osoittautuu välttämättömäksi, tällaisen omaisuuden myymiseksi.
Näitä oikeuksia voi käyttää myös konsulin valtuuttama henkilö.
25 artikla
1. Jos nimittäjävaltion kansalaisella oli kuollessaan kotipaikka asemamaassa, sovelletaan hänen asemamaassa olevaan irtaimeen jäämistöönsä tämän maan oikeussäännöksiä, mikäli asemamaassa tai kolmannessa valtiossa asuvat lailliset perilliset tai testamentinsaajat sitä pyytävät kuuden kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta.
2. Muussa tapauksessa on irtain jäämistö, huomioonottaen 26 artiklan määräykset, luovutettava konsulille, joka menettelee tämän omaisuuden suhteen nimittäjävaltion lakien mukaisesti.
26 artikla
1. Asemamaassa tai kolmannessa valtiossa koti- tai olinpaikan omaavien perillisten, velkojien tai muiden asianosaisten vaatimukset 25 artiklan 2 kohdassa mainittuun jäämistöön on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa.
2. Se osa jäämistöä, jota ei kolmen kuukauden kuluessa 1 kohdassa mainitun määräajan päättymisestä lukien ole käytetty esitettyjen vaatimusten maksamiseen tai vakuudeksi taikka jonka osalta esitetyn vaatimuksen päteväksi toteamista tarkoittavaa menettelyä ei ole aloitettu, on luovutettava konsulille.
3. Jäämistöä luovutettaessa 2 kohdan mukaisesti tai sitä lähetettäessä konsulin toimesta on noudatettava asemamaan valuuttalainsäädännön määräyksiä.
27 artikla
1. Milloin nimittäjävaltion kansalainen, jolla ei ole asemamaassa kotipaikkaa, on matkallaan siellä kuollut, on hänen mukanaan olleet tavarat ilman erityistä menettelyä luovutettava konsulille.
2. Konsulin, jolle nämä tavarat on luovutettu, tulee niiden arvon määrään saakka suorittaa asemamaassa oleskelun aikana tehdyt vainajan velat.
3. Kohtien 1 ja 2 mukaan meneteltäessä on 26 artiklan 3 kohdan määräystä vastaavasti sovellettava.
28 artikla
Nimittäjävaltion kansalaisuuden omanneen perinnönjättäjän asemamaassa sijaitsevaan kiinteään omaisuuteen on asemamaan tuomioistuimen tai muun asianomaisen viranomaisen sovellettava omaisuuden sijaintipaikan lakia.
29 artikla
Konsuli voi ehdottaa asemamaan tuomioistuimelle tai muulle asianomaiselle viranomaiselle sopivia henkilöitä nimittäjävaltion kansalaisen holhoojaksi tai hänen omaisuutensa hoitajaksi, jos tämä omaisuus muuten jäisi vaille valvontaa. Mainittujen tuomioistuinten ja viranomaisten tulee noudattaa näitä ehdotuksia, elleivät tärkeät syyt ole esteenä. Tällaiset syyt on ilmoitettava konsulille, joka tällöin voi esittää muita ehdokkaita.
30 artikla
1. Konsulivirkamiehellä on oikeus toimipiirissään tavata, avustaa ja neuvoa jokaista nimittäjävaltion kansalaista, pitää yhteyttä häneen sekä tarvittaessa hankkia hänelle oikeudenkäyntiapua. Asemamaa ei saa millään tavalla rajoittaa nimittäjävaltion kansalaisten pääsyä konsuliedustustoon.
2. Asemamaan asianomaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava nimittäjävaltion konsulille hänen edustamansa valtion kansalaisen vangitsemisesta tai missä muodossa tahansa tapahtuneesta pidätyksestä.
3. Nimittäjävaltion virkamiehellä on oikeus viivytyksettä käydä tapaamassa vangittua tai missä muodossa tahansa pidätettyä taikka vapausrangaistusta kärsivää nimittäjämaan kansalaista tai muutoin ottaa yhteys häneen. Tässä kohdassa tarkoitettuja oikeuksia on käytettävä asemamaan lakien ja määräysten mukaisesti, edellyttäen kuitenkin, että sanotut lait ja määräykset eivät mitätöi näitä oikeuksia.
31 artikla
1. Konsulivirkamies voi antaa apua konsuliedustuston toimipiirissä olevaan satamaan saapuneelle nimittäjävaltion lipun alla kulkevalle alukselle.
2. Konsulivirkamies voi, mikäli se saattaa tapahtua loukkaamatta asemamaan viranomaisten oikeuksia, tutkia jokaista nimittäjävaltion lipun alla kulkevalla aluksella matkan aikana sattunutta tapahtumaa sekä, milloin nimittäjävaltion laki sitä edellyttää, ratkaista aluksen kapteenin, päällystön ja miehistön keskisiä riitoja. Konsulivirkamies voi näitä tehtäviä suorittaessaan pyytää asemamaan asianomaisten viranomaisten myötävaikutusta.
3. Milloin asemamaan tuomioistuin tai muu asianomainen viranomainen aikoo ryhtyä johonkin pakkotoimenpiteeseen nimittäjävaltion lipun alla kulkevalla aluksella sen ollessa asemamaan vesillä, on asemamaan asianomaisen viranomaisen ennen tällaiseen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoitettava siitä nimittäjävaltion konsulille, jotta konsulivirkamies voisi olla läsnä tällaista toimenpidettä suoritettaessa. Tätä määräystä sovelletaan myös siinä tapauksessa, että sataman sijaintipaikan viranomaisen on kuulusteltava laivan miehistöön kuuluvia maissa.
4. Tämän artiklan 3 kohtaa ei sovelleta tulli-, passi- ja terveydenhoitotarkastuksiin eikä silloin kun toimenpide suoritetaan aluksen päällikön pyynnöstä tai suostumuksella.
5. Aluksella ei tässä sopimuksessa tarkoiteta sota-alusta.
32 artikla
Milloin nimittäjävaltion lipun alla kulkeva alus kärsii haaksirikon, ajaa karille, ajautuu rantaan tai muuten vaurioituu asemamaan alueella, tulee asemamaan viranomaisen viipymättä tiedottaa asiasta konsulille sekä ilmoittaa hänelle niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty ihmishenkien, aluksen ja lastin pelastamiseksi.
Konsulivirkamies voi antaa tällaiselle alukselle, sen miehistölle ja matkustajille kaikkea apua sekä ryhtyä toimenpiteisiin lastin säilyttämiseksi ja aluksen korjaamiseksi taikka pyytää asemamaan viranomaisia ryhtymään tällaisiin toimenpiteisiin.
Asemamaan asianomaiset viranomaiset antavat konsulivirkamiehelle tarpeellista apua aluksen vaurioitumisen johdosta suoritettavissa toimenpiteissä.
Vaurioituneesta aluksesta sekä sen lastista tai varastoista ei kanneta asemamaan alueella tullia, ellei niitä luovuteta käytettäväksi tässä maassa.
33 artikla
Artikloita 31 ja 32 sovelletaan vastaavasti myös ilma-aluksiin.
IV OSASoveltamismääräyksiä
34 artikla
1. Tämän sopimuksen määräyksiä konsulivirkamiehen oikeuksista ja velvollisuuksista sovelletaan myös Sopimuspuolten diplomaattisten edustustojen siihen henkilökuntaan, joka on velvoitettu suorittamaan konsulitehtäviä ja josta diplomaattinen edustusto on ilmoittanut asemamaan ulkoasiainministeriölle.
2. Konsulitehtävien hoitaminen ei vaikuta sanotun henkilökunnan diplomaattisiin erioikeuksiin ja koskemattomuuteen.
35 artikla
1. Tämä sopimus on ratifioitava ja se tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua ratifioimiskirjojen vaihtamisen jälkeen, mikä suoritetaan Helsingissä.
2. Sopimus on voimassa kuusi kuukautta sen päivän jälkeen, jona jompikumpi Sopimuspuolista ilmoittaa toiselle Sopimuspuolelle haluavansa irtisanoa sen.
Edellä olevan vakuudeksi molempien Sopimuspuolten valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja vahvistaneet sen sineteillään.
Tehty Moskovassa 24 päivänä tammikuuta 1966 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.
Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton väliseen konsulisopimukseen liittyvä PÖYTÄKIRJA
1. Sopimuspuolet ovat sopineet siitä, että Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä 24 päivänä tammikuuta 1966 tehdyn konsulisopimuksen 30 artiklan 2 kohdassa mainittu tiedotus konsulille nimittäjävaltion kansalaisen vangitsemisesta tai pidätyksestä missä muodossa tahansa on tehtävä, tiedotusmahdollisuuksista riippuen, 1-3 päivän kuluessa vangitsemisen tai pidätyksen jälkeen.
2. Sopimuspuolet ovat sopineet siitä, että konsulisopimuksen 30 artiklan 3 kohdassa mainittu konsulivirkamiehen oikeus tavata vangittuna tai missä muodossa tahansa pidätettynä olevaa nimittäjävaltion kansalaista ja olla yhteydessä häneen myönnetään 2-4 päivän kuluessa tämän vangitsemisen tai pidätyksen jälkeen, hänen olinpaikastaan riippuen.
3. Sopimuspuolet ovat sopineet siitä, että konsulisopimuksen 30 artiklan 3 kohdassa mainittu konsulivirkamiehen oikeus tavata vangittuna tai missä muodossa tahansa pidätettynä olevaa taikka vapausrangaistusta kärsivää nimittäjävaltion kansalaista ja olla yhteydessä häneen myönnetään toistuvasti.
Tämä pöytäkirja on erottamaton osa Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä 24 päivänä tammikuuta 1966 tehtyä konsulisopimusta.
Tehty Moskovassa 24 päivänä tammikuuta 1966 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.